Narsistivanhempi, suosikkilapsi ja syntipukkilapsi
Narsistinen vanhempi ottaa suosikikseen helpomman ja samaa mieltä olevan lapsen. Kyseenalaistava ja kapinoiva lapsi saa syntipukin aseman.
Mitä tapahtuu, jos syntipukki muuttaa pois? Tuleeko toisesta lapsesta syntipukki? Vai puolisosta?
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla koko elämän kestävä tragedia syntyä narsistin lapseksi. Eipä käy kateeksi teitä. Miten ihmeessä olette selvinneet siitä, että äiti tai isä, jonka pitäisi teitä rakastaa, onkin pahin vihollisenne, joka pettää teidät kerta toisensa jälkeen?
Vaaditaan oikea hetki että voi katkaista välit. Tietenkin siihen sotketaan mukaan koko suku ja poliisi.
Tuohon välien katkaisuun tai etäisyyden ottamuseen vaaditaan se, että itsekin ymmärtää olevansa päästään vialla. Sillä kukapa oikean narsistin lapsi ei olisi.
Niinhän se periytyy, paitsi geenien myös mallioppimisen kautta. Pitäisi siis kyetä jonkinlaiseen itsereflektioon.
Kiitos vastauksesta (klo 16:54). Kerroit näin:
"Olen itse myös kuullut kuinka tätä sisartani on taloudellisesti autettu, mutta ei kiinnosta."
Eli sinä olet kuullut, että sisartasi on autettu taloudellisesti ja ilmeisesti sisaresi on kuullut että sinua on autettu taloudellisesti eikä teistä kumpikaan voi olla varma, onko tuo totta, kumpikin tietää vain itse, onko saanut vanhemmalta taloudellista apua.
Kerroit, että sisaresi on kateellinen turhaan. Tuosta voisi päätellä, ettet ole saanut parempaa kohtelua tai rahaa vanhemmilta. Jos niin on, niin oletko kertonut sisarellesi, että että se on valhe, mitä vanhempasi on sisarelle kertonut? Oletko kysynyt vanhemmaltasi sisaresi kuullen, onko hän kertonut sisarelle tuollaisen tiedon, joka ei olekaan totta? Ja jos olet, oletko kysynyt, miksi hän on tuollaisen tiedon sisarelle kertonut?
Noin minä toimisin, jos minulla olisi sisarena tai veljenä syntipukki, mutta ei ole, kun olen se itse eikä minun sisarukseni todellakaan auta minua asioiden selvittämisessä.
Eipä tässä muuta.
Voimia kaikille, jotka olette kärsineet tai kärsitte narsistin/narsistien otteessa. Toivon kovasti, että kaikki ne narsistien lapset, jotka eivät koe kärsineensä äidin tai isän käytöksestä, mutta kuulevat siskoiltaan tai veljiltään vanhempien käyttäytyvän/käyttäytyneen huonosti, voisivat siinä tilanteessa olla vähän empaattisempia ja yrittäisivät myös selvittää, mikä on oikeasti totta, kuka on oikeasti valehdellut eikä syyttelisi heti sitä henkilöä, joka tuo asian esille, sillä on tunnettu tosiasia, että perheen terveimmät hakevat apua.
Sellainen, ehkä ensin uhraukseltakin tuntuva vaivannäkö, totuuden penkominen esiin, todisteiden vaatiminen, voi olla iso apu syntipukille, mutta myös "suosikille" itselleen. Ja suosikki siksi lainausmerkeissä, jos joku ei halua sitä nimeä itsestään käytettävän, vaikka sisko tai veli väittäisi niin olevan.
Kaikkea hyvää kaikille tasapuolisesti. <3
Kiitos vastauksesta (klo 16:54). Kerroit näin:
"Olen itse myös kuullut kuinka tätä sisartani on taloudellisesti autettu, mutta ei kiinnosta."
Eli sinä olet kuullut, että sisartasi on autettu taloudellisesti ja ilmeisesti sisaresi on kuullut että sinua on autettu taloudellisesti eikä teistä kumpikaan voi olla varma, onko tuo totta, kumpikin tietää vain itse, onko saanut vanhemmalta taloudellista apua.
Kerroit, että sisaresi on kateellinen turhaan. Tuosta voisi päätellä, ettet ole saanut parempaa kohtelua tai rahaa vanhemmilta. Jos niin on, niin oletko kertonut sisarellesi, että että se on valhe, mitä vanhempasi on sisarelle kertonut? Oletko kysynyt vanhemmaltasi sisaresi kuullen, onko hän kertonut sisarelle tuollaisen tiedon, joka ei olekaan totta? Ja jos olet, oletko kysynyt, miksi hän on tuollaisen tiedon sisarelle kertonut?
Noin minä toimisin, jos minulla olisi sisarena tai veljenä syntipukki, mutta ei ole, kun olen se itse eikä minun sisarukseni todellakaan auta minua asioiden selvittämisessä.
Eipä tässä muuta.
Voimia kaikille, jotka olette kärsineet tai kärsitte narsistin/narsistien otteessa. Toivon kovasti, että kaikki ne narsistien lapset, jotka eivät koe kärsineensä äidin tai isän käytöksestä, mutta kuulevat siskoiltaan tai veljiltään vanhempien käyttäytyvän/käyttäytyneen huonosti, voisivat siinä tilanteessa olla vähän empaattisempia ja yrittäisivät myös selvittää, mikä on oikeasti totta, kuka on oikeasti valehdellut eikä syyttelisi heti sitä henkilöä, joka tuo asian esille, sillä on tunnettu tosiasia, että perheen terveimmät hakevat apua.
Sellainen, ehkä ensin uhraukseltakin tuntuva vaivannäkö, totuuden penkominen esiin, todisteiden vaatiminen, voi olla iso apu syntipukille, mutta myös "suosikille" itselleen. Ja suosikki siksi lainausmerkeissä, jos joku ei halua sitä nimeä itsestään käytettävän, vaikka sisko tai veli väittäisi niin olevan.
Kaikkea hyvää kaikille tasapuolisesti. <3
Minä olen se syntipukki. Kaikki on edelleen minun syytäni vaikka en ole käynyt ns. kotona 10 vuoteen.
Syntipukin ja suosikin rooli voi vaihtua muutostilanteissa.
Maailman ihanimmasta miehestä tulee hetkessä syntipukki ex-mies ja kultalapsesta voi tulla syntipukki jos jonkun toisen lapsen tekemisillä on kätevämpi kehua retostella.
Numerolle 41 klo.17.19. Aikamoista syyllistämistä ihmiselle, joka kertoo vanhemman narsismista ja syntipukki sisarelta saamastaan syyllistämisestä ja halveksinnasta. Jokaisessa suhde- tai perhekuviossa on vähintään kaksi henkilöä, joten ei ole vain yhtä näkökulmaa tai täysin oikeaa totuutta. En ole kenenkään puolella, joten en ota syyllisyyttä muiden tunteista tai kokemuksista.
Kyll on kipeitä ja sisaruskateita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla koko elämän kestävä tragedia syntyä narsistin lapseksi. Eipä käy kateeksi teitä. Miten ihmeessä olette selvinneet siitä, että äiti tai isä, jonka pitäisi teitä rakastaa, onkin pahin vihollisenne, joka pettää teidät kerta toisensa jälkeen?
Vaaditaan oikea hetki että voi katkaista välit. Tietenkin siihen sotketaan mukaan koko suku ja poliisi.
Varmaan joskus näin. Suvulta ja poliisilta haetaan turvaa narsistin mielivaltaa vastaan. Yksin voi olla liian raskasta kantaa syntipukin roolia, ja narsistihan aloittaa mustamaalaamisen heti, kun hän menettää kontrollin. Enkä yhtään väheksyisi väkivallan vaaraa, koska perheestä irtautuminen on narsistille petos.
Suosikkihan ei ikinä myönnä olevansa suosikki. Jos joskus onkin saanut jotain enemmän, se on ihan vaan hänen omaa ansiotaan, koska on niin ihana ja aurinkoinen ihminen. Toisin kuin syntipukki, joka on kauhean negatiivinen, vaikka on itse omalla käytöksellään ansainnut haukkunsa.
Jos tätä yrittää faktoilla haastaa, saa kuulla, että kolikolla on aina kaksi puolta ja että riitaan tarvitaan kaksi. Ikään kuin jotenkin tasapuolisuuden nimissä pitäisi faktoista välittämättä uskoa häntä.
Asioilla ei todellakaan aina ole kahta puolta, vaan voi olla ihan rehellisesti oikea ja väärä. Eikä riitaan tarvita kahta, jos yksi on tarpeeksi ilkeä tai hullu.
Vierailija kirjoitti:
Numerolle 41 klo.17.19. Aikamoista syyllistämistä ihmiselle, joka kertoo vanhemman narsismista ja syntipukki sisarelta saamastaan syyllistämisestä ja halveksinnasta. Jokaisessa suhde- tai perhekuviossa on vähintään kaksi henkilöä, joten ei ole vain yhtä näkökulmaa tai täysin oikeaa totuutta. En ole kenenkään puolella, joten en ota syyllisyyttä muiden tunteista tai kokemuksista.
Voisitko ystävällisesti tarkentaa, mitkä lauseet tuossa 17:19 -viestissä olivat mielestäsi syyllistäviä ja millä perusteilla? Kiitos etukäteen mahdollisesta vastauksestasi ja jos et halua vastata, on sekin toki ok.
No höh, siinä 17.19 lähetetyssä viestissähän oli ihan asiallisia kysymyksiä ja myös ihan asiallinen palaute. Miten joku kokee tuon syyllistävänä, ellei sitten ole se henkilö itse, jolle kysymykset oli kohdistettu eivätkä nuo häntäkään pitäisi loukata. Jotenkin erikoista. Jospa luet tekstin uudestaan rauhallisesti miettien. Ei siinä ole sinulle pahaa tarkoitettu.
Hyvä kysymys, en tiedä. Narsisti piti minua syntipukkina, mustana lampaana ja riidanhaastajana. Tosin sisarukset sanoivat, että sama meno jatkui vaikka muutin kotoa. Sisarukseni ovat enemmän riippuvsisia vanhemmistani minä taas itsenäinen, joka ajattelee enemmän että "karavaani kulkee ja koirat haukkukoon". Ehkä narsisti syyllisen eli minun lähtiessä keskittyi enemmän jäljelle jääneiden polkemiseen ja ydinperheen lisäksi myös sukua haukutaan ja arvostellaan päin naamaa ja selän takana.
Vierailija kirjoitti:
Isäni oli ilkeä narsku. Kerron ajanpuutteen vuoksi vain yhden esimerkin hänen viimeisiltä vuosiltaan.
Hän oli menettänyt terveyssyistä ajokortin, ikää oli jo yli 80 vee.
Hänellä oli hyvä auto, jonka lupasin ostaa käypään hintaan. Sovimme kaupasta, mutta ensin minun piti myydä oma autoni pois, jotta sain rahat isän autoon. Piti ottaa vähän rahaa myös säästöistä, sillä enhän toki saanut alennusta, vaan vastaavat autot olivat jopa edullisempia muualla. Noloa minulta suostua tuollaiseen, pakko myöntää näin jälkeenpäin.
Kun sain autoni myytyä, soitin isälle iloisena, että nyt olisi rahat valmiina, milloin haluat tehdä autokaupan. Isä kertoi, että olikin tullut toisiin aatoksiin, eikä halunnutkaan myydä autoaan. Vaikka olin ihan raivona, hillitsin itseni, kuten aina, sillä isälle ei kannattanut näyttää ikäviä tunteita. Hengittelin rauhallisesti ja kyselin, että milloin hän olisi valmis myymään auton, ja harmittelin
Uskomaton stoori. Minä en ostaisi mitään narsisti-isältäni. Hän oli kerran ostamassa minun autoani, olisi halunnut maksaa useammassa erässä,. Sanomattakin selvää etten lähtenyt tuohon.
Vierailija kirjoitti:
No höh, siinä 17.19 lähetetyssä viestissähän oli ihan asiallisia kysymyksiä ja myös ihan asiallinen palaute. Miten joku kokee tuon syyllistävänä, ellei sitten ole se henkilö itse, jolle kysymykset oli kohdistettu eivätkä nuo häntäkään pitäisi loukata. Jotenkin erikoista. Jospa luet tekstin uudestaan rauhallisesti miettien. Ei siinä ole sinulle pahaa tarkoitettu.
Samaa mieltä. Kiinnittäisin lisäksi huomiota tämän syyllistämisestä moittivan henkilön omaan viestiin. Hän myöntää kyllä, että toinen sisarus on syntipukki, mutta sitten kumminkin sanoo, että syntipukki vääristelee asioita ja ihan aiheetta väittää, että hän itse olisi suosikkilapsi. Eihän tuo täsmää. Narsistille on aika tyypillistä syyttää muita asioiden vääristelystä. Tai syyttää muita asioista, joita itse tekee.
Tuon kirjoittajan perheestä en tiedä, mutta omassa elämässä olen joutunut huomaamaan, että suosikkilapselle lahjoitellaan arvokkaitakin asoita sanoen, että ne eivät ole mitään. Esimerkiksi lähipiirissä suosikkilapsi sai lahjaksi mökin arvokkaalla sijainnilla, ja siitä sanottiin, ettei se nyt mikään lahja ole, koska tontti on pieni (ei ole, on tavallinen vaikkakaan ei iso) ja yksi rakennuksista huonokuntoinen (muut siis eivät ole). Ja näitä on sitten toisteltu todisteena siitä, ettei suosikkilapsi saanut mitään. Tällä taustalla pistää vähän epäilemään, kun toinen tunnistaa kyllä sisaruksensa syntipukiksi ja jatkaa, että syntipukki luulee hänen saaneen lahjoja, mutta ei hän ole mitään saanut. Pitäisikö vaikka sanoa, että lahjakolikolla voi olla myös ne kaksi puolta, se omasta mielestä arvoton puoli ja toisaalta ihan rahallisesti euroissa mitattuna hyvinkin arvokas puoli.
Oletko tullut ajatelleeksi (klo 16:31), että jos vanhempasi (1 vai 2) on/ovat puheillaan myrkyttäneet sisaresi mieltä, ovat esim. antaneet hänen ymmärtää ehkä useinkin, että sinä olet saanut enemmän hyvää kuin hän, enemmän ehkä rahaa kuin hän jne., niin eikö silloin ole ymmärrettävää, että sisaresi uskoo asian olevan siten JA eikö siinä tapauksessa ole epäreilua sisartasi kohtaan, että moitit häntä, että hän vain kuvittelee, kun asia on niin, että hän oikeasti uskoo, mitä vanhempasi on kertonut? Minunkin äitini soitti minulle usein ja kertoi antaneensa rahaa tai koruja sisarelleni tai he lähtivät matkalle, jonka äitini maksoi. En tiedä, ovatko nuo jutut totta, kun en voi luottaa heihin kumpaankaan, kun kumpikin on jäänyt minulle valheista kiinni, toinen sanoo, toinen kiistää tai ei ota kantaa.
Pitäisikö sisaresi sinun mielestäsi omata jotain selvänäkijän kykyjä, jolloin hän heti vaistoaisi, että ehei, nyt taas äiti ja/tai isä valehtelee, että olisi antanut tuollaista hyvää sisarelleni/veljelleni, kun oikeastihan olemme aina olleet tasa-arvoisesti kohdeltuja vanhempiemme taholta?
Ja tulitko ajatelleeksi, että loukkasit myös heitä, jotka ovat tänne kirjoittaneet kokemuksiaan, kun varoittelit lukijoita (ei sanatarkka lainaus), että ottakaa huomioon että nämä "syntipukit" saattavat vain kuvitella, että heitä on kohdeltu huonommin kuin perheen muita lapsia, vaikka oikeasti ei ole. Miksi halusit toimia niin?
Tässä ketjussa, kuten monissa muissakin tätä aihetta käsittelevissä keskusteluissa on kerrottu aika hurjia kokemuksia, jotka lukemalla ymmärtää heti, että kyseessä on ollut epätasa-arvoinen kohtelu. Toki aina voi netissä epäillä kaikkia kirjoituksia, ovatko ne totta, mutta jos nyt ajatellaan, että kaikki tai vähintään suurin osa netissä kerrotuista narsistin uhri -kokemuksista on totta, niin kyllä ne ovat hyvin surullisia asioita ja tapahtumia, mitkä ovat rikkoneet monia ihmisiä eivätkä kaikki saa ikinä hyvää elämää, vaikka kävisivätkin vuosia kalliissa terapiassa kokemuksiaan ja niiden seurauksia selvittämässä yms. Kaikki eivät saa Kelalta osatukea terapiaan.
Ne ihmiset, jotka eivät ole tuon tyyppistä pahaa kohtelua lapsena kokenut, eivät voi oikeastaan täysin ymmärtää, kuinka vahingollista se on ja kuinka käsittämättömän kieroa se voi olla. Kuvittele nyt, että voi olla äiti tai isä, joka oikeasti nauttii lapsen kärsimyksestä ja voi jopa suunnitellusti aiheuttaa ikäviä asioita lapselle ja nauraa päälle. Ja kun joku sitten kertoo tällaista kokeneelle, ettei usko, mitä tämä kertoo, tai suorastaan nauraa tai väittää hänen kuvittelevan tai valehtelevan, niin se tuntuu tosi pahalta.
Ei ole viisasta tulla herättämään epäluuloa siitä, etteikö ihmiset olisi oikeasti kokeneet sitä, mitä kertovat. Sellaisen epäluulon tahallinen herättäjä vaikuttaa hyvin empatiakyvyttömältä.