Koululääkäri oli 8v lapsesta sitä mieltä, että ei tarvetta adhd-testeille
Nyt kuitenkin opettaja on sitä mieltä, että pitäisi miettiä kävisikö lapsi nuo testit.
Itseäni jotenkin ihmetyttää, kun joka toisella tuntuu olevan jo tuokin diagnoosi. Lapsi pystyy keskittymään mm. palapelien tekemiseen, lautapelien pelaamiseen jne. Mutta toki on liikkuvainen poika. Että pitääkö tässä opettajan mieliksi lähteä testeihin
Kommentit (45)
Ei tietenkään tarvitse, opettaja ei taida olla kovin ammattitaitoinen, hän voi myös olla uupunut työstä ja vierittää lapsien syyksi omaa väsymystä, koululääkäri arvioi noita tapauksia jatkuvasti ja varmasti tietää mitä tekee.
Noi pelit on yleensä ADHD lapsille todella haastavia, koska pitää odottaa omaa vuoroa, noudattaa sääntöjä, muistaa säännöt, keskittyä ja hahmottaa asioita.
Lapselle on vaan hyväksi olla aktiivinen ja liikkuvainen, nykyään harva lapsi on, koska liikaa ruutuaikaa, mutta vielä 90 luvulla lähes jokainen lapsi oli vielä energiaa täynnä.
Minunkin lapseni keskittyi palapelihin ja lautapeleihin erinomaisesti, tykkäsi niistä kovasti. Sai ADHD -diagnoosin tokalla luokalla.
ADHD-tyypit kykenevät keskittymään joihinkin asioihin erittäinkin hyvin, toisiin taas eivät lainkaan . Myös ympäristöllä on merkitystä, nykyiset luokat ovat meluisia, joten siellä keskittyminen on monelle vaikeaa.
Ap, oliko lapsi päiväkodissa ja jos oli,mitä mieltä siellä oltiin? Tuliko misään vaiheessa esiin epäilys neuropsyk.ongelmista?
Mitä menetät sillä, että lapsi testataan? Joko lapsella ei ole adhd:ta tai sitten lapsi saa jo nyt todella aikaisessa vaiheessa tarvitsemansa tuen, en näe huonoja vaihtoehtoja.
Mun ADHD - poika keskittyy superhyvin pelatessaan mieluista peliä tai lukiessaan sarjakuvia. Uppoutuminen on yksi diagnoosikriteeri. Mietin myös, että mitä menetät, jos lapsi testataan. Jos ADHD: ta ei ole, niin silloin sitä ei ole.
Miten läksyt? Onko niihin vaikea keskittyä/onko niitä vaikea aloittaa? Joutuuko häntä hoputtaa valmistautumisen kanssa esim aamuisin? Onko tavarat usein hukassa, unohteleeko todella paljon? Minä sain add-diagnoosin 1. luokalla, jo eskarissa huomattiin vaikeudet keskittyä tehtäviin ja lisäksi esim juoksentelin kaupoissa. Pystyn ja lapsena pystyin esim tehdä palapeliä tai piirtää kauan. En miellä sitä keskittymiseksi, koska samalla pystyy olla omissa ajatuksissaan (toisin kuin esim läksyjä tehdessä)
Riippuu siitä, osaako lapsi käyttäytyä koulussa vai eikö osaa. Siihen pitäisi keskittyä sekä opettajan että vanhempien.
Kysymys ei ole siitä, mitä mieltä lääkäri tai opettaja on, vaan siitä, aiheutuuko oireista haittaa lapselle itselleen tai hänen perheelleen. Millainen on oirekuva?
Adhd ihminen keskittyy täysillä, jos asia kiinnostaa. Ei oikein keskity jos taas ei ole kiinnostavaa.
Adhd ei ole tahdonalaista käytöstä. Ihminen ei voi itselleen mitään. He eivät pysty motivoimaan itseään millään palkinnolla.
Adhd-käytöstä meillä kaikilla on. Ei minulla ole adhd:ta, mutta en millään jaksa keskittyä lukemiseen.
Minun teini-ikäinen lapsipuoleni on saanut päähänsä, että hänellä voisi olla adhd. Tiedän, että tytöillä se ilmenee eri tavalla, mutta voiko adhd-lapsi olla vuodesta toiseen vieraskorea? Luulisi jossain tulevan ilmi, ettei hän ole kuin muut.
Vierailija kirjoitti:
Mitä menetät sillä, että lapsi testataan? Joko lapsella ei ole adhd:ta tai sitten lapsi saa jo nyt todella aikaisessa vaiheessa tarvitsemansa tuen, en näe huonoja vaihtoehtoja.
Olisi pitänyt pillerien syöttäminen aloittaa vuosia sitten. Kova työ saada kiintiö täyteen.
Lääkäri näkee lasta 20 min, opettaja monta tuntia päivässä vertaisryhmässä. Kummankohan helpompi arvioida asiaa?
Vierailija kirjoitti:
Mitä menetät sillä, että lapsi testataan? Joko lapsella ei ole adhd:ta tai sitten lapsi saa jo nyt todella aikaisessa vaiheessa tarvitsemansa tuen, en näe huonoja vaihtoehtoja.
Mikä ei ole lapsessa kohdillaan jos unohdetaan tuo vilkkaus ? Mikä koulunkäynnissä ei sujunut ? Yhden opettajan mielipide vastaan lääkärin mielipide, järkikin sanoo kumpi on enemmän asioista perillä. Tiedämme miten usein sairauskertomuksiin liittyy virheitä, tutkimus jossa ei löydy adhd:tä voi jäädä elämään ja kaivetaan aina esille, olisiko sittenkin adhd !
Vierailija kirjoitti:
Miten läksyt? Onko niihin vaikea keskittyä/onko niitä vaikea aloittaa? Joutuuko häntä hoputtaa valmistautumisen kanssa esim aamuisin? Onko tavarat usein hukassa, unohteleeko todella paljon? Minä sain add-diagnoosin 1. luokalla, jo eskarissa huomattiin vaikeudet keskittyä tehtäviin ja lisäksi esim juoksentelin kaupoissa. Pystyn ja lapsena pystyin esim tehdä palapeliä tai piirtää kauan. En miellä sitä keskittymiseksi, koska samalla pystyy olla omissa ajatuksissaan (toisin kuin esim läksyjä tehdessä)
Minunkin kokemukseni mukaan toiminnanohjauksen ongelma pitää olla. Eli ei pysty aloittamaan asioita, joihin ei ole motivaatiota. Ei osaa aloittaa tekemistä.
Tämä siis selkeämpi oire kuinnkeskittymiskyvyn puute. Koska adhd hyperfokusoi.
Vierailija kirjoitti:
Mitä menetät sillä, että lapsi testataan? Joko lapsella ei ole adhd:ta tai sitten lapsi saa jo nyt todella aikaisessa vaiheessa tarvitsemansa tuen, en näe huonoja vaihtoehtoja.
Vanhempi ei mitään menetäkään, mutta lapselle aiheetonkin adhd-diagnoosi voi aiheuttaa tulevaisuudessa vaikeuksia päästä mm. moniin ammatteihin.
Jospa kyseessä on vain vilkas, iloinen poika ? Koulu haluaa valitettavasti tasapäistää lapsia !
Vierailija kirjoitti:
Adhd ihminen keskittyy täysillä, jos asia kiinnostaa. Ei oikein keskity jos taas ei ole kiinnostavaa.
Tuolla kriteerillä me kaikki olemme adhd-ihmisiä.
Lapsen peruskoulun ka 9,8 ja käytös 9. ADHD diagnoosi tuli 17-vuotiaana.
Sanoisin että ei tarvitse jos lääkäri on sitä mieltä. Lapsesi on luultavasti luokassaan se vilkkain tapaus joka selkeästi erottuu muista Ja sen vuoksi opettaja on sitä mieltä, että lapsellasi voisi olla ongelmia keskittymisen kanssa.