Kertokaa tyhmälle, Kun tulee vaihdevuodet niin tarviiko kaikki naiset jotain hormonivalmistetta?
Vai pääseekö vaihdevuosien yli ihan luomuna?
Ja millä oireilla sitten olisi syytä lääkärin puheille mennä?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on nykyään vähän li 50-vuotiaana isommat seksihalut kuin aikaisemmin.
Kuumat aallot eli hikoilu on rasittavaa, oikein muita oireita ei ole. Olen todella huojentunut, kun vihdoin ja viimein on päässyt kuukautisista ja niiden kanssa säätämisestä eroon!
Luomuna mennään ilman hormoneita.
Lisään vielä, että tuo kuukautisten poisjäänti on todella iso plussa, jopa niin iso huojennus, että samanikäisten ystävättärien kanssa meinataan järjestää isot juhlat sen kunniaksi. Suosittelen kaikille naisille :-)
Tämä on vapauden alkua!
Ei tarvitse.
Itsellä loppui menkat kuin seinään 48v:nä ja siitä alkoi 5 vuoden kuumat aallot. Korvaushoitoresepti oli laukussa mutta koskaan en lääkkeitä hakenut kun olo ei ollut niin ikävä. Päinvastoin oli kiva kun ikuinen vilukissa ei enää palellut:D
Mielialakin oli vv alettua paljon parempi kuin ennen, ei ollut PMS oireita eikä muitakaan hormonihuuruja.
Seksihalut on ennallaan ellei jopa paremmat kuin vielä 7v sitten. Hyvin kostuu ja kiihottuu, ei tarvitse liukkaria koskaan.
Jos joku viitsii kertoa niin minua kiinnostaisi, että millaiset "hedelmälliset vuodet" teillä oli, joilla on ollut oireettomat vaihdevuodet? Oliko säännölliset kuukautiset, kovia kuukautiskipuja, mielialavaihteluja, ongelmia lasten saannissa vs. ei? Entä tuleeko selkeää seksuaalisen halukkuuden laskua? Itse murehdin vähän ovulaation aikaisen halukkuuden menettämistä.
Vierailija kirjoitti:
Älkääpä tuomitko niitä, jotka käyttävät hormonikorvaushoitoa. Olen vierestä nähnyt, kuinka vaihdevuodet voivat olla yhtä helvettiä. Ei ole syytä paheksua niitä, jotka hakevat hoidon kautta itselleen apua.
t. nro 5 (se, jolla itsellään oli oireettomat vaihdevuodet)
En missään nimessä tuomitse. Kukin itselleen sopivalla tavalla.
t. (19 ja 22)
Miten vaihdevuosioireet on verrattavissa imetykseen? Jos jollakin olisi molemmista kokemusta? Esim limakalvojen kuivuus? Ja onko hikoilu samanlaista kuin maidon noustessa rintoihin?
Mun työkaveri, jonka kanssa valitettavasti jaamme huoneen, tarvitsisi pakkolääkityksen.
Vaihdevuodet ei ole sairaus, mutta sen luonteisella ihmisellä kärttyisyys on tullut pääasialliseksi luonteenpiirteeksi.
Itse olen ollut lapsettomuushoidoissa ja muistan lämmöllä sitä hormonitoiminnan pysäyttävää ruisketta. Maailma muuttui selkeäksi, oma mieli oli rauhallinen ja olo tasapainoinen. Tajusin, että vanhuuden viisaus ei ehkä olekaan ihan pelkästään iän tuoma etu, kyllä siihen vaikuttaa hormonitoimintakin.
Onneksi sitten ne loput pistokset saikin pään ja kropan täysin sekaisin... ja lopputulos oli sen arvoista.
Mutta kannattaa harkita sitä lääkitystä, joillekin siitä on apua. Ja itse toivon, että jos muutun samanlaiseksi ärtsypärtsyksi kuin huonekaveri, niin joku sanoo siitä.
Työpaikallani olen nähnyt (ja on nytkin) paljon naisia 50v-65v. Olen kuullut monen kehuvan, ettei ole tarvinnut korvaushoitoa, kun ei ole ollut mitään oireita. Nooo, me muut kyllä olemme huomanneet ne oireet.Pahantuulisuuden, väsyneisyyden, mielialan muutokset, kärttyisyyden ja tyhjänpäiväisen vittuilun.
Itse aloitin korvaushoidon, koska huomasin vaihdevuosien vaikuttavan elämänlaatuuni ja elämänhaluuni. Ihan itseni takia ja myös muiden ihmisten. Olen ihan nokko katsonut noita kärttyileviä vaihdevuosi-ikäisiä, että en halunnut itsestäni tulevan samanlaista.
Vierailija kirjoitti:
Jos joku viitsii kertoa niin minua kiinnostaisi, että millaiset "hedelmälliset vuodet" teillä oli, joilla on ollut oireettomat vaihdevuodet? Oliko säännölliset kuukautiset, kovia kuukautiskipuja, mielialavaihteluja, ongelmia lasten saannissa vs. ei? Entä tuleeko selkeää seksuaalisen halukkuuden laskua? Itse murehdin vähän ovulaation aikaisen halukkuuden menettämistä.
Mulla oli täysin säännölliset kuukautiset ikävuosina 13-51, sitten loppuivat kuin seinään. Ensimmäiset kuukautiset olivat kivuliaat, sen jälkeen käytännössä kivuttomat. Mielialavaihteluja ei ollut edes murrosiässä, olen aina ollut ns. tasainen luonne. Lapsia olisin luultavasti saanut halutessani helposti, mutta jäin omasta tahdostani lapsettomaksi.
Sen voin mainita "ongelmana", että vaihdevuosien alkaminen pudotti seksihalut nollaan. Mua tämä ei kyllä haitannut, koska eipä ollut siinä vaiheessa miestäkään (eikä ole ollut sen jälkeenkään).
t. nro 5 (jolla oireettomat vaihdevuodet)
Vierailija kirjoitti:
Työpaikallani olen nähnyt (ja on nytkin) paljon naisia 50v-65v. Olen kuullut monen kehuvan, ettei ole tarvinnut korvaushoitoa, kun ei ole ollut mitään oireita. Nooo, me muut kyllä olemme huomanneet ne oireet.Pahantuulisuuden, väsyneisyyden, mielialan muutokset, kärttyisyyden ja tyhjänpäiväisen vittuilun.
Itse aloitin korvaushoidon, koska huomasin vaihdevuosien vaikuttavan elämänlaatuuni ja elämänhaluuni. Ihan itseni takia ja myös muiden ihmisten. Olen ihan nokko katsonut noita kärttyileviä vaihdevuosi-ikäisiä, että en halunnut itsestäni tulevan samanlaista.
Kannattaa kunnioittaa ihmisen omaa arviota voinnistaan. Pahantuulinen, väsynyt, kärttyisä jne. kun voi olla muistakin syistä kuin vaihdevuosien takia. On melkoisen kummallista, että naisilla esim pahantuulisuuden syyt ovat aina joko pms, kuukautiset tai vaihdevuodet.
Keski-iässä on paljon asioita, jotka voivat stressata ja painaa, esim. omien vanhempien vanheneminen, lasten muutto pois kotoa, oman vanhenevan kehon ulkonälliset muutokset. Pidän myös kerran kuulemastani tulkinnasta: vaihdevuosi-ikäisten ns ajottain vittumaisuus voikin olla ihan sitä, että ei enää piittaa muiden mielipiteistä.
Kaikki ei todellakaan ole kiinni hormoneista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on olleet oireettomat vaihdevuodet.
Silti netissä olen nähnyt juttuja, kuinka paljon hyviä suojaavia ominaisuuksia hormoneilla on ja kuinka naiset hyötyvät niistä ja pysyvät nuorempina keholtaan jne.. Olen ollut vähän hämmentynyt, että jos hormonikorvaushoidolla on noinkin tärkeitä terveyttä edistäviä ominaisuuksia, niin entä me oireettomat? Jäämme paitsi noista hyödyistä vai ottaisimmeko hormoneja vaikkei vaihdevuosioireita olekaan?"Hormonikorvaushoito on selvästi tehokkain vaihdevuosihoito. Se vahvistaa myös luustoa. Estrogeeni kasvattaa kohdun limakalvoa.
Hormonien mahdolliset haitat mietityttävät monia, etenkin kun 2000-luvun alussa hoito näytti parissa tutkimuksessa lisäävän hieman sydän- ja verisuonitauti- sekä rintasyöpäriskiä. Moni lopetti hoidon, vaikka asiantuntijat rauhoittelivat kohua.
Terveellä 50–59-vuotiaalla naisella hormonikorvaus voi nykytiedon mukaan suojata sydäntä, sillä estrogeeni parantaa terveen verisuonen joustavuutta. Myös tulehdukseen sekä veritukoksien syntyyn vaikuttavat tekijät niukentuvat." (Kauneus ja Terveys)
Lähteenä Kauneus ja Terveys :D:D
Jos viitsisit itse googlettaa, tämä informaatio on saatavilla vaikka mistä, eli monista julkaisuista ja jutuista täysin sama sisältö. Otin tuon, koska se oli yksi ensimmäisistä joka tuli vastaani (ja koska kaikissa on aika lailla tuo sama sanottuna), eli sisällöltään se ei ole todellakaan mitään uutta ja ihmeellistä, vaan sitä samaa, jota saa lukea ihan joka puolelta:
- hormonikorvaushoidon hyödyt ovat tutkijoiden mukaan aika kiistattomat: hormonit suojaavat luita ja verisuonia haurastumasta, voivat suojata sydänsairauksilta ja kehon ennenaikaiselta rappeutumiselta.
Edelleenkin mietin sitä, miten me, jotka emme vähäoireisina tarvitse korvaushoitoa, tuleeko meille ehkä hormonitasapainon muutosten haittoja näkyville ennemmin tai myöhemmin enemmän ja vakavammin kuin korvaushoitoa saaneilla?
Mulla on tuo kärtty työkaveri.
Ei todellakaan tarvitse enää miellyttää ketään, mutta kun se tyhjänpäiväinen äyskintä ei kohdistu varsinaisiin epäkohtiin vaan on vaan kitinää, marinaa, huutoa ja paiskomista niin voisi ihan vaan kokeilemisen kannalta ottaa pari nappia naamaan.
Ei sen takia, että jotenkin yhteisö pakottaisi vaikenemaan vaan ihan siksi, että meidän työyhteisö ei ole paska, meidän esimies ei ole hanurista eikä hr-päällikkö takakireä ämmä. Jos itsestä tuntuu että koko maailma on sua vastaan, niin voi kokeilla auttaisiko joku muutos omassa elämässä.
Siinä on vissi ero, onko kritiikki asiallista palautetta vaan pelkkää räyhäämistä. Tuollaisten (kuten työkaveri) takia kaikki keski-ikäiset naiset niputetaan aiheettomien kitisijöiden kastiin.
Minuakin kiinnostaisi tietää, onko nuo hormonihoidot vain oireita varten vai käytetäänkö niitä myös ehkäisemään sairauksia, joita hormonikato voi aiheuttaa. Siinä tapauksessa korvaushoitoa voisi harkita sellainenkin, joka oireidensa puolesta pärjäisi ihan hyvin, mutta haluaa hormonien hyödyt?
En tiennyt noista sairaudenehkäisemisvaikutuksista. Mitä hormoneita viiskymppisen kannattaisi siis ottaa?
Mulla on ollut hormonikorvaushoitona nyt n. 9 kk laastari Estalis, vaihdetaan 2 kertaa viikossa.
Vuoden kärvistelin kuumissa aalloissa ja sitten mitta täyttyi. Kuumat aallot loppuivat, vaikka olen epäillyt tollaisten hormonilaastareiden tehoa.
Luulin n. 36 vuotta, että minun seksihalujani ei vie hengiltä mikään, mutta täytyy myöntää, että menkkojen loputtua seksihalut ovat olleet henkitoreissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on nykyään vähän li 50-vuotiaana isommat seksihalut kuin aikaisemmin.
Kuumat aallot eli hikoilu on rasittavaa, oikein muita oireita ei ole. Olen todella huojentunut, kun vihdoin ja viimein on päässyt kuukautisista ja niiden kanssa säätämisestä eroon!
Luomuna mennään ilman hormoneita.
Lisään vielä, että tuo kuukautisten poisjäänti on todella iso plussa, jopa niin iso huojennus, että samanikäisten ystävättärien kanssa meinataan järjestää isot juhlat sen kunniaksi. Suosittelen kaikille naisille :-)
Tämä on vapauden alkua!
Mulla ei ole ollut menkkoja sen jälkeen kun 36v aloitin hormonikierukan käytön. Sitä ennen runsaat ja kivuliaat kuukautiset tekivät lähes työkyvyttömäksi pariksi päiväksi kerrallaan. Vapaus on iso asia!
Ei tarvitse mutta kun on naisista kysymys niin 300 000-400 000 naista syö hormoneja joka päivä.
Mulle on sanottu, että jos kuukautiset loppuvat ennen 45 vuoden ikää, tarvitsee hormonikorvaushoitoa mm. osteoporoosin ehkäisyyn. Mutta tällöin on siis kyse varhaisista / ennenaikaisista vaihdevuosista. Kyselin tätä, koska itselläni on ollut vaihdevuosien esioireita (kierron lyhenemistä ja kierothäiriöitä, yöhikoilua, unihäiriöitä) jo muutaman vuoden, ja olen vasta 40 v.
Mulla oli aikanaan e-pillerit niin tuskaa, etten haluaisi enää yhtään mitään hormoneita.
Näistä kärttyisistä työkavereista... ovatko he olleet toisenlaisia ENNEN vaihdevuosia? Mulla kun on kokemusta monesta 30-40 vuotiaasta kärttyisestä työkaverista eikä heihin ainakaan auta vaihdevuosihoito.
Älkääpä tuomitko niitä, jotka käyttävät hormonikorvaushoitoa. Olen vierestä nähnyt, kuinka vaihdevuodet voivat olla yhtä helvettiä. Ei ole syytä paheksua niitä, jotka hakevat hoidon kautta itselleen apua.
t. nro 5 (se, jolla itsellään oli oireettomat vaihdevuodet)