Noloin pierutilanne, jota olet todistanut? Omasi olisi tietysti herkullisin...

Ei muuten kannata juoda mitään samalla kun näitä lukee, tuli huomattua.. :D



Täällä myös lapset hiukan huolestuneena kävi kurkkimassa äitiä, kun pärskähtelin nauruun ihan jatkuvasti :D



Keskinkertainen tai en, mutta ihan hillittömiä nämä on =D

puolivieraan työkaverin autossa ja päästin/minulta pääsi äänetön pieru. Se kuitenkin haisi aivan kamalalle. Työkaveri kuitenkin luuli, että haju tuli ulkoa pellolta, jossa näkyi lehmiä. Tai sitten oli vaan tahdikas...

ketjujen takia av:lle jää koukkuun XD

kun olin lähdössä töihin. Mies oli kotona lasten kanssa. Siinä ulkotakkia sitten vedin päälle...Meillä on aikuisten makuuhuone eteisen vieressä. No, multa pääsi pikkupaukku. Mies heräsi ja lapsi alkoi itkemään...Lähdin siitä sitten vähin äänin töihin ja jätin hajun leijumaan.

Joskus aikoinaan oli sellaista pilailupierusprayta joka haisi todella karmivalle.

Ei tarvinnut kuin nuuhkia sen korkkia, niin meinasi tulla sateenkaariröyhtäys jo siitä.



Noooh...

Kersana olimme veljeni kanssa Saipan faniristeilyllä ja meillä oli se farttikaasu mukana.

Laivalla oli sellainen lasinen näköalahissi ja mikäs sen parempi pilan paikka.

Suihkautin sitä yököttävää siankakkakaasua sinne hissiin ja jäimme läheiselle penkille tarkkailemaan tilannetta.

Eikös sinne sitten ensimmäisenä rynnännyt Jussi Markkanen vaimonsa kanssa.

Ihan pokkana hissiin ja painoivat nappia.

Kun ovet sulkeutuivat, niin alkoivat päät kääntyillä ja kädet löyhytellä.

Vain kuvitella saattaa, että mikä on ollut tilanne jossain toisessa kerroksessa jossa on joku tullut suoraan hissiin kun JM on poistunut vaimoineen? Onko mahdollisesti jäänyt vaikutelma pariskunnan ryppiksien heikosta pidosta?

Hyi meitä... ;-)

silloisen poikaystäväni kanssa peppuseksiä. Aktin päätteeksi minulta pääsi pärskähdys. Poikaystäväni päästi "hyi helvetin" ja juoksi suihkuun.



Olin niin nolona että pukeuduin sillä välin ja lähdin asunnolleni. Tämä oli viimeinen kerta kun näin kyseistä miestä.

Oltiin joogassa ja liike oli sellainen jossa piti vähän ponnistella, sittenhän jollaki pääsi kunnon pieru ja mua rupes naurattaan aivan kauheesti, vilkaisin siskoani joka myös yritti pidätellä naurua ja hytkyi sielä lattialla, naurusta ei meinannu tulla loppua sitten millään. Seuraavalla kerralla sitten jännitettiin että kuuluuko taas rupsuttelua

...tää nauraminen :-D Röhnötin jo aiemmin näitä ääneen sillä seurauksella, että silmät ovat kipeenä kun on nauruvesi valunut silmistä. Nyt on järkyttävää kun mies ja lapset nukkuu ja minä puren etusormea poikittain, etteivät heräisi nauruuni. Niin ja akateeminen, keskinkertainen, rehevä, ihana ihminen, piereskelijä (sukuvika) itsekin :-)

sit se unissaan pieras tosi kovaa, niin kovaa että heräs itekin ja suureen ääneen ihmetteli mikä se oli!

Olin nuorena opiskelijana todella ihastunut yhteen tyyppiin ja meillä oli sellainen teinirakkaus, ettei uskaltanut toiselle edes kunnolla puhua, hymyiltiin vaan ja katseltiin kaukaa.



Ensimmäisen kerran pääsimme lähikontaktiin tietokoneluokassa, jossa työskentelimme vierekkäisillä tietokoneilla. Minulla vain oli maitovaivaa, jota en ollut vielä tajunnut. Suolessa tuhnua tuhnun perään, joita sitten päästelin sopivilla hetkillä ilmoille.



Olin siinä tietokoneella jo istunut jonkin aikaa ja ilma painoi mahaa. Mietin, että nyt on pakko päästää vähän ulos. Kananmunanhaju löyhähti ilmoille juuri sillä hetkellä, kun ihastukseni kumartui nostamaan minun tuolini alle tiputtamaansa kynää. Jätkän ilme oli näkemisen arvoinen, kun könysi sieltä ylös! :D



Meistä ei tullut paria.

" Ei kai vielä ole paukut lopussa :D ?"

Uuden vuoden kunniaksi... Vanhat paukut ;)

ja järjestelin tupakkahyllyjä, katsoin ympärilleni, enkä nähnyt ketään ja ajattelin päästää ilmat pihalle, varovasti, mutta tottakai sieltä tuli oikein äänekäs pieru ja leipähyllyn takaa yksi ns. hieno rouva...kyllä nolotti ja vieläkin nolottaa, jos ko.henkilön näen:(

Olin kerran pitkänmatkan bussissa, jossa ei montaa ihmistä ollut. Pysäkillä bussiin nousi pienessä maistissa oleva mies, joka aloitti armottoman piereskelyn, ja kommentoi jokaista pamausta ihmeissään ja ihastuneena "jopa rytkyttää, ei ne lopu, vieläkö tullee..ja ne pierut oli just sellaisia, joita vaan keski-ikäiset äijät saa aikaiseksi. Se on vähän kuin niiden luomistyö tässä elämässä.:)



Mä olin kuolla äänettömään nauruun omalla penkilläni. Joka kerran kun sain itseni hillittyä, kohta taas pamahti ja sama molkotus alkoi.

Minä puhuin tärkeää puhelua heijaten samalla vauvaa olkapäälläni ja eiköhän tuo täräyttänyt oikein miehekkään turauksen siinä minun korvani - ja puhelimeni - juuressa. Sekosin hetkeksi sanoissani, mutta en kehdannut sitten alkaa itseäni puolustelemaankaan, et hei en se minä ollut, kun tämä vauva tässä...

Puhuin tärkeää puhelua liittoni lakimiehen kanssa, kun mieheni heräsi ja käveli eteisen poikki vessaan päin. Kulkiessaan pieraisi äänekkään aamupierun. Meni vessaan, jätti oven auki ja lorotteli äänekkäästi pönttöön.

Hoida siinä sitten virallisia asioita...

Ai kun nää on hyviä!



Pitää kai pari omaakin jakaa:



Sisko oli herännyt kesken luennon omaan pieruunsa - ja sali tietysti täynnä muita opiskelijoita...



Itse taas nukahdin makoisasti lentokoneessa, ja heräsin myöskin omaan pieruuni :)

En oo pitkään aikaan nauranut vedet silmissä tällä tavalla...



Lisäänpä oman kokemukseni:

Olin vaihdossa Krakovassa vuosia sitten. Menin kuluttamaan aikaani paikalliseen kirjakauppaan. Siellä ihmisillä on tapana istuskella kirjakaupan tuoleilla ja lukea kirjoja, muutenkin paikka oli hiljainen. Minulla oli todella paha yskä silloin ja siinä sitten katselin kirjoja kun yskäisin ja samalla peräpäästä pärähti TODELLA kuuluva pärähdys. Kyllä nolotti, kun ihan pyllyn takana istui joku mies lukemassa kirjaa... Olin kuitenkin niin kuin mitään ei olisi tapahtunut ja hetken kirjoja katseltuani poistuin paikalta naama punaisena. No, onneksi tuhahti äänen, eikä hajun kera sillä kertaa....

Olin opiskeluaikoina paikallisessa Hesessä aamusiivoojana. Niillä oli se kuivatarvikevarasto, jossa säilytettiin niiden pahvimukien sun muiden lisäksi siivousvälineitä. Piereskelin joka päivä siellä kamalat tuhnut kun vaihtelin vaatteita ja puhdistin laitteita. Mulla oli jo silloin laktoosi-intoleranssi, mutten nuorena sitä tajunnut. Olin niin omiin pieruihini tottunut.



Hesen duunareiden hommiin kuului tehdä inventaario harva se aamu. Tietenkin ne tulivat laskemaan niitä muovikuppeja juuri silloin, kun paska haisi aivan kamalalle. Olin kuitenkin jotenkin immuuni omalle paskanhajulleni ja vasta jälkeenpäin vanhempana olen tajunnut, että haisin todella hirveälle ja varastossa leijui järkyttävä paskanhaju. Ei sitä silloin jotenkin tajunnut. Pierut olivat arkipäivää.



Toinen kokemus, jota en oikeastaan edes häpeä, on se kun olin laivalla yhden bändin keikalla ja pieraisin oikein järkyttävät kananmuna-ripulipierut ja vieressä seisoi joku keski-ikäinen umpihumalainen läski jörrikkä housut roikkuen. Lähellä seisonut nuori nainen katsoi inhoten sitä miestä, oikein halveksivalla ilmeellä ja äijä huojui siinä perse vilkkuen ymmärtämättä joutuneensa aiheettomasti syylliseksi. Tyttö ei osannut epäillä minua, sillä olin ihan tavisnainen siinä hengailemassa mieheni kanssa. Naurua oli tosin vaikea pidättää...

Minulla on uusi mies. Poikani paukuttelee hänen naamalleen.. Esim. jos mies makaa sohvalla, poika hiippailee muina miehinä hänen vierelleen... ja sitten äkkiä kääntää peppunsa ja päästää aika komean paukun hänen naamalleen. Nauraa räkättää tietysti kun mies komentaa tätä lasta. : )

Sängyssä ollessaan välillä poika päästää kauhean haiseva pierun miehen tyynyyn.. Kyllä se taitaa haista siinä kun mies tulee nukkumaan.. hyviä öitä vain.

Eräänä aamuna poikani päästi mielettömän pierun - koko talo raikui kun asumme kerrostalossa. En ole ennen sellasita pierua kuullutkaan se oli kuin tykillä olisi ammuttu.

ei siinä muuten mitään mutta kun hän oli jo hereillä ja puhui vieressäni puhelimeen. hätäpäissäni leikin nukkuvaa kun en tiennyt mitä tehdä, hävetti niin sairaasti. Se oli oikein sellainen megapieru minkä vanhat äijät päästää kohottaessaan toista kankkua jakkarasta.