Kiinnostaako uusi blogi lapsiperheen minimalismista?
Tai matkasta - pyrkimyksestä - minimalismiin. Muina aiheina sisustus, tilankäyttövinkit, pihan laittaminen, pintaremontti, konmaritus.
Asumme rivitalokolmiossa (84 neliötä) kolmen alle kouluikäisen lapsen ja kissan kanssa. Projekteja riittää eikä valmista taida tulla koskaan :)
Kommentit (30)
Minimalismin ajatus lähti kyllästymisestä jatkuvaan tavarapaljouteen joka johti epäjärjestykseen ja sotkuun, teetti ylimääräistä siivoamista ja alkoi vain tuntumaan järjettömältä. Tilanne haastoi ajattelemaan kulutustottumuksia ja totuttuja toimintatapoja.
Pintaremontti on ajankohtaista, sillä ostimme asuntomme hiljattain ja nyt laitamme sitä mieleiseksemme pikku hiljaa. Lasten kanssa tapetoiminen ja maalaaminen on oma lukunsa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaa, peukutan, mahtava idea!! Lupaa, että aloitat blogin aiheesta!
Kiitos. Aloitan työnimellä "viiden kolmio" joten löytyy lähipäivinä sillä googlella. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan kiinnosta lukea taas yhdestä omahyväisestä äidistä, joka omien - ah niin omaperäisten mieltymyksiensä - takia tahallaan pilaa lastensa luonnollisen nuoruuden.
Säälittää.
Avaisitko vähän, mikä säälittää ja millä tavoin sinusta pilaa lastensa luonnollisen nuoruuden? En kyllä mieltäisi itseäni myöskään omahyväiseksi. Ap
Veikkaan, että hän tarkoitti juurikin sitä kun liian monet karsii lasten leluja jne heiltä kysymättä. Lastenhuoneet ovat tylsiä musta-valkoisia kun ei saa missään olla väriä jne jne.
Ehkä myös se, että lasten asioita käsitellään julkisesti. Itse ainakin monissa blogeissa ihmetellyt, miten paljon lasten henkilökohtaisista jutuista viitsitäänkin blogiin kirjoittaa eivätkä kaikki kuvatkaan välttämättä ole kovin imartelevia. Lapsikin kasvaa. Ehkä hän ei teininä enää osaa arvostaa sitä, että mutsin blogissa on hassun hauskoja kuvia siitä, kuinka hän opettelee syömään soseita...
Ihan totta! Itse en ole laittanut lapsistani yhtään tunnistettavaa kuvaa. En halua heistä enkä itsestänikään kasvokuvia nettiin. Toki itse tykkään lukea ja katsella muiden kuvia blogeissaan, mutten itsekään ymmärrä tätä! Ja kaikki pottailuasiat jne on myös julkisessa levityksessä, hullua!
Itsekään en aio laittaa kuvia lapsista. Tilannekomiikkaa meillä riittää ihan parisuhdearjestakin ja niistä onnettomista leipomuksista tai niiden yrityksistä. En myöskään ole varsinaisesti tunnettu viherpeukalona joten pelkkä asiointi Plantagenissa tai vastaavassa tuottaa varmasti päänvaivaa. Haluaisin kauniin pihan vaikka tähän asti perheessämme on parhaiten pysynyt hengissä kaktus ja rairuoho kunhan sen sai kasvamaan. Eli siis, huumoria unohtamatta ja uskalluksella nauraa itselleen kirjoitan. Ap
En ymmärrä ihmisiä, jotka ensin ostelevat kaikenlaista turhaa ja sitten keksivät, että nytpä ryhdyn minimalistiksi ja hävitän turhan roinan.
Minua kiinnostaisi blogi, jossa ollaan aidosti minimalistisia eli ei ole koskaan hankittu tavaraa. Siksi ei tarvitse karsia mitään tai poistaa mitään, koska on vain se tarpeellinen. Jokaiselle perheenjäsenelle yksi tuoli, jota siirretään huoneesta toiseen tarpeen mukaan. Lastenhuoneessa vain vuode ja pahvilaatikko, jossa on 5 lelua. Yksi ainoa pöytä. Ei hyllyjä, ei lipastoja. Sellainen elämä kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ihmisiä, jotka ensin ostelevat kaikenlaista turhaa ja sitten keksivät, että nytpä ryhdyn minimalistiksi ja hävitän turhan roinan.
Minua kiinnostaisi blogi, jossa ollaan aidosti minimalistisia eli ei ole koskaan hankittu tavaraa. Siksi ei tarvitse karsia mitään tai poistaa mitään, koska on vain se tarpeellinen. Jokaiselle perheenjäsenelle yksi tuoli, jota siirretään huoneesta toiseen tarpeen mukaan. Lastenhuoneessa vain vuode ja pahvilaatikko, jossa on 5 lelua. Yksi ainoa pöytä. Ei hyllyjä, ei lipastoja. Sellainen elämä kiinnostaa.
Viisihenkisessä perheessä tavaraa/vaatetta kertyy vuosien varrella yllättävän helposti. Ap
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ihmisiä, jotka ensin ostelevat kaikenlaista turhaa ja sitten keksivät, että nytpä ryhdyn minimalistiksi ja hävitän turhan roinan.
Minua kiinnostaisi blogi, jossa ollaan aidosti minimalistisia eli ei ole koskaan hankittu tavaraa. Siksi ei tarvitse karsia mitään tai poistaa mitään, koska on vain se tarpeellinen. Jokaiselle perheenjäsenelle yksi tuoli, jota siirretään huoneesta toiseen tarpeen mukaan. Lastenhuoneessa vain vuode ja pahvilaatikko, jossa on 5 lelua. Yksi ainoa pöytä. Ei hyllyjä, ei lipastoja. Sellainen elämä kiinnostaa.
Sitä tavaraa kerryy ihan keräämättä ja ostelemattakin. Meille tuodaan vähän vaikka mistä lapsille leluja ja vaatteita. Olen todella kiitollinen vaatteista, sillä ne kuluvat nopeasti ja ei tarvitse itse ostella ja säästellä niitä. Joskus ovat vielä monta kokoa isompia, joten pakko säilyttää, ei ole järkeä poiskaan vipata.
Leluja en voi roudata mihinkään, ne ovat lasten ja luonnollisesti silmääni näyttää lipastot leluille paremmalta kuin pahvilaatikko.
Myös ennen (teininä) hamstrasin paljon, nyt aikuisena en. Olen saanut/joutunut ottamaan kaiken lapsuuden kodistani mukaani, sillä vanhempani muuttivat myös. Nämä kaikki pitäisi säilyttää? Miksi? Meidän nurkissa lojuvat turhina kun taas joku muu voi antaa niille uuden elämän.
Mutta en itsekkään ymmärrä sitä, että hamstarataan ja heitetään pois jatkuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ihmisiä, jotka ensin ostelevat kaikenlaista turhaa ja sitten keksivät, että nytpä ryhdyn minimalistiksi ja hävitän turhan roinan.
Minua kiinnostaisi blogi, jossa ollaan aidosti minimalistisia eli ei ole koskaan hankittu tavaraa. Siksi ei tarvitse karsia mitään tai poistaa mitään, koska on vain se tarpeellinen. Jokaiselle perheenjäsenelle yksi tuoli, jota siirretään huoneesta toiseen tarpeen mukaan. Lastenhuoneessa vain vuode ja pahvilaatikko, jossa on 5 lelua. Yksi ainoa pöytä. Ei hyllyjä, ei lipastoja. Sellainen elämä kiinnostaa.
Sitä tavaraa kerryy ihan keräämättä ja ostelemattakin. Meille tuodaan vähän vaikka mistä lapsille leluja ja vaatteita. Olen todella kiitollinen vaatteista, sillä ne kuluvat nopeasti ja ei tarvitse itse ostella ja säästellä niitä. Joskus ovat vielä monta kokoa isompia, joten pakko säilyttää, ei ole järkeä poiskaan vipata.
Leluja en voi roudata mihinkään, ne ovat lasten ja luonnollisesti silmääni näyttää lipastot leluille paremmalta kuin pahvilaatikko.
Myös ennen (teininä) hamstrasin paljon, nyt aikuisena en. Olen saanut/joutunut ottamaan kaiken lapsuuden kodistani mukaani, sillä vanhempani muuttivat myös. Nämä kaikki pitäisi säilyttää? Miksi? Meidän nurkissa lojuvat turhina kun taas joku muu voi antaa niille uuden elämän.
Mutta en itsekkään ymmärrä sitä, että hamstarataan ja heitetään pois jatkuvasti.
Ajattelen samoin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ihmisiä, jotka ensin ostelevat kaikenlaista turhaa ja sitten keksivät, että nytpä ryhdyn minimalistiksi ja hävitän turhan roinan.
Minua kiinnostaisi blogi, jossa ollaan aidosti minimalistisia eli ei ole koskaan hankittu tavaraa. Siksi ei tarvitse karsia mitään tai poistaa mitään, koska on vain se tarpeellinen. Jokaiselle perheenjäsenelle yksi tuoli, jota siirretään huoneesta toiseen tarpeen mukaan. Lastenhuoneessa vain vuode ja pahvilaatikko, jossa on 5 lelua. Yksi ainoa pöytä. Ei hyllyjä, ei lipastoja. Sellainen elämä kiinnostaa.
Viisihenkisessä perheessä tavaraa/vaatetta kertyy vuosien varrella yllättävän helposti. Ap
No ei kerry, jos laitat eteenpäin samaa tahtia.
Moni blogi menee huonoksi kun ei jakseta enää. Aluksi on hauskaa ja sitten pitkäveteistä. Äiti joka sisustaa hallitsee myös lastenhuoneen ja sitten ne onkin äidin projekteja.
Tosi moni sortuu yhteistöihin, jotka ovat vain sitä varten kun saadaan jotain ilmaiseksi, näkyy selkeästi. Puhumattakaan huonoista kuvista ja kirjoitusvirheistä.
Jotkut eivät viitsi vastata kirjoituksiin ja minä en sitten enää viitsi komentoida.
Modernisti kodikas on mielestäni onnistunut näissä hyvin. Siis on hyvä blogi, jossa on kaikki ylläolevat hyvät puolet
Kiinnostaa, peukutan, mahtava idea!! Lupaa, että aloitat blogin aiheesta!