Temptation Island Suomi OFFICIAL

Vierailija kirjoitti:

Kumpi on ällöttävämpi, Bile-Dani vai SikaMika?

Mika ehdottomasti.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttikö sarjan aikana ketään muuta Kurosen "puolueellisuus"? Tuli hyvin ilmi kenestä piti ja kenestä ei.

Yhtä paskaa juontamista kuin aikanaan BB:Ssa Vappu Pimiällä.

Kuronen kertoi seuranneensa välillä miesten bileitä parvekkeelta, joten on sitten varmaan nähnyt jotain, mikä ei ole tallentunut kameroille. Siitä johtunee hänen puolueellisuutensa.

Kyllä voi muuten Mikakin tajuta vanhana pappana, että elämä vain meni, käteen ei jäänyt mitään.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voi muuten Mikakin tajuta vanhana pappana, että elämä vain meni, käteen ei jäänyt mitään.

Käteen ei jäänyt muuta kuin nolo norsutatuointi.

Vierailija kirjoitti:

Jäi vähän kaivelemaan Tuo Mikan kommentti, että sormus ON lupaus kosinnasta. Eikös se sormus OLE kosinta...?

Justjoo..

Sormus on Mikalta vahva ehkä naimisiinmenolle.

Vierailija kirjoitti:

Olen aistivani että vahva mustasukkaisuuden aalto kulki av-mammojen läpi, kun näkivät Mikan ja Satun tunteikkaan jälleennäkemisen halailujen ja suudelmien kera. Olisitte halunneet olla Satun paikalla.

Niin selkee trolli, ettei jaksa edes alapeukuttaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäi vähän kaivelemaan Tuo Mikan kommentti, että sormus ON lupaus kosinnasta. Eikös se sormus OLE kosinta...?

Justjoo..

Sormus on Mikalta vahva ehkä naimisiinmenolle.

Voihan sitä olla kihloissa ilman naimisiinmenoa... Tiiän useita pariskuntia jotka on vaan menneet kihloihin mutta eivät koskaan naimisiin.. Kai se voi olla merkki myös sitoutumisesta.

Mika on aivan ihana, upea ja rehti mies. Harmi että kosi Satua sillä itse olisin noin romanttisen ja tunteikkaan kosinnan jälkeen halunnut maistaa vähän onnea, Mikan tarjoilemana. Satu voisi päästää tämän oriin vapaille markkinoille... Voin vannoa että rajoissa ei pysyttäisi.

Mä ymmärrän kyllä pariskuntia, jotka eivät halua yhteisestä sopimuksesta koskaan lapsia. Ja se on aivan okei, jos siltä tuntuu. Mutta Mikan ja Sadun suhteessa kyse on yksinään Mikan päätöksestä, ja sen päätöksen myötä hän on myös viemässä rakastamaltaan ihmiseltä mahdollisuuden äitiyteen. Onkohan Mika ikinä ajatellut heidän parisuhdettaan siltä kannalta, että jos hän aidosti rakastaa Satua, niin ehkä Satu voisi löytää elämäänsä suuremman onnen jonkun toisen ihmisen kanssa, joka haluaa perustaa perheen? Voisiko Mika kyetä ajattelemaan asiaa noin epäitsekkäästi? Tuskin. En itse ainakaan pystyisi olemaan tuntematta huonoa omatuntoa, jos tietäisin, että rakastamani ihminen ei tule koskaan kokemaan jotain niin ainutlaatuista kuin oman lapsen saaminen, vain sen takia, että minä en sitä halua. Joskus irti päästäminen on suurinta mahdollista rakkautta.

Mun korvaan räsähti tosi pahasti, kun Mika kertoi treffeillään, kuinka hän on ilmoittanut omille vanhemmilleen ja anopilleen, ettei halua ikinä lapsia, mutta Satu ei ole koskaan sanonut niin. Siis se huoleton ja naureskeleva tyyli, millä Mika noista asioista puhui, tuntui jotenkin hirveän kylmältä ja itsekkäältä (kuten Mika itsekin sanoi). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni Mikan ja Sadun lasten hankintaan liittyvät erimielisyydet jäivät melko vähälle huomiolle. Jos Sadusta tuntuu vähäänkään siltä, että hän voisi haluta vielä joskus lapsia, niin meinaako hän tosiaan sivuuttaa nuo fiilikset ihan kokonaan ainoastaan sen takia, että Mika niin haluaa? Entä miten sitten joskus, kun ikää on jo 40+ ja lasten hankinta alkaa olla liian myöhäistä, alkaakohan kenties kaduttaa jossain vaiheessa? Mielestäni kyseessä on kuitenkin sen verran suuri asia, että sitä pitäisi oikeasti pohtia ihan ajatuksen kanssa ennen kuin menee naimisiin miehen kanssa, joka ei oikeasti KOSKAAN aio hankkia lapsia. Toivottavasti Satu on tosiaan nämäkin asiat miettinyt läpi omien halujen ja toiveiden kannalta, ei MIKAN päätösten perusteella. Jotenkin surettaa ihan kauheasti Sadun kohtalo, vaikka kyseessä onkin ihan vieras ihminen. Häneen on kai näin naisena, joka on kokenut itsekin huonoja ja erittäin huonoja parisuhteita, todella helppo samaistua. 

Ihan varmasti kaduttaa jossain vaiheessa, viimeistään vanhana. Lapsihaaveet on oikeasti tässä ihmiselämässä niitä harvoja asioita, joista ei vaan voi luopua toisen ihmisen takia ilman, että se kaduttaa tai katkeroittaa jossain vaiheessa.

Samaa mieltä! Itsekään en ollut vielä 5 vuotta sitten varma, haluanko ikinä lapsia. Tai en siis ollut ikinä kokenut minkäänlaista vauvakuumetta ja ystävien lapset olivat "ihan söpöjä". Olin parisuhteessa, jossa mies ei halunnut lapsia luultavasti ikinä (tosin pieni mahdollisuus oli, että ehkä sitten joskus lähempänä 40-vuoden ikää voisi yhden haluta, jos elämäntilanne on hyvä). Pohdin asiaa yli vuoden ja koin jonkinlaisen "herätyksen" miettiessäni elämääni eläkeikäisenä. Mitä sitten jos mies vaikka kuolisi? Mitä minulle sitten jäisi? Ei mitään. Parisuhde kaatui pikkuhiljaa myös muihin erimielisyyksiin ja aika pian sen jälkeen tutustuin uuteen mieheen, joka ehdottomasti halusi perustaa perheen. Ei mennyt pitkään, kun tulin raskaaksi ja nyt meillä on kaksi täydellistä lasta ja olen onnellisempi kuin koskaan. Olen NIIN onnellinen, että en jäänyt vanhaan suhteeseen, koska uskon, että jossain vaiheessa elämää (viimeistään joskus vanhainkodissa) olisin kokenut suurta katumusta ja katkeruutta siitä, että lapsia ei tullut hankittua. Joten Satu, jos luet tätä, niin toivottavasti mietit asiaa vielä kerran tältä kannalta. Ihan oikeasti. Niin tärkeästä asiasta on kyse, että sitä ei kannata ohittaa, vaikka suhde muuten tuntuisikin onnelliselta.

Mä niin toivon ettei satu halua niitä rääkyviä itkuisia lapsia elämäänsä vaan eläisi ja matkustaisi onnellisena elämänsä loppuun Mikan kanssa ja nauttisi joka hetkestä!

Vaikka onkin trolli niin vastataan silti. Vieläkö sinä itket ja huudat räkä nenästä roikkuen? Ai et vai? No onneksi olkoon, ei kukaan mukaan sen muutaman ekan vuoden jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

"Kyllä tästä on puhuttu, että kyl me kuitenki samassa sängyssä nukutaan. Ei se nyt oo mikään ongelma. Niin, kyllähän se varmaan noihin meidän sääntöihin tota, no joo, arvostan tuota naista niin paljon, et tota, tuskin me nyt lähdetään mihinkään semmoseen. Mutta ollaan nyt samassa sängyssä ja nukutaan ja herätään aamulla, eikä olla missään lusikassa. (purskahtaa nauruun)"

Suora lainaus Mikan suusta 24h-treffien iltana. "Tuskin me nyt lähdetään mihinkään semmoiseen". Jaa mihinkä? Melkoinen herrasmies on, kun TUSKIN lähtee tekemään mitään toisen naisen kanssa sängyssä... Ja tämäkin siis sellaisella mikamaisen itsevarmalla ja rehentelevällä äänensävyllä kerrottuna. Oikeesti, miten joku voikin olla noin limainen?!

Suora lainaus Nanalta (tää siis yrittää olla vastaus kysymykseen, kaduttaako tänne lähtö ollenkaan):

"Siis ei silleen, siis kaduttaa siis joo silleen periaattees niinku oma käytös tommonen tääl, mut ei mua kaduta se, että mä oon lähteny tänne, siis silleen kaduttaa se, et me lähettiin parisuhtees tänne. Niinku just on ollu niin siisti reissu ja tolleen niin en mä niinku vaihtas pois tätä. En ois just lähteny jos oisin tienny et tää menee tälleen niinku ku mä olin niin varma, et meillä on avoin (?) parisuhde et mä olin niin varma, et me tullaan vetään tää hyvin niin sen takii mä just lähdin tänne, koska kuka nyt haluu tulla näyttään just silleen periaattees et sun parisuhde on heikko tai silleen ja jos sun pitää mokaa tai tolleen. -- Mut toisaalt täshän sen tai tai täshän sen näki tai siis silleen."

 Oikeesti! Kuka siis niinku puhuu tolleen tai niinku periaattees niinku kenen ulosanti on niinku tollasta tai siis onko toi ihan normaalia ton ikäsillä tytöillä tai siis tolleen niinku puhuu tai silleen?

Huomaa vielä, että nuo SILLEEt tulee sillee nopeasti sihahtaen, sivaltavalla äänellä joka nousee hieman sillee normaalin puheäänen yli ja niinku sillee. Tällee, tiäkkö, niinku sillee. Tekisi mieli läpsiä noi silleet suusta pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäi vähän kaivelemaan Tuo Mikan kommentti, että sormus ON lupaus kosinnasta. Eikös se sormus OLE kosinta...?

Justjoo..

Sormus on Mikalta vahva ehkä naimisiinmenolle.

Voihan sitä olla kihloissa ilman naimisiinmenoa... Tiiän useita pariskuntia jotka on vaan menneet kihloihin mutta eivät koskaan naimisiin.. Kai se voi olla merkki myös sitoutumisesta.

Teknisesti kihlaus on lupaus naimisiinmenosta. Teinikihlat on asia erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttikö sarjan aikana ketään muuta Kurosen "puolueellisuus"? Tuli hyvin ilmi kenestä piti ja kenestä ei.

Yhtä paskaa juontamista kuin aikanaan BB:Ssa Vappu Pimiällä.

Kuronen kertoi seuranneensa välillä miesten bileitä parvekkeelta, joten on sitten varmaan nähnyt jotain, mikä ei ole tallentunut kameroille. Siitä johtunee hänen puolueellisuutensa.

Joo varmaan johtuukin, mutta parempi olisi kun juontaja olisi objektiivinen. Toisaalta, mitä voi odottaa keski-ikäiseltä elähtäneeltä hippi wannabeeltä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen aistivani että vahva mustasukkaisuuden aalto kulki av-mammojen läpi, kun näkivät Mikan ja Satun tunteikkaan jälleennäkemisen halailujen ja suudelmien kera. Olisitte halunneet olla Satun paikalla.

Niin selkee trolli, ettei jaksa edes alapeukuttaa...

Mutta vastata kyllä. Eli osu ja upposi.

T: yksi lukuisista mika-rölleistä

Sanokaa mitä sanotte mutta minusta Mika vaikuttaa hienolta mieheltä. On itsevarma, rohkea eikä juuri välitä muiden arvostelusta. Jos Satu haluaa lapsia niin etsii toisen miehen. Ei se Mikan ongelma ole, jos satu on reppana tossukka. Eivätkä nuo Mikan "kähmimiset" edes OIKEASTI olleet mitenkään pahoja. Niitä on paisuteltu aivan helvetisti sekä ohjelmassa että täällä. Hanna olisi varmaan Mikalle sopivan vauhdikas nainen puoliumpisilmäisen hissukka-satun sijaan.

Tontsa taas, no, kyllähän se aika semmoinen kaveripoika näyttää olevan. Sellainen, joka on mielellään paikalla "lohduttamassa" kun kaverityttö eroaa. Ja vähän edesauttamassa mainittua tapahtumaa. Sellainen "miks kiltit miehet ei saa tyttöjä"-tyyppi.

Tuleeko muille tuosta Mikasta mieleen tämä hahmo: http://loveinterest.wikia.com/wiki/Moto_Moto

Ihan kuin kaksi marjaa :D

Vierailija kirjoitti:

Mä ymmärrän kyllä pariskuntia, jotka eivät halua yhteisestä sopimuksesta koskaan lapsia. Ja se on aivan okei, jos siltä tuntuu. Mutta Mikan ja Sadun suhteessa kyse on yksinään Mikan päätöksestä, ja sen päätöksen myötä hän on myös viemässä rakastamaltaan ihmiseltä mahdollisuuden äitiyteen. Onkohan Mika ikinä ajatellut heidän parisuhdettaan siltä kannalta, että jos hän aidosti rakastaa Satua, niin ehkä Satu voisi löytää elämäänsä suuremman onnen jonkun toisen ihmisen kanssa, joka haluaa perustaa perheen? Voisiko Mika kyetä ajattelemaan asiaa noin epäitsekkäästi? Tuskin. En itse ainakaan pystyisi olemaan tuntematta huonoa omatuntoa, jos tietäisin, että rakastamani ihminen ei tule koskaan kokemaan jotain niin ainutlaatuista kuin oman lapsen saaminen, vain sen takia, että minä en sitä halua. Joskus irti päästäminen on suurinta mahdollista rakkautta.

Mun korvaan räsähti tosi pahasti, kun Mika kertoi treffeillään, kuinka hän on ilmoittanut omille vanhemmilleen ja anopilleen, ettei halua ikinä lapsia, mutta Satu ei ole koskaan sanonut niin. Siis se huoleton ja naureskeleva tyyli, millä Mika noista asioista puhui, tuntui jotenkin hirveän kylmältä ja itsekkäältä (kuten Mika itsekin sanoi). 

No mutta jos Sadulle vauvakuume iskee ni sit äijä vaihtoon ja soitto Tontsalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen aistivani että vahva mustasukkaisuuden aalto kulki av-mammojen läpi, kun näkivät Mikan ja Satun tunteikkaan jälleennäkemisen halailujen ja suudelmien kera. Olisitte halunneet olla Satun paikalla.

Niin selkee trolli, ettei jaksa edes alapeukuttaa...

Mutta vastata kyllä. Eli osu ja upposi.

T: yksi lukuisista mika-rölleistä

Älä yritä. Pilasin sun ilon, kun trollis ei mennyt läpi. Älä itke.

Vinkki: ensi kerralla leiki Mikaa vähän hienovaraisemmin, ei tommosia usko kukaan. Kyllä se joskus onnistuu.

Voi aaargh! En kestä tuota "kyllähän 3 viikkoa ilman naisen lämpöä on pitkä aika" -lässytystä!

Mä en kannata naimisiinmenoa. Tänäpäivänä jopa yli puolet (yli 50%) avioliitoista päätyy jossakin vaiheessa eroon. Avioliitto on jotenkin kadottanut myös merkityksensä eikä sitä kovin paljon enää arvosteta...yks hyvä yleinen esimerkki siitä on että

mennään pettämään omaa puolisoa jonkun toisen kanssa.