miksi luokanopettajat niin paljon valittavat

Vierailija kirjoitti:

Nimenomaan näin! Joka luokassa on nykyään oppilaita mitä erilaisimmilla diagnooseilla. Ei silloin tee mitään millään "käytöksen vaatimisella". Mutta nuo ovatkin asioita, jotka vain opetustyötä tekevät tietävät, muut vain OLETTAVAT.

Diagnooseja on aina ollut. Mutta kuinka monella lapsella on häiriökäyttäytyminen jolle opettaja ei kurinpidollaan voi mitään, se on eri asia. Jopa vilkkaan adhd lapsen ammattitaitoinen opettaja voi saada hyvinkin käyttäytymään niin että tämä pystyy opiskelemaan muita häiritsemättä.

Se siinä on rankkaa, että käytettävissä pitää olla jatkuvasti. 30 oppilaan luokassa on 15, joilla on joku erityistarve, muut sitten muuten vain kärhämöivät keskenään. Ja lopulta luokanope ei voi tehdä paljon mitään, jos koti ei ole halukas yhteistyöhön.

Opetin itse 3 vuotta helppoa erityisluokkaa, mutta en voinut muuta kuin palata takaisin omalle työkentälleni täysin toiselle alalle. Oli kamalaa nähdä kuinka jo pienet lapset kohtasivat surua, murhetta, tunsivat epäonnistuneensa kun eivät oppineet, tulivat huonoista oloista... Vaikka paljon sainkin edistettyä ja kasvatettua lapsia, se oli äärimmäisen rankkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen julkisella sektorilla viestintäpäällikkönä ja palkkani on hiukan yli 3000 €. Työaikani on 38,5 h ja käytössä on kellokortti. Lomaa on 5 viikkoa vuodessa.

Ja ei, en kadehdi opettajan työtä, mutta oikeasti palkka on HYVÄ suhteutettuna työtunteihin. Muusta kuormittavuudesta voidaan puhua erikseen, kaikilla aloilla on niitä kuormittavuia tekijöitä. 

Tämä on tärkeä pointti, mitä luokanopettajat eivät mielestäni usein tajua. Että monilla muilla aloilla on hyvin raskas työnkuva. Ja niissä työaika on huomattavasti pitempi vaikka ottaisi huomioon kaikki opettajan opetusvelvollisuuden ylittävät työtunnit. Lomia paljon vähemmän. Voidaan olla vastuussa ihmisten hengestä aivan eri tavalla kuin opettajat ovat. Ehkä kyse onkin siitä että sitä työkokemusta eikä elämänkokemusta kerry niin paljon kuin jollekin toisen alan osaajalle joka näkee paljon muitakin töitä ja näkee että on paljon kuormittavia töitä. Opettajathan ovat töissään lähinnä muiden opettajien kanssa, heillä ei ole niin paljon muiden alojen kollegoita, joten vertailukohtaa muihin töihin ei välttämättä paljon synny.

Tässä taas yleistetään rajusti. Minua itseäni ärsyttää eniten se, että opettajan työtäni arvioidaan joka paikassa todella suoraan ja aivan tietämättömien ihmisten toimesta. Siksi olen itse tätsin hiljaa muiden työstä. Mustä minä tiedän millaista siivoojan, poliisin tai kaupan kassan työ todellisuudessa on!! Voin arvailla kyllä, mutta kokemukseen perustuvaa faktatietoa minulla ei ole. Parempi siis olla hiljaa. Kunpa sama koskisi myös minun työtäni. En valita sen raskautta kuin työkavereille välillä ja miehelleni kotona. Pudän työstäni paljon, en tekisi sitä muuten.Facebookissa tms. työstään valittavat osoittavat huonoa harkintakykyä, olivatpa opettajia tai muita. Arvostetaan kaikkien työtä eikä arvioida niitä puskista. Kiitos!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nimenomaan näin! Joka luokassa on nykyään oppilaita mitä erilaisimmilla diagnooseilla. Ei silloin tee mitään millään "käytöksen vaatimisella". Mutta nuo ovatkin asioita, jotka vain opetustyötä tekevät tietävät, muut vain OLETTAVAT.

Diagnooseja on aina ollut. Mutta kuinka monella lapsella on häiriökäyttäytyminen jolle opettaja ei kurinpidollaan voi mitään, se on eri asia. Jopa vilkkaan adhd lapsen ammattitaitoinen opettaja voi saada hyvinkin käyttäytymään niin että tämä pystyy opiskelemaan muita häiritsemättä.

Erittäin impulsiivinen adhd-lapsi, jonka vanhemmat kieltäytyvät lääkityksen antamisesta lapselle. Koulunkäynti ei suju mitenkään. Kerro minulle, mitä teen että saan lapsen olemaan tunnilla paikallaan, tekemään edes jotain ja oppimaan!! Olisin todella kiitollinen neuvoista, oikeasti!!

Olen valmistuva luokanopettaja ja teen tutkielmaa koskien mm. opettajien jaksamisesta työssä.

1. Opettajan palkka on mielestäni kohtuullinen. Joillekin opettajille tosin sekin on pienuutensa takia stressin aiheuttaja. Uskoisin, että samalla tavalla kuin missä tahansa muussa työssä, jossa on samansuuruinen palkka.

2. Opettaja, joka kyynistyy, urautuu ja välittää lähinnä itsestään, ei tätä työtä todennäköisesti koe kovin rankaksi.

3. Opettaja, joka todella välittää oppilaistaan ja haluaa tehdä parhaansa näiden eteen, voi rasittua ja vaarallisestikin, jos työyhteisö ei tarjoa hänelle tarpeeksi tukea. Jotkut, varsinkin aloittelevat opettajat myös tuovat oppilaansa mukanaan kotiinkin eli kantavat näitä ajatuksissaan jatkuvasti, mikäli oppilaalla on jokin huoli tai oppimisvaikeus tms.

Itsekin pelkässä harjoittelussa olen "kannatellut" oppilaitani, koska heidän oma opettajansa ei mielestäni tehnyt tarvittavia toimia. Samalla koin ääretöntä epätoivoa mahdottoman tehtävän edessä oman epäpätevyyteni vuoksi. Meinasin myös romahtaa koulupäivän aikana, koska oppilaani otti todella raskaasti jonkin päätökseni ja pelkäsin tehneeni suurenkin virheen. Onneksi päätökseni osoittautui lopulta juuri oikeaksi ja oppilaskin oli sittemmin tätä mieltä.

Omat kokemukseni ovat vielä täysin noviisin kokemuksia, mutta raskainta onkin yleensä juuri aloittavalla opettajalla sekä luokkaa tai koulua vaihtavalla. Raskainta opettajan työ on ehdottomasti henkisesti. Jos yhtään välittää niistä kasvavista pienistä ihmisistä, jotka ovat suuren osan päivästä opettajan vastuulla, niin aivan varmasti tunteet heittelevät laidasta laitaan ja etukäteen varautuu kaikkeen mahdolliseen ja pahimpaan. (Itsekin tein eräänä unettomana yönä lyhyen harjoittelun aikana toimintasuunnitelman itselleni oppilaiden suojelemiseksi sen varalle, että kouluumme tulee kouluampuja.)

Romahduksia tällä alalla tapahtuu ja se on fakta. Uskon kuitenkin, että työyhteisön tuella opettajan työn rankkuutta saataisiin vähennettyä. Joillain käy tässä asiassa tuuri, mutta toisilla ei ja heidän kokemuksiaan ei tule vähätellä.

Vierailija kirjoitti:

Olen valmistuva luokanopettaja ja teen tutkielmaa koskien mm. opettajien jaksamisesta työssä.

1. Opettajan palkka on mielestäni kohtuullinen. Joillekin opettajille tosin sekin on pienuutensa takia stressin aiheuttaja. Uskoisin, että samalla tavalla kuin missä tahansa muussa työssä, jossa on samansuuruinen palkka.

2. Opettaja, joka kyynistyy, urautuu ja välittää lähinnä itsestään, ei tätä työtä todennäköisesti koe kovin rankaksi.

3. Opettaja, joka todella välittää oppilaistaan ja haluaa tehdä parhaansa näiden eteen, voi rasittua ja vaarallisestikin, jos työyhteisö ei tarjoa hänelle tarpeeksi tukea. Jotkut, varsinkin aloittelevat opettajat myös tuovat oppilaansa mukanaan kotiinkin eli kantavat näitä ajatuksissaan jatkuvasti, mikäli oppilaalla on jokin huoli tai oppimisvaikeus tms.

Itsekin pelkässä harjoittelussa olen "kannatellut" oppilaitani, koska heidän oma opettajansa ei mielestäni tehnyt tarvittavia toimia. Samalla koin ääretöntä epätoivoa mahdottoman tehtävän edessä oman epäpätevyyteni vuoksi. Meinasin myös romahtaa koulupäivän aikana, koska oppilaani otti todella raskaasti jonkin päätökseni ja pelkäsin tehneeni suurenkin virheen. Onneksi päätökseni osoittautui lopulta juuri oikeaksi ja oppilaskin oli sittemmin tätä mieltä.

Omat kokemukseni ovat vielä täysin noviisin kokemuksia, mutta raskainta onkin yleensä juuri aloittavalla opettajalla sekä luokkaa tai koulua vaihtavalla. Raskainta opettajan työ on ehdottomasti henkisesti. Jos yhtään välittää niistä kasvavista pienistä ihmisistä, jotka ovat suuren osan päivästä opettajan vastuulla, niin aivan varmasti tunteet heittelevät laidasta laitaan ja etukäteen varautuu kaikkeen mahdolliseen ja pahimpaan. (Itsekin tein eräänä unettomana yönä lyhyen harjoittelun aikana toimintasuunnitelman itselleni oppilaiden suojelemiseksi sen varalle, että kouluumme tulee kouluampuja.)

Romahduksia tällä alalla tapahtuu ja se on fakta. Uskon kuitenkin, että työyhteisön tuella opettajan työn rankkuutta saataisiin vähennettyä. Joillain käy tässä asiassa tuuri, mutta toisilla ei ja heidän kokemuksiaan ei tule vähätellä.

Voi olla että olet väärällä alalla. Et tule kestämään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska opettajan työhön hakeutuu paljon narsistisia persoonallisuuspiirteitä omaavia ihmisiä? (Opettaja saa patsastella suuren osan ajastaan arviointikyvyttömien lasten varauksettoman ihailun kohteena). Heille heidän oma kärsimyksensä on aina kaikista suurin ja oma taakka raskaampi kuin muiden. Opettajan suuri ego ottaa tölväisyt ja loukkaukset raskaasti. Opettajan luontainen korkea omanarvontunto saa hänet avaamaan suunsa ja natkuttamaan ääneen siinä missä joku muu purisi hammasta ja painaisi eteenpäin.

Suorastaan nautin kun nykyään lapset ei pidä opettajaa minkäänlaisena auktoriteettinä. Vanhanaikainen asioiden ulkoa opettelu on turhaa kun minkä tahansa tiedon saa parilla hakusanalla. Tiedon ja sen mitä sillä tekee tilanne on muuttunut. Murros on vasta aluillaan. Kuka tietää mitä tästä seuraa?

Olen seurannut, kuinka aikuisetkin ihmiset hakevat tietoa netistä:

Pysähdytään niihin pariin ensimmäiseen riviin, pahimmassa tapauksessa yhteen ainoaan. Sen jälkeen totuus onkin se, mitä siinä rivillä lukee. Mihin tämä johtaa?

Ei koulussa oppimisen tarkoitus ole enää vuosikymmeniin ollut ulkoaoppiminen, vaan tiedon sisäistäminen. Kun käytetään nettiä oppimiseen, tulisi opettaa myös sieltä saatavan tiedon kriittistä arviointia. Kun oman kokemukseni mukaan nykyaikuisetkaan eivät tähän kykene, kuinka sitten lapset?

Tämä onkin tärkeä asia. Millä erottaa oikean tiedon väärästä? Lähdekritiikki, median lukutaito ja sellaiset asiat ovat tärkeitä. Matematiikka ja kielten osaaminen ovat hyödyllisiä taitoja internetinkin ihmemailmassa. Siitä on niin kauan etten tiedä mitä nykyään peruskoulussa painotetaan.

Yhden asian tiedän. Nettiä ei käytetä niinkään itsensä sivistämiseen vaan viihteeksi. Porno ja pelit on suurin osa mihin nettiä käytetään. Ensin pitää myöntää että ihminen on nautinnon hakuinen eläin. Vähän vain fiksumpi kuin muut eläimet. Sitten vasta voi alkaa miettiä vaativampia kokonaisuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä sä hengaat, kun opettajat tulevat sulle jatkuvasti valittamaan?

Eikö ne valita paljon facebookissa ja blogeissa.

Mulla on parisenkymmentä opettajaa fb-kavereissa. Yksikään ei valita työstään. Pari hehkuttelee työtään toisinaan ja joku valitteli, kun on niin paljon saikulla eikä pääse töihin. Valtaosa ei puhu töistään somessa lainkaan. Ehkä kannattaa vähän alkaa suodattamaan mitä lukee?

Moni duuni taas on sitä että pitää myydä myydä myydä. Lisää lisää lisää. Rahaa rahaa rahaa. Yt-rundit pyörii joka vuosi.

Voi helevetti että nää opettajien palkka-asiat on niin epäselviä monelle, vaikka kovasti suuta niistä soitetaankin. Opettaja tekee töitä n. 10 kk vuodessa (elo-toukokuu), mutta palkka on JAETTU 12 kk:lle, koska se nyt vaan on järkevää saada säännöllisesti rahaa myös kesällä. Joskus aikoinaan opettajat saivat palkkaa vain 10 kuukaudelta, ja kesä oltiin palkatta. Tietenkin niiden työkuukausien palkka oli sitten suurempi, kun sitä ei jaettu kesäkuukausille. Varmaan pitäisi siirtyä vanhaan malliin, niin loppuisi se ainainen kateellisten valitus. Tervetuloa alalle, jos noin paljon kismittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen julkisella sektorilla viestintäpäällikkönä ja palkkani on hiukan yli 3000 €. Työaikani on 38,5 h ja käytössä on kellokortti. Lomaa on 5 viikkoa vuodessa.

Ja ei, en kadehdi opettajan työtä, mutta oikeasti palkka on HYVÄ suhteutettuna työtunteihin. Muusta kuormittavuudesta voidaan puhua erikseen, kaikilla aloilla on niitä kuormittavuia tekijöitä. 

Tämä on tärkeä pointti, mitä luokanopettajat eivät mielestäni usein tajua. Että monilla muilla aloilla on hyvin raskas työnkuva. Ja niissä työaika on huomattavasti pitempi vaikka ottaisi huomioon kaikki opettajan opetusvelvollisuuden ylittävät työtunnit. Lomia paljon vähemmän. Voidaan olla vastuussa ihmisten hengestä aivan eri tavalla kuin opettajat ovat. Ehkä kyse onkin siitä että sitä työkokemusta eikä elämänkokemusta kerry niin paljon kuin jollekin toisen alan osaajalle joka näkee paljon muitakin töitä ja näkee että on paljon kuormittavia töitä. Opettajathan ovat töissään lähinnä muiden opettajien kanssa, heillä ei ole niin paljon muiden alojen kollegoita, joten vertailukohtaa muihin töihin ei välttämättä paljon synny.

Ei ihan noinkaan. Tein ennen opettajaksi siirtymistä (alakoulu) vuosia töitä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla asiantuntijatehtävissä (mm. juuri viestintä, mainonta, koulutus) ja voin ihan rehellisesti sanoa, että aiemmissa töissäni pääsin huomattavasti helpommalla, vaikka työtunteja näennäisesti enemmän olikin. Opettajan työ on todella kuormittavaa ja opetusvelvollisuuden lisäksi töitä riittää iha riittämiin. Opettajan on oltava läsnä koko ajan 100%, työ on _jatkuvaa_ vuorovaikutusta. Toisin kun joku kirjoitti, välitunnit harvoin ovat mitään lepo- tai vapaahetkiä, silloin haetaan / viedään materiaaleja (niitä ei voi jemmata luokassa tuntikausia, koska säästösyistä kaikki on yhteiskäytössä) + hoidetaan muita työhön liittyviä asioita (+ valvontoja isommassa koulussa tulee useita viikon aikana).

Iso miinus open työssä on se, ettei työpäivän aikana ole mahdollisuutta hoitaa omia asioita edes puhelimitse, entisessä elämässä pystyin vetämään työhuoneen oven kiinni ja soittamaan esim. pankkiin tms. Varsinaisen opetusvelvollisuuden jälkeen on mahdolliset kerhot, tukiopetukset, palaverit jne., joten ns. virka-aikaan harvemmin ehtii privaattiasioita hoitamaan.

Mutta en valita, olen tyytyväinen työssäni :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nimenomaan näin! Joka luokassa on nykyään oppilaita mitä erilaisimmilla diagnooseilla. Ei silloin tee mitään millään "käytöksen vaatimisella". Mutta nuo ovatkin asioita, jotka vain opetustyötä tekevät tietävät, muut vain OLETTAVAT.

Diagnooseja on aina ollut. Mutta kuinka monella lapsella on häiriökäyttäytyminen jolle opettaja ei kurinpidollaan voi mitään, se on eri asia. Jopa vilkkaan adhd lapsen ammattitaitoinen opettaja voi saada hyvinkin käyttäytymään niin että tämä pystyy opiskelemaan muita häiritsemättä.

Erittäin impulsiivinen adhd-lapsi, jonka vanhemmat kieltäytyvät lääkityksen antamisesta lapselle. Koulunkäynti ei suju mitenkään. Kerro minulle, mitä teen että saan lapsen olemaan tunnilla paikallaan, tekemään edes jotain ja oppimaan!! Olisin todella kiitollinen neuvoista, oikeasti!!

Nii-in, hiljaiseksi vetää vai kuinka?? Ei tullut neuvoja kuten arvasinkin. Puskista on niiiiin kiva huudella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen valmistuva luokanopettaja ja teen tutkielmaa koskien mm. opettajien jaksamisesta työssä.

1. Opettajan palkka on mielestäni kohtuullinen. Joillekin opettajille tosin sekin on pienuutensa takia stressin aiheuttaja. Uskoisin, että samalla tavalla kuin missä tahansa muussa työssä, jossa on samansuuruinen palkka.

2. Opettaja, joka kyynistyy, urautuu ja välittää lähinnä itsestään, ei tätä työtä todennäköisesti koe kovin rankaksi.

3. Opettaja, joka todella välittää oppilaistaan ja haluaa tehdä parhaansa näiden eteen, voi rasittua ja vaarallisestikin, jos työyhteisö ei tarjoa hänelle tarpeeksi tukea. Jotkut, varsinkin aloittelevat opettajat myös tuovat oppilaansa mukanaan kotiinkin eli kantavat näitä ajatuksissaan jatkuvasti, mikäli oppilaalla on jokin huoli tai oppimisvaikeus tms.

Itsekin pelkässä harjoittelussa olen "kannatellut" oppilaitani, koska heidän oma opettajansa ei mielestäni tehnyt tarvittavia toimia. Samalla koin ääretöntä epätoivoa mahdottoman tehtävän edessä oman epäpätevyyteni vuoksi. Meinasin myös romahtaa koulupäivän aikana, koska oppilaani otti todella raskaasti jonkin päätökseni ja pelkäsin tehneeni suurenkin virheen. Onneksi päätökseni osoittautui lopulta juuri oikeaksi ja oppilaskin oli sittemmin tätä mieltä.

Omat kokemukseni ovat vielä täysin noviisin kokemuksia, mutta raskainta onkin yleensä juuri aloittavalla opettajalla sekä luokkaa tai koulua vaihtavalla. Raskainta opettajan työ on ehdottomasti henkisesti. Jos yhtään välittää niistä kasvavista pienistä ihmisistä, jotka ovat suuren osan päivästä opettajan vastuulla, niin aivan varmasti tunteet heittelevät laidasta laitaan ja etukäteen varautuu kaikkeen mahdolliseen ja pahimpaan. (Itsekin tein eräänä unettomana yönä lyhyen harjoittelun aikana toimintasuunnitelman itselleni oppilaiden suojelemiseksi sen varalle, että kouluumme tulee kouluampuja.)

Romahduksia tällä alalla tapahtuu ja se on fakta. Uskon kuitenkin, että työyhteisön tuella opettajan työn rankkuutta saataisiin vähennettyä. Joillain käy tässä asiassa tuuri, mutta toisilla ei ja heidän kokemuksiaan ei tule vähätellä.

Voi olla että olet väärällä alalla. Et tule kestämään

Se motivoi ja auttaa jaksamaan, kun tietää tekevänsä todella merkityksellistä työtä. Oli kuinka rankkaa tahansa 😊

Vierailija kirjoitti:

Voi helevetti että nää opettajien palkka-asiat on niin epäselviä monelle, vaikka kovasti suuta niistä soitetaankin. Opettaja tekee töitä n. 10 kk vuodessa (elo-toukokuu), mutta palkka on JAETTU 12 kk:lle, koska se nyt vaan on järkevää saada säännöllisesti rahaa myös kesällä. Joskus aikoinaan opettajat saivat palkkaa vain 10 kuukaudelta, ja kesä oltiin palkatta. Tietenkin niiden työkuukausien palkka oli sitten suurempi, kun sitä ei jaettu kesäkuukausille. Varmaan pitäisi siirtyä vanhaan malliin, niin loppuisi se ainainen kateellisten valitus. Tervetuloa alalle, jos noin paljon kismittää.

Ja väitätkö yhä, että esim. 2600 €/kk (joka on täällä todettu aloittavan opettajan kuukausipalkaksi) on HUONO palkka työstä, jossa lomaa on kesällä 2,5 kk, syksyllä yleensä 1 viikko (jos ei ole, niin tasataan myöhemmin), joululomaa n. 2 viikkoa ja talvilomaa viikko. 

Vaikka opettajan palkka laskettaisiin kuten lasket, niin se maksettava summa on jokaiselle kuukaudelle varmaan vähintään tuo 2600 € ja se on  hemmetin hyvä palkka 10 kk työstä.

Saisitte paljon enemmän huomiota agendallenne työn raskaudesta, jota se omalla tavallaan aivan varmasti onkin, jos ette jankkaisi tästä huonosta palkasta. Te olette julkisella sektorilla töissä, teillä on hyvin lyhyen työpäivät ja aivan sikana lomaa. Teillä on hyvä palkka.