Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pyysiko miehesi kättäsi isältäsi ennen kosintaa?
Kommentit (83)
Juu, ei todellakaan. En edes menisi naimisiin sellaisen miehen kanssa, joka kyselee lupaa isältäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pitäisi? Eiköhän se nainen miehensä ja mies naisena valitse, siihen ei isän lupaa tarvita.
Anoppi ehdotti että pitäisi pyytää tyttären kättä appiukolta, tai siis silloisilta potentiaalisilta.
Mutta totesin että kädellä osaan tehdä sen itsekkin.
t.mies
Kysyi, mutta vasta kun oli kysynyt minulta. Mun mielestä ihana ele!
Vierailija kirjoitti:
Ei pyytänyt, isäni oli kuollut jo vuosikymmen ennen tapaamistamme. Enkä muutenkaan ymmärrä sitä, toki onhan se vanha tapa, mutta ei sillä merkitystä ole.
Missä tuollainen tapa on ollut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harrastetaanko tätä oikeesti Suomessa? En ole kuullut, että kukaan sukulainen olisi koskaan kysynyt mitään kättä.
En todellakaan halua, että pyytää. En ole kauppatavaraa, jonka omistaja vaihtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taisin pyytää jälkikäteen. Mitä sitä yrittää tappaa itseensä ennen kuin tietää onko syytä väistellä hauleja.
Oli tyytyväinen ja nyt kymmenen vuoden jälkeen olen pikkuhiljaa alkanut ymmärtää miksi.
Ekös isänne saattanut teitä alttarille? Sekin on vanha tapa, ja käytössä edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan halua, että pyytää. En ole kauppatavaraa, jonka omistaja vaihtuu.
Jos nipotetaan, voisi kysyä kenen nimi sulla on?
Isäsi vai miehesi?
No ennen kyllä isältä kysytttiin tyttären kättä. Myös Suomessa. Yleensä tyttären suostumus oli jo selvä, mutta isän lupa tarvittiin. Mummoni kertoi aina, kuinka isänsä ei suostunut ja sanoi tekevänsä perinnöttömäksi tyttärensä. Mummo ei siitä hätkähtänyt vain nai pappani heti kun tuli täysi- ikäiseksi. Silloin se taisi olla 21 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan halua, että pyytää. En ole kauppatavaraa, jonka omistaja vaihtuu.
Jos nipotetaan, voisi kysyä kenen nimi sulla on?
Isäsi vai miehesi?
Äitini.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan halua, että pyytää. En ole kauppatavaraa, jonka omistaja vaihtuu.
Jos nipotetaan, voisi kysyä kenen nimi sulla on?
Isäsi vai miehesi?Äitini.
Ja kenes nimi hänellä on? Äitinsä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ekös isänne saattanut teitä alttarille? Sekin on vanha tapa, ja käytössä edelleen.
Ei saattanut koska meillä oli siviilivihkinen. Vaikka oltaisiin menty naimisiin kirkossa, ei isäni olisi saattanut minua. Pidän noita tapoja naista alentavana, ikään kuin nainen olisi tavara joka vaihtaa omistajaa.
Uskovaisten piireissä tätä yhtä harrastetaan myös Suomessa. Miten joku ei voi olla tietämättä tätä tapaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan halua, että pyytää. En ole kauppatavaraa, jonka omistaja vaihtuu.
Jos nipotetaan, voisi kysyä kenen nimi sulla on?
Isäsi vai miehesi?Äitini.
Ja kenes nimi hänellä on? Äitinsä?
Se on ollut hänen vanhempiensa valinta, johon minä en ole voinut vaikuttaa. Minun valintani on rikkoa kaava. Myös meidän lapsemme saavat minun sukunimeni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan halua, että pyytää. En ole kauppatavaraa, jonka omistaja vaihtuu.
Jos nipotetaan, voisi kysyä kenen nimi sulla on?
Isäsi vai miehesi?
Se että minulla on mummoni ja paappani yhdessä ottama sukunimi ei tee minusta heidän omaisuuttaan. Sukunimi on nykyisin myös minun omaisuuttani eikä päinvastoin.
Ei kysynyt ja hyvä niin. En olisi pitänyt siitä. Ei isä voi tyttären naimapuuhia kieltää tai sallia. Tunnen toki historiaa, mutta naisen asema on muuttunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekös isänne saattanut teitä alttarille? Sekin on vanha tapa, ja käytössä edelleen.
Ei saattanut koska meillä oli siviilivihkinen. Vaikka oltaisiin menty naimisiin kirkossa, ei isäni olisi saattanut minua. Pidän noita tapoja naista alentavana, ikään kuin nainen olisi tavara joka vaihtaa omistajaa.
Voi nyt vitttu mikä femakko taas. Ei varmaan ole asiaa mistä et joka loukkaantuisi tai et kokisi alentavana. Ihme ja kumma että tollasillekin ämmälle löytyy joku tossukkamies.
Millä tavalla se on sulta pois, jos joku näkee asian noin?
Alue: Aihe vapaa
Ei pyytänyt, isäni oli kuollut jo vuosikymmen ennen tapaamistamme. Enkä muutenkaan ymmärrä sitä, toki onhan se vanha tapa, mutta ei sillä merkitystä ole.