Narsistivanhempi, suosikkilapsi ja syntipukkilapsi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla koko elämän kestävä tragedia syntyä narsistin lapseksi. Eipä käy kateeksi teitä. Miten ihmeessä olette selvinneet siitä, että äiti tai isä, jonka pitäisi teitä rakastaa, onkin pahin vihollisenne, joka pettää teidät kerta toisensa jälkeen?

 

Vaaditaan oikea hetki että voi katkaista välit. Tietenkin siihen sotketaan mukaan koko suku ja poliisi.

Tuohon välien katkaisuun tai etäisyyden ottamuseen vaaditaan se, että itsekin ymmärtää olevansa päästään vialla. Sillä kukapa oikean narsistin lapsi ei olisi.

Niinhän se periytyy, paitsi geenien myös mallioppimisen kautta. Pitäisi siis kyetä jonkinlaiseen itsereflektioon.

Kiitos vastauksesta (klo 16:54). Kerroit näin:

"Olen itse myös kuullut kuinka tätä sisartani on taloudellisesti autettu, mutta ei kiinnosta." 

Eli sinä olet kuullut, että sisartasi on autettu taloudellisesti ja ilmeisesti sisaresi on kuullut että sinua on autettu taloudellisesti eikä teistä kumpikaan voi olla varma, onko tuo totta, kumpikin tietää vain itse, onko saanut vanhemmalta taloudellista apua. 

Kerroit, että sisaresi on kateellinen turhaan. Tuosta voisi päätellä, ettet ole saanut parempaa kohtelua tai rahaa vanhemmilta. Jos niin on, niin oletko kertonut sisarellesi, että että se on valhe, mitä vanhempasi on sisarelle kertonut? Oletko kysynyt vanhemmaltasi sisaresi kuullen, onko hän kertonut sisarelle tuollaisen tiedon, joka ei olekaan totta? Ja jos olet, oletko kysynyt, miksi hän on tuollaisen tiedon sisarelle kertonut? 

Noin minä toimisin, jos minulla olisi sisarena tai veljenä syntipukki, mutta ei ole, kun olen se itse eikä minun sisarukseni todellakaan auta minua asioiden selvittämisessä. 

Eipä tässä muuta. 

Voimia kaikille, jotka olette kärsineet tai kärsitte narsistin/narsistien otteessa. Toivon kovasti, että kaikki ne narsistien lapset, jotka eivät koe kärsineensä äidin tai isän käytöksestä, mutta kuulevat siskoiltaan tai veljiltään vanhempien käyttäytyvän/käyttäytyneen huonosti, voisivat siinä tilanteessa olla vähän empaattisempia ja yrittäisivät myös selvittää, mikä on oikeasti totta, kuka on oikeasti valehdellut eikä syyttelisi heti sitä henkilöä, joka tuo asian esille, sillä on tunnettu tosiasia, että perheen terveimmät hakevat apua.  

Sellainen, ehkä ensin uhraukseltakin tuntuva vaivannäkö, totuuden penkominen esiin, todisteiden vaatiminen, voi olla iso apu syntipukille, mutta myös "suosikille" itselleen. Ja suosikki siksi lainausmerkeissä, jos joku ei halua sitä nimeä itsestään käytettävän, vaikka sisko tai veli väittäisi niin olevan.

Kaikkea hyvää kaikille tasapuolisesti. <3

 

Kiitos vastauksesta (klo 16:54). Kerroit näin:

"Olen itse myös kuullut kuinka tätä sisartani on taloudellisesti autettu, mutta ei kiinnosta." 

Eli sinä olet kuullut, että sisartasi on autettu taloudellisesti ja ilmeisesti sisaresi on kuullut että sinua on autettu taloudellisesti eikä teistä kumpikaan voi olla varma, onko tuo totta, kumpikin tietää vain itse, onko saanut vanhemmalta taloudellista apua. 

Kerroit, että sisaresi on kateellinen turhaan. Tuosta voisi päätellä, ettet ole saanut parempaa kohtelua tai rahaa vanhemmilta. Jos niin on, niin oletko kertonut sisarellesi, että että se on valhe, mitä vanhempasi on sisarelle kertonut? Oletko kysynyt vanhemmaltasi sisaresi kuullen, onko hän kertonut sisarelle tuollaisen tiedon, joka ei olekaan totta? Ja jos olet, oletko kysynyt, miksi hän on tuollaisen tiedon sisarelle kertonut? 

Noin minä toimisin, jos minulla olisi sisarena tai veljenä syntipukki, mutta ei ole, kun olen se itse eikä minun sisarukseni todellakaan auta minua asioiden selvittämisessä. 

Eipä tässä muuta. 

Voimia kaikille, jotka olette kärsineet tai kärsitte narsistin/narsistien otteessa. Toivon kovasti, että kaikki ne narsistien lapset, jotka eivät koe kärsineensä äidin tai isän käytöksestä, mutta kuulevat siskoiltaan tai veljiltään vanhempien käyttäytyvän/käyttäytyneen huonosti, voisivat siinä tilanteessa olla vähän empaattisempia ja yrittäisivät myös selvittää, mikä on oikeasti totta, kuka on oikeasti valehdellut eikä syyttelisi heti sitä henkilöä, joka tuo asian esille, sillä on tunnettu tosiasia, että perheen terveimmät hakevat apua.  

Sellainen, ehkä ensin uhraukseltakin tuntuva vaivannäkö, totuuden penkominen esiin, todisteiden vaatiminen, voi olla iso apu syntipukille, mutta myös "suosikille" itselleen. Ja suosikki siksi lainausmerkeissä, jos joku ei halua sitä nimeä itsestään käytettävän, vaikka sisko tai veli väittäisi niin olevan.

Kaikkea hyvää kaikille tasapuolisesti. <3

Minä olen se syntipukki. Kaikki on edelleen minun syytäni vaikka en ole käynyt ns. kotona 10 vuoteen.

Syntipukin ja suosikin rooli voi vaihtua muutostilanteissa. 

Maailman ihanimmasta miehestä tulee hetkessä syntipukki ex-mies ja kultalapsesta voi tulla syntipukki jos jonkun toisen lapsen tekemisillä on kätevämpi kehua retostella.

Numerolle 41 klo.17.19. Aikamoista syyllistämistä ihmiselle, joka kertoo vanhemman narsismista ja syntipukki sisarelta saamastaan syyllistämisestä ja halveksinnasta. Jokaisessa suhde- tai perhekuviossa on vähintään kaksi henkilöä, joten ei ole vain yhtä näkökulmaa tai täysin oikeaa totuutta. En ole kenenkään puolella, joten en ota syyllisyyttä muiden tunteista tai kokemuksista. 

Kyll on kipeitä ja sisaruskateita 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla koko elämän kestävä tragedia syntyä narsistin lapseksi. Eipä käy kateeksi teitä. Miten ihmeessä olette selvinneet siitä, että äiti tai isä, jonka pitäisi teitä rakastaa, onkin pahin vihollisenne, joka pettää teidät kerta toisensa jälkeen?

 

Vaaditaan oikea hetki että voi katkaista välit. Tietenkin siihen sotketaan mukaan koko suku ja poliisi.

Varmaan joskus näin. Suvulta ja poliisilta haetaan turvaa narsistin mielivaltaa vastaan. Yksin voi olla liian raskasta kantaa syntipukin roolia, ja narsistihan aloittaa mustamaalaamisen heti, kun hän menettää kontrollin. Enkä yhtään väheksyisi väkivallan vaaraa, koska perheestä irtautuminen on narsistille petos.

Suosikkihan ei ikinä myönnä olevansa suosikki. Jos joskus onkin saanut jotain enemmän, se on ihan vaan hänen omaa ansiotaan, koska on niin ihana ja aurinkoinen ihminen. Toisin kuin syntipukki, joka on kauhean negatiivinen, vaikka on itse omalla käytöksellään ansainnut haukkunsa.

Jos tätä yrittää faktoilla haastaa, saa kuulla, että kolikolla on aina kaksi puolta ja että riitaan tarvitaan kaksi. Ikään kuin jotenkin tasapuolisuuden nimissä pitäisi faktoista välittämättä uskoa häntä. 

Asioilla ei todellakaan aina ole kahta puolta, vaan voi olla ihan rehellisesti oikea ja väärä. Eikä riitaan tarvita kahta, jos yksi on tarpeeksi ilkeä tai hullu.

Vierailija kirjoitti:

Numerolle 41 klo.17.19. Aikamoista syyllistämistä ihmiselle, joka kertoo vanhemman narsismista ja syntipukki sisarelta saamastaan syyllistämisestä ja halveksinnasta. Jokaisessa suhde- tai perhekuviossa on vähintään kaksi henkilöä, joten ei ole vain yhtä näkökulmaa tai täysin oikeaa totuutta. En ole kenenkään puolella, joten en ota syyllisyyttä muiden tunteista tai kokemuksista. 

 

Voisitko ystävällisesti tarkentaa, mitkä lauseet tuossa 17:19 -viestissä olivat mielestäsi syyllistäviä ja millä perusteilla? Kiitos etukäteen mahdollisesta vastauksestasi ja jos et halua vastata, on sekin toki ok.

No höh, siinä 17.19 lähetetyssä viestissähän oli ihan asiallisia kysymyksiä ja myös ihan asiallinen palaute. Miten joku kokee tuon syyllistävänä, ellei sitten ole se henkilö itse, jolle kysymykset oli kohdistettu eivätkä nuo häntäkään pitäisi loukata. Jotenkin erikoista. Jospa luet tekstin uudestaan rauhallisesti miettien. Ei siinä ole sinulle pahaa tarkoitettu.

Hyvä kysymys, en tiedä. Narsisti piti minua syntipukkina, mustana lampaana ja riidanhaastajana. Tosin sisarukset sanoivat, että sama meno jatkui vaikka muutin kotoa. Sisarukseni ovat enemmän riippuvsisia vanhemmistani minä taas itsenäinen, joka ajattelee enemmän että "karavaani kulkee ja koirat haukkukoon". Ehkä narsisti syyllisen eli minun lähtiessä keskittyi enemmän jäljelle jääneiden polkemiseen ja ydinperheen lisäksi myös sukua haukutaan ja arvostellaan päin naamaa ja selän takana.

Vierailija kirjoitti:

Isäni oli ilkeä narsku. Kerron ajanpuutteen vuoksi vain yhden esimerkin hänen viimeisiltä vuosiltaan. 

Hän oli menettänyt terveyssyistä ajokortin, ikää oli jo yli 80 vee.

Hänellä oli hyvä auto, jonka lupasin ostaa käypään hintaan. Sovimme kaupasta, mutta ensin minun piti myydä oma autoni pois, jotta sain rahat isän autoon. Piti ottaa vähän rahaa myös säästöistä, sillä enhän toki saanut alennusta, vaan vastaavat autot olivat jopa edullisempia muualla. Noloa minulta suostua tuollaiseen, pakko myöntää näin jälkeenpäin.

Kun sain autoni myytyä, soitin isälle iloisena, että nyt olisi rahat valmiina, milloin haluat tehdä autokaupan. Isä kertoi, että olikin tullut toisiin aatoksiin, eikä halunnutkaan myydä autoaan. Vaikka olin ihan raivona, hillitsin itseni, kuten aina, sillä isälle ei kannattanut näyttää ikäviä tunteita. Hengittelin rauhallisesti ja kyselin, että milloin hän olisi valmis myymään auton, ja harmittelin

Uskomaton stoori. Minä en ostaisi mitään narsisti-isältäni. Hän oli kerran ostamassa minun autoani, olisi halunnut maksaa useammassa erässä,. Sanomattakin selvää etten lähtenyt tuohon.

Vierailija kirjoitti:

No höh, siinä 17.19 lähetetyssä viestissähän oli ihan asiallisia kysymyksiä ja myös ihan asiallinen palaute. Miten joku kokee tuon syyllistävänä, ellei sitten ole se henkilö itse, jolle kysymykset oli kohdistettu eivätkä nuo häntäkään pitäisi loukata. Jotenkin erikoista. Jospa luet tekstin uudestaan rauhallisesti miettien. Ei siinä ole sinulle pahaa tarkoitettu.

Samaa mieltä. Kiinnittäisin lisäksi huomiota tämän syyllistämisestä moittivan henkilön omaan viestiin. Hän myöntää kyllä, että toinen sisarus on syntipukki, mutta sitten kumminkin sanoo, että syntipukki vääristelee asioita ja ihan aiheetta väittää, että hän itse olisi suosikkilapsi. Eihän tuo täsmää. Narsistille on aika tyypillistä syyttää muita asioiden vääristelystä. Tai syyttää muita asioista, joita itse tekee.

Tuon kirjoittajan perheestä en tiedä, mutta omassa elämässä olen joutunut huomaamaan, että suosikkilapselle lahjoitellaan arvokkaitakin asoita sanoen, että ne eivät ole mitään. Esimerkiksi lähipiirissä suosikkilapsi sai lahjaksi mökin arvokkaalla sijainnilla, ja siitä sanottiin, ettei se nyt mikään lahja ole, koska tontti on pieni (ei ole, on tavallinen vaikkakaan ei iso) ja yksi rakennuksista huonokuntoinen (muut siis eivät ole). Ja näitä on sitten toisteltu todisteena siitä, ettei suosikkilapsi saanut mitään. Tällä taustalla pistää vähän epäilemään, kun toinen tunnistaa kyllä sisaruksensa syntipukiksi ja jatkaa, että syntipukki luulee hänen saaneen lahjoja, mutta ei hän ole mitään saanut. Pitäisikö vaikka sanoa, että lahjakolikolla voi olla myös ne kaksi puolta, se omasta mielestä arvoton puoli ja toisaalta ihan rahallisesti euroissa mitattuna hyvinkin arvokas puoli.

"Samaa mieltä. Kiinnittäisin lisäksi huomiota tämän syyllistämisestä moittivan henkilön omaan viestiin. Hän myöntää kyllä, että toinen sisarus on syntipukki, mutta sitten kumminkin sanoo, että syntipukki vääristelee asioita ja ihan aiheetta väittää, että hän itse olisi suosikkilapsi. Eihän tuo täsmää. Narsistille on aika tyypillistä syyttää muita asioiden vääristelystä. Tai syyttää muita asioista, joita itse tekee."

Höpönlöpön. Nämä tittelit ja nimitykset on suvussamme keksinyt ihan joku muu ja painotin, että itse olen tähän sekoiluun ottanut etäisyyttä. Aika syyllistävää on lyödä kultalapsi leimoja vain sillä, että sattuu olemaan olemassa. Voisitte pohtia onkohan nämä ns.kultalapset AINA syyllisiä narsistin rinnalla vai kuitenki vedetty väkisin soppaan mukaan? Jälkimmäinen on oma kokemukseni enkä aio siksi enempää kommentoida. 

Vierailija kirjoitti:

"Samaa mieltä. Kiinnittäisin lisäksi huomiota tämän syyllistämisestä moittivan henkilön omaan viestiin. Hän myöntää kyllä, että toinen sisarus on syntipukki, mutta sitten kumminkin sanoo, että syntipukki vääristelee asioita ja ihan aiheetta väittää, että hän itse olisi suosikkilapsi. Eihän tuo täsmää. Narsistille on aika tyypillistä syyttää muita asioiden vääristelystä. Tai syyttää muita asioista, joita itse tekee."

 

Höpönlöpön. Nämä tittelit ja nimitykset on suvussamme keksinyt ihan joku muu ja painotin, että itse olen tähän sekoiluun ottanut etäisyyttä. Aika syyllistävää on lyödä kultalapsi leimoja vain sillä, että sattuu olemaan olemassa. Voisitte pohtia onkohan nämä ns.kultalapset AINA syyllisiä narsistin rinnalla vai kuitenki vedetty väkisin soppaan mukaan? Jälkimmäinen on oma kokemukseni enkä aio siksi enempää kommentoida. 

 

Siis joku muukin kuin sinä on nähnyt, että olet kultalapsi?

Se on kyllä totta, ettei kultalapsi ole vastuussa siitä, että hänet valittiin kultalapseksi. Pieni lapsi ottaa tuon roolin, jos sitä hänelle tarjotaan, ja on ihan vanhemman vastuulla olla lajittelematta lapsiaan näihin rooleihin.

Mutta aikuisena juttu on jo toinen. Silloin on kyllä ihan kultalapsen omalla vastuulla, jos hän edelleen paistattelee suosikkiasemassaan ja syyttää mustaa lammasta asioiden vääristelystä tai pahemmastakin. Väittää, ettei häntä ole ikinä suosittu, vaikka itsekin toisaalta myöntää, että kyllä on.

Tietysti kultalapseen pätee sama kuin syntipukkiin, ei narsistista vanhempaa voi muuttaa. Voi vain itse poistua kuviosta. Tässä ketjussa herää vähän kysymys, onko siitä kuviosta poistuttu, jos niitä lahjoja kumminkin yhä tulee, mutta ne eivät ole mitään, ja syntipukkisisarus vääristelee kultalapsen mielestä asioita. Enemmän kuulostaa siltä, että ollaan jo aiiika syvällä tässä dynamiikassa itsekin.

Vierailija kirjoitti:

"Samaa mieltä. Kiinnittäisin lisäksi huomiota tämän syyllistämisestä moittivan henkilön omaan viestiin. Hän myöntää kyllä, että toinen sisarus on syntipukki, mutta sitten kumminkin sanoo, että syntipukki vääristelee asioita ja ihan aiheetta väittää, että hän itse olisi suosikkilapsi. Eihän tuo täsmää. Narsistille on aika tyypillistä syyttää muita asioiden vääristelystä. Tai syyttää muita asioista, joita itse tekee."

 

Höpönlöpön. Nämä tittelit ja nimitykset on suvussamme keksinyt ihan joku muu ja painotin, että itse olen tähän sekoiluun ottanut etäisyyttä. Aika syyllistävää on lyödä kultalapsi leimoja vain sillä, että sattuu olemaan olemassa. Voisitte pohtia onkohan nämä ns.kultalapset AINA syyllisiä narsistin rinnalla vai kuitenki vedetty väkisin soppaan mukaan? Jälkimmäinen on oma kokemukseni enkä aio siksi enempää kommentoida. 

 

Oletko ottanut etäisyyttä suosimiseen ja lahjoihin vaiko narsistivanhemman passaamiseen arjessa? Itselleni mustana lampaana oli pedattu rooli narsistivanhemman palvelijana. Minulle soitettiin jatkuvasti kännykkään kesken työpäivän, kahden minuutin välein kymmeniä kertoja, asiana oli esimerkiksi että pitäisi heti lähteä eläkkeelle jääneen narsistin seuraksi kahvilaan. Myöhemmin narsistivanhempi suutuspäissään myönsi, että tavoitteena oli että menettäisin työni. Silloin ehtisin kokopäiväisesti palvella häntä. 

Tähän sekoiluun kultalapsisisarus tietenkin otti etäisyyttä. Ei lahjoihin eikä lastenhoitopalveluihin, mutta arjen tavoitettavuuteen ja palveluksiin.

Jouduin katkaisemaan välit kokonaan molempiin, enkä ole katunut. Kultalapsi on katkera, kun en ole puskuroimassa narsistin ikäviä puolia. Muun syntipukin puutteessa narsisti voi olla ajoittain ikävä kultalapselleenkin.

Kerron esimerkin, mikä nousi mieleeni. Pikku juttu niihin pahoihin juttuihin verrattuna, mitä olen saanut äitini ja siskoni taholta kokea, mutta ärsyttää muistaa tuokin. Äitini epätasa-arvoinen kohtelu jatkuu edelleen. Siskoni ja hänen lapsensa ovat aina olleet niiiin paljon tärkeämpiä ja parempia kuin minä-syntipukki ja lapseni. Harmittaa lasteni puolesta.

Koko perhe, lapset, mies ja minä sairastuimme rajuun kuumeiseen vatsatautiin. Äitini asui noin 7 km päässä meistä, autollinen ihminen. Soitin hänelle, että voisiko hän tuoda meille mustikkasoppaa, kun se voisi ehkä seuraavaksi pysyä sisällä, kun osa lapsista on jo pahimman osan taudista selättänyt. Äiti sanoi: "No en kyllä tule lähellekään teitä." No joo, hän olisi voinut jättää sopan rivariasuntomme oven taakse, mutta eipä tietenkään. Hän nautti, että olimme pienessä pulassa. :)

Vajaan viikon kuluttua äiti soitti ja kertoi, että siskon lapset olivat sairastuneet vatsatautiin, joten hän meni heitä hoitamaan, kun "pitihän siskosi päästä töihin." Äiti vei heille myös ison kassillisen ruokaa, juomaa ja sitä mustikkasoppaa. Tai niin hän ainakin kehui tehneensä. Sisko ja äiti onnistuivat välttämään taudin jotenkin ihmeesti. Äidin automatka siskon luokse oli noin 25 km. :) Että silleen.

He, jotka ovat narsistivanhemman lapsia, varmaankin ymmärtävät, ettei tuo nyt ihan tasa-arvoista ollut, mutta arvatkaapa, ymmärsikö siskoni. Hän vain katsoi minua halveksien, kun kerroin, että harmitti, kun äiti ei voinut sen vertaa auttaa, että olisi tuonut mustikkasoppaa. Pyysin äidiltäni muutaman tunnin lastenhoitoapua korkeintaan kaksi kertaa vuodessa. Siskoni lapsia äiti hoiti usein, ja usein  hänen lapsensa olivat myös äidillä yötä. Minun lapseni eivät olleet koskaan, vaikka olisivat halunneet, mutta kun äidille ei koskaan sattunut sopimaan.

Siskoni ei usko, että äitimme on narsisti, vaikka kaikki ihmiset ovat järkyttyneet, joille olen kertonut, mitä äitini on tehnyt tai sanonut. Myös psykologi ja psykiatri sanoivat suunnilleen niin, että vaikka he eivät voi tehdä diagnoosia kenestäkään ihmisestä toisen ihmisen kertoman perusteella, niin kuitenkin voi sanoa, että se, mitä olen lapsuudessani ja aikuisenakin joutunut kokemaan äitini julmuuden ja osin sadisminkin vuoksi, on sellaista, mihin kykenee yleensä vain narsisti tai psykopaatti.

Siskoni on sanonut, että hän on ihan samanlainen kuin äiti, mutta kun kysyin, millä tavalla, hän vastasi, että olenpahan vaan. Siksikö hän ei voi tunnustaa tai tunnistaa äidin narsismia, koska joutuisi toteamaan, että on itsekin narsisti?

Tietenkään siskoni ei ole läheskään aina ollut paikalla näkemässä kaikkea äidin tekoja tai miten hän minua haukkui, koska hän oli minua muutaman vuoden vanhempi ja menossa kavereiden luona.  Ja toisaalta hän on kasvanut siihen, että minussa on jotain vikaa - niin en ole se äidin toivoma poika - ja minua saakin haukkua, vähän tyyliin, että oma syysi, kun et osaa olla sellainen, mitä äiti toivoo. No kukapa osaisi. 

Olen onneksi kirjoittanut päiväkirjoja, ja olen lukenut niitä useinkin, koska olen halunnut terapiassa kertoa asiat siten kuin ne ovat menneet. Olen myös näyttänyt päiväkirjoja terapeutilleni.
Kun äitini pilkkasi minua ja ulkonäköäni lapsuudesta aikuisuuten, niin hän ja siskoni nauroivat kahdestaan minulle ja keksivät vuoronperään kaikenlaista ilkeän nokkelaa sanottavaa minusta ja taas he nauroivat. Minua ei naurattanut. Mietin its.m.rhaa jo alakouluikäisestä alkaen. Usein äiti ei päästänyt minua sisälle talvipakkasella, niin minun piti pitää itseni lämpimänä talomme pihalla. Siellä minä olin yksin iltapimeällä pihavalon turvin. Ketään ei useinkaan näkynyt missään naapurustoissa. Monta kertaa kaivaudun lumeen. Jotenkin se lumi siinä ihan minussa kiinni toi jotain turvaa. Äitihän ei koskaan pitänyt minua sylissä. Yhdessäkään kuvassa en ole äidin sylissä. Tosin kuvia ei ole kovin paljon otettukaan. Joskus toivoin, että nukahtaisin lumeen enkä enää heräisi eikä tarvitsi enää koskaan olla yksin pihalla eikä tarvitsi enää koskaan nähdä äitiä. 

Olin tosi laiha. Siskoni sai enemmän ruokaa ja herkkuja. Hän oli vähän pullukka, ei paljon.

Siskossani on samaa kovuutta, kylmyyttä ja ivaa, mitä äitissäkin on. Hänen tapansa on halveksia tai ignoorata ihmisiä. Hän kokee olevansa parempi kuin muut ja pönkittää itsetuntoaan mm. kalliilla vaatteilla, upeilla somepostauksilla ja muutaman vuoden välein autoa vaihtamalla. Hänen mielestään on ihan ok, että äiti on antanut hänelle paljon rahaa ja arvokkaita tuotteita, vaikka minulle ei ole antanut. Hänen mielestään jokainen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa. Empatian hiventäkään ei hänessä näy, paitsi sellainen lyhytaikainen vieraille näytettävä rooli, jonka läpi jotkut kykenevät näkemään.

Tietääkö narsisti itse olevansa narsisti?

Harvoin. Narsistit ovat omasta mielestään kaikin puolin täydellisiä, kyky itsehavaintoon on heillä heikko. Työssäni olen kohdannut monia narsistiäitien ja -miesten uhreja, he hakeutuvat hoitoon.

Lähde: https://anna.fi/ihmiset/suhteet/hallitseeko-kotonasi-narsisti-nain-nais…