Yliopistojen ensikertalaiskiintiöt tuhoavat monen ihmisen tulevaisuuden
Mukaanlukien omani. Minulla on maisterintutkinto alalta, joka tarjosi vielä opinnot aloittaessani (8 vuotta sitten) kohtuulliset työllistymisnäkymät. Nyt, kaksi vuotta valmistumisen jälkeen, minulla on takana vain lyhyitä pätkiä omalla alallani. Koko tämä kaksi vuotta on kulunut jatkuvassa työnhaussa ja epävarmuudessa. Alalla on runsaasti työttömiä, ja on varmaan tarpeetonta kertoa että pettymys on melkoinen. Ei tätä olisi voinut arvata, kun alani valitsin. Olen välillä tehnyt siivoustöitä samassa firmassa jossa työskentelin opiskeluaikana, ja sieltä saisin varmaan vakityön jos haluaisin. Se vaan tarkoittaisi täydellistä luovuttamista. Jotkut ovat pitäneet tätä ylimielisenä asenteena, mutta eikö ole luonnollista toivoa itselleen hieman parempaa statusta opiskeltuaan itsensä maisteriksi saakka?
Tämän avautumisen jälkeen sitten itse asiaan: uusiin ensikertalaiskiintiöihin yhteishaussa. Olen itse kypsytellyt yli vuoden ajatusta alan vaihdosta, vaikka uuden tutkinnon opiskeleminen pelottaakin tässä iässä, kun ura pitäisi jo saada alulle, ja parin vuoden sisällä voisi harkita perheen perustamista jne. Tänä vuonna on kuitenkin otettu käyttöön nämä kiintiöt. Olen harkinnut muutamaa alaa, jotka työllistävät vielä erittäin hyvin, ja näiden osalta ensikertalaiskiintiöt ovat luokkaa 70-80 %.
Olenko aivan yksin mielipiteineni, kun pidän noita prosentteja täysin mielettöminä? Ymmärrän ajatuksen kiintiöiden takana, mutta en noin korkeita prosentteja aikana, jolloin työllistyminen on entistä epävarmempaa, ja jatkuvasti korostetaan että ihmisten on oltava valmiita kouluttautumaan uudelleen ja vaihtamaan alaa. Miten se sitten käytännössä onnistuu, kun meitä jo opiskelleita ei haluta päästää uudelleen opiskelemaan?? En oikein jaksa uskoa omiin kykyihini päästä muutenkin kilpailulle alalle opiskelemaan, jos kiintiö ensikertalaisille on vaikka tuo 80 %. En pidä tilannetta reiluna, sillä olen nyt sitten jumissa tällä alalla, jonka työllisyystilanne tulee vain huononemaan. Miksei minulle haluta enää antaa mahdollisuutta parantaa asemaani yhteiskunnassa? Toki minullakin on edelleen mahdollisuus päästä opiskelemaan, mutta oikeasti hyväksytyksi tuleminen noista kiintiöistä huolimatta vaatii äärimmäisen hyvää pääsykoemenestystä. En usko pystyväni siihen, joskin aion silti kokeilla.
Mitä ajatuksia kiintiöt teissä muissa herättävät?
Kommentit (546)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä pitäisi olla vielä tiukempi: jos on jo ylempi korkeakoulututkinto, toista ei voisi maksutta tehdä.
Pistäisi miettimään, kannattaako lähteä opiskelemaan sitä muinaista kansantanhua vaiko kuitenkin vaikkapa DI:n tutkintoa.
Keskeytetyt opinnot voitaisiin miettiä tapauskohtaisesti, esim 1 opintojen alkuvaiheen keskeytys olisi sallittua.
Miksei saman tien koko koulutus maksulliseksi? Sinä ääliö et taida mustavalkoisessa ajatusmaailmassasi tajuta että työttömänä on muitakin kuin muinaisia kansantanhuja opiskelleet... Juuri vastikään luin akavan sivuilta että eläinlääkäreiden työttömyys on noussut hurjasti viimeisten vuosien aikana. Kuulostaako alalta joka on täysin turha? Kun Suomesta ajetaan maatalouskin alas niin työttömyys senkun lisääntyy. Sitten niitä lakimiehiä todellakin on työttömänä, samoin on dippainssejä vaikka heillä työllisyysnäkymät vielä hyvät ovatkin. Huvittava esimerkki muutenkin kun diplomi-insinöörit taitavat olla yksi yleisin alanvaihtajaryhmä lääkiksessä....
Siksi, että kaikille tulee antaa mahdollisuus. Mutta jokaiselle yksi mahdollisuus, ei niin että yhdelle viisi mahdollisuutta ja viidelle ei yhtään.
Kaikilla aloilla on työttömyys noussut, mutta edelleen melko hyvin työllistävät mm. DI, lääkäri, lakimies, ekonomi, monen alan opettaja, hammaslääkäri, farmaseutti, lastentarhanopettaja jne.
Kaikilla edelleenkin on mahdollisuus, kyllä omana pääsyvuonnani lääkikseen pääsi korkeimmilla pisteillä suoraan lukiosta tullut ihminen, mutta jos se DI on pääsykokeessa kykenevämpi kuin suoraan lukiosta tullut ihminen niin kyllä se DI sen paikan siellä lääkiksessä ansaitsee. Nuorelle ihmiselle välivuosi tekee monesti hyvää, motivaatio pääsykokeisiin ja opiskeluun kasvaa ja samoin voi myös tapahtua henkistä kasvua. En näe miksi olisi kannattavaa että 30-vuotias ihminen jää työttömyysloukkuun kun ei saa uudelleen kouluttautua, tämäkö on taloudellisesti järkevää? Katsokaa nyt ihmeessä sitä valtiontalouden raporttia, siellä koulutusmenot (etenkään toisen tutkinnon opiskelijoilla) eivät ole mikä tätä paattia heiluttaa. Lähinnä tulee mieleen kateus tästä saivartelusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä pitäisi olla vielä tiukempi: jos on jo ylempi korkeakoulututkinto, toista ei voisi maksutta tehdä.
Pistäisi miettimään, kannattaako lähteä opiskelemaan sitä muinaista kansantanhua vaiko kuitenkin vaikkapa DI:n tutkintoa.
Keskeytetyt opinnot voitaisiin miettiä tapauskohtaisesti, esim 1 opintojen alkuvaiheen keskeytys olisi sallittua.
Miksei saman tien koko koulutus maksulliseksi? Sinä ääliö et taida mustavalkoisessa ajatusmaailmassasi tajuta että työttömänä on muitakin kuin muinaisia kansantanhuja opiskelleet... Juuri vastikään luin akavan sivuilta että eläinlääkäreiden työttömyys on noussut hurjasti viimeisten vuosien aikana. Kuulostaako alalta joka on täysin turha? Kun Suomesta ajetaan maatalouskin alas niin työttömyys senkun lisääntyy. Sitten niitä lakimiehiä todellakin on työttömänä, samoin on dippainssejä vaikka heillä työllisyysnäkymät vielä hyvät ovatkin. Huvittava esimerkki muutenkin kun diplomi-insinöörit taitavat olla yksi yleisin alanvaihtajaryhmä lääkiksessä....
Osittain tuossa juuri rakenteellista työttömyyttä. Etelässä on niitä työttömiä eläinlääkäreitä, pohjoisessa huutava pula. Jos ihminen ei muuta työn perässä, kuinka yhteiskunnan pitäisi kiintiöt laskea? Etusija maaseudulta kotoisinoleville lääketieteen ja eläinlääketieteen opiskelijoille?
Missään ei ole huutavaa pulaa, on vaan huutava työttömyys kun lyhyitäkään sijaisuuksia (=kesälomat) ei riitä kaikille. Otappa asioista selvää ennenkuin lauot totuuksia.
T. Eäinlääketieteen opiskelija joka mielellään menis vaikka Lappiin töihin jos töitä olis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä pitäisi olla vielä tiukempi: jos on jo ylempi korkeakoulututkinto, toista ei voisi maksutta tehdä.
Pistäisi miettimään, kannattaako lähteä opiskelemaan sitä muinaista kansantanhua vaiko kuitenkin vaikkapa DI:n tutkintoa.
Keskeytetyt opinnot voitaisiin miettiä tapauskohtaisesti, esim 1 opintojen alkuvaiheen keskeytys olisi sallittua.
Miksei saman tien koko koulutus maksulliseksi? Sinä ääliö et taida mustavalkoisessa ajatusmaailmassasi tajuta että työttömänä on muitakin kuin muinaisia kansantanhuja opiskelleet... Juuri vastikään luin akavan sivuilta että eläinlääkäreiden työttömyys on noussut hurjasti viimeisten vuosien aikana. Kuulostaako alalta joka on täysin turha? Kun Suomesta ajetaan maatalouskin alas niin työttömyys senkun lisääntyy. Sitten niitä lakimiehiä todellakin on työttömänä, samoin on dippainssejä vaikka heillä työllisyysnäkymät vielä hyvät ovatkin. Huvittava esimerkki muutenkin kun diplomi-insinöörit taitavat olla yksi yleisin alanvaihtajaryhmä lääkiksessä....
Osittain tuossa juuri rakenteellista työttömyyttä. Etelässä on niitä työttömiä eläinlääkäreitä, pohjoisessa huutava pula. Jos ihminen ei muuta työn perässä, kuinka yhteiskunnan pitäisi kiintiöt laskea? Etusija maaseudulta kotoisinoleville lääketieteen ja eläinlääketieteen opiskelijoille?
Missään ei ole huutavaa pulaa, on vaan huutava työttömyys kun lyhyitäkään sijaisuuksia (=kesälomat) ei riitä kaikille. Otappa asioista selvää ennenkuin lauot totuuksia.
T. Eäinlääketieteen opiskelija joka mielellään menis vaikka Lappiin töihin jos töitä olis
Jaa... No jos avoimet paikat katsoo tuosta valtion MOLlista, niin heti oli viisi vakipaikkaa tarjolla, välillä Inari - Tampere. Kesälomasijaisuuksista en osaa ottaa kantaa, mutta kysäisepä keväämmällä tuota Inaria, ottavat varmaan vähäksi aikaa jos eivät vakinaista onnistu saamaan ja jos sulla jo pätevyys riittää.
Mikset tee jotain lyhyttä, esim. amis-tasoista tutkintoa maisterin papereiden jatkeeksi? Varmasti valmistuisit todella nopeasti, jos jo omaat hyvät opiskelu- ja lukutaidot. Nykyään on todella paljon myös täydennyskoulutusta, joka kestää vuoden tai puolitoista vuotta. Eikös se ole ihan kauhean aikaa vievää "tuhlata" opiskeluihin yhteensä noin 15 vuotta tekemällä kaksi maisteritasoista tutkintoa. Ja toisaalta vähän epäreilua meille veronmaksajille. ;) Toisaalta ymmärrän, että etusijalla ovat nuoret ensikertalaiset verrattuna vanhoihin jo valmistuneisiin maistereihin. Asioilla on kaksi puolta ja täälläkin voisi kuvitella jonkun nuoren lukiosta valmistuneet valittavan siitä että vanhat jo valmistuneet vievät hänen ainoan opiskelupaikkansa.
Ap on liian hieno tehdäkseen jonkun kuppaisen amk-tutkinnon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sen seuraavan tutkinnon pakko olla yliopistotutkinto? Ammattikorkeaan on todella paljon helpompi päästä, ja ammattikouluun vielä helpompi. Aikuiskoulutuksena ovat usein hyvinkin laadukkaita. Nykyisin myös löytyy polkuja, joissa ammattikorkeassa voitkin suorittaa yliopistotasoisia opintoja ja vaihtaa, kun tietty opintopistemäärä täyttyy (samoin ammattikoulusta ammattikorkeaan). Näitä ei kovasti mainosteta, mutta täysin mahdollista on.
Avoimen kautta väylä toki myös aina löytyy, siinä vaan se rahallinen panostus vaaditaan. Mikä ei toisaalta mielestäni ole väärin, kun puhutaan toisesta tutkinnosta.
t. opinto-ohjaaja
Samaa mieltä, ja nyt kun trendi on muutenkin, että kandin papereilla jo työelämään, en ymmärrä miksi jonkun perusoikeus olisi lukea ilmaiseksi kaksi maisteria?
Jos haluaa vaihtaa alaa, syystä tai toisesta, pitäisi alemman tasonkin tutkintojen kelvata.
Siinä on vaan sellainen ongelma, että monessa ammatissa kandin papereilla voi pyyhkiä persettä. Vai miten pääset opettajaksi ilman maisterin papereita? Tai lääkäriksi ilman lisensiaatin tutkintoa?
Jos haluaa vaihtaa alaa, onko pakko vaihtaa juuri opettajaksi tai lääkäriksi? Ymmärrän kyllä, miksi tietyt alat vaativat maisterin tai jopa lisurin/tohtorin, mutta yleinen trendi kuitenkin on, että maistereitakin halutaan vähentää ja jo kandilla pitäisi päästä töihin. Ihan Euroopasta tämä trendi, ei mikään Suomen hallituksen päähänpisto. Se, että onko asia hyvä vai ei, on eri väittely - tämä on kuitenkin tämän hetken suuntaus ja jokaisen niin ensikertalaisen kuin vaihtajankin tulisi tätä miettiä.
Miksi lahjakkaan ihmisen pitäisi tyytyä sellaiseen alaan, josta ei ole kiinnostunut ja jolle ei omaa luontaista lahjakkuutta? Jotkut on kuin luotuja lääkäriksi tai opettajaksi, vaikka tajuaa sen vasta 25-vuotiaana kun on jo ehtinyt opiskella alalle joka ei työllistä. Sitä paitsi usein on mahdollista saada osa vanhoista opinnoista hyväksiluettua uuteen tutkintoon. Kaikkien ei siis tarvitse suorittaa 300 opintopistettä saadakseen uudet maisterin paperit vaan puoletkin siitä voi riittää.
Koen aika rajoittavana, jos lahjakkaalla ihmisellä on vain yksi vaihtoehto, mikä kiinnostaa ja muut ovat tyytymistä. Useimmat lahjakkaat ihmiset nimenomaan osaavat nähdä maailman aika paljon laajemmin.
Esim. haluaisin lääkäriksi -> mutta esim fysioterapia, lääketieteellinen tekniikka, sairaanhoitaja, biotekniikka, farmasia tai vaikkapa puheterapia ovat aloja, joissa myös pääsee tekemisiin lääketieteen kanssa.
Lääkäreitäkin on monenlaisia. On ihan erilaista olla psykiatri kuin silmälääkäri, kirurgi tai terveyskeskuslääkäri - puhumattakaan fysioterapeutista, sairaanhoitajasta tai farmaseutista. Joku voi olla aivan innoissaan psykiatriasta tai kirurgiasta, vaikkei olisi yleisesti tippaakaan kiinnostunut lääketieteestä - ja voi olla valmis "kärsimään" 7 vuotta lääkiksessä ja vaaditun ajan yleislääkärinä ennen kuin pääsee erikoistumaan omalle alalleen.
Tottakai on ihan erilaista. Mutta siltikin pidän vähän absurdina, että jonkun fiksun ja lahjakkaan ihmisen ainoa vaihtoehto elämässä olisi olla vaikkapa silmälääkäri ja kaikki muu olisi vaan tyytymistä. Useimmilla meistä on kyky nauttia monenlaisesta työstä, vaikka joku tietty olisikin se ykköskutsumus.
Minäkin pidän kuvailemaasi tilannetta absurdina, mutta kärjistät turhaan. Hyviä vaihtoehtoja on useampia, mutta mitä jos ne kaikki edellyttää vähintään maisterin tutkintoa? Tai ehkä loput on sellaisia, joihin riittää kyllä vähempikin, mutta työttömyysprosentti on pilvissä ja lahjakkuus menee hukkaan? Mielestäni olisi hyvän aivokapasiteetin haaskausta "pakottaa" huippulahjakkaasta, ahkerasta ja motivoituneesta silmälääkärinalusta joku parturi-kampaaja tai vain siksi, että se valitsi ensimmäisen tutkintonsa väärin. Vaikka se viihtyisi parturi-kampaajana ja tekisi työnsä hyvin, siinä on ainesta paljon enempään.
Ei lahjakkaalle ole mikään ongelma päästä opiskelemaan joten on vaikea ymmärtää mitä tarkoitat. Jos Suomessa ei pääse lääkärikouluun niin vaihtoehtona on Tarton, Riikan, Prahan tai vaikka Romanian lääkikset. Lahjakkaan hyvällä yo-todistuksella (yleisarvosana Laudatur tai ainakin Eximia) voi päästä myös Ruotsin lääkikseen käymättä edes ääsykokeissa.
Minusta tuntuu että tällä palstalla kirjoittelevat vain lahjattomat jotka eivät pääse huonoutaaan opiskelemaan. Tosiasia on se että kaikkia halukkaita ei koskaan voida ottaa suosituimmille aloille kuten lääketieteelliseen koulutusohjelmaan eli pettyneitä on jatkossakin tuhansia vuosittain. Jokaisen vain pitäisi löytää sellainen ala johon lahjakkuus ja kyvyt riittävät ilman että laittaa vuosikymmentä sisäänpääsyyn.
Tuo on täyttä puppua, ettei lahjakkaalle alanvaihtajalle voisi tuottaa vaikeuksia päästä opiskelemaan suosittua alaa, jonka opiskelupaikoista kilpaillaan kynsin hampain. Kun lukiosta on jo aikaa, iso osa aikanaan hyvin opituista asioista on unohtunut, joten vanhaa kerrattavaa ja uutta opeteltavaa kyllä riittää. Lisäksi aikuinen alanvaihtaja voi harvemmin käydä preppauskurssilla ja keskittyä rauhassa pääsykokeeseen lukemiseen vanhempien luona ilmaisesta täysihoidosta nauttien. Töissä käyminen (8h) matkoineen (3h) voi kestää 11 tuntia päivässä, ja kodinhoito lapsineen voi viedä leijonanosan vapaa-ajasta.
Ulkomaille on muuten hankala muuttaa opiskelemaan, jos on perheellinen. Etenkin jos kuvioissa on lasten lisäksi mies, joka on työnsä tai opintojensa puolesta sidottu Suomeen.
Tekosyitä ja selittelyä. Pitäisikö se opiskelupaikka vaan armosta ojentaa ja todeta, että tässä, kun elämäsi on nyt niin rankkaa.
Ei tietenkään pitäisi. Kommentoin vain väitettäsi, jonka mukaan lahjakkaalle ei ole mikään ongelma päästä opiskelemaan. Vai että viestini oli "tekosyitä ja selittelyä"... Just joo. Sitä on ihan turha kieltää, että pelkällä lahjakkuudella kukaan ei pääse lääkikseen vaan sen eteen vaaditaan myös työtä. Sellaista työtä, joka on osalle lahjakkaista todella vaikea saavuttaa. Faktojen toteaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vaatisi joillekin helpotuksia sisäänpääsyyn.
Onko kova paikka, kun joku kertoo että olit väärässä?
En ole väärässä, koska jos ihmisellä on todella vahva unelma ja aito lahjakkuus siihen, mitä unelmoi ja rautainen tahtotila, sitä ei selittele asioita perheellä/ensikertalaiskiintiöillä/työnteolla, vaan sitä tekee kaikkensa ja enemmän sen unelman eteen. Hankalaa voi olla, mutta se ei estä unelmaa toteuttamasta. Selittelijät eivät koskaan ole kovin pitkälle itseään selitelleet, jossain kohtaa se tie nousee pystyyn.
Olet siis samaa mieltä siitä, että lahjakas alanvaihtaja voi joutua tekemään kaikkensa JA ENEMMÄN päästäkseen lääkikseen, ja se voi olla hankalaa? Hyvä. Sehän tarkoittaa juuri sitä, että sisään pääseminen on sille ongelmallista - toisin kuin alun perin väitit.
Rautalangasta vääntäen: Olit väärässä.
ei välttämättä tarvi niin paljon tehdä jos on matikkapää ja kirjoittanut fykebi tasoa ällää ja eetä. Jonkin verran kertausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi juuri aloittajan pitäisi saada se hyvin työllistävä tutkinto, vaikkapa lääkäri tai juristi? Hänhän on sen ensisijaisen mahdollisuutensa käyttänyt ja sössinyt, eli tuskin on pätevin mahdollinen hakija.
Pääsykoemenestyksellä ei välttämättä muuten ole mitään tekemistä sen kanssa, kuka on hyvä opiskelija tai työntekijä jatkossa.
Minulle on ihan sama mitä kukakin ajattelee, minulla on toinen yliopistotutkinto ja haen nyt lääkikseen koska nykyisen tutkinnon alalla on tapahtunut aivan poikkeuksellinen murros ja työtilanne huonontunut katastrofaalisesti. Kun koulun aloitin oli tilanne se, että kotoa tultiin hakemaan töihin ja palkka oli hyvä, not so much anymore. Siksi haen lääkikseen koska 26-vuotiaana perheettömänä ihmisenä koen että nyt on oikea aika muuttaa elämänsä suuntaa ettei tartte kituuttaa loppuelämää. En tiedä millä tavalla olisi vähemmän pätevä hakija kuin lukiosta tullut? Nykyisellä tutkinnolla on paljonkin tekemistä lääketieteen kanssa, joten todennäköisesti olen lukiosta suoraan tullutta opiskelijaa motivoituneempi, oppivaisempi ja suoraan sanottuna parempi opiskeluissa. Minä en myöskään aio pitää mitään välivuosia, elämäni suunta on jo aika selvä.
Periaatteessa koen nuo uudet kiintiöt todella epäreiluiksi, mutta enpä minä sinne pääsykokeeseen mene sillä asenteella muutenkaan että aikoisin päätyä siihen huonoimpaan kolmannekseen. Töitä tehdään niin että ollaan ensimmäisten joukossa.
miten fyke sujuu?????? Olet todennäköisesti opiskellut biologiaa joka on nykyään vähän työllistävä ala.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä pitäisi olla vielä tiukempi: jos on jo ylempi korkeakoulututkinto, toista ei voisi maksutta tehdä.
Pistäisi miettimään, kannattaako lähteä opiskelemaan sitä muinaista kansantanhua vaiko kuitenkin vaikkapa DI:n tutkintoa.
Keskeytetyt opinnot voitaisiin miettiä tapauskohtaisesti, esim 1 opintojen alkuvaiheen keskeytys olisi sallittua.
Miksei saman tien koko koulutus maksulliseksi? Sinä ääliö et taida mustavalkoisessa ajatusmaailmassasi tajuta että työttömänä on muitakin kuin muinaisia kansantanhuja opiskelleet... Juuri vastikään luin akavan sivuilta että eläinlääkäreiden työttömyys on noussut hurjasti viimeisten vuosien aikana. Kuulostaako alalta joka on täysin turha? Kun Suomesta ajetaan maatalouskin alas niin työttömyys senkun lisääntyy. Sitten niitä lakimiehiä todellakin on työttömänä, samoin on dippainssejä vaikka heillä työllisyysnäkymät vielä hyvät ovatkin. Huvittava esimerkki muutenkin kun diplomi-insinöörit taitavat olla yksi yleisin alanvaihtajaryhmä lääkiksessä....
dipeillä hyvät mahikset lääkikseen, monet lukeneet pitkän matematiikan, käsikädessä kulkee fyke. Biologia sitten vaan tankata. Älyvuodossa on green doctor joka on yrittänyt lääkikseen 5 kertaa ja on DI.
Vaikea sanoa mitä tässä kannattaisi tehdä. Olen DI eikä töitä ole. Uudelleen tekisi mieli kouluttautua, mutta eihän sitäkään voi tietää mikä on työllisyystilanne sittenkään. Ehkä parasta vaan hakea töitä ja jos ei saa niin sitten rullailee tuilla eteenpäin. Nuo kiintiöt on kyllä perseestä. Käytännössä tarkoittaa, että ei-ensikertalainen joutuu vetästä täydet pisteet kokeesta, jos haluaa sisään. Mielestäni aika kohtuutonta, varsinkin jos ei mitään pohjakokemusta alalta. Tekniikan alalle nyt varmasti pääsisin sisälle, mutta kun jotain muuta pitäis keksiä. Ei ole töitä tällä alalla nyt yhtään.
Tulee mielettömän kalliiksi, kun ihmiset haahuilevat ja suorittavat useita tutkintoja kokonaan tai osittain. Millaista haaskausta, kun joku viettää esim. 3 vuotta TKK:lla, pyrkii ja pyrkii, kunnes pääsee lääkikseen. Lääkiksen pitäisi maksaa tässä tapauksessaTKK:lle täysimääräisenä jokaisen koulunvaihtajan hukkavuosi. Ja peruskoulussa & lukiossa pitäisi oppilaanohjaus panna kuntoon.
hell yeah kirjoitti:
Vaikea sanoa mitä tässä kannattaisi tehdä. Olen DI eikä töitä ole. Uudelleen tekisi mieli kouluttautua, mutta eihän sitäkään voi tietää mikä on työllisyystilanne sittenkään. Ehkä parasta vaan hakea töitä ja jos ei saa niin sitten rullailee tuilla eteenpäin. Nuo kiintiöt on kyllä perseestä. Käytännössä tarkoittaa, että ei-ensikertalainen joutuu vetästä täydet pisteet kokeesta, jos haluaa sisään. Mielestäni aika kohtuutonta, varsinkin jos ei mitään pohjakokemusta alalta. Tekniikan alalle nyt varmasti pääsisin sisälle, mutta kun jotain muuta pitäis keksiä. Ei ole töitä tällä alalla nyt yhtään.
Miksi olet sitä mieltä, että pystyt tekemään vain ja ainoastaan oman opinalasi töitä?
Kukakohan on pääosassa silloin, kun on laiskoteltu koulu läpi, jätetty ottamatta selvää eri aloista ja työllistävyydestä, munittu useaan kertaan ylppäreissä, jätetty lukematta tosissaan ja söhlätty pääsykokeissa moneen kertaan? Miksi nämä tyypit aina ovat silti sitä mieltä, että juuri he ovat sitä parhaimmistoa, joiden kuuluu päästä sisään?
Avoimessa ei kuitenkaan pysty kaikilla aloilla opiskelemaan kandiksi. Olisi kyllä hyvä jos meille jo tutkinnon omaaville olisi enemmän lisäkoulutuksia, esim. Sh -> th tai sh -> lääkäri tai sh -> farmaseutti. Niin meidän ei tarvitsisi opiskella koko tutkintoa uudelleen vaan saisimme toisen pätevyyden nopeammin lisäkoulutuksen avulla. Esim. Sh -> th ja sh-> farmaseutti olisi ihan realistisia lisäkoulutuksen avulla. Th: n työtä ei voi tehdä sh:n koulutuksella vaan pitää olla myös th: n pätevyys ja koulutus. Siispä, miksei enemmän tehtäisi joustavia linjoja joilla voisi lisäkoulutuksen avulla hankkia uuden pätevyyden?
Vierailija kirjoitti:
Kukakohan on pääosassa silloin, kun on laiskoteltu koulu läpi, jätetty ottamatta selvää eri aloista ja työllistävyydestä, munittu useaan kertaan ylppäreissä, jätetty lukematta tosissaan ja söhlätty pääsykokeissa moneen kertaan? Miksi nämä tyypit aina ovat silti sitä mieltä, että juuri he ovat sitä parhaimmistoa, joiden kuuluu päästä sisään?
Olkiukkoa on kiva mätkiä?
Käyttäjä464 kirjoitti:
Avoimessa ei kuitenkaan pysty kaikilla aloilla opiskelemaan kandiksi. Olisi kyllä hyvä jos meille jo tutkinnon omaaville olisi enemmän lisäkoulutuksia, esim. Sh -> th tai sh -> lääkäri tai sh -> farmaseutti. Niin meidän ei tarvitsisi opiskella koko tutkintoa uudelleen vaan saisimme toisen pätevyyden nopeammin lisäkoulutuksen avulla. Esim. Sh -> th ja sh-> farmaseutti olisi ihan realistisia lisäkoulutuksen avulla. Th: n työtä ei voi tehdä sh:n koulutuksella vaan pitää olla myös th: n pätevyys ja koulutus. Siispä, miksei enemmän tehtäisi joustavia linjoja joilla voisi lisäkoulutuksen avulla hankkia uuden pätevyyden?
Laureassa sh -> th 1v linja ainakin!
Jos usean tutkinnon suorittaminen tulee kalliiksi niin kuinka kalliiksi tulee se, että ihmiset (mm. Nuoret) masentuvat tai voivat pahoin alalla jossa eivät viihdy, tai että useita ihmisiä on vuosikymmeniä kortistossa koska ei voi kouluttautua uudelleen/hankkia uutta pätevyyttä? Usean tutkinnon suorittanut voi olla tuottava työntekijä yhteiskunnalle kun taas masentunut tai kortistossa ikuisesti oleva ei. Jos esim. 30-vuotiaana jää kortistoon on siinä aika monta vuosikymmentä elää yhteiskunnan elättämänä ja siihen päälle vielä vanhuuden hoidot sitten ikääntyneenä.
No, Jorma Ollilan koulutukset: VTM, MSc, DI. Kuinka monen mielestä hänen olisi vain pitänyt pysytellä siinä yhdessä tutkinnossaan?
Ap, ihmiset ovat keskimäärin määkiviä lampaita, jotka näkevät ja kuulevat hädintuskin muutamaa sataa metriä kauemmas. Jos olet fiksu, ajattele itsenäisesti määkijöistä riippumatta ja tee päätökset sen mukaan. Niin minä teen.
Kiintiöt ovat surkimuksille,naisille ja n9ee7kerei_le
Osittain tuossa juuri rakenteellista työttömyyttä. Etelässä on niitä työttömiä eläinlääkäreitä, pohjoisessa huutava pula. Jos ihminen ei muuta työn perässä, kuinka yhteiskunnan pitäisi kiintiöt laskea? Etusija maaseudulta kotoisinoleville lääketieteen ja eläinlääketieteen opiskelijoille?