Meneekö parhaimmat geenit aina ensimmäiselle lapselle?

Meillä meni kakkoselle.

Joo jos esikoinen pullautetaan ulos nelikymppisenä kuten nykyään on tapana.

Eivät.

Meillä ainakin on parhaat geenit säästynyt kuopukselle (neljäs lapsi)

Juuri niin. Siksi kannattaa ennen lapsen tekoa tumputtaa varastoon yksi satsi. Sitten kun on tehnyt ekan lapsen luomuna, voikin tehdä sen toisen lapsen kunnon tavarasta, kyllä isoveliä/siskoa harmittaa.

Onko joku tosiaan noin tyhmä, että kysyy tuollaista?

Ei mene. Meioosissa tapahtuu rekombinoitumista (sen lisäksi, että puolet eli haploidi määrä kromosomeja yhdistyy toisen osapuolen kanssa diploidiksi), jolloin vaihtoehtoja on noin 70 miljardia. Toisilla geeneillä on kyllä sellaista affiniteettiä, että ne pyrkivät sopeutumaan ulkoisiin olosuhteisiin. Esimerkiksi Hollannin Nälkätalvi (sodassa) ohjelmoi (epigenetiikka) syntyneiden lasten geenit siten, että he varastoivat energiaa läskiksi todella helposti, sairastuvat diabetekseen yms sairauksiin paljon. Toisin sanoen, sikiö alettua kehittymään hox-geenien avulla jossain vaiheessa kytketään päälle geenit, jotka valmistelevat sikiötä syntymään vähäenergiseen maailmaan. Tällä tavoin myös äiti, joka kituuttaa syödessään, voi aiheuttaa lapselleen pysyvän "vamman" tai äiti, joka syö mielialalääkkeitä, voi tuhota munasolunsa, jolloin lapsella on automaattisesti serotoniinin kanssa ongelmia.

Häh??? Ne bilsantunnit on tainneet jäädä kokonaan väliin.

Jos esikoisen ja seuraavan sisaren välillä on useampi vuosi, omaa esikoinen yleensä paremmat geenit.

Meillä eroa on vain 3 vuotta, mutta kuopuksella on ollut sydämen kanssa ongelmia. Nautin alkoholia runsaasti rv 6 asti, koska en rasksudesta tiennyt. Uuden tutkimuksen mukaan varhaisten viikkojen alkoholin käyttö saattaa olla yhteydessä sisäelinten vikoihin. Olimme viikon kahdestaan lomalla ja drinkkejä tuli juotua. En silti osaa tästä itseäni syyttää, koska kuopus tuli läpi ehkäisyn. Kaikki on sattumaa, myös geeneissä.

Ulkonäöltään ovat molemmat kauniita. Itselläni on muutama kauneusvirhe joka ei onneksi ole periytynyt!

Millä perusteella te vanhemmat päättelette kenellä lapsistanne on parhaat geenit?

Minulla ja veljelläni on 10 vuoden ikäero. Veli on tumma, komea ja älykäs. Minä ja pikkusisko olemme vaaleita ja älyllisesti keskivertoa/ tyhmiä. Meillä on allergiaa, veli on täysin terve.

Vierailija kirjoitti:

Jos esikoisen ja seuraavan sisaren välillä on useampi vuosi, omaa esikoinen yleensä paremmat geenit.

Meillä eroa on vain 3 vuotta, mutta kuopuksella on ollut sydämen kanssa ongelmia. Nautin alkoholia runsaasti rv 6 asti, koska en rasksudesta tiennyt. Uuden tutkimuksen mukaan varhaisten viikkojen alkoholin käyttö saattaa olla yhteydessä sisäelinten vikoihin. Olimme viikon kahdestaan lomalla ja drinkkejä tuli juotua. En silti osaa tästä itseäni syyttää, koska kuopus tuli läpi ehkäisyn. Kaikki on sattumaa, myös geeneissä.

Ulkonäöltään ovat molemmat kauniita. Itselläni on muutama kauneusvirhe joka ei onneksi ole periytynyt!

Millä perusteella te vanhemmat päättelette kenellä lapsistanne on parhaat geenit?

Elinkyky (= tulee toimeen tässä maailmassa) ja lisääntymiskyky ovat ne jolla minä määrittelen. Morfologia (ts ulkonäkö) ei kerro mitään terveydestä, älystä tai muusta sellaisesta. Ensimmäinen kolmannes on se pahin sikiön kannalta. Ongelma on myös siinä, että välittömiä näkyviä vaivoja ei välttämättä synny, mutta jos jokin geeni ei toimi oikein esimerkiksi tuottaessaan proteiineja, voi raskauden aikana syntynyt vika ilmentyä vasta vuosien kuluttua.

Ainakin ravihevosilla on tutkittu tällaista ja huomattu, että sillä ensimmäisellä varsalla on parhaimmat ominaisuudet ja tulokset. Tulokset huononee seuraavilla varsoilla mitä enemmän niitä tulee.

Sitä ei tietysti jutussa mainittu, että miten ne "huonommat" varsat pärjää ravikenttien ulkopuolella, että ovatko sitten esteillä parempia tms.

Vierailija kirjoitti:

Ei mene. Meioosissa tapahtuu rekombinoitumista (sen lisäksi, että puolet eli haploidi määrä kromosomeja yhdistyy toisen osapuolen kanssa diploidiksi), jolloin vaihtoehtoja on noin 70 miljardia. Toisilla geeneillä on kyllä sellaista affiniteettiä, että ne pyrkivät sopeutumaan ulkoisiin olosuhteisiin. Esimerkiksi Hollannin Nälkätalvi (sodassa) ohjelmoi (epigenetiikka) syntyneiden lasten geenit siten, että he varastoivat energiaa läskiksi todella helposti, sairastuvat diabetekseen yms sairauksiin paljon. Toisin sanoen, sikiö alettua kehittymään hox-geenien avulla jossain vaiheessa kytketään päälle geenit, jotka valmistelevat sikiötä syntymään vähäenergiseen maailmaan. Tällä tavoin myös äiti, joka kituuttaa syödessään, voi aiheuttaa lapselleen pysyvän "vamman" tai äiti, joka syö mielialalääkkeitä, voi tuhota munasolunsa, jolloin lapsella on automaattisesti serotoniinin kanssa ongelmia.

Yksinkertaistettuna siis ei ole merkitystä onko esikoinen vai kuopus, geenit ovat samat aina vaikkakin ilmenevät isältä ja äidiltä sattumanvaraisesti. Ilmenemiseen voi vaikuttaa myös ympäristö eri tekijöineen, mutta peruspalikat (geenien koodit) ovat samat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mene. Meioosissa tapahtuu rekombinoitumista (sen lisäksi, että puolet eli haploidi määrä kromosomeja yhdistyy toisen osapuolen kanssa diploidiksi), jolloin vaihtoehtoja on noin 70 miljardia. Toisilla geeneillä on kyllä sellaista affiniteettiä, että ne pyrkivät sopeutumaan ulkoisiin olosuhteisiin. Esimerkiksi Hollannin Nälkätalvi (sodassa) ohjelmoi (epigenetiikka) syntyneiden lasten geenit siten, että he varastoivat energiaa läskiksi todella helposti, sairastuvat diabetekseen yms sairauksiin paljon. Toisin sanoen, sikiö alettua kehittymään hox-geenien avulla jossain vaiheessa kytketään päälle geenit, jotka valmistelevat sikiötä syntymään vähäenergiseen maailmaan. Tällä tavoin myös äiti, joka kituuttaa syödessään, voi aiheuttaa lapselleen pysyvän "vamman" tai äiti, joka syö mielialalääkkeitä, voi tuhota munasolunsa, jolloin lapsella on automaattisesti serotoniinin kanssa ongelmia.

Yksinkertaistettuna siis ei ole merkitystä onko esikoinen vai kuopus, geenit ovat samat aina vaikkakin ilmenevät isältä ja äidiltä sattumanvaraisesti. Ilmenemiseen voi vaikuttaa myös ympäristö eri tekijöineen, mutta peruspalikat (geenien koodit) ovat samat.

Rekombinaation lisäksi tapahtuu satunnais/piste yms mutaatioita, mutta muuten juuri noin. Hollannin nälkätalvi on kiva esimerkki epigeneettisestä ohjelmoitumisesta http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/ruoka_saataa_geenejasi ja lääkkeiden vaikutukseen naisen sikiöaikanaan saamiin munasoluihin ei ole juurikaan voitu tutkia, koska se edellyttäisi useamman sukupolven kestävää epigeneettistä tutkimusta (epigenetiikka on uudehko tieteenlaji). Eikä lääketehtailla varmasti ole intressejä alkaa tutkimaankaan koko asiaa, se on selvä.

Mutta mitä vanhempia vanhemmat ovat, sitä enemmän geeneissä on virheitä. Tämä olisi sen teorian puolella, että esikoiset ovat terveempiä.

Toki myös kasvuympäristö vaikuttaa. Ja esimerkiksi esikoisen kiintymyssuhde voi olla parempi, mikä saattaa myöhemmin vaikuttaa valintoihin & käyttäytymiseen.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin ravihevosilla on tutkittu tällaista ja huomattu, että sillä ensimmäisellä varsalla on parhaimmat ominaisuudet ja tulokset. Tulokset huononee seuraavilla varsoilla mitä enemmän niitä tulee.

Sitä ei tietysti jutussa mainittu, että miten ne "huonommat" varsat pärjää ravikenttien ulkopuolella, että ovatko sitten esteillä parempia tms.

Tähän voi vaikuttaa myös vanhempien ikä. Mikä vanhemmat vanhemmat, sitä enemmän mutaatioita geeneissä ituradalla. Tästä syystä mm. downin syndrooma, eli 21trisomia, lisääntyy äidin iän suhteessa ja isänkin siittiöiden laatu heikkenee merkittävästi yli 50-vuotiaana. Elinvoima taas riippuu vallitsevista olosuhteista. Periaatteessa voi ajatella siten, miksi tuottaa tervettä jälkeläistä sairaaseen maailmaan? Tällä hetkellä paras jälkeläinen olisi narsistinen, tunteeton, paljon myrkkyjä kestävä lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mene. Meioosissa tapahtuu rekombinoitumista (sen lisäksi, että puolet eli haploidi määrä kromosomeja yhdistyy toisen osapuolen kanssa diploidiksi), jolloin vaihtoehtoja on noin 70 miljardia. Toisilla geeneillä on kyllä sellaista affiniteettiä, että ne pyrkivät sopeutumaan ulkoisiin olosuhteisiin. Esimerkiksi Hollannin Nälkätalvi (sodassa) ohjelmoi (epigenetiikka) syntyneiden lasten geenit siten, että he varastoivat energiaa läskiksi todella helposti, sairastuvat diabetekseen yms sairauksiin paljon. Toisin sanoen, sikiö alettua kehittymään hox-geenien avulla jossain vaiheessa kytketään päälle geenit, jotka valmistelevat sikiötä syntymään vähäenergiseen maailmaan. Tällä tavoin myös äiti, joka kituuttaa syödessään, voi aiheuttaa lapselleen pysyvän "vamman" tai äiti, joka syö mielialalääkkeitä, voi tuhota munasolunsa, jolloin lapsella on automaattisesti serotoniinin kanssa ongelmia.

Yksinkertaistettuna siis ei ole merkitystä onko esikoinen vai kuopus, geenit ovat samat aina vaikkakin ilmenevät isältä ja äidiltä sattumanvaraisesti. Ilmenemiseen voi vaikuttaa myös ympäristö eri tekijöineen, mutta peruspalikat (geenien koodit) ovat samat.

Rekombinaation lisäksi tapahtuu satunnais/piste yms mutaatioita, mutta muuten juuri noin. Hollannin nälkätalvi on kiva esimerkki epigeneettisestä ohjelmoitumisesta http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/ruoka_saataa_geenejasi ja lääkkeiden vaikutukseen naisen sikiöaikanaan saamiin munasoluihin ei ole juurikaan voitu tutkia, koska se edellyttäisi useamman sukupolven kestävää epigeneettistä tutkimusta (epigenetiikka on uudehko tieteenlaji). Eikä lääketehtailla varmasti ole intressejä alkaa tutkimaankaan koko asiaa, se on selvä.

Eikö tätä pystyisi tekemään rotilla? Kuitenkin tärkeää tietoa tässä lisääntyvien mt-potilaiden maailmassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mene. Meioosissa tapahtuu rekombinoitumista (sen lisäksi, että puolet eli haploidi määrä kromosomeja yhdistyy toisen osapuolen kanssa diploidiksi), jolloin vaihtoehtoja on noin 70 miljardia. Toisilla geeneillä on kyllä sellaista affiniteettiä, että ne pyrkivät sopeutumaan ulkoisiin olosuhteisiin. Esimerkiksi Hollannin Nälkätalvi (sodassa) ohjelmoi (epigenetiikka) syntyneiden lasten geenit siten, että he varastoivat energiaa läskiksi todella helposti, sairastuvat diabetekseen yms sairauksiin paljon. Toisin sanoen, sikiö alettua kehittymään hox-geenien avulla jossain vaiheessa kytketään päälle geenit, jotka valmistelevat sikiötä syntymään vähäenergiseen maailmaan. Tällä tavoin myös äiti, joka kituuttaa syödessään, voi aiheuttaa lapselleen pysyvän "vamman" tai äiti, joka syö mielialalääkkeitä, voi tuhota munasolunsa, jolloin lapsella on automaattisesti serotoniinin kanssa ongelmia.

Yksinkertaistettuna siis ei ole merkitystä onko esikoinen vai kuopus, geenit ovat samat aina vaikkakin ilmenevät isältä ja äidiltä sattumanvaraisesti. Ilmenemiseen voi vaikuttaa myös ympäristö eri tekijöineen, mutta peruspalikat (geenien koodit) ovat samat.

Rekombinaation lisäksi tapahtuu satunnais/piste yms mutaatioita, mutta muuten juuri noin. Hollannin nälkätalvi on kiva esimerkki epigeneettisestä ohjelmoitumisesta http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/ruoka_saataa_geenejasi ja lääkkeiden vaikutukseen naisen sikiöaikanaan saamiin munasoluihin ei ole juurikaan voitu tutkia, koska se edellyttäisi useamman sukupolven kestävää epigeneettistä tutkimusta (epigenetiikka on uudehko tieteenlaji). Eikä lääketehtailla varmasti ole intressejä alkaa tutkimaankaan koko asiaa, se on selvä.

Eikö tätä pystyisi tekemään rotilla? Kuitenkin tärkeää tietoa tässä lisääntyvien mt-potilaiden maailmassa.

Vaikka rottien ja ihmisten proteiineja koodaavat geenit ovat hyvin samanlaisia (noin 90% sekvensistä), epigenomi on erilainen ja ihmisen i/mRNAt ja muut "ei koodaavat osat" merkitsevät erittäin paljon geenien ilmentymässä. Eli täysin suoraa johtopäätöstä ei voida tehdä. Hypoteesejä on ja jotain on tutkittukin (valproaattia jne) ... mutta näitä tarvitaan paljon lisää https://www.researchgate.net/publication/26271506_Epigenetic_side-effec…

Google löysi heti:

Esikoisen asema suo älykkyyttä

http://www.terve.fi/terveyden-abc/esikoisen-asema-suo-alykkyytta

Tutkimus: Esikoiset ovat sisaruksiaan hiukan älykkäämpiä mutta eivät neuroottisempia

http://www.hs.fi/tiede/a1445654390791

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mene. Meioosissa tapahtuu rekombinoitumista (sen lisäksi, että puolet eli haploidi määrä kromosomeja yhdistyy toisen osapuolen kanssa diploidiksi), jolloin vaihtoehtoja on noin 70 miljardia. Toisilla geeneillä on kyllä sellaista affiniteettiä, että ne pyrkivät sopeutumaan ulkoisiin olosuhteisiin. Esimerkiksi Hollannin Nälkätalvi (sodassa) ohjelmoi (epigenetiikka) syntyneiden lasten geenit siten, että he varastoivat energiaa läskiksi todella helposti, sairastuvat diabetekseen yms sairauksiin paljon. Toisin sanoen, sikiö alettua kehittymään hox-geenien avulla jossain vaiheessa kytketään päälle geenit, jotka valmistelevat sikiötä syntymään vähäenergiseen maailmaan. Tällä tavoin myös äiti, joka kituuttaa syödessään, voi aiheuttaa lapselleen pysyvän "vamman" tai äiti, joka syö mielialalääkkeitä, voi tuhota munasolunsa, jolloin lapsella on automaattisesti serotoniinin kanssa ongelmia.

Yksinkertaistettuna siis ei ole merkitystä onko esikoinen vai kuopus, geenit ovat samat aina vaikkakin ilmenevät isältä ja äidiltä sattumanvaraisesti. Ilmenemiseen voi vaikuttaa myös ympäristö eri tekijöineen, mutta peruspalikat (geenien koodit) ovat samat.

Rekombinaation lisäksi tapahtuu satunnais/piste yms mutaatioita, mutta muuten juuri noin. Hollannin nälkätalvi on kiva esimerkki epigeneettisestä ohjelmoitumisesta http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/ruoka_saataa_geenejasi ja lääkkeiden vaikutukseen naisen sikiöaikanaan saamiin munasoluihin ei ole juurikaan voitu tutkia, koska se edellyttäisi useamman sukupolven kestävää epigeneettistä tutkimusta (epigenetiikka on uudehko tieteenlaji). Eikä lääketehtailla varmasti ole intressejä alkaa tutkimaankaan koko asiaa, se on selvä.

Eikö tätä pystyisi tekemään rotilla? Kuitenkin tärkeää tietoa tässä lisääntyvien mt-potilaiden maailmassa.

Vaikka rottien ja ihmisten proteiineja koodaavat geenit ovat hyvin samanlaisia (noin 90% sekvensistä), epigenomi on erilainen ja ihmisen i/mRNAt ja muut "ei koodaavat osat" merkitsevät erittäin paljon geenien ilmentymässä. Eli täysin suoraa johtopäätöstä ei voida tehdä. Hypoteesejä on ja jotain on tutkittukin (valproaattia jne) ... mutta näitä tarvitaan paljon lisää https://www.researchgate.net/publication/26271506_Epigenetic_side-effec…

Taulukossa 1 on itse asiassa jonkin verran myös SSRI:tä http://aijaa.com/WzOK7t

-> SSRIs and antidepressants Altered chromatin architecture, gene expression, behavior, infertility