Lue keskustelun säännöt.
Mitä lastensuojelun kotikäynnillä tapahtuu?
15.03.2016 |
Onko kenelläkään kokemusta siitä, että on tehty lastensuojeluilmoitus, ja sosiaalityöntekijät tulevat sen johdosta tekemään kotikäynnin? Mitä tuolla kotikäynnillä on tarkoitus tehdä? Tutkia kodin siisteyttä, kuulustella lapsia? Meidän tapauksessamme ilmoitus todettiin jo aiheettomaksi, mutta haluavat tehdä vielä kotikäynnin jostain syystä. Mietin vain, mihin varautua ja mitä puhua lapsille asiasta. Minusta tuntuu ikävältä, että he puhuvat lasten kanssa, kun en yhtään tiedä mitä aikovat näiden kanssa puhua.
Kommentit (89)
Kyllä todella on näin. Se että tulevat on merkki siitä että selvityksen tms jatkon aloittamista harkitaan. Ja teidän pitää saada mustaa valkoisella se aiheettomaksi toteaminen. Muuten voivat ihan mitä vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lakimies peliin kirjoitti:
Ei niiden ole "pakko" käydä. Kyllä sen voi todets aiheettomaksi ilman käyntiä jos haluavat. Pakkotuki on sitä että saatte tukitoimis vaikkette hsluaisi. Eli esim perhetyöntekijän kahdesti viikossa, tarkkailemaan. Selvitys on sitä että teille lyödään asiakkuus jonki aikana selvitetään oliko ilmoitus aiheellinen. Se voi kestää vuoden ja sitten otetaan edim yhteyttä päivähoitoon jne. Tai sitten saatte molemmat, ensi vuoden selvittämidtä ja sitten tarkkailua määrättömän ajan.
Ei sentään. Asiakkuus ei nykyisin ala automaattisesti, vaikka olisi pätevä syykin ilmoituksen tekoon. Ensin katsellaan tietty aika miten tilanne etenee ja ellei huolta ilmene, ei ala lastensuojelun asiakkuus. Paitsi tietenkin silloin, jos huomataan heti , että on vaikea tilanne ja täytyy heti aloittaa toimet.
Vierailija kirjoitti:
Lakimies peliin kirjoitti:
Ei niiden ole "pakko" käydä. Kyllä sen voi todets aiheettomaksi ilman käyntiä jos haluavat. Pakkotuki on sitä että saatte tukitoimis vaikkette hsluaisi. Eli esim perhetyöntekijän kahdesti viikossa, tarkkailemaan. Selvitys on sitä että teille lyödään asiakkuus jonki aikana selvitetään oliko ilmoitus aiheellinen. Se voi kestää vuoden ja sitten otetaan edim yhteyttä päivähoitoon jne. Tai sitten saatte molemmat, ensi vuoden selvittämidtä ja sitten tarkkailua määrättömän ajan.
Täh? Onko todella näin? Onko alalla olevia paikalla? Meille sanottiin että asiaan kuuluu aina tuo kotikäynti ensimmäisen ilmoituksen kohdalla, vaikka olisi täysin aiheeton kiusaamismielessä tehty ilmo.
Ei ole noin. Mitä ilmeisemmin teille ei aloiteta lastensuojelun asiakkuutta.
Kyllä se asiakkuus on auki sen katselun/selvityksen ajan.
Näin on kirjoitti:
Kyllä se asiakkuus on auki sen katselun/selvityksen ajan.
Ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin on kirjoitti:
Kyllä se asiakkuus on auki sen katselun/selvityksen ajan.
Uusi laki on tullut voimaan aivan äskettäin. Ja sen mukaan lastensuojelun asiakkuus alkaa vasta, kun sille todetaan selkeä tarve. Ei automaattisesti, vaikka ilmoitus tai jokin asia lapsen elämässä olisi ihan aiheellisestikin todettu todenmukaiseksi.
Vai ei tehdä turhia huostaanottoja? Kerronpa tiivistetyn tarinan:
Jouduin ulkomailla asuessamme tutkintavankeuteen ja tuntematon sukulaiseni -kirkkoherra Siikajoelta-vaati lasteni avohuollon sijoitusta. Hän vei lapset psykiatrisiin tutkimuksiin ja omat siskoni valehtelivat sossuille, minun olevan mielenterveys- ja päihdeongelmainen. Tutkimuksissa toinen lapsista ei puhunut mitään ja toinen näytti kieltä ja kapinoiva käytös tulkittiin kaltoin kohtelun merkiksi. Heillä ollut mitään kerrottavaa, ja kun heistä ei saatu mitään irti, epäiltiin minun kieltäneen lapsia puhumasta. Kirkkoherra pani omiaan ja poliklinikan työntekijät uskoivat joka sanan. Reilun vuoden kuluttua vapauduin syytteistä, matkustin Suomeen. Hankin työpaikan ja sain asunnon mutta kirkkoherra veikin lapset uudestaan tutkimuksiin, eivätkä sossut puoltaneet asuntoa. En tuntenut oikeuksiani, joten en tiennyt koko hommasta. Sain sitten tapeltua meille uudestaan asunnon. Kun ne tulivat puolisotilaallisesti tupatarkastukseen saman johtavan kera, tarjoilin itsekasvattamaani minttuteetä ja pöydällä oli kynttilä viinipullosssa. Niin tietämätön syytöksistä olin. Lapset olivat koko ajan vaatineet kotiin pääsyä mutta kirkkoherra valahteli lapsilleni, etten ole terve heitä hoitaakseni. Taistelin puoli vuotta saadakseni lapset kotiin, mutta seuraavat puoli vuotta lastensuojelun dobermannit meitä siellä vahtasivat, vaikka yhtään ainutta huolenaihetta ei ole kirjattu. Myöhemmin älysin vaatia kaikki asiakirjat nähtävilleni ja silloin vasta ymmärsin kirkkoherran ja siskojeni juonen. Minulla oli sydän pysähtyä, kun luin ne paperit epikriiseineen ja vammaistukihakemuksineen. Siellä on muka seksiä harrastettu lasten nähden, kaikki päivät ryypätty ja hakattu lapsia, jotka ovat olleet heitteillejätettyjä raukkoja. Yhden kerran elämässäni olen kirkkoherran tavannut ja kaiken edelle mainitun sekä pari sataa muuta asiaa osasi tämä sen perusteella kertoa ja psykiatrit tulkitsivat kaiken näistä asioista johtuviksi. Kirkkoherra ylitti todella valtuutensa ja asetti itsensä lain yläpuolelle. Lisäksi epäilen vahvasti hänen kärsivän jonkinasteisesta mielenhäiriöstä. Kouluttaa vieläpä muita sijaisperheitä ja toimii työnohjauksessa useille lastensuojeluyksiköille. Oli soitellut ja sähköpostitellut lähes joka päivä sossuille vaikka mitä kauheuksia, vaikka minä virkkasin kotona patalappuja! Kun sitten kysyin häneltä syytä,hän teki hädissään lastensuojeluilmoituksen vedoten "äidin vakavaan väsymykseen"! Ei ilmoitus mihinkään johtanut mutta silloin oli lähteä jo järki koko perheeltä suvun ja lastensuojelun ajojahdin seurauksena. Sossut eivät myöskään nähneet erikoisena sitä, ettei koululla tai muilla perheen kanssa tekemisissä olevilla ollut huolta lapsistani- päin vastoin- mutta kun joku sukulainen soittaa monen sadan kilometrin päästä, on tilanne äkkiä vakava. Vaativat vielä lapset erikseen kuulusteluun ilman todistajaa, tukihenkilöä tai tallennusta.
Olen nähnyt vuosia painajaisia tästä jutusta ja minulla on traumadiagnoosi. Myös ne ihmiset, jotka papereitamme ovat lukeneet, ovat olleet järkyttyneitä. Jotkut heistä ovat tunteneet minut lapsesta asti. Lastensuojelu ei ole koskaan tämän jälkeen perheessämme käynyt, sillä sen lapsilleni lupasin. Tämä lupaus on myös pitänyt. Kirkkoherraan he katkaisivat välit kokonaan ja asiakirjojen korjaamiseen käytetty aika on ollut kohtuuton.
Jos joudutte lastensuojelun kanssa tekemisiin, palkatkaa juristi ja nauhoittakaa/videoikaa kaikki. Tämän ei ole tarkoitus pelotella ketään, vaan kertoa, mitä narsistisella ja tarkoituksenhakuisella häirinnällä voi saada aikaan. Perheeni oli vähällä hajota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kollega täällä kirjoittajalle 21.
Allekirjoitan joka sanan. Kodin siisteys on kategoriassa "ei mitään väliä", ellei koti vaikuta hygienasyistä ihan lapselle sopimattomaksi asuinpaikaksi.
Kerran astuin kissankakkaan heti ovella, heh.. heh. Mutta lapset olivat iloisia, avoimia ja kyseessä oli vain valtavirrasta poikkeava varsin boheemi perhe. Hyvässä hengessä selvitettiin aiheeton ilmoitus.
Aina se on meille vain parempi, jos ilmoitus osoittuu aiheettomaksi. Emme me mitään provikkaa saa käräytetyistä perheistä. Toki jokaisen ilmoituksen kanssa pitää olla äärimmäisen huolellinen ja pienikin epäilys kyllä saattaa johtaa jatkotoimenpiteisiin. Näin se valitettavasti sitten on niihdenkin kohdalla, jotka syyttömiä ovat.
Lapsen turvallisuus on se johtotähti tässä. Emme voi ajatella vanhemmille mahdollisesti koituvaa mielipahaa.
Voi hyvä ihme, onko tämä provo vai oletko oikeasti sosiaalityöntekijä? Ensinnäkin, kaikista tuntemistani perheistä voisi keksiä jonkun asian joka ei ole täydellisesti. Ihan jokaisesta. Tunnen paljon erilaisia perheitä ja minulla on laaja sosiaalinen verkosto. Yksikään perhe ei ole täydellinen, joten jos haluaa etsiä jotain huolestuttavaa, sitä voi löytää joka ainoasta perheestä. Ymmärrätkö tämän?
Eli jos joku tekee ihan kenestä vain nimettömän ilmon kiusaamistarkoituksessa, ja kotikäynnille sattuu tulemaan sinun tyyppisesi sosiaalityöntekijä niin se on sitten siinä, vai? Ihan randomillahan noita ilmoituksia voisi joku pahansuopa ihminen tehdä ihan tavallisista perheistä, ja jos kotikäynnille sitten sattuukin joku, jonka mielestä pienikin "ihmeellisyys" johtaa jatkotoimenpiteisiin?
Voi hyvä ihme. Miten tämä voi olla edes totta?
Niistä kiusanteolta kuullostavista ilmoituksista kun ei näkemättä voi tietää onko niissä perää. Pahimmillaan sellainen voi loppuviimeksi tuottaa eteen narkkariäidin, jolta lapset on pakko sijoittaa kiireellisesti.
Täh? Onko todella näin? Onko alalla olevia paikalla? Meille sanottiin että asiaan kuuluu aina tuo kotikäynti ensimmäisen ilmoituksen kohdalla, vaikka olisi täysin aiheeton kiusaamismielessä tehty ilmo.