Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä miniään oikein meni?
18.03.2016 |
Pojallani on 5- ja 1-vuotiaat lapset. Nuoremman täyttäessä vuoden miniä lähti töihin ja poikani jäi kotiin hoitamaan lapsia. Koska asutaan suht lähekkäin, on jo tullut tavaksi että poika käy meillä lasten kanssa 2-3 kertaa viikossa. Ovat muutaman tunnin kerrallaan, yleensä laitan ruuankin. Huolehdin lapsista jos pojalla on joku meno päivällä, ja vastaavasti poika huolehtii meillä asuvasta äidistäni kun käyn kaupassa tai asioilla. Lapset ovat viihtyneet ja muutenkin tämä on ollut mielestäni tosi toimiva järjestely.
No. Alkuviikosta miniä soitti kun poika ja lapset olivat meillä. Oli kireäsävyinen ja lyhyt puhelu. Puhelun jälkeen pojalle tuli kiire kotiin, ja sen jälkeen he eivät ole käyneet, vaikka oli puhetta että he tulisivat torstaina tai perjantaina. Soitin tänään pojalle, ja hän oli jotenkin välttelevän oloinen, sanoi että ehkä ensi viikolla.
Mitähän mahtoi tapahtua?
Kommentit (217)
Vierailija kirjoitti:
Jos poika luuhaa lapsineen päivät pitkät teillä, ne kotityöt, joita miniä teki lapsia hoitaessaan, on illalla vielä tekemättä. Eli miniä teki kotityöt ja hoiti lapset, nyt miniä on töissä ja tekee illalla kotityöt, eikä perheekkäole yhteistä aikaa. Pojan pitäisi siis lasten hoidon ohella pestä pyykit, astiat, imuroida jne... siinä kotona, mutta eihän se onnistu, kun luuhaa äidin helmoissa. Pahimmassa tapauksesa miniän tullessa töissä on aamupalan jämät vielä pöydässä... Mullakin kiehuis, kun toinen ei tee omaa osaansa.
Veikkaanpa, että tämä on eniten oikeaan osuva veikkaus koko asiasta. Nimimerkillä lasten kanssa kotona ollut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkä ketju, en tiedä ovatko nämä jo tulleet esille, pahoittelut jos tulee toistoa. Tässä kuitenkin lista asioista, joita minulle tuli mieleen:
- Kuka hoitaa kotityöt, jos mies on puolet viikosta kyläilemässä mummolassa? Ei kai siivoamista, tiskaamista, pyykkäämistä jne. jätetä töistä tulevan miniän harteille?
- Kun miniä tulee töistä, kummalla on vapaa-aikaa? Saako miniä ensin hengähdystauon, vai pitääkö poikasi lapset ensin päivät mummin hoidossa ja illat vaimon vahdittavana?
- Jos poika ja lapset syövät teillä, kuka tekee miniälle ruoan?
- Noudatetaanko mummilassa vanhempien yhdessä päättämiä pelisääntöjä, vai elävätkö lapset puolet viikosta "vapaassa kasvatuksessa" ja hemmoteltavina? Pitävätkö herkkupäivät ja säännöt myös mummilassa?
- Mitä virikkeitä etenkin vanhemmalle lapselle tarjotaan isän toimesta? Hän kaipaa jo kovasti lapsiseuraa, mutta myös kotona pitäisi olla harjoittelemassa sitä arkea. Jos puolet arkipäivistä menee mummilassa kyläillessä ja kotonakin pitäisi olla tekemässä kotitöitä, niin koska lapset ehtivät käymään puistossa, kerhossa, uimassa, kirjastossa, ulkoilemassa, metsäretkillä, harrastuksissa, kavereilla kylässä jne? Puuhaako poika mitään kehittävää lasten kanssa? Saavatko lapset riittävästi ikätasoista puuhaa, ja toisaalta saavatko he viettää myös sitä erittäin tarpeellista tylsää kotiarkea rauhassa, ilman jatkuvaa kyläilyä?
- Jos miniä ei pidä (syystä tai toisesta) siitä, että mummilassa ravataan jatkuvasti, niin otetaanko hänen mielipiteensä huomioon vai jyräävätkö äiti ja poika?
Minulle itselleni tuollainen järjestely olisi ehdoton ei, en todellakaan menisi töihin nuoremman ollessa vielä pieni, jos mieheni ei hoitaisi omaa osaansa lasten hoidosta, vaan lähtisi lusmuilemaan äidilleen ja käytännössä mummi viettäisi arkea enemmän lasteni kanssa kuin minä.
Aina paasataan tukiverkkojen tärkeydestä ja valitellaan kuinka omat isovanhemmat ei auta tarpeeksi, mutta sitten kun on tukiverkkoja ja aktiivisia isovanhempia niin itketään että nyt tuo pääsee liian helpolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minä olen hoitanut valtaosan meidän kotitöistä, mutta ei mieskään avuton ole. No, olin joskus pari päivää reissussa ja miehen mummo ja äiti olivat täällä hoitaneet ruoat ja siivoukset :D Kyllä se oikeasti vähän ärsytti minua. Miehellä on kutakuinkin normityöajat ja päälle harrastuksia, ei ollut mikään poikkeustilanne. Villi veikkaukseni on, että miniä ei ole lasten kanssa saanut apua ja mitään "hemmottelua" ja on nyt kateellinen, ehkä syystäkin?
Voi paska! Että mä en jaksais olla tuollainen puoliso kuin te. Siis ärsyttää jos OMA miehesi on ehkä päässyt ehkä helpolla kun äitinsä on ollut auttamassa??? Ei tulis mulla mieleenkään. Btw monesti kun luen näitä juttuja av:lla, niin ajattelen et mä oisin ihan täydellinen vaimo! Kauheeta motkotusta ja kyttäystä ja kateutta ja vahtimista nää nykyajan parisuhteet?
Niin minäkin ajattelin, ennen pariutumista :D
Vierailija kirjoitti:
Ehkä miniäsi haluaa töistä tultuaan viettää aikaa lastensa kanssa ja he olivat yhä teillä? Ajatus, joka tuli ensimmäisenä mieleen..
Juuri näin. Ajattelin samaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta se kuullostaa aika paljolta, jos on vaikka kolmesti viikossa n. 3 tuntia, se tarkoittaa kuitenkin et on useampana päivänä teillä kun lasten kanssa keskenään kotona. Jos he vielä käy perhekerhossa tai muskarissa muina päivinä, voi olla ettei mies käytännössä vietä yhtään kotipäivää viikossa lasten kanssa kekenään.
En mäkään haluaisi käydä töissä ja mahdollistaa miehen hoitovapaalle jäämistä jos se tarkottaisi sitä, että lapsi viettäisi paljon aikaa mummolassa eikä kotona. Miehen kotiin jääminen on musta nimenomaan mahdollisuus miehen ja lasten suhteen tiiviille kehittymiselle, varsinkin tuon vuoden ikäisen kohdalla. Jatkuva mummolassa luuhaaminen ei musta oikein ole tätä ja silloin olisi sama mennä molempien töihin ja lasten mummolaan hoitoon. Koska silloin taloudellinen tilanne olisi kevyempi kun molemmat tienaisi. Yksinkertaistettuna, mä en haluais raataa ainoana perheen työssäkäyvänä et lapset saa mummola-aikaa (jota voi viettää vaikka viikonloppuisin yhtä hyvin tai ne lapset voi olla sit siellä mummolassa hoidossa js se sopii kaikille) mutta raataisin mielellään että miehellä on mahdollisuus luoda lämmin ja tiivis suhde lapsiinsa.
Tuttavapiirissä on siis lapsia jotka on mummolassa hoidossa (vaikka vaan osittain jos mummo ei täyttä hoitoviikkoa jaksa ja osin sit päiväkodissa), mutta silloin tosiaan molemmat vanhemmat käy töissä.
En ikinä olisi itse kehdanut teetättää ruokia ja hoidattaa lapsia äidilläni kun mies teki pitkiä päiviä mahdollistaaksen sen, että mä saan olla lasten kanssa kotona. Vaan hoidin lapset ja kodin ja mummolareissut tehtiin koko perheellä.
Kuinkahan moni mies kokisi raatavansa turhaan perheen ainoana työssäkävijänä, kun vaimo luuhaa päivät pitkät lasten kanssa perhekerhoissa, mammakavereiden luona tai mummolassa. Miten siinä pääsee edes lasten äitisuhde kehittymään? Samahan se olisi laittaa lapset kokonaan hoitoon ja äitikin töihin tienaamaan. Mahtaako töistä palaavaa isää harmittaa, kun vaimo ei olekaan laittanut ruokaa valmiiksi, imuroinut, tiskannut ja pyykännyt luuhatessaan pitkin kyliä?
Eikö? Eivätkö äiti ja isä olekaan tasa-arvoisia vanhempia?
Ja joku mietti, että ehkä anoppi ei noudata _miniän_ ajatuksia kasvatuksesta, ruokavaliosta, päivärytmistä yms. Ööh... Mistä lähtien äidillä on ollut valta päättää kaikesta tästä? Eivätkö ne ole vanhempien yhteisiä näkemyksiä? Jos isä on vastuussa lasten arjesta, eikö isä voi huolehtia itsenäisesti arjen käytännöistä? Tämä on kyllä valaiseva ketju. Isien halutaan ottavan vastuuta, mutta sitten kun isä ottaa vastuuta niin itketään kun isä ei teekään sitä äidin antaman päiväohjelman mukaan.
Kyse on siitä, ottaako isä vastuuta siitä, kun oma äitinsä asiat sanelee vai siitä, kun yhdessä vaimo kanssa asiat päättää? Jos miehelle pitää jonkun naisen sanella kun ei muuten saa otettua vastuuta, niin onko se silloin oma vaimo jonka kanssa elää yhteistä elämää ja taloutta vai äiti, jolla on oma talous ja jonka kanss on elänyt lapsuuden? Miksi tämä on niin epäselvää, että pitää edellämainitun laisia edes mainita?
Vierailija kirjoitti:
On vaan mustasukkainen. Pojalla ja lapsilla on läheiset välit miehen äitiin ja kivaa hänen luonaan. Mikäs miniää enemmän ärsyttäisi..
Ja sinäkö olet kilpailuhenkinen anoppi? Jos kyseessä on kilpailu, on pojan syytä ymmärtää heti puhaltaa peli poikki. Tiedät kyllä, kenen hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tässä nyt tehdään miniästä hirviötä oikein urakalla. Millä perusteella? Soitti miehelleen ja tämä meni kotiinsa.
Juurikin näin. Bingo!
Vierailija kirjoitti:
Mulla on itelläni kolme lasta. Monesti sanoin miehelle, että otapa lapses ja mene äitis ja isäs luona käymään, ja niinpä ne lähti, ja itse sain laatuaikaa itseni kanssa :) Ei mua haitannu, vaikka olis kuinka useasti vanhempiensa luona käyny.
Muutoin hyvä, mutta tuosta on miedän mummu ottanut nokkiinsa, että miksi ei miniä suvaitse nokkaansa täällä näyttää onko meissä jotain vikaa ja isäkin yksin joutuu lapsia hoitamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä keskustelusta saa sellaisen käsityksen, että miniällä on oikeus rikkoa äidin ja pojan välit. Onpa outoa perhe-elämää, jos toisen osapuolen vanhempia ei kunnioiteta lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Luojalle Kiitos, että olen lapseton, jos äitiys tekee naisesta pirttihirmun joka ei salli miehen tavata iäkästä äitiään ja isoäitiään muutaman kerran viikossa muutamaa tuntia, vaan nainen pitää talutusnuorassaan nyrkin ja hellan välissä.
Missä on perheen tasa-arvo ja miehen oikeus lapsuuden perheeseen.
Minusta on todella hienoa ja kunnioitettavaa kun mieheni pitää yhteyttä vanhempiinsa ja isovanhempiinsa ja auttaa arkisissa askareissa, eikä tulisi edes mieleen kieltää häneltä lapsuuden perhettä tai käymästä hänen luonaan.
Hulluuden huippuna on vielä äidin tarjoamat pullat, jotka monista mammoista tuntuvat olevan suoraan helvetistä.
En enää ihmettele. miksi isovanhemmat eivät hoida poikiensa lapsia, sillä syy löytyy kun miniä katsoo peilistä.
Etkö lukenut arjen asioista, joita täällä kirjoitetaan? Esimerkiksi se, että kotona on kaikki levällään, kun äiti tulee töistä. Ja äiti on mummon luona (jonka mielestä poikansa on liian kiltti miniälle tietenkin ja hoitaa niin hyvin kodin ja lapset, että sietäisi miniä olla vähän kiitollisempi). Eikä miniä ehdi sitten lapsiakaan nähdä, kun tulevat nukkumaanmenoaikaan kotiin ja miniä sillä aikaa pyykkää pitkälle yöhön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luojalle Kiitos, että olen lapseton, jos äitiys tekee naisesta pirttihirmun joka ei salli miehen tavata iäkästä äitiään ja isoäitiään muutaman kerran viikossa muutamaa tuntia, vaan nainen pitää talutusnuorassaan nyrkin ja hellan välissä.
Missä on perheen tasa-arvo ja miehen oikeus lapsuuden perheeseen.
Minusta on todella hienoa ja kunnioitettavaa kun mieheni pitää yhteyttä vanhempiinsa ja isovanhempiinsa ja auttaa arkisissa askareissa, eikä tulisi edes mieleen kieltää häneltä lapsuuden perhettä tai käymästä hänen luonaan.
Hulluuden huippuna on vielä äidin tarjoamat pullat, jotka monista mammoista tuntuvat olevan suoraan helvetistä.
En enää ihmettele. miksi isovanhemmat eivät hoida poikiensa lapsia, sillä syy löytyy kun miniä katsoo peilistä.
Hyvin ja napakasti sanottu. Minä voin puhua suuni puhtaaksi, sillä minulla ei ole enää mitään menetettävää. Minä olen miniäni silmissä kakkosluokan kansalainen eli eronnut isä. Miniäni maailmaan ei mahdu käsitettä avioero, minkä hän ilmoitti syyksi, kun kielsi minua ja ex-vaimoani tapaamasta lapsia. Asumme kaikki puolen tunnin ajomatkan päässä toisistamme, mutta emme tapaa miniän vaatimuksesta. Lisäksi uusi vaimoni on miniäni mielestä "hullu". Poikani on puun ja kuoren välissä. Voisin pitää luennon ilkeydestä ja itsekkyydestä.
Tämä on vain yhden osapuolen versio asioista. Kyse voi olla esim. alkoholin liiallisesta käytöstä tms.
Etkö lukenut arjen asioista, joita täällä kirjoitetaan? Esimerkiksi se, että kotona on kaikki levällään, kun äiti tulee töistä. Ja äiti on mummon luona (jonka mielestä poikansa on liian kiltti miniälle tietenkin ja hoitaa niin hyvin kodin ja lapset, että sietäisi miniä olla vähän kiitollisempi). Eikä miniä ehdi sitten lapsiakaan nähdä, kun tulevat nukkumaanmenoaikaan kotiin ja miniä sillä aikaa pyykkää pitkälle yöhön.[/quote]
Etkö pysty erottamaan kuvitelmaa siitä, mitä aloittaja on sanonut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattasko kysyä siltä pojalta? Miten ihmeessä luulet, että tuntemattomat voisivat tietää?
No tuli mieleen, että miniälle ei olisi ok, että muu perhe käy niin paljon mummolassa. Puhelu muuttui kireäksi heti, kun poika kertoi missä he ovat.
ap
Ehkä olisi pitänyt olla jossain ihan muualla, mutta oli unohtanut sen?
Luultavasti miniä oli jutellut miehelleen, mitne mukavaa olisi vietää uhdessä kerrankin yhteinen ilta työn jälkeen. Käydä yhdessä lenkillä, kaupassa, leipoa, elokuvissa, syömässä, situa yhdessäa perheen eksken sohvalla. Mutta mies ei taaskaan muistanut tätä, kun oli kiire äidin luo viettämään aikaa. Vaimo jäi taas ilamn yhteistä perheen aikaa ja joutui sen päälle taas kerran siivoamaan muiden sotkut ja aamiaspöydän, pyykit jne.
Ap:n ei kannata ottaa itseensä, sillä vika ei ole sinussa. Minusta tuo teidän vierailut on hauska tapa viettää päivää ja samalla autetaan toisia. Jos poika on kotona, niin hänen vastuullaan on hoito ja ohjelman järjestäminen. Minusta tuo on parempaa ohjelmaa kuin kaiken mailman kahviloissa hyppiminen ja kavereiden kanssa treffailu. Ja halvempaa kuin vauvamuskarissa käyminen. Tätä palstaa pitkään seuranneena huomaan, että naisten mielestä miehen elämä ei saa olla mukavaa ja hauskaa vaan kaikki täytyy olla kuten arvon rouva kukkanen on sanonut. Ei kyse ole napanuoran katkaisusta vaan perhearvoista, jota ovat isällä laajemmat kuin äidillä. Miten se menikään .. Miehet ovat laumaihmisiä ja naiselle on vain yksi hyvä kaveri ja kolmas joukossa on liikaa. Tuo on syy, miksi miniä murjottaa, sillä hän on mustis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai että on 5-9 tuntia "muutama tunti" :D
Mutta varmaan ihan normaalia ja jopa suositeltavaa, jos kyseessä on äiti, joka vie lapset mummolaan omalle äidilleen?
Mä haluaisin tietää, miksi täällä ruikuttavien mammojen mielestä lasten olisi välttämättä päästävä yökylään isovanhempien luo (tai siis isovanhemmilla pitäisi olla velvollisuus ottaa lapset yökylään) jotta heidän välilleen syntyisi kunnollinen kiintymyssuhde, mutta se ei sitten jostain syystä onnistukaan, kun lasten isäkin on paikalla.
En ole koskaan halunnut lapsia isovanhemmille yökylään. Saako olla näin päin? Päiväkylässä kyllä, vaikka yksin isän kanssa. Mutta jos olemme jotakin sopineet ja pitäisi viettää perheenäkin yhteistä aikaa, voi sapettaa soittaessaan ja huomatessaan, että no siellähän sitä sitten ollaan isovanhemman narun mukaan. kai nyt sentää aviopuolison toiveet pitää laittaa etusijalle yhteisen ajan kera, jos kukaan ei ole sairas?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minä olen hoitanut valtaosan meidän kotitöistä, mutta ei mieskään avuton ole. No, olin joskus pari päivää reissussa ja miehen mummo ja äiti olivat täällä hoitaneet ruoat ja siivoukset :D Kyllä se oikeasti vähän ärsytti minua. Miehellä on kutakuinkin normityöajat ja päälle harrastuksia, ei ollut mikään poikkeustilanne. Villi veikkaukseni on, että miniä ei ole lasten kanssa saanut apua ja mitään "hemmottelua" ja on nyt kateellinen, ehkä syystäkin?
Musta tuntuu tosi pahalta ajatus, että puolisoaan tai lapsiaan pitäisi kadehtia. Ylipäätään kadehtiminen ja katkeruus ovat aika luotaantyöntäviä juttuja.
Toki, mutta me olemme ihmisiä vikoinemme. Ja oikeasti jos vaikka on niin, että anoppi on antanut miniän pärjätä yksin ja nyt hyysää poikaansa, kun tällä on niin rankkaa, niin tuntuuhan se miniästä pahalta. En sano, että tilanne olisi tämä, mutta voi olla, että miniä tulkitsee tilanteen näin. Ehkä ap voisi jotenkin "hemmotella" miniää, jotenkin erityisesti huomioida tätä välillä, voisi olla kiva ele.
Anoppi voisi tosiaan kysyä myös miniältä, että miten tämä jakselee ja nähdä miniässä hyviä asoita ja arvostaa miniää. Kertoa miniälle. Eikä antaa vain ymmärtää, miten hänen oma poikansa on hyvä isä ja (liian) hyvä aviomies.
Jos mies luuhaa äitinsä luona 3 kertaa viikossa niin sehän on joka toinen päivä. Viettää siis äitinsä seurassa melkein puolet viikosta.Eli näkee äitiään enemmän kuin vaimoaan. Minuakin ärsyttäisi tuollainen mammanpoika.
Vierailija kirjoitti:
Etkö lukenut arjen asioista, joita täällä kirjoitetaan? Esimerkiksi se, että kotona on kaikki levällään, kun äiti tulee töistä. Ja äiti on mummon luona (jonka mielestä poikansa on liian kiltti miniälle tietenkin ja hoitaa niin hyvin kodin ja lapset, että sietäisi miniä olla vähän kiitollisempi). Eikä miniä ehdi sitten lapsiakaan nähdä, kun tulevat nukkumaanmenoaikaan kotiin ja miniä sillä aikaa pyykkää pitkälle yöhön.
Etkö pysty erottamaan kuvitelmaa siitä, mitä aloittaja on sanonut.
Aloittaja ei harmitellut pullien syömistä jne.
Alue: Aihe vapaa
Onhan mahdollista, että anopilla on sellaisia arvoja ja asioita, joita miniä ei haluaisi omille lapsilleen. Eikä mies uskalla sanoa vastaan, jos anoppi hallitsee ja määrää ja aivopesee kaikki, eikä kunnioita sitä, että kyse on kuitenkin miniän perheenjäsenistä. Anopilla on oma talous. Anoppi voi täällä kysyä uhrina ja kilttinä viattomana, eikä näe itsessään olevia haittapuolia. Hän saattaa myös tuntea kateutta miniää kohtaan ja kokee olevansa nyt vahvoilla ja käyttää sitä valtaansa härskisti vaikuttaen. Kuka tietää?