Lue keskustelun säännöt.
pelkään miehiä
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä miehen kuuluu pitää naista hyvänä ja turvassa. Ei se tee hänestä vähemmän miestä, päinvastoin.
-mies
Eikä sekään, että nainen pitää miestä hyvänä ja turvassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä kumpaa minä pelkään enemmän miehiä vai naisia. Enemmän minulla on negatiivista kuin positiivista vaikutuksia naisista ja omaan melkein kokonaan naispuolisia ystäviä. Luonnollisesti naisena puhun helpommin naisille, mutta ei sekään helppoa ole. Tuntuu, että jotkut, varsinkin nuoret, nuoret aikuiset ovat niitä tuomitsevimpia. Vanhemmat naiset kuten yli keski-ikäiset niiden kanssa on mukava jutella. Miehistä minulla taas ei ole läheskään yhtäpaljoa kokemuksia. Osa vaikuttaa mukavalta ja osasta taas ei saa mitään tolkkua, mikä voi olla syy miksi pelkään miehiä(kin) kun tuntuu etten osaa kommunikoida heidänkanssaan. Vain ne muutamat harvat joile puhun ovat toki vaikuttaneet mukavlta, mutta silti olen saanut vain yhden miespuolisen ystävän joka vaikuttaa jostainsyystä minua kestävän ja edelleen vuosienjälkeen mietin onko hänellä kuitenkin jotain hampaankolossa. Yrittääkö hän tavoitella jotain mitä minun olisi hyvä tietää...
Kai kuitenkin ymmärrät, että he eivät oikeasti ole pahoja ihmisiä? Sinusta vain tuntuu siltä pelkojesi takia.
Naiset projisoivat. He itse ajattelevat pahaa toisista, arvostelevat muita, ovat töykeitä tuntemattomille jne. ja luulevat miesten olevan samanlaisia. Tuollainen ei kuitenkaan ole tavallista miesten keskuudessa. Emme uhraa kovin paljon energiaa moiseen. Naiset eivät myöskään ole mielestämme noloja vaikka sähläisivätkin tai sanoisivat jotain hassusti.
Tiedän ehkä liian monta karua parisuhdeväkivaltatapauksta lähipiiristäni, että kykenisin ikinä itse parisuhdetta ikinä solmimaan. Pitäisi kyllä tuntea toinen todella hyvin, ennen kuin muuttaisin kenenkään kanssa yhteen. Joten vaikka en sinänsä miehiä pelkää, niin pelkään kuitenkin että oma harkintakykyni parinmuodostuksessa ei ole riittävän kehittynyt ja päätyisin sitten yhteen väkivaltaisen miehen kanssa. Sitä kun on vielä tämmöinen arka ihminen ja avun pyytämisen kynnys asiassa kuin asiassa on korkea, joten varmaan vain kärsisin hiljaa kuolemaani saakka. Ehkä siksi mieluummin olen yksin loppuelämäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä kumpaa minä pelkään enemmän miehiä vai naisia. Enemmän minulla on negatiivista kuin positiivista vaikutuksia naisista ja omaan melkein kokonaan naispuolisia ystäviä. Luonnollisesti naisena puhun helpommin naisille, mutta ei sekään helppoa ole. Tuntuu, että jotkut, varsinkin nuoret, nuoret aikuiset ovat niitä tuomitsevimpia. Vanhemmat naiset kuten yli keski-ikäiset niiden kanssa on mukava jutella. Miehistä minulla taas ei ole läheskään yhtäpaljoa kokemuksia. Osa vaikuttaa mukavalta ja osasta taas ei saa mitään tolkkua, mikä voi olla syy miksi pelkään miehiä(kin) kun tuntuu etten osaa kommunikoida heidänkanssaan. Vain ne muutamat harvat joile puhun ovat toki vaikuttaneet mukavlta, mutta silti olen saanut vain yhden miespuolisen ystävän joka vaikuttaa jostainsyystä minua kestävän ja edelleen vuosienjälkeen mietin onko hänellä kuitenkin jotain hampaankolossa. Yrittääkö hän tavoitella jotain mitä minun olisi hyvä tietää...
Kai kuitenkin ymmärrät, että he eivät oikeasti ole pahoja ihmisiä? Sinusta vain tuntuu siltä pelkojesi takia.
Kyllä minä tiedostan, että ihmisiä on mukavia ja myös ilkeitä. Olen vain käynyt elämänkoulun, ettei saa olla liian kiltti ja pääsee helpommalla kun yrittää olla "näkymätön". Toki olen tavannut mukavia nuoria ja nuoria aikuisia, mutta elämänkoulun takia kokoajan pyrin tulkitsemaan sanoja eleiden kautta. Jos joku sanoo jotain ja käyttäytyy toisin en saa tolkkua tai voi luottaa siihen mitä toinen sanoo. Muutenkin tuntuu siltä, että jos en sulaudu joukkoon ja löytyy outouksia ihmiset eivät halua pyöriä ympärilläni ollenkaan. ( kaverini ovat poikkeus, koska he ovat yhtä "outoja" kuten minäkin. )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naiset projisoivat. He itse ajattelevat pahaa toisista, arvostelevat muita, ovat töykeitä tuntemattomille jne. ja luulevat miesten olevan samanlaisia. Tuollainen ei kuitenkaan ole tavallista miesten keskuudessa. Emme uhraa kovin paljon energiaa moiseen. Naiset eivät myöskään ole mielestämme noloja vaikka sähläisivätkin tai sanoisivat jotain hassusti.
Eli olette lähinnä puolijumalia, kaikkien inhimillisten heikkouksien yläpuolella? Olet maailman itserakkain hölmö, jos pystyit kirjoittaa tuon nauramatta.
Miehillä on omat huonot puolensa, mutta ne ovat erilaisia kuin naisilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäkin pelkäisin jos olisin nainen.. Mua pidetään hyvänä tyyppinä mutta oon pakottanut itseni kolmelle eri naiselle seksuaalisesti.. Tunnen kyllä katumusta näistä teoista.
Luottamuspulaa tämä on... En voi luottaa miehiin. Sama ongelma varmaan naisten kanssa, jotkut naiset on todella ilkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
29: Ai miehet eivät ole koskaan lyöneet tai pahoinpidelleet naisia?
Aina löytyy niitä, joilla on jokin vinksallaan.
Se on kuitenkin ihan tutkittu, että naisen itku laskee miehen testosteronitasoja eli tekee vähemmän aggressiiviseksi. Mikä muu se on kuin suojamekanismi.
Linkki tutkimukseen? Eikö miesten itkulla ole samaa vaikutusta? Miten tuota on tutkittu? Eivät kai tutkitut osapuolet ole parisuhteessa keskenään? Luultavastikin rakkaan ja läheisen ihmisen itku alentaa agressiota, ja herättää kenties myötätuntoa. Mutta entä kun osapuolet ovat kaukaisempia, eivät ole koskaan ennen toisiaan nähneetkään? Entä rumat naiset?
Yleensä naisten itku ei vähennä miehen aggressiota. Päinvastoin. Miehet vain innostuvat naisen itkusta ja ovat vielä julmempia. Sotilaat kiduttavat, raiskaavat ja silpovat itkeviä naisia vähintään yhtä innokkaasti kuin itkemättömiäkin.
Sodassa nyt harvoin on mitään normaalia ihmisyyttä jäljellä.
Mitä merkitystä tuollaisella suojausmekanismilla on, jos siitä ei ole tositilanteessa mitään apua?
En tiedä kumpaa minä pelkään enemmän miehiä vai naisia. Enemmän minulla on negatiivista kuin positiivista vaikutuksia naisista ja omaan melkein kokonaan naispuolisia ystäviä. Luonnollisesti naisena puhun helpommin naisille, mutta ei sekään helppoa ole. Tuntuu, että jotkut, varsinkin nuoret, nuoret aikuiset ovat niitä tuomitsevimpia. Vanhemmat naiset kuten yli keski-ikäiset niiden kanssa on mukava jutella. Miehistä minulla taas ei ole läheskään yhtäpaljoa kokemuksia. Osa vaikuttaa mukavalta ja osasta taas ei saa mitään tolkkua, mikä voi olla syy miksi pelkään miehiä(kin) kun tuntuu etten osaa kommunikoida heidänkanssaan. Vain ne muutamat harvat joile puhun ovat toki vaikuttaneet mukavlta, mutta silti olen saanut vain yhden miespuolisen ystävän joka vaikuttaa jostainsyystä minua kestävän ja edelleen vuosienjälkeen mietin onko hänellä kuitenkin jotain hampaankolossa. Yrittääkö hän tavoitella jotain mitä minun olisi hyvä tietää...