Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko oikeasti olemassa pariskuntia, jotka eivät "päästä" toista yksikseen ulkomaille?
05.04.2016 |
Vai onko tuo vain urbaanilegenda? Eri asia tietysti, jos molemmat haluavat aina matkustaa yhdessä tai kumpikaan ei halua matkustaa ollenkaan, mutta luulisi aika harvassa olevan niiden parien, joilla matkustusmieltymykset osuvat 100 % yhteen.
Kommentit (162)
Minä seurustelin 20 vuotta miehen kanssa joka reissasi työkseen. Työmatkoihin liittyi vieraat naiset ja kuulema oli poikkeuksellista jos reissuilla ei petetty. Kuulema sillä sekunnilla kun matka alkaa niin kilteimmästäkin koti-isästä tulee naisten metsästäjä, vieraillaan seksiluolissa, monissa maissa on näitä seksierikoisuuksia jotka vähän niin kuin kuuluu käydä kokeilemassa, työnjärjestäjät hommaavat tipusia viihdyttämään jne. "työsuhde-etuja". Etenkin kun vieraillaan asiakkaina eri puolilla maailmaa, niin asiakkaitahan pitää viihdyttää ja pehmitellä erilaisin irstain viihdykkein, paikallisin maistiaisin. Eri kaupungeissa saattaa myös olla vakipanot. Tunnen nuo työpaikan ihmiset ja näin minulle on kerrottu, nämä ovat ihan perusasioita heille.
Epäilin seurusteluaikana jotain tällaista mutta minua väitettiin sairaaloisen mustasukkaiseksi, esim. vaikka ihan kondomeja löytyi kassista. Sitten mies paljastui ja jätin hänet. Ex myönsi kaiken ja pyysi anteeksi, kyllä annoin anteeksi mutta en vain halua seurustella ihmisen kanssa joka tekee noin. Toki ymmärrän että ihmisellä pitää olla vapaus matkustella ja riettailla ja panna ketä haluaa mutta myös ihmisellä pitää olla vapaus valita seurustelukumppaninsa, minä nyt en vaan halua olla tuollaisen kanssa.
Minun kanssa exä ei koskaan halunnut matkustaa eikä tehdä muutenkaan mitään yhdessä. Eroa ei kuitenkaan antanut.
Enää en ottaisi miestä joka matkustaa työkseen tai haluaa reissailla poikien kanssa thaimaassa, ristelyillä, tallinnassa, levillä, urheilukisoissa eikä minun kanssa ollenkaan, että minä olisin vaan äityli kotona jonne palata krapulaa parantelemaan ja munaa lepuuttamaan. Se olisi eri juttu jos matkustaisi jostain erityisestä syystä vaikkapa harrastuskurssille maalaamaan tai opiskelemaan jotain mikä ei minua kiinnosta. Mutta jos matkan perusidea vaan on vetää räkäkännit ja pitää hauskaa niin en kyllä katselis. Varsinkin miesporukassa tyhmyys tiivistyy, jos joku ei huoraa halua kokeilla niin hänet painostetaan: "oletko mammanpoika noin tossun alla, mikä pirttihirmu sulla kotona on".
Miten te olette noin sinisilmäisiä vai eikö teitä vain haittaa jos kumppani kiksauttelee muita pikkupäissään. Eikö teitä itseänne ole tultu iskemään/likistelemään perheenisien tahosta, itse olen nähnyt myös omakohtaisesti miten irstaasti teidän luottavaisten naisten miehet käyttäytyvät selkänne takana tai jopa edessä, varsinkin kun on muutama lasi kumottu. Minulla ei ole tuttavapiirissä montaa miestä joka ei olisi tullut iskeskelemään/likistelemään/hieromaan eri verukkein minua esim. juhlissa humalassa, vaikka seurustelevat. Minulla on myös kavereina naisia jotka ovat kakkosnaisia. niin että turha kuvitella että juuri teidän miehenne ei petä.
On toki niitäkin jotka ovat sopineet että pikkukiva vieraan kanssa reissuilla tai työpaikan illoissa ei haittaa. Teistä monista on vankila se että ei pääse reissaamaan ilman kumppania, mutta minusta vankila on se että joutuu katselemaan/pelkäämään toisen pettämistä.
Itse en edes ottaisi miestä jolle on joku perusoikeus päästä kännäämään poikien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehelle joka et päästä vaimoa lomalle.
Ei kaikkien lomien tarvitse olla kalliita.
Ja entä jos vaimollesi kelpaisi vaikka huonompikin auto tai vanhempikin sohvakalusto, kun edes joskus pääsisi ilman perhettä tuulettumaan? Milloin nainen on muuta kuin perheenemäntä-vaimo-äiti, kun silloin kun pääsee kotoa pois tyttökavereiden kanssa.
Entä se, että jos säästösuunnitelmanne ei kestä koskaan mitään huvittelua, onko tavoitteet asetettu pikkuisen liian kireälle?
Jos et pidä vaimosi ystävistä, onko sinulla oikea vaimokaan? Ihmistä tuntee paljon paremmin kun tuntee hänen ystävänsä. Vai oletko niitä, joiden vaimolla ei saa olla muita menoja, eikä mielellään ystäviäkään?
Voit myös miettiä, että jos vaimo niin kovasti haluaa sinne lomalle, hänellä on ehkä tarve päästä pois kotoa välillä. Voit päästää hänet sinne, tai kieltää.. mutta miten tyytyväisen vaimon luulet saavasi kun kiellät häneltä kaiken kivan aina? Ei kuulosta kovin kantavalta pitkän tähtäimen suunnitelmalta. Ehkä lasket sen varaan kuin useimmat miehet, ettei sillä ole varaa erota sinusta. Kivaa loppuelämää sitten vaan siltä pohjalta.
Viimeinen kysymys: onko todellinen syy vastahakoisuuteesi, että ajattelet että hän pettää sinua siellä? Siinä olisi teillä vähän työstämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matkustamme yhdessä. Maku on sama ja oma puoliso on ehdottomasti paras matkakaveri. Ihmettelen suhteita, joissa lomaa ei haluta viettää yhdessä tai katsotaan ettei toinen osapuoli tarvitse lomamatkaa kun itse lähdetään.
Et siis ymmärtänyt kysymystä, huoh...
Se että TE vietätte loman yhdessä ei tarkoita että muut tavat ovat väärin.
Väärin on se että ei päästetä toista reissuun kavereiden tms kanssa vain siksi että on pakko lomailla YHDESSÄ.
Meillä minä reissaan kamujen kanssa SEKÄ yhdessä puolison kanssa, tuo ei sulje toista toiselta. Puoliso ei taas halua ystäviensä kanssa lähteä VAIKKA kuinka patistaisin. Ja väkisin en häntä voi matkaan työntää, vai voinko? Väärin sekin olisi....
Miksi se on sinusta väärin ettei päästä puolisoa lomalle yksin? Eikö toinenkin osapuoli tarvitse ihan yhtä lailla lomaa?
Huomasitko että käytin sanaa PAKKO? Jos toisen mielestä on PAKKO lomailla yhdessä ja siksi ei päästä toista yksin reissuun niin eikö se muka ole väärin?
Se luetun ymmärtäminen on tässä topicissa kyllä ihan suotavaa, kuten muissakin....
Minä tykkään matkustaa mieheni kanssa enkä halua enää matkustella yksin / kavereiden kanssa.
Mies saa kuitenkin matkustaa myös yksin. Ei mun tarvitse joka paikkaan mukaan päästä 😊
Nuorempana matkustelin paljon yksin ja nautin siitä. En tiedä mikä on muuttunut. Mies matkustelee edelleen myös yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matkustamme yhdessä. Maku on sama ja oma puoliso on ehdottomasti paras matkakaveri. Ihmettelen suhteita, joissa lomaa ei haluta viettää yhdessä tai katsotaan ettei toinen osapuoli tarvitse lomamatkaa kun itse lähdetään.
Et siis ymmärtänyt kysymystä, huoh...
Se että TE vietätte loman yhdessä ei tarkoita että muut tavat ovat väärin.
Väärin on se että ei päästetä toista reissuun kavereiden tms kanssa vain siksi että on pakko lomailla YHDESSÄ.
Meillä minä reissaan kamujen kanssa SEKÄ yhdessä puolison kanssa, tuo ei sulje toista toiselta. Puoliso ei taas halua ystäviensä kanssa lähteä VAIKKA kuinka patistaisin. Ja väkisin en häntä voi matkaan työntää, vai voinko? Väärin sekin olisi....
Miksi se on sinusta väärin ettei päästä puolisoa lomalle yksin? Eikö toinenkin osapuoli tarvitse ihan yhtä lailla lomaa?
Huomasitko että käytin sanaa PAKKO? Jos toisen mielestä on PAKKO lomailla yhdessä ja siksi ei päästä toista yksin reissuun niin eikö se muka ole väärin?
Se luetun ymmärtäminen on tässä topicissa kyllä ihan suotavaa, kuten muissakin....
Ja se vielä että meillä puoliso EI tosiaankaan halua lähteä ystäviensä kanssa reissuun, olen jo 15v häntä koittanut patistella, ei vaan halua. Pitäisikö hänen lähteä VAIN siksi että MINÄ haluan hänen lähtevän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin oksettaa tällaiset ap:n tapaiset aikuiset ihmiset jotka luulee oman elämäntyylin ja parisuhdemallin olevan parempi kuin muiden ja ihmetellään muiden erilaisia valintoja ja arvoja!
Ap tekee ukkonsa kanssa niinkuin haluaa ja naapurin pirjo ja pera tekeekin toisin ja minä ja mieheni jotain muuta. Ja luultavasti kaikilla meillä on juuri sellainen parisuhde ja elämä kuin haluamme.
Itsensä korostaminen ja omien valintojen nostaminen muiden valintoja paremmaksi on aina noloa.
Muka ihmetellään onkos joku asia muilla toisin kuin itsellä...juu ei varmaan ole kun kaikki elää just samanlailla kuin ap ja muuta vaihtoehtoa ei ole tai se on väärin.
Eiköhän pointti ollut tuossa otsikon sanassa "päästää" - jos toista aikuista ihmistä ei PÄÄSTÄ johonkin (semmoisessa tilanteessa, jossa tämä haluaisi lähteä, eikä esim. raha ole lähtemiselle esteenä), niin silloin on jokin suhteessa pielessä. Se on tietysti ok ja täysin eri asia, jos kumpikaan ei HALUA lähteä.
Me taas ollaan oltu yhdessä vasta kolme vuotta. Sitä ennen matkustin ja menin ihan miten huvitti. Nyt suorastaan odotan, että pääsen mieheni kanssa matkalle. Ehkä sitten 70-vuotiaana ei enää kiinnosta.
Ystävien kanssa matkailu ei ole mun juttuni. Yksin en naisena oikein uskalla lähteä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä jos tämän rumban keskellä toinen vielä lähtisi yksikseen lomailemaan niin varmaan kuolisin. En kovin mielellään päästä ainakaan kovin pitkälle reissulle, ihan sen takia, että olen ihan puhki ja naatti ja lopussa. Elämä on yhtä juoksemista töihin ja kotitöihin ja ladten harrastuksiin jne jne. Mieluiten menisin itse yksin lomalle, niin mies sausi vähän kokemusta siitä mitä tämä arki ihan oikeasti on kun joutuu ottamaan yksin vastuun melkein kaikesta.
Seurustelumme aikana mies ei ole kertaakaan matkustanut kavereidensa kanssa muualle kuin laivalle ja naapurimaihin. Itse olen matkustanut useita kertoja kavereiden ja äidin kanssa. Mies joskus napisi, että miksei hän saa matkustella kerta minäkin. Totesin, että hänellä on kaikki oikeus matkustaa kunhan rahoittaa toiminnan itse. Eli kyse ei ole siitä, etteikö mies SAA matkustaa, mutta hän ei ole vielä kertaakaan halunnut käyttää rahojaan siihen, että matkustaisi kavereiden kanssa vaan matkustanut kanssani mielummin. Asumme yhdessä ja osa kuluista on yhteisiä, mutta pääsääntöisesti meillä on omat rahat joilla valitsemme itse mitä teemme.
Jos mies haluaa lähteä poikien kanssa reissuun, se on ihan ok ja voin vaikka maksaa isomman osan vuokrasta tai laskuista hetkellisesti, mutta en kai minä nyt koko matkaa sille rahoita. Olen tosin alkanut epäillä että mies ei edes halua matkustaa kavereidensa kanssa, koska kaikki kavereiden ehdotukset torppaa tavalla tai toisella. En ihmettelisi myöskään vaikka hän käyttäisi tekosyynä "muija ei päästä", vaikka todellisuudessa näin ei olekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No täällä ainakin yksi. Mitä tahtoisit tietää?
Jos toinen haluaa lähteä kesälomalla Lontooseen ja toinen vaeltamaan Lofooteille niin kumpaan menette ja miksi juuri sinne?
ap
Meillä ei ole koskaan tullut moista pulmaa edes eteen. Kesällä ei kumpikaan halua pois Suomesta vaan kaikki vapaa-aika ollaan mökillä. Syksyllä ja keväällä käymme kolmen, neljän päivän kaupunkilomalla. Yleensä kysyn, minne mennään. Mies antaa pari esimerkkiä ja sanoo, että päätä sinä. So simple!
Vittu mikä pussywhipped äijä. Oikea betavässykkä.
Mä päästäisin, mutta. Parinvalinnassa mulle yks tärkee kriteeri on, että matkustusmieltymykset menee yhteen. En koskaan tule seurustelemaan henkilön kanssa joka laskettelee. Lumikohteet ei kiinnosta mua pätkääkään, no okei Lappiin voisin lähtee ja jonnekkin Islantiin tai Antarkitkselle, mut Keski-Euroopan laskettelukeskukset tms. ei kiitos.
Jos haluaa kaveriporukalla mennä vaikka Ibizalle niin siitä vaan, en ole estämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matkustamme yhdessä. Maku on sama ja oma puoliso on ehdottomasti paras matkakaveri. Ihmettelen suhteita, joissa lomaa ei haluta viettää yhdessä tai katsotaan ettei toinen osapuoli tarvitse lomamatkaa kun itse lähdetään.
Et siis ymmärtänyt kysymystä, huoh...
Se että TE vietätte loman yhdessä ei tarkoita että muut tavat ovat väärin.
Väärin on se että ei päästetä toista reissuun kavereiden tms kanssa vain siksi että on pakko lomailla YHDESSÄ.
Meillä minä reissaan kamujen kanssa SEKÄ yhdessä puolison kanssa, tuo ei sulje toista toiselta. Puoliso ei taas halua ystäviensä kanssa lähteä VAIKKA kuinka patistaisin. Ja väkisin en häntä voi matkaan työntää, vai voinko? Väärin sekin olisi....
Miksi se on sinusta väärin ettei päästä puolisoa lomalle yksin? Eikö toinenkin osapuoli tarvitse ihan yhtä lailla lomaa?
Huomasitko että käytin sanaa PAKKO? Jos toisen mielestä on PAKKO lomailla yhdessä ja siksi ei päästä toista yksin reissuun niin eikö se muka ole väärin?
Se luetun ymmärtäminen on tässä topicissa kyllä ihan suotavaa, kuten muissakin....
Ja se vielä että meillä puoliso EI tosiaankaan halua lähteä ystäviensä kanssa reissuun, olen jo 15v häntä koittanut patistella, ei vaan halua. Pitäisikö hänen lähteä VAIN siksi että MINÄ haluan hänen lähtevän?
Nyt tahtoisin kyllä tietää perustelun alapeukulle.
Valoitan sen verran että se joka ei halua reissata kavereiden kanssa on mies ei vaimo.
Minä en ikinä ole miestä pakottanut jäämään kotiin, mies vain ei ITSE halua. Milläs aikuisen miehen pakotan lähtemään kavereiden kanssa?
Rahasta ei ole kiinni eikä vapaa-ajasta.
Mies kyllä muuten viettää kavereiden kanssa peli-iltaa yms mutta EI halua reissuun heidän kanssa. Syynä useimmiten se että ei jaksa niitä kavereita kattella montaa päivää jos ovat edes hieman kännissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No täällä ainakin yksi. Mitä tahtoisit tietää?
Jos toinen haluaa lähteä kesälomalla Lontooseen ja toinen vaeltamaan Lofooteille niin kumpaan menette ja miksi juuri sinne?
ap
Meillä ei ole koskaan tullut moista pulmaa edes eteen. Kesällä ei kumpikaan halua pois Suomesta vaan kaikki vapaa-aika ollaan mökillä. Syksyllä ja keväällä käymme kolmen, neljän päivän kaupunkilomalla. Yleensä kysyn, minne mennään. Mies antaa pari esimerkkiä ja sanoo, että päätä sinä. So simple!
Vittu mikä pussywhipped äijä. Oikea betavässykkä.
Minä taas ajattelen, että tuossa esimerkissä pariskunta toimii esimerkillisesti. Vaimo kysyy mieheltä, minne tämä haluaisi lähteä, mies kertoo paikat ja vaimo sitten valitsee noista. Tuohan on juuri sellaista yhdessä sopimista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä luulen, että moni viettää mielummin aikaa kumppaninsa kanssa kahdestaan, joten on helpompi tokaista läpän varjolla kaverelle, että vaimo ei päästä kun ei vaan huvitakaan lähteä.
Vaikka emme mieheni kanssa käytäkään tuota kumppani ei päästä-tekosyytä, voisin kuvitella, että monet käyttävät. Ainakin meillä ollaan mielummin kahdestaan, koska molemmat väsyvät jonkin verran muiden seurasta ja on siksi vaikea kuvitella jotain viikon tai kahden lomaa kavereiden kanssa. Ollaan toistemme parhaat kaverit ja vaikka emme olekaan varsinaisesti introvertteja tai ekstrovertteja, on silti välillä raskasta olla muiden seurassa pitkään. Esimerkiksi juuri lomareissut ovat parhaimmillaan kahdestaan, kun voi kunnolla rentoutua ja meillä on hauskaa yhdessä, ei tarvitse stressata siitä, että kaikille löytyy nyt jotain itseä kiinnostavaa tekemistä kun meitä joka tapauksessa kiinnostaa lähinnä samat asiat. Seurustelumme on alkanut ystävyydestä, olemme tavanneet yhteisen harrastuksen kautta matkalla, joten kiinnostuksenkohteet niin harrastusten kuin matkailun suhteen ovat niin samat, että kaikki tällaisista sopimiset menevät aika pienellä keskustelulla. Kavereiden kanssa pitäisi tehdä paljon enemmän kompromisseja. Toki molemmat saattavat tehdä jotain viikonlopppureissuja kavereidensa kanssa, eikä mikään ole siis ns. kiellettyä. Enkä väheksy mitenkään niitä pareja, joilla ei lomailun suhteen kiinnostuksenkohteet kohtaa ja hoitavat lomat erikseen omien kavereidensa kanssa. Kaikkien parisuhde on erilainen ja se on ihan ok.
En nyt voi sinänsä puhua niiden puolesta, jotka eivät todella päästä kumppaniaan yksin minnekään, minustakin se on kummallista ja puhuu luottamuspulasta. Uskon, että nämä parit ovat kuitenkin aika harvassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisoni ja minä joudumme matkustamaan työn vuoksi. Nytkin mieheni on Puolassa kaivosvierailulla.
Kertaakaan tämän pitkän avioliiton aikana ei kumpikaan meistä ole lomaillut yksin, aina olemme lähteneet lomamatkalle ensin koko perhe ja nykyisin kahden.
Miksi ihmeessä olisi pitänyt viettää lomaa erikseen?
Puolassa kaivosvierailulla? Voi sen noinkin tietysti ilmaista :DD
Mitä tarkoitat?
Mikä siinä saatnan Lontoossa on niin ihmeellistä? Eihän sitä tietäisi edes brittikaupungiksi nykyään. Pelkkiä pakistanilaisia ja intialaisia kaikki paikat tupaten täynnä. Kaipaan sitä vanhaa Lontoota, nykyään se muistuttaa intialaista basaaria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No täällä ainakin yksi. Mitä tahtoisit tietää?
Haluaisiko puolisosi matkustaa ilman sinua? Miksi et päästä häntä matkalle kavereiden kanssa tai yksin?
Haluaisi matkustaa. Minäkin matkustaisin mielelläni jos siihen olisi mahdollisuus.
Meillä on iso perhe ja pienet tulot, ja jos yksi lähtee omalle lomalle, se tarkoittaa, että muut kärsivät siitä ihan kirjaimellisesti. Minulla ei myöskään ole yhtään vapaa-aikaa (en ole vuosiin voinut esim. harrastaa mitään), joten jos joku täältä lähtee lomailemaan, se olen minä!
Lasten kanssa täytyy myös sumplia lomat niin, että he saavat tarpeeksi lomaa ja pienet koululaiset eivät joudu olemaan yksin. Meillä ei ole mitään kattavaa turvaverkkoa, vaan saamme muutaman kerran vuodessa lapset yhdeksi yöksi hoitoon, joten vastuu lapsista on tasan meidän kahden harteilla. Jos toinen lomailee, toiselle tulee kohtuuton taakka.
Kahdessa vuorotyössä myös vapaat menevät usein ristiin, joten kun toinen on töissä, toinen hoitaa lapsia ja sitten toisinpäin.
Tässä muutama syy, miksi meillä ei "päästetä" (typerä ilmaisu, oikeasti aikuinen ihminen päättää tasan tarkkaan itse lähteekö vai ei) puolisoa yksin lomalle.
No yleensä lasten hoitaminen on pariskunnan harteilla, mutta että vielä "tasan meidän kahden harteilla." Voi voi, vielä kolmasko siinä pitäisi olla mukana? Sitä paitsi muutaman kerran vuodessa lasten saaminen yökylään muualle on valtava helpotus, jota ei monellakaan ole käytössä. Tämä näin ot:na.
Ja sitten asiaan. Meillä on myös rahat tiukassa ja jos joku haluaa lomailla, täytyy tämän jonkun aikuisen mennä yksin, koska koko lössin ottaminen mukaan maksaisi kerralla niin paljon, ettei asiaa voisi edes harkita. Kahden hengen matkakin on kalliimpi kuin yhden. Joten meillä yksin lähteminen ulkomaille tulisi kyseeseen juuri taloudellisista syistä. Itse mietin lyhyttä lomaa Berliiniin ensi syksynä. Yksin.
Yksi juttu mistä olen lähipiirissä kuullut keskustelevan on se, miten paljon mukavampia ja rentouttavampia kaverilomat on kuin perhelomat. No totta kai aikuisten kesken on helpompi mennä kuin huolehtia samalla vaikka kolmesta lapsesta. Mutta miksi se aikuisten loma on oltava kaverin kanssa? Miksei loma puolison kanssa kahdestaan ole vaihtoehto? Jos puoliso on niin stressaavaa seuraa, kannattaisi ehkä harkita eroa. Toki kiva olisi tehdä sekä että, mutta monella perheellä kun talous estää sen, että voisi tehdä sekä kaveri, puoliso, että perhelomia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matkustamme yhdessä. Maku on sama ja oma puoliso on ehdottomasti paras matkakaveri. Ihmettelen suhteita, joissa lomaa ei haluta viettää yhdessä tai katsotaan ettei toinen osapuoli tarvitse lomamatkaa kun itse lähdetään.
Et siis ymmärtänyt kysymystä, huoh...
Se että TE vietätte loman yhdessä ei tarkoita että muut tavat ovat väärin.
Väärin on se että ei päästetä toista reissuun kavereiden tms kanssa vain siksi että on pakko lomailla YHDESSÄ.
Meillä minä reissaan kamujen kanssa SEKÄ yhdessä puolison kanssa, tuo ei sulje toista toiselta. Puoliso ei taas halua ystäviensä kanssa lähteä VAIKKA kuinka patistaisin. Ja väkisin en häntä voi matkaan työntää, vai voinko? Väärin sekin olisi....
Miksi se on sinusta väärin ettei päästä puolisoa lomalle yksin? Eikö toinenkin osapuoli tarvitse ihan yhtä lailla lomaa?
Väärin on asettaa aikuiselle ihmiselle rajoja. Kyllä, toinenkin voi tarvita lomaa joten nainen on hyvä ja hankkii rahat ja lomaa ja sitten menee sinne ilman puolisoa jos haluaa.
Alue: Aihe vapaa
Mekin olemme olleet lukiosta asti yhdessä, yli 20 vuotta. Olemme toistemme parhaat ystävät. Meillä on tietenkin (yhteisten lisäksi) omiakin kiinnostuksen kohteita, mutta ne eivät liity matkustamiseen. Haluamme matkustaa yhdessä, ja meillä on sama maku kohteiden ja tekemisten suhteen. Yksin on tylsää, ja muiden kanssa ei halua mennä. Kummallakin on täysi vapaus matkustaa muidenkin kanssa jos haluaa, eikä rahakaan ole ongelma, mutta kumpikaan ei halua. Ystäviä on, ja niitä tavataan, mutta ei niiden kanssa halua vuorokausia viettää, kuten ei sukulaistenkaan kanssa. Olemme introverttejä nysvääjiä, entä sitten?