Onko oikeasti olemassa pariskuntia, jotka eivät "päästä" toista yksikseen ulkomaille?
Vai onko tuo vain urbaanilegenda? Eri asia tietysti, jos molemmat haluavat aina matkustaa yhdessä tai kumpikaan ei halua matkustaa ollenkaan, mutta luulisi aika harvassa olevan niiden parien, joilla matkustusmieltymykset osuvat 100 % yhteen.
Kommentit (162)
Musta on ihanaa matkustaa miehen kanssa. Usein reissataan kavereita tapaamaan tai muuten vaan porukalla, mutta kahdestaan viihdytään hyvin. Ollaan molemmat hyvää seuraa :D
Mutta tottakai kumpikin voi mennä kavereiden kanssa myös. Mies käy kalareissuilla ja minä kaupunkimatkoilla kavereiden kanssa. Yksi ystäväni haluaisi mun kanssa Tokioon, mutta koska mieheni haluaa sinne myös, saatan lähteä mieluummin hänen kanssaan.
Periaatteet ei saisi olla niin kovat että ihminen menettää ja hänen perheensä toimeentulon. Kyseessä on ilokaasuun ei alkoholi. Eikä olut ruokatunnillakaan saisi aiheuttaa paska myrskyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matkustamme yhdessä. Maku on sama ja oma puoliso on ehdottomasti paras matkakaveri. Ihmettelen suhteita, joissa lomaa ei haluta viettää yhdessä tai katsotaan ettei toinen osapuoli tarvitse lomamatkaa kun itse lähdetään.
Et siis ymmärtänyt kysymystä, huoh...
Se että TE vietätte loman yhdessä ei tarkoita että muut tavat ovat väärin.
Väärin on se että ei päästetä toista reissuun kavereiden tms kanssa vain siksi että on pakko lomailla YHDESSÄ.
Meillä minä reissaan kamujen kanssa SEKÄ yhdessä puolison kanssa, tuo ei sulje toista toiselta. Puoliso ei taas halua ystäviensä kanssa lähteä VAIKKA kuinka patistaisin. Ja väkisin en häntä voi matkaan työntää, vai voinko? Väärin sekin olisi....
Miksi se on sinusta väärin ettei päästä puolisoa lomalle yksin? Eikö toinenkin osapuoli tarvitse ihan yhtä lailla lomaa?
Väärin on asettaa aikuiselle ihmiselle rajoja. Kyllä, toinenkin voi tarvita lomaa joten nainen on hyvä ja hankkii rahat ja lomaa ja sitten menee sinne ilman puolisoa jos haluaa.
Kyllä minä naisena olen tarvittaessa maksanut aina miehenkin matkan. On kpäistä jättää toinen kotiin, jos itse lähtee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matkustamme yhdessä. Maku on sama ja oma puoliso on ehdottomasti paras matkakaveri. Ihmettelen suhteita, joissa lomaa ei haluta viettää yhdessä tai katsotaan ettei toinen osapuoli tarvitse lomamatkaa kun itse lähdetään.
Et siis ymmärtänyt kysymystä, huoh...
Se että TE vietätte loman yhdessä ei tarkoita että muut tavat ovat väärin.
Väärin on se että ei päästetä toista reissuun kavereiden tms kanssa vain siksi että on pakko lomailla YHDESSÄ.
Meillä minä reissaan kamujen kanssa SEKÄ yhdessä puolison kanssa, tuo ei sulje toista toiselta. Puoliso ei taas halua ystäviensä kanssa lähteä VAIKKA kuinka patistaisin. Ja väkisin en häntä voi matkaan työntää, vai voinko? Väärin sekin olisi....
Miksi se on sinusta väärin ettei päästä puolisoa lomalle yksin? Eikö toinenkin osapuoli tarvitse ihan yhtä lailla lomaa?
Väärin on asettaa aikuiselle ihmiselle rajoja. Kyllä, toinenkin voi tarvita lomaa joten nainen on hyvä ja hankkii rahat ja lomaa ja sitten menee sinne ilman puolisoa jos haluaa.
Kyllä minä naisena olen tarvittaessa maksanut aina miehenkin matkan. On kpäistä jättää toinen kotiin, jos itse lähtee.
Omista tuloistaan saa jokainen säästää itselleen sitä mihin rahaa tarvitsee.
Kyllä mä ainakin pääsin viikon lomalle ilman miestäni, ei ollut mitään ongelmaa ja onnistuisi myös toisinpäin. Molemmat saa omaa aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matkustamme yhdessä. Maku on sama ja oma puoliso on ehdottomasti paras matkakaveri. Ihmettelen suhteita, joissa lomaa ei haluta viettää yhdessä tai katsotaan ettei toinen osapuoli tarvitse lomamatkaa kun itse lähdetään.
Et siis ymmärtänyt kysymystä, huoh...
Se että TE vietätte loman yhdessä ei tarkoita että muut tavat ovat väärin.
Väärin on se että ei päästetä toista reissuun kavereiden tms kanssa vain siksi että on pakko lomailla YHDESSÄ.
Meillä minä reissaan kamujen kanssa SEKÄ yhdessä puolison kanssa, tuo ei sulje toista toiselta. Puoliso ei taas halua ystäviensä kanssa lähteä VAIKKA kuinka patistaisin. Ja väkisin en häntä voi matkaan työntää, vai voinko? Väärin sekin olisi....
Miksi se on sinusta väärin ettei päästä puolisoa lomalle yksin? Eikö toinenkin osapuoli tarvitse ihan yhtä lailla lomaa?
Väärin on asettaa aikuiselle ihmiselle rajoja. Kyllä, toinenkin voi tarvita lomaa joten nainen on hyvä ja hankkii rahat ja lomaa ja sitten menee sinne ilman puolisoa jos haluaa.
Kyllä minä naisena olen tarvittaessa maksanut aina miehenkin matkan. On kpäistä jättää toinen kotiin, jos itse lähtee.
Omista tuloistaan saa jokainen säästää itselleen sitä mihin rahaa tarvitsee.
Minä tykkään lomalla nauttia elämästä, myös seksin merkeissä. Oma puoliso siis mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Sain kauheat haukut ihan työpaikan reussuista, huorittelua kuulin jne. Onneksi suhde on ohi. Elin kuin vankilassa. Suhde kesti 15 vuotta.
Ketju muistutti mieleen asian, voin ihan fyysisesti pahoin ja olen raivoa täynnä.
Ai että nautin nyt elämästäni, mustasukkaiset paskahousut eivät enää pääse tietämään, mitä minä saan tehdä!
Sairasta!
Tässä oiva esimerkki mitä te "yhdessä pakolla" matkustavat saatte aikaan.
Oikeasti, aikuisen ihmisen (olkoonkin puoliso) menojen rajoittaminen on SAIRASTA ja alistavaa. Kenenkään ei pitäisi kokea tuollaista kohtelua.
___
- Itse kun jäin työttömäksi kiersin puoli vuotta autolla eurooppaa ennen uuden työn alkua.
- Seuraavaksi lähden yksin rantalomalle, kun sen verran puolisoani enemmän ylityövapaita käyttämättä. Paljon on myös metsästys ja kalastusreissuja ulkomaille suunitelmissa.
Kyllä me yhdessäkin tehdään se 4-6 ulkomaanmatkaa vuosittain, mutta jos jompi kumpi haluaa viikonlopuksi yksin tai kavereiden kanssa jonnekin ei kai sellaista saa kukaan estää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä olisi pitänyt viettää lomaa erikseen?
Miksi ei? Eikö kummallakaan ole niin hyvin ystävyyssuhteita että heidän kanssaan voisi mennä jopa pidemmälle reissulle? Minusta elämä on liian lyhyt elettäväksi ilman todellisia kaverisuhteita. Toisille näyttää elämä olevan = parisuhde. Sen ulkopuolella ei voi kuin käydä töissä ja ruokakaupassa.
Ei kai ne hyvät ystävyyssuhteet edellytä ulkomaanmatkaa yhdessä. Minulla on muutama rakas lapsuudenystävä, joita tapaan säännöllisesti. Nykyisin käymme lauantaibrunssilla. Se on kaikkien mielestä mainio tapa. Saadaan rauhassa jutella ja loppupäivä on sitten vapaa muihin menoihin.
Muutamista miehen ja minun opiskeluajan kavereista on tullut yhteisiä ystäviä ja lapsetkin ovat nykyään toistensa kavereita. Olemme matkustaneetkin porukalla.
Ei edellytä, eihän parisuhdekaan edellytä matkustelua tai edes yhteisiä lomia. Näkee sitä muutenkin joka päivä.
Tuo brunssi on varmasti teille naisille hyvä tapa kun kaikki ajattelette samalla tavalla "ei mihinkään ilman miestä". Mutta entä kuulkaa jos ne miehet haluaisivat matkustaa etelään viikoksi hyvien kaverien porukalla? Eivät he halua kun te naisetkaan ette halua?
Kas kun kaikki miehetkään eivät halua.
Minun mieheni on juuri tuota "brunssityyppiä". Ja brunssillekaan ei halua ilman minua. Mitä se muille kuuluu?
Ja kyllä saisi mennä ja matkustaa, jos haluaisi. Ihan on aikuinen mies, joka tekee itse omat päätöksensä.
Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa noihin omiin reissuihin, kun halutaan matkustaa ulkomaille perheenä. Omat lomamatkat ovat pois perheen yhteisestä matkasta.
Eri asia sitten, jos ei tarvitsisi aina erikseen säästää perheen ulkomaan matkoihinkin ja olisi tuosta noin vain varaa myös muihin matkoihin. Mustasukkaisia ei kumpikaan meistä ole, mutta ei vain rahat riitä moneen matkaan kun haluamme matkustella ensisijaisesti nimenomaan lastemme kanssa perheenä.
Meillä on kyllä kaveriporukoissa muutkin perhekeskeisiä, eikä kukaan ole ainakaan ääneen esittänyt toivetta lähteä "tyttöjen tai poikien lomalle" ilman omia perheitä.
Vierailija kirjoitti:
Miehelle joka et päästä vaimoa lomalle.
Ei kaikkien lomien tarvitse olla kalliita.
Ja entä jos vaimollesi kelpaisi vaikka huonompikin auto tai vanhempikin sohvakalusto, kun edes joskus pääsisi ilman perhettä tuulettumaan? Milloin nainen on muuta kuin perheenemäntä-vaimo-äiti, kun silloin kun pääsee kotoa pois tyttökavereiden kanssa.
Entä se, että jos säästösuunnitelmanne ei kestä koskaan mitään huvittelua, onko tavoitteet asetettu pikkuisen liian kireälle?
Jos et pidä vaimosi ystävistä, onko sinulla oikea vaimokaan? Ihmistä tuntee paljon paremmin kun tuntee hänen ystävänsä. Vai oletko niitä, joiden vaimolla ei saa olla muita menoja, eikä mielellään ystäviäkään?
Voit myös miettiä, että jos vaimo niin kovasti haluaa sinne lomalle, hänellä on ehkä tarve päästä pois kotoa välillä. Voit päästää hänet sinne, tai kieltää.. mutta miten tyytyväisen vaimon luulet saavasi kun kiellät häneltä kaiken kivan aina? Ei kuulosta kovin kantavalta pitkän tähtäimen suunnitelmalta. Ehkä lasket sen varaan kuin useimmat miehet, ettei sillä ole varaa erota sinusta. Kivaa loppuelämää sitten vaan siltä pohjalta.
Viimeinen kysymys: onko todellinen syy vastahakoisuuteesi, että ajattelet että hän pettää sinua siellä? Siinä olisi teillä vähän työstämistä.
Oletan, että viittaat viestiin 98. En ole kieltämässä vaimoni lomailua. Vain ne turhan kalliit lomat.
Hän käy silloin tällöin viettämässä tyttöjeniltoja, joskus viikonloppuja jossain päin Suomea. Viime syksynä yhden viikonlopun Euroopassakin. Kun hän työnsä puolestakin käy erinäisissä illanvietoissa ja saunailloissa ja jonkin verran töissäkin matkustaa, niin uskoisin hänen ihan riittävästi pääsevän pois kotoa. Mutta kahden viikon Thaimaan matka on minusta meidän budjettiin liikaa.
Ystäviä saa ja pitää olla. Kaikista vaimoni ystävistä en vain yksinkertaisesti pidä. Osan kanssa tulen toimeen loistavasti. Jos tästä joku vetää johtopäätöksen, että olen mustasukkainen mies, jonka mielestä naisen paikka on kotona ilman ystäviä, niin olkoon sitten niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matkustamme yhdessä. Maku on sama ja oma puoliso on ehdottomasti paras matkakaveri. Ihmettelen suhteita, joissa lomaa ei haluta viettää yhdessä tai katsotaan ettei toinen osapuoli tarvitse lomamatkaa kun itse lähdetään.
Et siis ymmärtänyt kysymystä, huoh...
Se että TE vietätte loman yhdessä ei tarkoita että muut tavat ovat väärin.
Väärin on se että ei päästetä toista reissuun kavereiden tms kanssa vain siksi että on pakko lomailla YHDESSÄ.
Meillä minä reissaan kamujen kanssa SEKÄ yhdessä puolison kanssa, tuo ei sulje toista toiselta. Puoliso ei taas halua ystäviensä kanssa lähteä VAIKKA kuinka patistaisin. Ja väkisin en häntä voi matkaan työntää, vai voinko? Väärin sekin olisi....
Miksi se on sinusta väärin ettei päästä puolisoa lomalle yksin? Eikö toinenkin osapuoli tarvitse ihan yhtä lailla lomaa?
Väärin on asettaa aikuiselle ihmiselle rajoja. Kyllä, toinenkin voi tarvita lomaa joten nainen on hyvä ja hankkii rahat ja lomaa ja sitten menee sinne ilman puolisoa jos haluaa.
Kyllä minä naisena olen tarvittaessa maksanut aina miehenkin matkan. On kpäistä jättää toinen kotiin, jos itse lähtee.
Omista tuloistaan saa jokainen säästää itselleen sitä mihin rahaa tarvitsee.
Minä tykkään lomalla nauttia elämästä, myös seksin merkeissä. Oma puoliso siis mukaan.
Otat miehen kuin dildon mukaan?
Jos miehesi haluaisi lomalle kavereidensa kanssa, mitä olisit mieltä? "et mene koska MINÄ haluan munaa"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä olisi pitänyt viettää lomaa erikseen?
Miksi ei? Eikö kummallakaan ole niin hyvin ystävyyssuhteita että heidän kanssaan voisi mennä jopa pidemmälle reissulle? Minusta elämä on liian lyhyt elettäväksi ilman todellisia kaverisuhteita. Toisille näyttää elämä olevan = parisuhde. Sen ulkopuolella ei voi kuin käydä töissä ja ruokakaupassa.
Ei kai ne hyvät ystävyyssuhteet edellytä ulkomaanmatkaa yhdessä. Minulla on muutama rakas lapsuudenystävä, joita tapaan säännöllisesti. Nykyisin käymme lauantaibrunssilla. Se on kaikkien mielestä mainio tapa. Saadaan rauhassa jutella ja loppupäivä on sitten vapaa muihin menoihin.
Muutamista miehen ja minun opiskeluajan kavereista on tullut yhteisiä ystäviä ja lapsetkin ovat nykyään toistensa kavereita. Olemme matkustaneetkin porukalla.
Ei edellytä, eihän parisuhdekaan edellytä matkustelua tai edes yhteisiä lomia. Näkee sitä muutenkin joka päivä.
Tuo brunssi on varmasti teille naisille hyvä tapa kun kaikki ajattelette samalla tavalla "ei mihinkään ilman miestä". Mutta entä kuulkaa jos ne miehet haluaisivat matkustaa etelään viikoksi hyvien kaverien porukalla? Eivät he halua kun te naisetkaan ette halua?
Kas kun kaikki miehetkään eivät halua.
Minun mieheni on juuri tuota "brunssityyppiä". Ja brunssillekaan ei halua ilman minua. Mitä se muille kuuluu?
Ja kyllä saisi mennä ja matkustaa, jos haluaisi. Ihan on aikuinen mies, joka tekee itse omat päätöksensä.
Hieno mies, ei halua matkalle eikä brunssille ilman Vaimoaan. Käykö edes töissä tai paskalla yksin vai tuleeko jo silloin ikävä?
Vierailija kirjoitti:
Vai onko tuo vain urbaanilegenda? Eri asia tietysti, jos molemmat haluavat aina matkustaa yhdessä tai kumpikaan ei halua matkustaa ollenkaan, mutta luulisi aika harvassa olevan niiden parien, joilla matkustusmieltymykset osuvat 100 % yhteen.
Pakkohan se olisi lain mukaan päästää. Mutta koska kämppä on minun, takaisin en päästäisi.
Vierailija kirjoitti:
No minä voisin matkustaa ilman miestä puutarhamatkalle, jos mies jostain syystä lähtisi ulkomaille ilman minua (ja lapsia) niin ehkä joku urheilutapahtuma vois olla syy, mutta ei ole kyllä koskaan sellaisesta puhunut. Miehellä ei juuri ole kavereita, eikä juuri käytä alkoholia, ei koskaan käy baarissa tms, urheilua käy katsomassa meidän poikien kanssa, joten se ulkomaanmatka urheilutapahtumaan voisi olla poikien kanssa jos minua ei kiinnostaisi mennä mukaan.
Jos minulla olisi mies joka hinkuaisi johonkin Tallinnaan tai Thaimaan turistirysiin kavereidensa kanssa, olisin väärän miehen kanssa.
Ei ole kavereita?????????
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä olisi pitänyt viettää lomaa erikseen?
Miksi ei? Eikö kummallakaan ole niin hyvin ystävyyssuhteita että heidän kanssaan voisi mennä jopa pidemmälle reissulle? Minusta elämä on liian lyhyt elettäväksi ilman todellisia kaverisuhteita. Toisille näyttää elämä olevan = parisuhde. Sen ulkopuolella ei voi kuin käydä töissä ja ruokakaupassa.
Ei kai ne hyvät ystävyyssuhteet edellytä ulkomaanmatkaa yhdessä. Minulla on muutama rakas lapsuudenystävä, joita tapaan säännöllisesti. Nykyisin käymme lauantaibrunssilla. Se on kaikkien mielestä mainio tapa. Saadaan rauhassa jutella ja loppupäivä on sitten vapaa muihin menoihin.
Muutamista miehen ja minun opiskeluajan kavereista on tullut yhteisiä ystäviä ja lapsetkin ovat nykyään toistensa kavereita. Olemme matkustaneetkin porukalla.
Ei edellytä, eihän parisuhdekaan edellytä matkustelua tai edes yhteisiä lomia. Näkee sitä muutenkin joka päivä.
Tuo brunssi on varmasti teille naisille hyvä tapa kun kaikki ajattelette samalla tavalla "ei mihinkään ilman miestä". Mutta entä kuulkaa jos ne miehet haluaisivat matkustaa etelään viikoksi hyvien kaverien porukalla? Eivät he halua kun te naisetkaan ette halua?
Kas kun kaikki miehetkään eivät halua.
Minun mieheni on juuri tuota "brunssityyppiä". Ja brunssillekaan ei halua ilman minua. Mitä se muille kuuluu?
Ja kyllä saisi mennä ja matkustaa, jos haluaisi. Ihan on aikuinen mies, joka tekee itse omat päätöksensä.Hieno mies, ei halua matkalle eikä brunssille ilman Vaimoaan. Käykö edes töissä tai paskalla yksin vai tuleeko jo silloin ikävä?
Todellakin on hieno mies, kaikin tavoin. Mitä pahaa siinä on, jos viihtyy parhaiten vaimonsa seurassa? Miten tästäkin voi tehdä huonon asian? Ihmiset ovat kummallisia.
Kyllä, käy töissä, ja viihtyy itsekseen (noh, tablettinsa/puhelimensa seurassa) vessassa tuntikaudet, kiitos kysymästä. Kyllä se sieltä chattailee, jos on asiaa. ;)
Kyllä mies saa olla tasan sellainen kuin haluaa, vaikkei se jollekin ventovieraalle netissä sopisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä saatnan Lontoossa on niin ihmeellistä? Eihän sitä tietäisi edes brittikaupungiksi nykyään. Pelkkiä pakistanilaisia ja intialaisia kaikki paikat tupaten täynnä. Kaipaan sitä vanhaa Lontoota, nykyään se muistuttaa intialaista basaaria.
Just se. Ei tarvii Intiaan saakka lentää. ;)
No, ei vaan. Shoppailu, edulliset vaatteet. Se ja sama mitä jengiä siellä on.
Mun poikakaveri ilmoitti jo suhteen alussa että ystävät ovat hänelle äärettömän tärkeitä ja hän haluaa reissata ja mennä heidän kanssaan. Sanoin että se on aivan ok, kunhan kavereiden takia ei tehdä ohareita. Itsekin tykkään välillä istua vaan tyttökavereiden kanssa ja oletan että silloin ei olla väkisin tunkemassa mukaan. :) Ei parisuhde tarkoita sitä että KAIKKI täytyy tehdä yhdessä hyvänen aika.
Vierailija kirjoitti:
Olisihan se nyt aikuisten oikeasti tosi epäilyttävää, jos mies hinkuisi ulkomaanmatkalle ilman minua. Mitä hän siellä tekisi, mitä ei halua minun näkevän?
Aikuisten oikeasti olisi ahdistavaa jos nainen luulee, että miehen elämän unelmien täyttymys on vaimo joka tahtoo olla kyljessä kiinni kokoajan. Tai vaimo joka ajattelee pettämisiä jos ei saa valvoa miestään.
Mä en uskalla päästää yksinään kun pelkään että käy jotain enkä olisi siellä sitten. Kaverinsa kanssa saa kyllä mennä jos haluaa, turvallisempaa niin.
M34
Ei edellytä, eihän parisuhdekaan edellytä matkustelua tai edes yhteisiä lomia. Näkee sitä muutenkin joka päivä.
Tuo brunssi on varmasti teille naisille hyvä tapa kun kaikki ajattelette samalla tavalla "ei mihinkään ilman miestä". Mutta entä kuulkaa jos ne miehet haluaisivat matkustaa etelään viikoksi hyvien kaverien porukalla? Eivät he halua kun te naisetkaan ette halua?