Onko oikeasti olemassa pariskuntia, jotka eivät "päästä" toista yksikseen ulkomaille?
Vai onko tuo vain urbaanilegenda? Eri asia tietysti, jos molemmat haluavat aina matkustaa yhdessä tai kumpikaan ei halua matkustaa ollenkaan, mutta luulisi aika harvassa olevan niiden parien, joilla matkustusmieltymykset osuvat 100 % yhteen.
Kommentit (162)
Vierailija kirjoitti:
Miten te olette noin sinisilmäisiä vai eikö teitä vain haittaa jos kumppani kiksauttelee muita pikkupäissään.
Kauheen pitkä vuodatus mutta: Sun miehesi petti -> KAIKKI miehet pettää? Ihan yhtälailla siis KAIKKI naiset pettää, koska joku nainen on joskus pettänyt?
Puolisoni lähtee puoleksi vuodeksi Kanadaan ja kuukausi ennen kuin hän palaa takaisin lähden puolestani töiden takia komennukselle Englantiin neljäksi kuukaudeksi. Ihana olisi sellainen parisuhde jossa ei matkusteltaisi erikseen.
Aika intensiivinen suhde meillä. Vapautta piisaa.
Vierailija kirjoitti:
Puolisoni lähtee puoleksi vuodeksi Kanadaan ja kuukausi ennen kuin hän palaa takaisin lähden puolestani töiden takia komennukselle Englantiin neljäksi kuukaudeksi. Ihana olisi sellainen parisuhde jossa ei matkusteltaisi erikseen.
Aika intensiivinen suhde meillä. Vapautta piisaa.
miten kestätte? Kuulostaa todella raastavalta.
"Kauheen pitkä vuodatus mutta: Sun miehesi petti -> KAIKKI miehet pettää? Ihan yhtälailla siis KAIKKI naiset pettää, koska joku nainen on joskus pettänyt?"
Eli olet sinisilmäinen. Juurihan minä kerroin että olen nähnyt omin silmin ja kuullut ihan miesten itsensä suusta miten kilteinkin koti-isä riehaantuu varsinkin jos alkoholi on mukana kuvioissa. Harva selvinpäin pettää, esim. exälläni ei olisi ollut pokkaa pettää selvinpäin mutta kännissä muuttui kuin toiseksi ihmiseksi. Oikeasti, kyllä kai kaikille suomalainen kännäily/örvellyskulttuuri on tuttu.
Tässä tutkimuksessa miehistä 43 % on pettänyt. Ihan varmasti tähän keskusteluun osallistuneista vähintään yhtä monen mies on pettänyt.
http://www.terve.fi/seksuaalisuus-ja-seksi/73018-seksikysely-nain-moni-…
Uskon että suurin osa näistä pettäjistä on sellaisia jotka ovat päihtyneessä tilassa erehtyneet harhapolulle mutta jotka eivät selvinpäin pettäisi. Osa on varmaan työpaikkasuhteita osa työmatkalaisia. Tinderkin on näitä työmatkalaisia seuranhakijoita pullollaan.
Minä vaan ihmettelen että miten sinisilmäisiä naiset ovat ja miten antavat itseään kohdella. Tätä mietin aina kun näen miten seurusteleva, perheellinen mies tulee minua kännissä iskemään. En vaan käsitä miten joku voi olla tuollaisessa parisuhteessa tyytyväinen.
Rahatilanne antaa harvoin mahdollisuuden koko perheen ulkomaan matkoihin. Olen käynyt välillä kaksistaan lapsen kanssa ja yksin siskon kanssa ulkomailla. Ei kai siinä mitään erikoista. Kotimaassa mökkeillään yhdessä koko porukalla. Olen isotuloisempi kuin mies.
Mikä teitä vaivaa! Meillä matkustetaan yksin ja yhdessä! Miks ihmeessä ei voi muka matkustaa ilman miestä omien kavereiden kesken tai miks mies ei voi matkustaa omien kavereiden kanssa. Ihan vitun outoa! Kyllä on jotain todella pielessä suhteessa ja jos ei saa matkustaa erikseen.
Mies on mun paras ystävä ja matkaseura, kenenkään kanssa ei ikinä ole ollut niin kivaa matkustella enkä haluaisi olla viikkoa erossa. Ehkä joskus tulevaisuudessa voi tulla joku tilanne, että jompaakumpaa pyytää joku sukulainen tai kaveri reissuun, ja se katsotaan sitten tilanteen mukaan.
En minä ainakaan haluaisi että mirheni lähtee ilman minua ulkomaille.
Vierailija kirjoitti:
Mikä teitä vaivaa! Meillä matkustetaan yksin ja yhdessä! Miks ihmeessä ei voi muka matkustaa ilman miestä omien kavereiden kesken tai miks mies ei voi matkustaa omien kavereiden kanssa. Ihan vitun outoa! Kyllä on jotain todella pielessä suhteessa ja jos ei saa matkustaa erikseen.
Kyllä meillä saisi matkustaa, jos haluaisi, mutta eipä ole vielä kertaakaan kumpikaan moista halua kertonut(pl työmatkat).
Kun lapset olivat pieniä, rahaa oli vähän, kun asuntoa maksettiin ja työurat vasta alussa. Silloin matkustettiin mummolaan tai jomman kumman työpaikan mökille Lappiin.
Kun sitten lapset ja tulot kasvoivat, niin ulkomaanmatkailukin tuli mahdolliseksi. Joka talvi mentiin koko perhe joko hiihtämään tai rantalomalle. Kesät vietettiin itserakennetulla rakkaalla mökillä.
Nyt ovat lapset jo isoja, lainat maksettu ja rahaa riittää vaikka mihin. Kaupunkimatkailusta onkin tullut harrastus - rantalomailu ei enää kiinnosta.
PS. Jos vaimosi matkustaa vaikka viikoksi kavereittensa kanssa, niin kai hoidat silloin lapset?
No, meillä ei sellaista tilannetta ole vielä tullut, että mies haluaisi lähteä ilman minua ulkomaille (jotain Viron/Ruotsin reissuja en laske tähän). Itse olen ollut suhteemme ajan kerran ilman miestäni ulkomailla, kaukomatka oman perheeni kanssa. Mies olisi tullut
mukaan, muttei työkiireiltään päässyt. En usko, että estäisin miestäni lähtemästä matkalle ilman minua, mutten myöskään usko että hän haluaisi mennä sellaiselle matkalle.
Me nautimme toistemme kanssa matkailusta, matkailemme paljon, kerran vuodessa kaukomatka ja kaksi kertaa vuodessa Euroopassa. Parhaat matkani olen hänen kanssaan tehnyt ja matkailu onkin yhteinen intohimomme sekä harrastus!
N23
Pomoni muija on sairaan mustis. Ei päästä miestään edes työmatkalle mikä olisi bisnesten takia erityisen tärkeää. Asiakkaiden tapaaminen ja messuilla käynti avartas vähän ajatusmaailmaa ja saataisiin uusia kontakteja. Ruotsissa ja virossa pitää hänen kauppakassejaan olla kantamassa tämän tästä. Siellä saa ryypätä valvovan silmän alla. Työntekijät kutsuukin sitä muijaa päälliköksi, äijä on ihan rangaton kun ei saa kuriin sitä. Toisilla on vaikeeta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi puolisoni lähtisi ilman minua minnekkään? 😲
Koska hän haluaisi? Ei nyt vaikka 50 vuotta elämänsä aikana jaksa matkustaa aina ja pelkästään saman ihmisen kanssa.
ap
Hahhah. Jaksavat kuitenkin asua aina saman ihmisen kanssa? Typerä aloitus ja typerämmin jatkuu.
Mua varmaan vähän harmittaisi jos mies haluaisi lähteä johonkin ilman minua, koska tykkään matkustamisesta ihan hirveästi ja voisin matkustaa melkein mihin vain (pl. esimerkiksi sota-alueet). Lofooteille, Lontooseen, Lanzarotelle, Lissaboniin, mä lähden ihan minne vain, joten tuntuisi ikävältä jos toinen tämän tietäessään ehdoin tahdoin tahtoisi minut sulkea pois. Tietenkään en mihinkään työmatkalle tunkisi mukaan, mutta noin muutoin. Joten yhteisille reissuille mies (jolle riittää paljon vähäisempi matkustelu) päättää kohteet ja minä käyn sitten sellaisissa, jotka eivät häntä kiinnosta joko yksin tai vaikka kaverin kanssa. En tiedä onko se sitten epäreilua, mutta tähän mennessä on toiminut ihan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Puolisoni ja minä joudumme matkustamaan työn vuoksi. Nytkin mieheni on Puolassa kaivosvierailulla.
Kertaakaan tämän pitkän avioliiton aikana ei kumpikaan meistä ole lomaillut yksin, aina olemme lähteneet lomamatkalle ensin koko perhe ja nykyisin kahden.
Miksi ihmeessä olisi pitänyt viettää lomaa erikseen?
No yksi esimerkki on, että käymme äijäporukalla moottoripyöräilemässä Etelä-Euroopassa. Vaimoa ei kiinnosta moottoripyöräily, eikä hänellä ole korttia, enkä ota ketään kyytiin, joten siksi tällaiset lomareissut menee ilman vaimoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se on ihan ymmärrettävää, ettei se käy, että toinen lomailee yksin. C'moon, miksi olla edes pariskunta, jos sillä ei ole mitään merkitystä? Jaetaan vain joku jääkaappi vai, ja seksielämä? Kyllä mä ainakin ajattelen, että toisen halu (omanikin) mennä erikseen lomalle ilman toista on aivan sama kuin sanoisi, että en välitä suhteestamme enää pätkääkään.
No on aika heikoissa kantimissa suhde, jos halu tehdä joskus jotain itsekseen tai vaikka kavereiden kanssa tarkoittaa sun mielestä sitä, ettei välitä enää suhteesta pätkääkään. Aatella, jos kävis vaikka kavereiden kanssa kylpylälomalla viikonloppuna, oishan se nyt ihan kamalaa! Kai sitä voi ihminen haluta olla parisuhteessa ja rakastaa toista vaikkei kokp ajan hengitettäiskään samaa ilmaa
Ketjussa (otsikossa) oli kyse siitä, että menee mieluummin yksin jonnekin, ei kavereiden kanssa.
Matkustamme mielellämme yhdessä, myös nyt jo aikuisten lastemme kanssa. Koko avioliittomme ajan kummallakin on myös ollut harrastus, jonka puitteissa kumpikin on erikseen matkustanut harrastusporukalla, pisimmillään yli viikon reissuja. Itse olen tehnyt myös matkoja omien ystävieni tai yhteisen ystäväpiirimme naisten kanssa, mieheni ei niinkään. Ei ole ollut ongelma. Ainut mistä on tiukemmin keskusteltu on se, jos toinen on ylipäätään tosi paljon poissa useiden viikkojen ajan niin, että kodin ja lasten hoito jää kovin pitkäksi aikaa toiselle. Näin on käynyt ehkä kerran vuodessa 30 vuoden aikana. Kuopus asuu vielä kotona. Odotamme aikaa kun voimme spontaanisti lähteä kahdestaan reissuun muista piittaamatta.
Mun mies käy kalastusreissulla kavereidensa ja/tai veljensä kanssa kerran vuodessa, yleensä Norjassa, ja minä en käy koskaan missään kenenkään kanssa. Tai on me pari kertaa käyty päivä Tukholmassa ja kerran Tallinassa. Luultavasti miestä ahdistaisi, jos päättäisin lähteä tuosta vaan yksin jonnekin, kun mulla ei ole kavereita eikä siskoja, keiden kanssa lähteä. Kavereiden kanssa varmaan olisi hänellekin ok. Mies ei osaa edes ajatella muuta kuin kalastusreissuja ilman minua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se on ihan ymmärrettävää, ettei se käy, että toinen lomailee yksin. C'moon, miksi olla edes pariskunta, jos sillä ei ole mitään merkitystä? Jaetaan vain joku jääkaappi vai, ja seksielämä? Kyllä mä ainakin ajattelen, että toisen halu (omanikin) mennä erikseen lomalle ilman toista on aivan sama kuin sanoisi, että en välitä suhteestamme enää pätkääkään.
No on aika heikoissa kantimissa suhde, jos halu tehdä joskus jotain itsekseen tai vaikka kavereiden kanssa tarkoittaa sun mielestä sitä, ettei välitä enää suhteesta pätkääkään. Aatella, jos kävis vaikka kavereiden kanssa kylpylälomalla viikonloppuna, oishan se nyt ihan kamalaa! Kai sitä voi ihminen haluta olla parisuhteessa ja rakastaa toista vaikkei kokp ajan hengitettäiskään samaa ilmaa
Ketjussa (otsikossa) oli kyse siitä, että menee mieluummin yksin jonnekin, ei kavereiden kanssa.
Eikä, vaan nimenomaan kyse siitä, että jos toinen haluaa mennä joskus yksin tai kavereiden kanssa, ja puoliso ei päästä. Ja että ei koske niitä pariskuntia jotka molemmat haluaa matkustaa vain yhdessä tai eivät matkusta ollenkaan. Moni vastaaja ei ole lukenut/ymmärtänyt aloitusviestiä ollenkaan.
Puolisoni on ollut hyvin usein työmatkoilla ulkomailla, ja joskus viikkojakin. Lomat olemme aina viettäneet yhdessä, kotimaassa tai ulkomailla. Kumpikaan ei ole matkustanut lomalle yksin tai kenenkään toisen kanssa. Itse olen joskus ottanut "varaslähdön" lomalle yksin, eli olen matkustanut lomapaikkaan, jonne puoliso on saapunut myöhemmin.
Mun muija jos menisi yksin lomareissulle niin pettäisi varmasti.selkäranka ja moraali ameeban tasolla.tiedetään nään tahkoseikkailut.