Mikä miniään oikein meni?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattasko kysyä siltä pojalta? Miten ihmeessä luulet, että tuntemattomat voisivat tietää?

No tuli mieleen, että miniälle ei olisi ok, että muu perhe käy niin paljon mummolassa. Puhelu muuttui kireäksi heti, kun poika kertoi missä he ovat.

ap

Koko maailma ei pyöri sinun ympärilläsi.

Kyseessä on jokin perheen sisäinen asia.

Joten voit huokaista helpotuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mies luuhaa äitinsä luona 3 kertaa viikossa niin sehän on joka toinen päivä. Viettää siis äitinsä seurassa melkein puolet viikosta.Eli näkee äitiään enemmän kuin vaimoaan. Minuakin ärsyttäisi tuollainen mammanpoika.

Mieheni äiti oli jo dementoitunut, mutta pystyi asumaan vielä kotonaan. Mies kävi siellä joka päivä. En pitänyt häntä lainkaan "mammanpoikana".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mies luuhaa äitinsä luona 3 kertaa viikossa niin sehän on joka toinen päivä. Viettää siis äitinsä seurassa melkein puolet viikosta.Eli näkee äitiään enemmän kuin vaimoaan. Minuakin ärsyttäisi tuollainen mammanpoika.

Mieheni äiti oli jo dementoitunut, mutta pystyi asumaan vielä kotonaan. Mies kävi siellä joka päivä. En pitänyt häntä lainkaan "mammanpoikana".

Täysin eri asia.

miehen elämä ei saa olla mukavaa ja hauskaa vaan kaikki täytyy olla kuten arvon rouva kukkanen on sanonut

Mä voin mielihyvin olla kukkanen ja olenkin, mutta miehen elämän ei tule olla yhtään sen helpompaa kuin naistenkaan.

Naisilla on jo muutenkin elämä paljon rankempaa kaikkine hormooneineen, raskauksineen ja synnytyksineen."

Ja lasten kasvatuksenkin pääasiallinen vastuu on äidillä.

Mies ei ole yksi lapsista, mies on aikuinen ihminen. Vaikkakin vähän vajaavaisempi tietyiltä osin naiseen nähden, mutta kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

miehen elämä ei saa olla mukavaa ja hauskaa vaan kaikki täytyy olla kuten arvon rouva kukkanen on sanonut

Mä voin mielihyvin olla kukkanen ja olenkin, mutta miehen elämän ei tule olla yhtään sen helpompaa kuin naistenkaan.

Naisilla on jo muutenkin elämä paljon rankempaa kaikkine hormooneineen, raskauksineen ja synnytyksineen."

Ja lasten kasvatuksenkin pääasiallinen vastuu on äidillä.

Mies ei ole yksi lapsista, mies on aikuinen ihminen. Vaikkakin vähän vajaavaisempi tietyiltä osin naiseen nähden, mutta kuitenkin.

Eli tämän voi ymmärtää niin että miehet ovat vajaavaisempia ja heitä tulee rangaista, koska heidän elämänsä on helpompaa. Mielenkiintoinen näkökulma.

Ihmettelen, miten niin monet mammat laittavat niin paljon aikaa ja suuren painoarvon kotitöille ja ruuan valmistamiselle perhevapaiden aikana, kun on kotitöitä helpottavat kodinkoneet ja hyvät kylmäsäilytystilat.

Meidän kolmilapsisille perheelle kun on riittänyt viikkosiivous ja kahdesti päivässä puolen tunnin järjestely kotona, eikä sotkussa eletä ja ruokaakin laitamme useamman päivän ruuat kerralla ja pakasteesta löytyy vielä tarvittaessa.

Myös meille appivanhemmat ovat tärkeitä, kun omat vanhempani asuvat kaukana.  Vaikka vietämme paljon aikaa yhdessä, molemmilla on oma elämä. Hoitoapua ei ole juuri tarvittu, kun kuulumme hoitorinkiin. Nyt kun mieheni on kotona lasten kanssa, hän käy useamman kerran viikossa vanhemmillaan ja itse tein samoin kun olin mammalomalla.  Ja olen ihmeessäni monen mamman kommentista. 

Meillä vierailut menevät hyvin pitkälti lasten toivomuksesta, joille isovanhemmat ovat todella tärkeintä ja luulen sen olevan myös toisinpäin.

Ja tästä olen erityisen kiitollinen appivanhemmilleni. sillä he ovat siirtäneet ja opettaneet paljon lapsillemme käden taitoja ja osaamista, sekä kertoneet tarinoita menneestä ajasta, jota lapset kuuntelevat mielellään, jopa mieluimmin kuin luettaisiin kirjaa. Oma osaamiseni ja kärsivällisyyteni ei tähän riittäisi. On paistettu pullaa, tehty karjalanpiirakoita, käyty ongella, tehty majoja, neulottu,  virkattu, ommeltu mummin avustuksella lukematon määrä  nuken vaatteita jne.  Ja tosi kivaa on ollut lapsilla ja luulen sen antavan eväitä lapsilleni  tulevaa elämää varten.  Eikä tulisi mieleen kieltää lapsilta vierailuja.

Tosin, samaan hengenvetoon on todettava, ettei minä tai mieheni aina jaksettaisi olla mummolassa, kun kotona olisi muutakin tekemistä, mutta mieluimmin laitamme lapsien edun etusijalle kuin omamme, koska  isovanhempien elämä on rajallinen ja lapset vain kerran pieniä.

Se mitä jätämme lapsellemme, on muistot, muistot omasta onnellisesta ja huolettomasta lapsuudestaan, jonka he saivat viettää yhdessä rakkaidensa seurassa - isovanhempien, ei niinkään miten vanhemmat ahkerasti  kotona siivosi tai laittoivat ruokaa.

Ja on hyvä muistaa, että jokaisella lapsella on oikeus isovanhempiinsa ja omiin sukujuuriinsa,  jonka pitäisi mennä omien vanhempien itsekkäiden ajatusten edelle, jos rakastaa ehdoitta lastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkäpä poikasti on jossain välissä todennut, "ettei tää kotona oleminen nyt niin raskasta ole".  No ei varmaan jos puolet ajasta mummi hoitaa ja toisen puolen äiti sit töiden jälkeen.

Meilläkin mies meni lasten kanssa mummolaan, jos oli vapaalla ja mä töissä. Mutta niin hän oli tehnyt jo ennen lapsia (paljon puuhaa maatilalla).

Miniän työpäivä matkoineen on suunnilleen yhdeksän tuntia. Siis päivässä. Poika ja lapset ovat meillä sellaisen 5-9 tuntia viikossa. Että eiköhän lapset ole suurimman osan arkipäivistä oman isänsä hoidossa eikä kenenkään muun.

ap

5-9 tuntia  viikossa on kuitenkin paljon. Pari tuntia viikossa olisi normaalimpaa ja kohtuullista. Ja sitten vanhemmille omaa parisuhdeaikaa, jos haluavat.

5-9 tuntia viikossa liikaa??? Et voi olla tosissasi. Eikö se nyt ole ihan yksi ja sama, vaikka tuo mies olisi lapsien kanssa koko vaimon työajan siellä mummulassa? Ei kenellekään tulisi mieleen paheuksua naista, joka viettää vanhemmillaan aikaa, kun on äikkärillä tai hoitovapaalla. Ei yksikään mies paitsi jotkut mustasukkaiset, narisistiset alistajat näkisi asiassa ongelmaa. Vain tuollaiset tyypit sitä vastustaa, jotka ei halua toisella olevan mitään ihmissuhteita muuta kuin itsensä.

Ap:n tilanteen syitä en tiedä ja tilanne ei välttämättä riipu mitenkään miniästä.  Mutta jos miniä on oikeasti kieltänyt, niin mies voisi nyt kyllä olla selkärankainen ja todeta vaimolleen, että vaimon oikeus ei ole määrätä sentään kaikkea ja jatkaa toimintaa, kuten parhaaksi näkee.

Mies voisi olla nyt kyllä olla selkärankainen ja todeta äidilleen, että äidin oikeus ei ole määrätä sentään kaikkea ja jatkaa toimintaa, kuten perheensä parhaaksi näkee.

Vierailija kirjoitti:

Hei AP! Kaikki arvostukseni sinne suuntaan, mielestäni teidän tavassanne pitää yhteyttä ja nähdä toisianne ei ole mitään väärää. Kertoo jotakin meidän yhteiskunnastamme se, että oman perheen (etenkin oman äidin) tapaaminen nähdään jotenkin outona ja lapsellisena.. mitä ihmettä? Sehän on vain upeaa, että on "lapsella" on mahdollisuus nähdä ja tavata vanhempiaan/isovanhempiaan sekä toisinpäin. Perhe on parhaimmillaan korvaamaton tukiverkosto, pahimmillaan jotain muuta. 

Miten sitten isän pitäisi aikansa lastensa kanssa kuluttaa? Jos he viihtyvät mummolassa, miksi siellä ei voisi käydä useita kertoja viikossa? Onhan se hyvä lapsellekin oppia tuntemaan muitakin läheisiä kuin vain omat vanhempansa, jos tällainen mahdollisuus on. Varmasti elävät ilmankin, mutta se ei sulje pois tätä tosiasiaa. Oli se läheinen sitten kummi, ystävä, setä, täti, isoisä tai isomummu, joka tapauksessa. Etenkin tänä päivänä, jolloin liian moni vanhus jää yksin, kuulostaa ihanteelliselta että AP sinunkin äitisi on läheisten ympäröimä!

Ja huh onpas suoraviivaisia oletuksia! Ensinnäkin; yhden kireän tuntuisen puhelun perusteella miniä ei pitäisi siitä, että mies käy äitinsä ja mummonsa luona lasten kera (useasti viikossa), ja toisekseen että poika olisi ns. "mammanpoika" ja lusmuilija? Eihän tässä mistään ole käynyt sellaista ilmi. Moni mies (ja epäilemättä nainenkin, itselläni ei vain tästä kokemusta) kyllä lusmuilee, mutta tässä tapauksessa ei ole syitä vetää sellaista johtopäätöstä. Sen sijaan AP kysynkin: Tiedätkö millainen poikasi ja hänen vaimonsa arki on? Huolehtiiko poikasi oikeasti kodista, ja millä standardeilla? Jos koti on siivoton ja ruoka laittamatta, kun miniä tulee kotiin, niin varmasti on vihainen, olisin minäkin. Jos tiedät ettei asia ole näin, niin sitten syy kireyteen on muualla; toisin sanoen se voi olla ihan missä tahansa, eikä sinun välttämättä kannata asiaa murehtia, eihän kenenkään elämä nyt ole ruusuilla tanssimista. Ottaisin kyllä ehkä aiheen kuitenkin puheeksi, teillä vaikuttaa poikasi kanssa olevan hyvät välit niin varmasti voit vaikka ohimennenkin kysäistä, millä tavalla heidän arkensa sujuu ja onko se tasapuolista. 

Kuten aiemmin sanoin, syy miniän kireyteen voi olla mikä tahansa, ja niin kuin monet muutkin aiemmin totesivat, sitä kannattaisi ehkä kysyä suoraan jos vaivaa kovastikin. Toisaalta olisi syytä jättää asia sikseen, mutta jos asia oikeasti vaivaa sinua AP kovasti niin varmasti siihen on jokin syykin. Parempi kysyä kuin kyräillä. 

Tsemppiä! Kuulostat hienolta "mummulta" :)

Anopin ei missään tapauksessa kuulu alkaa kyselemään pojaltaan pojan perheen arjesta saati sen sujuvuudesta tasapuolisesti. Sillin on lähtölaskenta välien etääntymiselle aloitettu. Ja loput on kiinni pojasta eli siitä, miten poika osaa asian käsitellä pysyen sillä puolella missä aviomiehen kuuluu pysyä.

Vierailija kirjoitti:

Musta se kuullostaa aika paljolta, jos on vaikka kolmesti viikossa n. 3 tuntia, se tarkoittaa kuitenkin et on useampana päivänä teillä kun lasten kanssa keskenään kotona. Jos he vielä käy perhekerhossa tai muskarissa muina päivinä, voi olla ettei mies käytännössä vietä yhtään kotipäivää viikossa lasten kanssa kekenään.

En mäkään haluaisi käydä töissä ja mahdollistaa miehen hoitovapaalle jäämistä jos se tarkottaisi sitä, että lapsi viettäisi paljon aikaa mummolassa eikä kotona. Miehen kotiin jääminen on musta nimenomaan mahdollisuus miehen ja lasten suhteen tiiviille kehittymiselle, varsinkin tuon vuoden ikäisen kohdalla. Jatkuva mummolassa luuhaaminen ei musta oikein ole tätä ja silloin olisi sama mennä molempien töihin ja lasten mummolaan hoitoon. Koska silloin taloudellinen tilanne olisi kevyempi kun molemmat tienaisi. Yksinkertaistettuna, mä en haluais raataa ainoana perheen työssäkäyvänä et lapset saa mummola-aikaa (jota voi viettää vaikka viikonloppuisin yhtä hyvin tai ne lapset voi olla sit siellä mummolassa hoidossa js se sopii kaikille)  mutta raataisin mielellään että miehellä on mahdollisuus luoda lämmin ja tiivis suhde lapsiinsa.

Tuttavapiirissä on siis lapsia jotka on mummolassa hoidossa (vaikka vaan osittain jos mummo ei täyttä hoitoviikkoa jaksa ja osin sit päiväkodissa), mutta silloin tosiaan molemmat vanhemmat käy töissä.

En ikinä olisi itse kehdanut teetättää ruokia ja hoidattaa lapsia äidilläni kun mies teki pitkiä päiviä mahdollistaaksen sen, että mä saan olla lasten kanssa kotona. Vaan hoidin lapset ja kodin ja mummolareissut tehtiin koko perheellä.

Ihan tosissasi olet sitä mieltä, että on parempi oleilla kotona neljän seinän sisällä kuin kyläillä lasten kanssa? Tarvitaanko suhteen luomiseen todellakin 9 h katkeamatonta yhdessäoloa? Ei kenenkään ole tarkoitus olla yhden ja saman ihmisen lahkeessa kiinni jatkuvasti.

Se nyt vaan on niin että kun tämä miniä oli vanhempainvapaalla, hän hoiti lapsen, kodin, ruoanlaiton, kaupassakäynnin, lapsen vaatehankinnat jne. Mies kävi töissä ja harrastu. Nyt kun miniä on töissä, hän edelleen tekee nuo jutut ja käy vielä kaiken lisäksi töissä. Ja mies ei edes hoida lasta vaikka sen takia on vapaalla vaan tuuppaa pennun kanssa äitinsä helmoihin helpon päiväarjen pariin. Eli ei ihme että miniää vituttaa kun ukko ei tee edes tuota osuuttaan.

Vierailija kirjoitti:

Se nyt vaan on niin että kun tämä miniä oli vanhempainvapaalla, hän hoiti lapsen, kodin, ruoanlaiton, kaupassakäynnin, lapsen vaatehankinnat jne. Mies kävi töissä ja harrastu. Nyt kun miniä on töissä, hän edelleen tekee nuo jutut ja käy vielä kaiken lisäksi töissä. Ja mies ei edes hoida lasta vaikka sen takia on vapaalla vaan tuuppaa pennun kanssa äitinsä helmoihin helpon päiväarjen pariin. Eli ei ihme että miniää vituttaa kun ukko ei tee edes tuota osuuttaan.

Mistä sinä sen tiedät? Vai toisteletko vain omia miehiin kohdistuvia ennakkoluulojasi?  

Vierailija kirjoitti:

Se nyt vaan on niin että kun tämä miniä oli vanhempainvapaalla, hän hoiti lapsen, kodin, ruoanlaiton, kaupassakäynnin, lapsen vaatehankinnat jne. Mies kävi töissä ja harrastu. Nyt kun miniä on töissä, hän edelleen tekee nuo jutut ja käy vielä kaiken lisäksi töissä. Ja mies ei edes hoida lasta vaikka sen takia on vapaalla vaan tuuppaa pennun kanssa äitinsä helmoihin helpon päiväarjen pariin. Eli ei ihme että miniää vituttaa kun ukko ei tee edes tuota osuuttaan.

Jos teillä on ollut näin, niin ok. mutta näin ei ole kaikilla esim. meillä mies on kolmen lapsen koti-isä ja hoitaa lapset ja kotityöt vaikka käy vanhemmillaan vielä useammin kuin ap. perheessä ja minua se ei haittaa, kun en itsekkään ollut mammalomalla neljän seinän sisällä ja kävin todella paljon anoppilassa ihan lasten omasta toiveesta, kun tykkäsivät isovanhempien seurasta.

Tais vaan tulla kateelliseksi. En mä mitään muutakaan keksi. Eihän toi paha ole jos muutaman kerran viikossa käyp mummolassa. Säästyyhä nuorelta perheeltä rahaakin kun käyvät mummolla syömässä. Ei mua olisi haitannut.

Poikasi voisi mennä töihin sieltä mamman helmoista. Sitä se miniä viestitti.

Vierailija kirjoitti:

Se nyt vaan on niin että kun tämä miniä oli vanhempainvapaalla, hän hoiti lapsen, kodin, ruoanlaiton, kaupassakäynnin, lapsen vaatehankinnat jne. Mies kävi töissä ja harrastu. Nyt kun miniä on töissä, hän edelleen tekee nuo jutut ja käy vielä kaiken lisäksi töissä. Ja mies ei edes hoida lasta vaikka sen takia on vapaalla vaan tuuppaa pennun kanssa äitinsä helmoihin helpon päiväarjen pariin. Eli ei ihme että miniää vituttaa kun ukko ei tee edes tuota osuuttaan.

Tunnet kyseisen perheen hyvinkin?

Toinen perhe häiriköi mutta miniä sekoili sukulaisensa vastaamaan teoistaan.

Vierailija kirjoitti:

Musta se kuullostaa aika paljolta, jos on vaikka kolmesti viikossa n. 3 tuntia, se tarkoittaa kuitenkin et on useampana päivänä teillä kun lasten kanssa keskenään kotona. Jos he vielä käy perhekerhossa tai muskarissa muina päivinä, voi olla ettei mies käytännössä vietä yhtään kotipäivää viikossa lasten kanssa kekenään.

En mäkään haluaisi käydä töissä ja mahdollistaa miehen hoitovapaalle jäämistä jos se tarkottaisi sitä, että lapsi viettäisi paljon aikaa mummolassa eikä kotona. Miehen kotiin jääminen on musta nimenomaan mahdollisuus miehen ja lasten suhteen tiiviille kehittymiselle, varsinkin tuon vuoden ikäisen kohdalla. Jatkuva mummolassa luuhaaminen ei musta oikein ole tätä ja silloin olisi sama mennä molempien töihin ja lasten mummolaan hoitoon. Koska silloin taloudellinen tilanne olisi kevyempi kun molemmat tienaisi. Yksinkertaistettuna, mä en haluais raataa ainoana perheen työssäkäyvänä et lapset saa mummola-aikaa (jota voi viettää vaikka viikonloppuisin yhtä hyvin tai ne lapset voi olla sit siellä mummolassa hoidossa js se sopii kaikille)  mutta raataisin mielellään että miehellä on mahdollisuus luoda lämmin ja tiivis suhde lapsiinsa.

Tuttavapiirissä on siis lapsia jotka on mummolassa hoidossa (vaikka vaan osittain jos mummo ei täyttä hoitoviikkoa jaksa ja osin sit päiväkodissa), mutta silloin tosiaan molemmat vanhemmat käy töissä.

En ikinä olisi itse kehdanut teetättää ruokia ja hoidattaa lapsia äidilläni kun mies teki pitkiä päiviä mahdollistaaksen sen, että mä saan olla lasten kanssa kotona. Vaan hoidin lapset ja kodin ja mummolareissut tehtiin koko perheellä.

Voi hyvä luoja tätä sekopäisyyden määrää...

Ai että kun sinä toimit tietyllä tavalla, niin sitten kaikkien muidenkin pitää toimia samoin? Ja isän ja 1-vuotiaan suhde jää kehittymättä, jos vierailevat mummoloissa ja perhekerhoissa, eivätkä nyhjää omassa kodissa tiiviissä katsekontaktissa...

Voi miesparat! Olkaa onnellisia tän palstan naisettomat miehet, eipä hääviltä kuulosta suomalaisen miehen kohtalo parisuhteessa.

PS. voisitteko IKINÄ kuvitella yhdenkään miehen puuttuvan tällä tavalla siihen, mitä äiti ja lapset tekevät päivisin????