Lue keskustelun säännöt.
Miten selvitä pettäjän kanssa?
19.03.2016 |
Olen täällä ennenkin kertonut miehestäni. Lyhyesti, meillä on 10v ikäeroa, asumme kahdessa maassa. Mies on hyvin menestynyt, pyörittää omaa firmaa. Työskentelee älyttömästi ja treenaa loput vapaa-ajat. On todella komea, hyvässä kunnossa, älykäs, karismaattinen ja vetovoimainen = naisia pyörii ympärillä jatkuvasti.
Meillä on 2 pientä lasta, esikoisen ollessa vauva(oli yllätysvauva) mies jäi kiinni seksisuhteesta. Tunnusti kysyttäessä ja lopetti suhteen. On todella seksuaalisesti aktiivinen ja tarvitsee seksiä paljon. Sen jälkeen on päätynyt työkaverinsa kanssa samaan sänkyyn kun olimme riidelleet ja olin heittänyt hänet asunnosta ulos. Siis samana helvetin yönä. Miehen mielestä se ei ollut pettämistä, koska "emme olleet yhdessä". Naimisissa vaan kummasti... Asia kuitenkin sovittiin, vaikka inhottaa koska kyseinen nainen on ystäväni.
Jouduin tällä viikolla lähtemään saattohoitamaan isoisääni 600km päähän ja jätin miehen yksin lasten kanssa kotiin. Mies joutui perumaan matkan kotiin (USAan) ja jäi lasten kanssa Helsinkiin. Tänä aamuna kun soitin lapsille videopuhelun, mies oli välttelevä. Kysyin, että mikä on - mies meni toiseen huoneeseen iPadin kanssa ja kertoi päätyneensä jonkun naisen kanssa sänkyyn. Pyysi anteeksi ja yritti selittää, mutta iskin luurin korvaan. Äsken tuli kukkalähetys ovelle ja pyysin lähettiä kantamaan sen suoraan roskiin.
Suututtaa niin älyttömästi! Tiesin, että hän on joutunut tekemään kamalasti muutoksia omiin aikatauluihinsa. Hän ei ole ylipäänsä koskaan ollut yksin lasten kanssa muutamaa tuntia pidempään ja nyt on ollut keskiviikosta yksin vastuussa. Siskoni on käynyt auttamassa jonkun verran, mutta pääasiassa mies on joutunut pärjäämään.
Miksi aina silloin, kun minun elämässäni on vaikeaa? Miksei silloin kun minä olen kotona ja kaikki on normaalia ja hyvin? Olen niin järjettömän vihainen sille kusipäälle!
On se varmaan niin helvetin rankkaa olla niin seksikäs, että naiset käyvät käsiksi ja on se varmaan rankkaa kun itse on saatana firman kasannut ja kahmii siitä miljoonia, ja on se varmaan tosi helvetin rankkaa hoitaa OMIA lapsiaan muutaman päivän ajan ihan itse!
Tiedän, ettei kukaan ole täydellinen ja tiedän, etten minäkään ole täydellinen. Mies on muuten niin älyttömän täydellinen ja ihana, mutta housut ei pysy jalassa jos tilanne on tippaakaan stressaava ja meillä on riitaa. Se ei ole mikään uusi tieto ja olen oppinut elämään sen kanssa, mutta millä tästä vihasta pääsisi vielä eroon?
Se nainen joka viime yönä makasi seksikkään ja uskomattoman jenkin kanssa, niin toivottavasti oli edes kiva yö.
Nyt siellä mies on salettiin paniikissa. Mietin, että pitäisikö soittaa miehen kaverille ja pyytää lentämään Helsinkiin? Pitäisikö sanoa miehelle, että pakkaa lapset ja tulevat tänne kaikki? Lähellä on ihan ok hotelleja. Vai pitäisikö antaa panikoida rauhassa? Ottaa niin perkeleesti päähän, että mies, joka on muuten luotettava kuin kallio, tekee tuollaisen tempun juuri silloin kun hänen pitäisi tukea minua!
Onko kellään kokemusta? Viisaita sanoja? Neuvoja? Erota en halua.
Kommentit (110)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En viitsi kommentoida itse tuota pettämisasiaa, koska olet siihen saanut jo kommentteja laidasta laitaan. Kiinnitin vaan huomiota, kun jossain viestissä totesit kuinka raskasta isoisäsi hoito on, kuinka joudut heräilemään monta kertaa yössä, minkä takia olit niin uupunut, ettet jaksanut edes miettiä miehesi seksuaalisia tarpeita yms.
Teillä kun varmaan varaa on, niin miksi hemmetissä ette palkkaa sinne apua? Tai saahan julkiseltakin puolelta apua tuossa tilanteessa. Ymmärrän kyllä, että haluat hoitaa isoisäsi itse ym., mutta onko tarkoituksenmukaista, että kahden pienen lapsen äiti uuvuttaa itsensä puhki? Jo isoisän lähestyvä kuolema on varmaan kuitenkin sinulle rankka juttu ja ehkä kauniimmat muistot loppuajasta jäisi, jos olisi vähän apua perushoidossa ja saisit itse keskittyä olemaan läsnä isoisällesi.
Haluan itse hoitaa. Meillä käy jo lääkäri ja hoitaja kerran päivässä. Tämä ei ole niin pitkä aika, ettenkö voisi itse hoitaa rakastani. Hän hoiti minut kun olin pieni, nyt maksan sen takaisin. Hoidin myös isoäitini. Vaikka se oli raskasta, oli se emotionaalisesti palkitsevaa. Mitään en jäänyt katumaan.
Olin uupunut toki väsymyksestä, mutta osin myös psyykkisesti siihen nähden, että olisi pitänyt saada itsensä jonkinlaiseen fiilikseen.
Lisään vielä, että soitellaan monta kertaa päivässä lasten kanssa videopuheluita. Miehellä on apua siellä suunnassa ja he pärjäävät varmasti. Minä pärjään täällä, vaikka ikävä lapsia ja miestä kovasti onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä mieltä olette, kannattaako tänään soittaa miehelle "sellainen" videopuhelu, vai antaa olla? Itse toisaalta kaipaisin seksiä, mutta pelkään, että mies torjuu kun kokee, ettei ansaitse minua.
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä olette, kannattaako tänään soittaa miehelle "sellainen" videopuhelu, vai antaa olla? Itse toisaalta kaipaisin seksiä, mutta pelkään, että mies torjuu kun kokee, ettei ansaitse minua.
Ei helvetti. Kuinka edes pystyt ajattelemaan seksiä ukon kanssa, joka juuri viime yönä uitti mulkkuansa toisessa naisessa? Pelkäätkö, että lähtee tänäänkin pettämään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä olette, kannattaako tänään soittaa miehelle "sellainen" videopuhelu, vai antaa olla? Itse toisaalta kaipaisin seksiä, mutta pelkään, että mies torjuu kun kokee, ettei ansaitse minua.
Ei helvetti. Kuinka edes pystyt ajattelemaan seksiä ukon kanssa, joka juuri viime yönä uitti mulkkuansa toisessa naisessa? Pelkäätkö, että lähtee tänäänkin pettämään?
En pelkää että pettäisi. Toisaalta haluan myös näyttää hänelle, että me toimimme hyvin yhdessä ja meidän puolestamme kannattaa taistella (=mennä sinne terapiaan ja hoitaa se kunnolla).
En ajattele mitä hän teki eilen ja kenen kanssa. En halua. Se tapahtui ja sille ei enää minkään voi. Haluan näyttää hänelle, että kunnioitan myös hänen tarpeitaan ja että ne ovat ennen kaikkea myös minun tarpeitani. Toisaalta koen, että siitä olisi helpompi jatkaa puhumista. Mies avautuu paljon herkemmin lauettuaan.
Ajattelenko ihan sekavia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ap, olen lukenut osan aikaisemmista viesteistäsi pettämistä käsittelevistä ketjuista. Ihmettelen edelleen tuota, että puolustelet ja ymmärrät niin kovasti tuota miestäsi. Yhdessä ketjussa muistaakseni hehkutit kuinka olette muuttaneet jotain elämässänne niin, ettei mies enää pettäisi. No, petti sitten kuitenkin. Mitä rakkautta se on miehesi puolelta, että miehesi tietoisesti satuttaa sinua ja vieläpä hetkenä jolloin olisit tarvinnut tukea etkä märkää rättiä naamaasi?
Luulin, että olimme varautuneet hyvin. Ilmeisesti emme olleet. Tosin, minä en ole huolehtinut omasta osuudestani täällä päässä. Vaikka videopuhelumahdollisuus on iltaisin ollutkin, olen ollut liian uupunut edes ajatellakseni ottavani vaatteitani pois kameran edessä. Mies ei ole asiaa edes maininnut, vaan yrittänyt ymmärtää.
Tosin täytyy myöntää, että tajusin tänään että vaikka syytä on molemmissa jos toinen pettää, niin en voi ihan loputtomasti itseäni syyttää siitäkään, että olen ollut liian väsynyt sen jälkeen kun saattohoidan vaariani yksin, pesen kaukalot limaoksennuksen jälkeen, vaihdan vaipat, pesen hänet, kampaan tukan ja huolehdin, että hän koittaisi syödä jotain. Se, että herään neljästi yöllä kamalaan yskänkohtaukseen peläten että tällä kertaa hän ei saakaan limaa oksennettua.
Miehen olisi pitänyt pystyä pitämään ne helvetin housut jalassa. Hän ei tee nytkään mitään, mitä minä en ole tehnyt viimeistä 3,5 vuotta yksin. Toki hän on vieraassa maassa, mutta hän ymmärtää suomea ja osaa sitä puhua tarvittaessa. Minäkin olin pienen vauvan kanssa vieraassa maassa yksin, kun hän työskenteli ympäripyöreitä viikkoja jonkun ison diilin parissa. Nyt on hänen vuoronsa joustaa ja tehdä työtä. Hän saa mennä sinne terapeutille ja ryhtyä purkamaan tätä vyyhtiä.
Voi video mitä kuraa! "Et ole hoitanut velvollisuuksiasi?" Mua oksettaa. Sinä saattohoidat isoisääsi ja miehesi päässä ainoa pyörivä asia on SEKSI. Olen itse hoitanut syöpäsairaan isäni hautaan ja jos mieheni tuolloin olisi ajatellut vain omia halujaan, niin olisi nyt entinen mies.
Jos sä oikeasti haluat jatkaa miehesi kanssa, niin nielet ylpeytesi ja lopetat valittamisen sekä alistut siihen, että ennen pitkää siellä jenkkilän koktailkutsuilla ja scenessä sinua aletaan katsoa säälien ihmisten puhuessa häntäheikkimiehestäsi ja hänen sinisilmäisestä pikkuvaimostaan. Miehesi tulee pettämään aina ja sinä jopa mahdollistat se. Otat siitä syitä niskoillesi, että mies ei kykene huolehtimaan oman peniksensä pitämisestä housuissaan. Sinä yrität muuttua kun miehesi on se , jonka pitäisi muuttua.
Koska miehesi tietää, ettet kykene häntä jättämään, niin kuvio tulee toistumaan uudelleen ja uudelleen. Tilanne on miehen kannalta mitä otollisin. Vaimo hoitaa kodin ja ukko sen kuin rilluttelee. Nyt siis vain opettelet nielemään kiukkusi ja annat anteeksi kerta toisensa jälkeen. Leuka rintaan ja kohti uusia nöyryytyksiä!
Kyllä minä rehellisesti koen, että jos mies on tottunut alusta asti siihen, että hänen addiktionsa on hoidossa kotoa päin, niin kyllä minä ymmärrän että miehen hommat menevät sekaisin kun en olekaan kotona. Hän purkaa stressiään kahdella tavalla: seksillä ja treenillä. Kumpaakaan hän ei ole päässyt kunnolla tekemään kun jouduin lähtemään. Normaalisti hän treenaa 3-7h päivässä. Nyt mies ei pääse treenaamaan melkein ollenkaan. Siihen päälle seksiä normitilanteessa vielä 2-4h. Nyt tilanne on se, että hän on yksin koti-isänä vieraassa maassa, lasten kanssa joiden kanssa hän ei ole koskaan viettänyt yksin pitkään. Minä en ole mailla en halmeilla. Työstä rumputetaan koko ajan, että siellä pitäisi olla ja näin ja näin monta miljoonaa menee ohi juuri tällä sekunnilla, kun mies ei ole paikalla.
Minulla on psyykkisesti vaikeaa, eikä mies osaa lohduttaa eikä suhtautua siihen. Kyllä minä ymmärrän, että stressi kävi liian kovaksi. En sitä hyväksy, mutta ymmärrän.
Miten miehelläsi riittää vuorokaudessa tunnit? Takoo rahaa miljoonia ja ymmärtääkseni rapakon takana monilla on todella pitkät työpäivät. Uskoisin miehesi olevan töissä pitkiä päiviä, hän treenaa 3-7h päivässä ja seksiä harrastatte 2-4h päivässä. Nukkuakin kai pitäisi? Miten ehditte viettää aikaa yhdessä perheenä? Onko teillä yhteistä pariskuntana, joka ei tarkoita vain panemista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle tulee tästä sellainen olo , että miehesi ulosmittaa sinusta kaiken irti mutta ei ole itse valmis luopumaan mistään.
Ei vietä aikaa perheensä kanssa, sen kerroit itse , tekee paljon töitä ja pitää itseään kunnossa, eli ei sitä parisuhdeaikaakaan voi millään olla.
Sinun pitää jaksaa vielä videopuheluiden muodossa jaksaa huolehtia miehesi seksitarpeista.
Ja jos otat aikaa johonkin omaan juttuun ,niin sen sijaan mies huolehtisi OMISTA lapsistaan hän hankkii hoitajan että pääsee panemaan vierasta naista.
Ei siis edes niin että se olisi tapahtunut jossain pikkujoulussa suunnittelematta.
Eli ellet koko ajan ole häntä varten niin hän menee ja pettää.
Sinä uuvut ja katkeroidut tuohon lopulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ap, olen lukenut osan aikaisemmista viesteistäsi pettämistä käsittelevistä ketjuista. Ihmettelen edelleen tuota, että puolustelet ja ymmärrät niin kovasti tuota miestäsi. Yhdessä ketjussa muistaakseni hehkutit kuinka olette muuttaneet jotain elämässänne niin, ettei mies enää pettäisi. No, petti sitten kuitenkin. Mitä rakkautta se on miehesi puolelta, että miehesi tietoisesti satuttaa sinua ja vieläpä hetkenä jolloin olisit tarvinnut tukea etkä märkää rättiä naamaasi?
Luulin, että olimme varautuneet hyvin. Ilmeisesti emme olleet. Tosin, minä en ole huolehtinut omasta osuudestani täällä päässä. Vaikka videopuhelumahdollisuus on iltaisin ollutkin, olen ollut liian uupunut edes ajatellakseni ottavani vaatteitani pois kameran edessä. Mies ei ole asiaa edes maininnut, vaan yrittänyt ymmärtää.
Tosin täytyy myöntää, että tajusin tänään että vaikka syytä on molemmissa jos toinen pettää, niin en voi ihan loputtomasti itseäni syyttää siitäkään, että olen ollut liian väsynyt sen jälkeen kun saattohoidan vaariani yksin, pesen kaukalot limaoksennuksen jälkeen, vaihdan vaipat, pesen hänet, kampaan tukan ja huolehdin, että hän koittaisi syödä jotain. Se, että herään neljästi yöllä kamalaan yskänkohtaukseen peläten että tällä kertaa hän ei saakaan limaa oksennettua.
Miehen olisi pitänyt pystyä pitämään ne helvetin housut jalassa. Hän ei tee nytkään mitään, mitä minä en ole tehnyt viimeistä 3,5 vuotta yksin. Toki hän on vieraassa maassa, mutta hän ymmärtää suomea ja osaa sitä puhua tarvittaessa. Minäkin olin pienen vauvan kanssa vieraassa maassa yksin, kun hän työskenteli ympäripyöreitä viikkoja jonkun ison diilin parissa. Nyt on hänen vuoronsa joustaa ja tehdä työtä. Hän saa mennä sinne terapeutille ja ryhtyä purkamaan tätä vyyhtiä.
Voi video mitä kuraa! "Et ole hoitanut velvollisuuksiasi?" Mua oksettaa. Sinä saattohoidat isoisääsi ja miehesi päässä ainoa pyörivä asia on SEKSI. Olen itse hoitanut syöpäsairaan isäni hautaan ja jos mieheni tuolloin olisi ajatellut vain omia halujaan, niin olisi nyt entinen mies.
Jos sä oikeasti haluat jatkaa miehesi kanssa, niin nielet ylpeytesi ja lopetat valittamisen sekä alistut siihen, että ennen pitkää siellä jenkkilän koktailkutsuilla ja scenessä sinua aletaan katsoa säälien ihmisten puhuessa häntäheikkimiehestäsi ja hänen sinisilmäisestä pikkuvaimostaan. Miehesi tulee pettämään aina ja sinä jopa mahdollistat se. Otat siitä syitä niskoillesi, että mies ei kykene huolehtimaan oman peniksensä pitämisestä housuissaan. Sinä yrität muuttua kun miehesi on se , jonka pitäisi muuttua.
Koska miehesi tietää, ettet kykene häntä jättämään, niin kuvio tulee toistumaan uudelleen ja uudelleen. Tilanne on miehen kannalta mitä otollisin. Vaimo hoitaa kodin ja ukko sen kuin rilluttelee. Nyt siis vain opettelet nielemään kiukkusi ja annat anteeksi kerta toisensa jälkeen. Leuka rintaan ja kohti uusia nöyryytyksiä!
Kyllä minä rehellisesti koen, että jos mies on tottunut alusta asti siihen, että hänen addiktionsa on hoidossa kotoa päin, niin kyllä minä ymmärrän että miehen hommat menevät sekaisin kun en olekaan kotona. Hän purkaa stressiään kahdella tavalla: seksillä ja treenillä. Kumpaakaan hän ei ole päässyt kunnolla tekemään kun jouduin lähtemään. Normaalisti hän treenaa 3-7h päivässä. Nyt mies ei pääse treenaamaan melkein ollenkaan. Siihen päälle seksiä normitilanteessa vielä 2-4h. Nyt tilanne on se, että hän on yksin koti-isänä vieraassa maassa, lasten kanssa joiden kanssa hän ei ole koskaan viettänyt yksin pitkään. Minä en ole mailla en halmeilla. Työstä rumputetaan koko ajan, että siellä pitäisi olla ja näin ja näin monta miljoonaa menee ohi juuri tällä sekunnilla, kun mies ei ole paikalla.
Minulla on psyykkisesti vaikeaa, eikä mies osaa lohduttaa eikä suhtautua siihen. Kyllä minä ymmärrän, että stressi kävi liian kovaksi. En sitä hyväksy, mutta ymmärrän.
Miten miehelläsi riittää vuorokaudessa tunnit? Takoo rahaa miljoonia ja ymmärtääkseni rapakon takana monilla on todella pitkät työpäivät. Uskoisin miehesi olevan töissä pitkiä päiviä, hän treenaa 3-7h päivässä ja seksiä harrastatte 2-4h päivässä. Nukkuakin kai pitäisi? Miten ehditte viettää aikaa yhdessä perheenä? Onko teillä yhteistä pariskuntana, joka ei tarkoita vain panemista?
Huonostihan ne riittävät. Onneksi mies pärjää 6h yöunilla. Mahdollinen aamuseksi 06.00 on pois 2h aamulenkistä, sen jälkeen mies lähtee töihin 8.00 treenaa jossain vaiheessa päivää 1-2h salilla toimistolla, tulee kotiin 19.00-21.30, jonka jälkeen (syödään ja jutellaan jos ehditään) rakastellaan ja jutellaan. Nukkumaan yleensä kahdeltatoista. Minä nukun päiväunet lasten kanssa. VKL mies ottaa yhden päivän jolloin lähtee aamusta esim. maastopyöräilemään ja tulee esim. 18.00 kotiin. Silloin syödään perheenä ja jutellaan. Mies tekee muutaman päivän, 3-4 riippuen viikosta, kotona jolloin on koneella mutta kuitenkin esim. tekee kanssani lounasta jne.
Yhteinen aika on meillä aina ollut tiukilla. Sellaista se vain on. Riippuu paljon siitä millaisia diilejä miehellä on työn alla, joutuuko lentämään Venäjälle yms. Eniten yhteistä aikaa meillä on Helsingissä, jossa mies on viikosta 3-4pv Venäjällä ja loput kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle tulee tästä sellainen olo , että miehesi ulosmittaa sinusta kaiken irti mutta ei ole itse valmis luopumaan mistään.
Ei vietä aikaa perheensä kanssa, sen kerroit itse , tekee paljon töitä ja pitää itseään kunnossa, eli ei sitä parisuhdeaikaakaan voi millään olla.
Sinun pitää jaksaa vielä videopuheluiden muodossa jaksaa huolehtia miehesi seksitarpeista.
Ja jos otat aikaa johonkin omaan juttuun ,niin sen sijaan mies huolehtisi OMISTA lapsistaan hän hankkii hoitajan että pääsee panemaan vierasta naista.
Ei siis edes niin että se olisi tapahtunut jossain pikkujoulussa suunnittelematta.
Eli ellet koko ajan ole häntä varten niin hän menee ja pettää.
Sinä uuvut ja katkeroidut tuohon lopulta.
Rehellisesti en usko, että miehen oli tarkoitus lähteä pettämään. Hankki hoitajan koska tarvitsi omaa aikaa. Sitä on aina tarvinnut. Mutta asumme keskustassa, niin houkuttelevia baareja (alkoholista tai baareista ei siis välitä) on paljon ympärillä.
Videopuheluilla on kaksi tarkoitusta. Ensinnäkin se, että me puhumme. Kunnolla. Se on yksi niistä asioista, jotka estää pettämästä. Sen jälkeen asiat yleensä luisuvat siihen toiseen osuuteen, joka omalta osaltaan auttaa miehen paineissa ja muistuttaa vaimosta.
Mies ei selvästi ymmärrä kuinka loukkaavana koet tilanteen. Parhaiten hän ehkä tajuaisi jos jaksaisit rauhallisesti selittää tunteesi ja sanot vaan, ettet voi jatkaa näin, koska sinun täytyy kuitenkin ensisijassa huolehtia omasta jaksamisestasi, jotta voit olla äiti lapsillesi. Mies tehköön valintansa. Joko sinä ja vain sinä, tai sitten vapaus muualla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies ei selvästi ymmärrä kuinka loukkaavana koet tilanteen. Parhaiten hän ehkä tajuaisi jos jaksaisit rauhallisesti selittää tunteesi ja sanot vaan, ettet voi jatkaa näin, koska sinun täytyy kuitenkin ensisijassa huolehtia omasta jaksamisestasi, jotta voit olla äiti lapsillesi. Mies tehköön valintansa. Joko sinä ja vain sinä, tai sitten vapaus muualla.
En tiedä. Luulen että ymmärtää. Asia käytiin niin juuriaan myöten läpi (minun osaltani) silloin kun jäi seksisuhteesta kiinni. Ja ottaen huomioon, että olimme olleet 7 vuotta yhdessä ennen kuin mies petti ensimmäisen kerran. Luotan hänen sanaansa, näen kun hän valehtelee minulle. Jotenkin mies vain painaa kaiken muun taka-alalle, kun (emotionaalinen) stressi tulee liian kovaksi, seuraa siinä vaiheessa vaan viettejään.
Tavallisen stressin allahan mies loistaa, hänen työnsä on äärimmäisen stressaavaa, mutta emotionaalinen stressi tai ylipäänsä mikä tahansa tunteisiin liittyvä on miehelle outoa. Luulen, ettei kukaan tule ehjänä sellaisesta lapsuudesta kun miehelläkin oli. Siksi kai olen antanut liekaa niin paljon. Nyt kuitenkin saa mennä sinne terapiaan avaamaan niitä solmuja. Selkeästi nyt on hommat lähteneet käsistä, kun viimeisen 3 vuoden aikana mies on pettänyt kolmesti.
Huomioi tämä: kaikki addiktit toimivat päihteensä vaikutuksen alla silloinkin, kun eivät sitä käytä. Tämä on todennäköisin syy sille, miksi juuri teillä on niin huumaavan ihanaa niinä aikoina, jolloin mies ei petä sinua. Tunnet ehkä jonkun naisen, jolla on ollut alkoholistimies. Kysy häneltä millaista arki oli? Hän kertoo, että se oli upeaa, ihanaa, mies huomioi ja palvoi... Syy tähän on se, että mies hyvitti edellistä mokaansa ja jo myös seuraavaansa. NAinen toivoo, että mies raitistuisi, koska silloin mies olisi täydellinen, ihana, huomioiva ja palvova kaiken aikaa. Mutta sitten kun mies todella raitistuu, kaikki "tavallistuu". Miehellä ei enää ole mitään hyvitettävää. Suhde muuttuu normaalimmaksi, tylsemmäksi, tasapainoisemmaksi mutta myös tasapaksummaksi; ihan vain sellaiseksi tavalliseksi parisuhteeksi, jolloisia useimmat ovat.
Näin todennäköisesti tapahtuu myös teille, jos mies parantuu addiktiostaan. Joku osa sinusta saattaa tämän jo tietääkin. Siksi olet valmis myös elämään tämän hetkisessä tilanteessasi huolimatta siitä, että välillä sattuu ja pahasti. Addiktiot eivät koskaan vaikuta vain addiktiin, vaan myös hänen läheisiinsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle tulee tästä sellainen olo , että miehesi ulosmittaa sinusta kaiken irti mutta ei ole itse valmis luopumaan mistään.
Ei vietä aikaa perheensä kanssa, sen kerroit itse , tekee paljon töitä ja pitää itseään kunnossa, eli ei sitä parisuhdeaikaakaan voi millään olla.
Sinun pitää jaksaa vielä videopuheluiden muodossa jaksaa huolehtia miehesi seksitarpeista.
Ja jos otat aikaa johonkin omaan juttuun ,niin sen sijaan mies huolehtisi OMISTA lapsistaan hän hankkii hoitajan että pääsee panemaan vierasta naista.
Ei siis edes niin että se olisi tapahtunut jossain pikkujoulussa suunnittelematta.
Eli ellet koko ajan ole häntä varten niin hän menee ja pettää.
Sinä uuvut ja katkeroidut tuohon lopulta.Rehellisesti en usko, että miehen oli tarkoitus lähteä pettämään. Hankki hoitajan koska tarvitsi omaa aikaa. Sitä on aina tarvinnut. Mutta asumme keskustassa, niin houkuttelevia baareja (alkoholista tai baareista ei siis välitä) on paljon ympärillä.
Videopuheluilla on kaksi tarkoitusta. Ensinnäkin se, että me puhumme. Kunnolla. Se on yksi niistä asioista, jotka estää pettämästä. Sen jälkeen asiat yleensä luisuvat siihen toiseen osuuteen, joka omalta osaltaan auttaa miehen paineissa ja muistuttaa vaimosta.
Ei alkoholistillakaan ole tarkoitus vetää kännejä tiedottomuuteen asti, vaikka menee baariin ottamaan yhdet.
Minun mieheni on puolet tai enemmänkin työajastaan ulkomailla työmatkoilla ja oli aikanaan kestävyysurheilulajissa maajoukkueessa.
Eli aika meni hänellä noihin .
Tunsin kyllä katkeruutta ja uupumusta tuosta ja hyvin ristiriitaisia tunteita vaikka mitään pettämistä ei ole koskaan ollut.
Uskallan sanoa että ei varmaan ole ollut vaikka tilaisuuksia on varmasti ollut.
Tosin hän on ulkonäöltään tavallinen mikä tietysti suojaa.:)
Mutta yhtään sellaista pientäkään vinkkiä pettämisestä ei ole ollut, pikemminkin tahattomat lipsahdukset puheissa todistavat päinvastaisesta.
Ei ole tarkoitus kehua tai jotenkin kilpailla kanssasi .
Nyt on asiat hyvin toisin , matkoja edelleen riittää mutta muu aika vietetään paljolti yhdessä.
Mies on harmitellut että ei ymmärtänyt minua aikoinaan, vaikuttaa aidolta koska käyttäytymisessä on tullut muutos.
Ja olenhan minä ylpeä hänen saavutuksistaan, mutta oli se aika rankkaa ja voin sanoa että jos olisi ollut vielä pettämistä, niin en olisi sitä sietänyt. Siinä olisi katkennut kamelin selkä.
Lapset ovat jo aikuisia ja asiat hyvin.
Mutta silti jouduin luopumaan omista urahaaveista, töissä olen kyllä aina käynyt.
Sanon vaan sinulle että asiat vaativat veronsa jossain vaiheessa, sitä ei pidä vähätellä.
Vierailija kirjoitti:
Huomioi tämä: kaikki addiktit toimivat päihteensä vaikutuksen alla silloinkin, kun eivät sitä käytä. Tämä on todennäköisin syy sille, miksi juuri teillä on niin huumaavan ihanaa niinä aikoina, jolloin mies ei petä sinua. Tunnet ehkä jonkun naisen, jolla on ollut alkoholistimies. Kysy häneltä millaista arki oli? Hän kertoo, että se oli upeaa, ihanaa, mies huomioi ja palvoi... Syy tähän on se, että mies hyvitti edellistä mokaansa ja jo myös seuraavaansa. NAinen toivoo, että mies raitistuisi, koska silloin mies olisi täydellinen, ihana, huomioiva ja palvova kaiken aikaa. Mutta sitten kun mies todella raitistuu, kaikki "tavallistuu". Miehellä ei enää ole mitään hyvitettävää. Suhde muuttuu normaalimmaksi, tylsemmäksi, tasapainoisemmaksi mutta myös tasapaksummaksi; ihan vain sellaiseksi tavalliseksi parisuhteeksi, jolloisia useimmat ovat.
Näin todennäköisesti tapahtuu myös teille, jos mies parantuu addiktiostaan. Joku osa sinusta saattaa tämän jo tietääkin. Siksi olet valmis myös elämään tämän hetkisessä tilanteessasi huolimatta siitä, että välillä sattuu ja pahasti. Addiktiot eivät koskaan vaikuta vain addiktiin, vaan myös hänen läheisiinsä.
Mies oli kuitenkin 6 ensimmäistä vuotta pettämättä. Luotan siihen. Ei miehellä ollut silloin syytäkään, koska hän oli elämäni keskus. Kun tulin raskaaksi ehkäisystä huolimatta, mies tuntui sopeutuvan. Luulen kuitenkin, että silloin ne lapsuuden traumat oikeasti aktivoituivat.
Arki meillä on aina ollut ihanaa ja toimivaa, mutta se on aina vaatinut minulta "paljon". Mies tekee töitä, treenaa ja tarvitsee omaa aikaa. Minulle se sopii, minä olen muutenkin aika hiljainen kotikissa, joten mielelläni istun takkatulen ääressä sohvannurkassa lukemassa. Lapsille minulle on paljon aikaa ja hyvin myös miehelle. Siksi ne pettämiset kai ovat kuitenkin aika harvinaisia, koska yleensä minulla on aikaa huomioida hänet täysin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle tulee tästä sellainen olo , että miehesi ulosmittaa sinusta kaiken irti mutta ei ole itse valmis luopumaan mistään.
Ei vietä aikaa perheensä kanssa, sen kerroit itse , tekee paljon töitä ja pitää itseään kunnossa, eli ei sitä parisuhdeaikaakaan voi millään olla.
Sinun pitää jaksaa vielä videopuheluiden muodossa jaksaa huolehtia miehesi seksitarpeista.
Ja jos otat aikaa johonkin omaan juttuun ,niin sen sijaan mies huolehtisi OMISTA lapsistaan hän hankkii hoitajan että pääsee panemaan vierasta naista.
Ei siis edes niin että se olisi tapahtunut jossain pikkujoulussa suunnittelematta.
Eli ellet koko ajan ole häntä varten niin hän menee ja pettää.
Sinä uuvut ja katkeroidut tuohon lopulta.Rehellisesti en usko, että miehen oli tarkoitus lähteä pettämään. Hankki hoitajan koska tarvitsi omaa aikaa. Sitä on aina tarvinnut. Mutta asumme keskustassa, niin houkuttelevia baareja (alkoholista tai baareista ei siis välitä) on paljon ympärillä.
Videopuheluilla on kaksi tarkoitusta. Ensinnäkin se, että me puhumme. Kunnolla. Se on yksi niistä asioista, jotka estää pettämästä. Sen jälkeen asiat yleensä luisuvat siihen toiseen osuuteen, joka omalta osaltaan auttaa miehen paineissa ja muistuttaa vaimosta.
Ei alkoholistillakaan ole tarkoitus vetää kännejä tiedottomuuteen asti, vaikka menee baariin ottamaan yhdet.
Minun mieheni on puolet tai enemmänkin työajastaan ulkomailla työmatkoilla ja oli aikanaan kestävyysurheilulajissa maajoukkueessa.
Eli aika meni hänellä noihin .
Tunsin kyllä katkeruutta ja uupumusta tuosta ja hyvin ristiriitaisia tunteita vaikka mitään pettämistä ei ole koskaan ollut.
Uskallan sanoa että ei varmaan ole ollut vaikka tilaisuuksia on varmasti ollut.
Tosin hän on ulkonäöltään tavallinen mikä tietysti suojaa.:)
Mutta yhtään sellaista pientäkään vinkkiä pettämisestä ei ole ollut, pikemminkin tahattomat lipsahdukset puheissa todistavat päinvastaisesta.
Ei ole tarkoitus kehua tai jotenkin kilpailla kanssasi .
Nyt on asiat hyvin toisin , matkoja edelleen riittää mutta muu aika vietetään paljolti yhdessä.
Mies on harmitellut että ei ymmärtänyt minua aikoinaan, vaikuttaa aidolta koska käyttäytymisessä on tullut muutos.
Ja olenhan minä ylpeä hänen saavutuksistaan, mutta oli se aika rankkaa ja voin sanoa että jos olisi ollut vielä pettämistä, niin en olisi sitä sietänyt. Siinä olisi katkennut kamelin selkä.
Lapset ovat jo aikuisia ja asiat hyvin.
Mutta silti jouduin luopumaan omista urahaaveista, töissä olen kyllä aina käynyt.
Sanon vaan sinulle että asiat vaativat veronsa jossain vaiheessa, sitä ei pidä vähätellä.
Perheessä ei voi olla kuin yksi menestyjä. Se on meillä ollut aina selvää. Minulla ei ole urahaaveita, vaikka yliopistoon tahtoisinkin palata. Meillä auttaa hiukan raha, koska voin palkata aina apua. Siivooja meillä välillä käykin, eli saan helpotusta sitä kautta. Helsingissä minulla on siskoni ja äitini, USAssa hyvä ystäviä.
Minä en tunne katkeruutta useinkaan. Joskus, jos joku yhteinen matka joudutaan perumaan. Miehen menot ovat olleet alusta asti samat, joten se on aina ollut itsestäänselvää. Mies osti meille yhteisen Meksikon matkan (pitkä vkl) Valentine's Day lahjaksi. Toivottavasti voisimme pitää sen pian. Onkohan kuinka väärin "hyötyä" pettämisestä ja pyytää miestä varaamaan se vaikka muutaman kk päähän ja pitävästi?
Ap:n mies on narsistinen tyyppi, joka puhuu naiset pyörryksiin (lyödäänkö vetoa, että perheterapeuttikin on ollut nainen, kun ap toistelee kliseitä miehen ymmärtämisestä?). Mies sietää ap:ta täsmällee niin kauan kuin hän on kaunis, terve ja mukautuva. Kun rupsahdus tai vaikea sairaus iskee, miehestä ei näy kuin perävalot.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n mies on narsistinen tyyppi, joka puhuu naiset pyörryksiin (lyödäänkö vetoa, että perheterapeuttikin on ollut nainen, kun ap toistelee kliseitä miehen ymmärtämisestä?). Mies sietää ap:ta täsmällee niin kauan kuin hän on kaunis, terve ja mukautuva. Kun rupsahdus tai vaikea sairaus iskee, miehestä ei näy kuin perävalot.
Kyllä, terapeutti oli nainen. En kuitenkaan usko, että hänen ammattitaidollaan kukaan "puhuu häntä pyörryksiin". Varsinkin kun mies ei ole mikään lirkuttelija. Mies ei selittele, eikä puolustele.
Sietämisestä en tiedä. Mies kuitenkin oli vannoutunut sinkku kun tapasimme. Hän ei halunnut lapsia minunkaan kanssani. Hänellä ei ollut mitään pakkoa sitoutua. Kun tapasimme, hän rakastui ensimmäisen kerran elämässään (miehen, ystäviensä ja veljensä mukaan). Mies on se, joka halusi, että muutan hänen perässään Lontoosta New Yorkiin, mies on se, joka halusi mennä naimisiin.
En usko, että mies on narsisti, enkä usko, etteikö hän rakastaisi minua ja lapsia. Uskon, että mies on vakavasti vioittunut ja suhteemme vaatii terapeutin apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ap, olen lukenut osan aikaisemmista viesteistäsi pettämistä käsittelevistä ketjuista. Ihmettelen edelleen tuota, että puolustelet ja ymmärrät niin kovasti tuota miestäsi. Yhdessä ketjussa muistaakseni hehkutit kuinka olette muuttaneet jotain elämässänne niin, ettei mies enää pettäisi. No, petti sitten kuitenkin. Mitä rakkautta se on miehesi puolelta, että miehesi tietoisesti satuttaa sinua ja vieläpä hetkenä jolloin olisit tarvinnut tukea etkä märkää rättiä naamaasi?
Luulin, että olimme varautuneet hyvin. Ilmeisesti emme olleet. Tosin, minä en ole huolehtinut omasta osuudestani täällä päässä. Vaikka videopuhelumahdollisuus on iltaisin ollutkin, olen ollut liian uupunut edes ajatellakseni ottavani vaatteitani pois kameran edessä. Mies ei ole asiaa edes maininnut, vaan yrittänyt ymmärtää.
Tosin täytyy myöntää, että tajusin tänään että vaikka syytä on molemmissa jos toinen pettää, niin en voi ihan loputtomasti itseäni syyttää siitäkään, että olen ollut liian väsynyt sen jälkeen kun saattohoidan vaariani yksin, pesen kaukalot limaoksennuksen jälkeen, vaihdan vaipat, pesen hänet, kampaan tukan ja huolehdin, että hän koittaisi syödä jotain. Se, että herään neljästi yöllä kamalaan yskänkohtaukseen peläten että tällä kertaa hän ei saakaan limaa oksennettua.
Miehen olisi pitänyt pystyä pitämään ne helvetin housut jalassa. Hän ei tee nytkään mitään, mitä minä en ole tehnyt viimeistä 3,5 vuotta yksin. Toki hän on vieraassa maassa, mutta hän ymmärtää suomea ja osaa sitä puhua tarvittaessa. Minäkin olin pienen vauvan kanssa vieraassa maassa yksin, kun hän työskenteli ympäripyöreitä viikkoja jonkun ison diilin parissa. Nyt on hänen vuoronsa joustaa ja tehdä työtä. Hän saa mennä sinne terapeutille ja ryhtyä purkamaan tätä vyyhtiä.
Voi video mitä kuraa! "Et ole hoitanut velvollisuuksiasi?" Mua oksettaa. Sinä saattohoidat isoisääsi ja miehesi päässä ainoa pyörivä asia on SEKSI. Olen itse hoitanut syöpäsairaan isäni hautaan ja jos mieheni tuolloin olisi ajatellut vain omia halujaan, niin olisi nyt entinen mies.
Jos sä oikeasti haluat jatkaa miehesi kanssa, niin nielet ylpeytesi ja lopetat valittamisen sekä alistut siihen, että ennen pitkää siellä jenkkilän koktailkutsuilla ja scenessä sinua aletaan katsoa säälien ihmisten puhuessa häntäheikkimiehestäsi ja hänen sinisilmäisestä pikkuvaimostaan. Miehesi tulee pettämään aina ja sinä jopa mahdollistat se. Otat siitä syitä niskoillesi, että mies ei kykene huolehtimaan oman peniksensä pitämisestä housuissaan. Sinä yrität muuttua kun miehesi on se , jonka pitäisi muuttua.
Koska miehesi tietää, ettet kykene häntä jättämään, niin kuvio tulee toistumaan uudelleen ja uudelleen. Tilanne on miehen kannalta mitä otollisin. Vaimo hoitaa kodin ja ukko sen kuin rilluttelee. Nyt siis vain opettelet nielemään kiukkusi ja annat anteeksi kerta toisensa jälkeen. Leuka rintaan ja kohti uusia nöyryytyksiä!
Kyllä minä rehellisesti koen, että jos mies on tottunut alusta asti siihen, että hänen addiktionsa on hoidossa kotoa päin, niin kyllä minä ymmärrän että miehen hommat menevät sekaisin kun en olekaan kotona. Hän purkaa stressiään kahdella tavalla: seksillä ja treenillä. Kumpaakaan hän ei ole päässyt kunnolla tekemään kun jouduin lähtemään. Normaalisti hän treenaa 3-7h päivässä. Nyt mies ei pääse treenaamaan melkein ollenkaan. Siihen päälle seksiä normitilanteessa vielä 2-4h. Nyt tilanne on se, että hän on yksin koti-isänä vieraassa maassa, lasten kanssa joiden kanssa hän ei ole koskaan viettänyt yksin pitkään. Minä en ole mailla en halmeilla. Työstä rumputetaan koko ajan, että siellä pitäisi olla ja näin ja näin monta miljoonaa menee ohi juuri tällä sekunnilla, kun mies ei ole paikalla.
Minulla on psyykkisesti vaikeaa, eikä mies osaa lohduttaa eikä suhtautua siihen. Kyllä minä ymmärrän, että stressi kävi liian kovaksi. En sitä hyväksy, mutta ymmärrän.
Miten miehelläsi riittää vuorokaudessa tunnit? Takoo rahaa miljoonia ja ymmärtääkseni rapakon takana monilla on todella pitkät työpäivät. Uskoisin miehesi olevan töissä pitkiä päiviä, hän treenaa 3-7h päivässä ja seksiä harrastatte 2-4h päivässä. Nukkuakin kai pitäisi? Miten ehditte viettää aikaa yhdessä perheenä? Onko teillä yhteistä pariskuntana, joka ei tarkoita vain panemista?
Huonostihan ne riittävät. Onneksi mies pärjää 6h yöunilla. Mahdollinen aamuseksi 06.00 on pois 2h aamulenkistä, sen jälkeen mies lähtee töihin 8.00 treenaa jossain vaiheessa päivää 1-2h salilla toimistolla, tulee kotiin 19.00-21.30, jonka jälkeen (syödään ja jutellaan jos ehditään) rakastellaan ja jutellaan. Nukkumaan yleensä kahdeltatoista. Minä nukun päiväunet lasten kanssa. VKL mies ottaa yhden päivän jolloin lähtee aamusta esim. maastopyöräilemään ja tulee esim. 18.00 kotiin. Silloin syödään perheenä ja jutellaan. Mies tekee muutaman päivän, 3-4 riippuen viikosta, kotona jolloin on koneella mutta kuitenkin esim. tekee kanssani lounasta jne.
Yhteinen aika on meillä aina ollut tiukilla. Sellaista se vain on. Riippuu paljon siitä millaisia diilejä miehellä on työn alla, joutuuko lentämään Venäjälle yms. Eniten yhteistä aikaa meillä on Helsingissä, jossa mies on viikosta 3-4pv Venäjällä ja loput kotona.
Sinun elämääsi määrittää siis miehesi määräämä tahti ja vaatimukset. Hänen työnsä määrittää hänen päivänsä hyvin pitkälle ja tämä on mielestäni ymmärrettävää. Sitten on treenaaminen, joka sekin (miehesi hedonistisen ajattelun mukaan?) määrittää sinun ja lastenne päivän. Isä mielummin treenaa jumalaista kroppaansa kuin viettää aikaansa perheen kanssa. Tämä on sinulle ja lapsille normitila, niinkö? Kyseenalaistatko edes tässä asiassa miehesi käytöstä vai löytyykö tähänkin ylenpalttisesti ymmärrystä (vaikea lapsuus, stressi, miehen luonne...)?
Ja sitten se seksi. Mielestäni seksi ei ole vain miehellesi ongelma vaan myös sinulle. Parisuhteenne pyörii seksin ympärillä. Sitä on oltava tai mies pettää. Sinun on oltava aina käytettävissä tai mies pettää. Sinun on siloteltava teidän perhe-elämänne jouhevaksi miehen kannalta ja niin, että kiusauksia ei tule tai miehesi pettää. Joudut nytkin erittäin epämiellyttävässä tilanteessa miettimään miehesi toimintaa ja tarpeita sen sijaan, että voisit keskittyä isoisääsi ja surutyöhösi. Harrastitteko eilen seksiä? Mietit eilen illalla, että jos tekisitkin "sellaisen" videopuhelun. Halusitko eilen oikeasti seksiä ja vieläpä miehen kanssa, joka juuri oli loukannut sinua ja kaiken lisäksi sinun kannaltasi todella ikävään aikaan vai "halusitko" seksiä miehesi mieliksi ja estääksesi mahdollisen uuden pettämisen? Onko sinulla muuten oikeutta kieltäytyä seksistä? En tarkoita, että miehesi tekee sinulle mitään vaan onko hän esimerkiksi sanonut, että jos ei joka päivä saa haluamaansa, on hän mielestään oikeutettu hakemaan sen muualta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ap, olen lukenut osan aikaisemmista viesteistäsi pettämistä käsittelevistä ketjuista. Ihmettelen edelleen tuota, että puolustelet ja ymmärrät niin kovasti tuota miestäsi. Yhdessä ketjussa muistaakseni hehkutit kuinka olette muuttaneet jotain elämässänne niin, ettei mies enää pettäisi. No, petti sitten kuitenkin. Mitä rakkautta se on miehesi puolelta, että miehesi tietoisesti satuttaa sinua ja vieläpä hetkenä jolloin olisit tarvinnut tukea etkä märkää rättiä naamaasi?
Luulin, että olimme varautuneet hyvin. Ilmeisesti emme olleet. Tosin, minä en ole huolehtinut omasta osuudestani täällä päässä. Vaikka videopuhelumahdollisuus on iltaisin ollutkin, olen ollut liian uupunut edes ajatellakseni ottavani vaatteitani pois kameran edessä. Mies ei ole asiaa edes maininnut, vaan yrittänyt ymmärtää.
Tosin täytyy myöntää, että tajusin tänään että vaikka syytä on molemmissa jos toinen pettää, niin en voi ihan loputtomasti itseäni syyttää siitäkään, että olen ollut liian väsynyt sen jälkeen kun saattohoidan vaariani yksin, pesen kaukalot limaoksennuksen jälkeen, vaihdan vaipat, pesen hänet, kampaan tukan ja huolehdin, että hän koittaisi syödä jotain. Se, että herään neljästi yöllä kamalaan yskänkohtaukseen peläten että tällä kertaa hän ei saakaan limaa oksennettua.
Miehen olisi pitänyt pystyä pitämään ne helvetin housut jalassa. Hän ei tee nytkään mitään, mitä minä en ole tehnyt viimeistä 3,5 vuotta yksin. Toki hän on vieraassa maassa, mutta hän ymmärtää suomea ja osaa sitä puhua tarvittaessa. Minäkin olin pienen vauvan kanssa vieraassa maassa yksin, kun hän työskenteli ympäripyöreitä viikkoja jonkun ison diilin parissa. Nyt on hänen vuoronsa joustaa ja tehdä työtä. Hän saa mennä sinne terapeutille ja ryhtyä purkamaan tätä vyyhtiä.
Voi video mitä kuraa! "Et ole hoitanut velvollisuuksiasi?" Mua oksettaa. Sinä saattohoidat isoisääsi ja miehesi päässä ainoa pyörivä asia on SEKSI. Olen itse hoitanut syöpäsairaan isäni hautaan ja jos mieheni tuolloin olisi ajatellut vain omia halujaan, niin olisi nyt entinen mies.
Jos sä oikeasti haluat jatkaa miehesi kanssa, niin nielet ylpeytesi ja lopetat valittamisen sekä alistut siihen, että ennen pitkää siellä jenkkilän koktailkutsuilla ja scenessä sinua aletaan katsoa säälien ihmisten puhuessa häntäheikkimiehestäsi ja hänen sinisilmäisestä pikkuvaimostaan. Miehesi tulee pettämään aina ja sinä jopa mahdollistat se. Otat siitä syitä niskoillesi, että mies ei kykene huolehtimaan oman peniksensä pitämisestä housuissaan. Sinä yrität muuttua kun miehesi on se , jonka pitäisi muuttua.
Koska miehesi tietää, ettet kykene häntä jättämään, niin kuvio tulee toistumaan uudelleen ja uudelleen. Tilanne on miehen kannalta mitä otollisin. Vaimo hoitaa kodin ja ukko sen kuin rilluttelee. Nyt siis vain opettelet nielemään kiukkusi ja annat anteeksi kerta toisensa jälkeen. Leuka rintaan ja kohti uusia nöyryytyksiä!
Kyllä minä rehellisesti koen, että jos mies on tottunut alusta asti siihen, että hänen addiktionsa on hoidossa kotoa päin, niin kyllä minä ymmärrän että miehen hommat menevät sekaisin kun en olekaan kotona. Hän purkaa stressiään kahdella tavalla: seksillä ja treenillä. Kumpaakaan hän ei ole päässyt kunnolla tekemään kun jouduin lähtemään. Normaalisti hän treenaa 3-7h päivässä. Nyt mies ei pääse treenaamaan melkein ollenkaan. Siihen päälle seksiä normitilanteessa vielä 2-4h. Nyt tilanne on se, että hän on yksin koti-isänä vieraassa maassa, lasten kanssa joiden kanssa hän ei ole koskaan viettänyt yksin pitkään. Minä en ole mailla en halmeilla. Työstä rumputetaan koko ajan, että siellä pitäisi olla ja näin ja näin monta miljoonaa menee ohi juuri tällä sekunnilla, kun mies ei ole paikalla.
Minulla on psyykkisesti vaikeaa, eikä mies osaa lohduttaa eikä suhtautua siihen. Kyllä minä ymmärrän, että stressi kävi liian kovaksi. En sitä hyväksy, mutta ymmärrän.
Miten miehelläsi riittää vuorokaudessa tunnit? Takoo rahaa miljoonia ja ymmärtääkseni rapakon takana monilla on todella pitkät työpäivät. Uskoisin miehesi olevan töissä pitkiä päiviä, hän treenaa 3-7h päivässä ja seksiä harrastatte 2-4h päivässä. Nukkuakin kai pitäisi? Miten ehditte viettää aikaa yhdessä perheenä? Onko teillä yhteistä pariskuntana, joka ei tarkoita vain panemista?
Huonostihan ne riittävät. Onneksi mies pärjää 6h yöunilla. Mahdollinen aamuseksi 06.00 on pois 2h aamulenkistä, sen jälkeen mies lähtee töihin 8.00 treenaa jossain vaiheessa päivää 1-2h salilla toimistolla, tulee kotiin 19.00-21.30, jonka jälkeen (syödään ja jutellaan jos ehditään) rakastellaan ja jutellaan. Nukkumaan yleensä kahdeltatoista. Minä nukun päiväunet lasten kanssa. VKL mies ottaa yhden päivän jolloin lähtee aamusta esim. maastopyöräilemään ja tulee esim. 18.00 kotiin. Silloin syödään perheenä ja jutellaan. Mies tekee muutaman päivän, 3-4 riippuen viikosta, kotona jolloin on koneella mutta kuitenkin esim. tekee kanssani lounasta jne.
Yhteinen aika on meillä aina ollut tiukilla. Sellaista se vain on. Riippuu paljon siitä millaisia diilejä miehellä on työn alla, joutuuko lentämään Venäjälle yms. Eniten yhteistä aikaa meillä on Helsingissä, jossa mies on viikosta 3-4pv Venäjällä ja loput kotona.
Sinun elämääsi määrittää siis miehesi määräämä tahti ja vaatimukset. Hänen työnsä määrittää hänen päivänsä hyvin pitkälle ja tämä on mielestäni ymmärrettävää. Sitten on treenaaminen, joka sekin (miehesi hedonistisen ajattelun mukaan?) määrittää sinun ja lastenne päivän. Isä mielummin treenaa jumalaista kroppaansa kuin viettää aikaansa perheen kanssa. Tämä on sinulle ja lapsille normitila, niinkö? Kyseenalaistatko edes tässä asiassa miehesi käytöstä vai löytyykö tähänkin ylenpalttisesti ymmärrystä (vaikea lapsuus, stressi, miehen luonne...)?
Ja sitten se seksi. Mielestäni seksi ei ole vain miehellesi ongelma vaan myös sinulle. Parisuhteenne pyörii seksin ympärillä. Sitä on oltava tai mies pettää. Sinun on oltava aina käytettävissä tai mies pettää. Sinun on siloteltava teidän perhe-elämänne jouhevaksi miehen kannalta ja niin, että kiusauksia ei tule tai miehesi pettää. Joudut nytkin erittäin epämiellyttävässä tilanteessa miettimään miehesi toimintaa ja tarpeita sen sijaan, että voisit keskittyä isoisääsi ja surutyöhösi. Harrastitteko eilen seksiä? Mietit eilen illalla, että jos tekisitkin "sellaisen" videopuhelun. Halusitko eilen oikeasti seksiä ja vieläpä miehen kanssa, joka juuri oli loukannut sinua ja kaiken lisäksi sinun kannaltasi todella ikävään aikaan vai "halusitko" seksiä miehesi mieliksi ja estääksesi mahdollisen uuden pettämisen? Onko sinulla muuten oikeutta kieltäytyä seksistä? En tarkoita, että miehesi tekee sinulle mitään vaan onko hän esimerkiksi sanonut, että jos ei joka päivä saa haluamaansa, on hän mielestään oikeutettu hakemaan sen muualta?
Meillä eletään aika pitkälle kahta arkea. Miehen arkea ja minun ja lasten arkea. Minun ja lasten arki pyörii omillaan aika mukavasti. Me leikimme, luemme, laulamme, tapaamme ystäviä leikkipuistoissa, käymme kahviloissa, museoissa yms. Miehen arkea helpotan sillä, että pyrin tekemään hänelle ruokaa valmiiksi, vaikka itsekin osaa kyllä kokata. Minulla on kuitenkin enemmän aikaa.
Lastenhoitaja vie lapset muutaman kerran viikossa (USAssa) leikkikerhoon ja menen ystävieni kanssa lounaalle yms. Illat on rauhoitettu parisuhteelle, jos mies ei ole matkalla.
Treenaaminen on yksi miehen tavoista hallita stressiä, hänelle ei oman kroppansa ulkonäkö ole mitenkään merkityksellistä, se on vain helppo tapa "ilmata" stressiä. Se on meille normitila.
Hän ei ole koskaan sanonut, että hänellä olisi minkäänlaista oikeutta hakea seksiä muualta kuin kotoa. En usko, että hän kokee niin sekuntiakaan. Hän on aina painottanut, ettei halua minun harrastavan seksiä kanssaan mistään velvollisuudesta, ainoastaan halusta. Olen aina kokenut voivani kieltäytyä seksistä. Joskus aamuisin kieltäydynkin, jos olen liian väsynyt. Nautin itse paljon seksistä ja minusta meillä ei sitä ole liikaa. Seksillä on iso osa elämässämme, se on se, jolla mies kokee olevansa rakastettu. Seksi ei myöskään melkein koskaan ole vain hänestä, vaan yleensä aina minun nautinnostani ensisijaisesti.
En eilen ollut sillä tuulella, mutta en myöskään kokenut ajatusta millään tavalla vastenmieliseksi, että olisin esim. riisuutunut alasti hänen nähtensä. Muusta en tiedä. Puhelu kuitenkin pysyi lähinnä aiheessa miten jatketaan, mitä siskoni rikkoi, miten minä jaksan, miten vaari jaksaa ja miten mies on jaksanut lasten kanssa. Kummankin vaatteet pysyivät päällä.
Miehesi kuulostaa erittäin itsekkäältä ja itsekeskeiseltä ihmiseltä, ja sen lisäksi on addikti. Kuten sanoit, sinä olet perheen koossa pitävä voima, ilman sinua perhettä ei olisi. Miestäsi ei paljon tunnu sinä tai lapset kiinnostavan, aina töissä tai tuntikausia treenaamassa kroppaansa aina vain upeammaksi. Aivan kuin alkoholistin vaimo, joka ei uskalla vaatia miestään valitsemaan viina tai perhe, koska tietää jäävänsä kakkoseksi, sinäkään et uskalla vaatia mieheltä uskollisuutta vaan mahdollistat jatkuvan pettämisen.
Kuka jaksaa maastopyöräillä yhdeksän tuntia kuumassa helteessä? Miehesi saattaa näinä maastopyöräilypäivinä käydä vieraissa. En usko että petti ensimmäisen kerran 6-7 vuoden jälkeen, se oli vain ensimmäinen kerta kun jäi kiinni.
Miksi miehesi pitää purkaa seksuaaliset paineet vieraiden kanssa jos sinun kanssa ei voi? Hänellähän on kaksi tervettä kättä, joka riittää oikealle luotettavalle miehelle, mutta ei don juanistiselle pettäjälle. Jos suhteessa ei ole luottamusta, minusta siinä ei ole mitään. Luottamus, toisen kunnioitus ja arvostus on parisuhteen tärkeimmät kulmakivet, pettäminen hävittää ne kaikki.
Suhteesi on ensimmäinen oikea parisuhde joka aloitettu nuorena, ja kuulostaa että olet tullut läheisriippuvaiseksi, etkä usko löytäväsi parempaa suhdetta, vaan epätoivoisesti roikut suhteessa jossa joudut tekemään sen eteen kaiken yksin. Tehtävä on epätoivoinen ja raskas, ja epäoikeudenmukainen.
Haluan itse hoitaa. Meillä käy jo lääkäri ja hoitaja kerran päivässä. Tämä ei ole niin pitkä aika, ettenkö voisi itse hoitaa rakastani. Hän hoiti minut kun olin pieni, nyt maksan sen takaisin. Hoidin myös isoäitini. Vaikka se oli raskasta, oli se emotionaalisesti palkitsevaa. Mitään en jäänyt katumaan.
Olin uupunut toki väsymyksestä, mutta osin myös psyykkisesti siihen nähden, että olisi pitänyt saada itsensä jonkinlaiseen fiilikseen.