Brintellix masennuslääke -kokemuksia

Itsellä on ollut parikymmentä vuotta fluoksetiinilääkitys ja se vaihdettiin Brintellixeen eli vortioksetiiniin. En huomaa mitään valtavaa eroa, ehkä ahdistuneisuus on jonkin verran vähentynyt. Minulla on kyllä neljä erilaista psyykeen vaikuttavaa lääkitystä joten on vaikea sanoa mikä niistä pitää siinä kunnossa että pystyn toimimaan edes joten kuten.

Vierailija kirjoitti:

Onko täällä ketään joka ei ole SSRI lääkkeistä (tai muista masennuslääkkeistä) saanut apua mutta Brintellix olisi auttanut?

Osui silmiin mielenkiintoinen tukimus vuodelta 2018 missä sekä vortioksetiini (brintellix) että agomelatiini (valdoxan) todettiin hyvin tehokkaiksi niillä joilla SSRI ei auttanut. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29554497/

Itse olen kokeillut mm citalopram (ei selvää apua), sertraliini (ei selvää apua), moklobemidi (ei mitään apua), venlafaksiini (en pysty käyttämään), bupropioni (en pysty käyttämään) ja agomelatiini (tästä oli selvä apu mutta toisaalta masennukseni oli silloin pahimmillaan ja teho hiipui kun pahin vaihe meni ohi).

Eli siinä mielessä kokemukseni osuu yhteen tutkimuksen kanssa että SSRI resistanttina agomelatiini oli suht hyvä. Vortiksetiini pitäisi olla jopa parempi näissä tapauksissa. Siksi kiinnostaisi kuulla kokemuksia erityisesti SSRI resistanteilta. Hinta niin karmea että haluaisin vähän apua päätökseen ennen kuin aloitan.

Mäkään en saa lääkkeistä apuja. Diagnoosina epätyypillinen ahdistus ja masennus.

Surkeaa on lääketeollisuus.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä on ollut parikymmentä vuotta fluoksetiinilääkitys ja se vaihdettiin Brintellixeen eli vortioksetiiniin. En huomaa mitään valtavaa eroa, ehkä ahdistuneisuus on jonkin verran vähentynyt. Minulla on kyllä neljä erilaista psyykeen vaikuttavaa lääkitystä joten on vaikea sanoa mikä niistä pitää siinä kunnossa että pystyn toimimaan edes joten kuten.

Mitkä sulla menee?

Lopetin pahoinvoinnin vuoksi, mutta noin muuten oli hyvä lääke.

Itselleni on kokeiltu lukuisia eri masennuslääkkeitä ilman

minkäänlaista vastetta.

Jouduin turvautumaan osastohoitoon mistä ei ollut minkäänlaista hyötyä. Hoitajien kanssa käymät keskustelut olivat yhtä tyhjän kanssa. Poliklinikalta minut ohjattiin erikoislääk.juttusille joka pitkän suunnittelun tuloksena määräsi minulle Voxra 150 ja brintellix 5 mg siitä alkoi toipumiseni enkä huomannut minkäänlaisia sivuvaikutuksia. Mielessäni kiitän tätä lääkäriä sillä olin jo aika itsetuhoinen.

Minulla 4. Brintellix-päivä. Ylipaha olo noin tunnin kuluttua lääkkeen ottamisesta. Kahtena eka päivänä otin lääkk. aamulla, mutta koko pv meni petissä. Nyt ottanu lääkkeen illalla. Seuraava aamupv öklöttää, mutta iltapv jo parempi. Lääke määrättiin voimakk. itkuisuuteen ja ahdistukseen.

Tämä lääke kuuluu ilmeisesti aamulla otettaviin? Voiko Brintellixin ottaa ainakin tilapäisesti alkuun iltaisin ennen nukkuman menoa? Eli onko hyöty sama, ottaako aamulla vai illalla? Aiheuttaa kovaa väsymystä ja huonoa oloa ainakin itselläni että aamuisin ennen töitä en kyllä haluaisi enää ottaa.

Olen käyttänyt Brintellixiä nyt 2,5 kk. Aloitin lääkkeen 10 mg annoksella, mutta pahoinvointi oli niin kovaa, että lääke piti 3 vkon jälkeen tiputtaa 5 mg. Pahoinvointi alkaa minulla todella nopeasti heti lääkkeen ottamisen jälkeen aamulla ja koko aamupäivä meneekin sitten pahoinvointikoomassa sängyssä maaten ja torkkuen. Toisinaan voin pahoin heti aamulla herätessä eli jo ennen lääkkeen ottamista. Suuta kuivaa ja tuntuu vähän kuin olisi syönyt hirveän määrän suolaa juomatta tippaakaan vettä.

Pienemmällä annoksella pahoinvointi vihdoin helpotti 2 vkon jälkeen eli yhteensä olin lääkettä syönyt siinä vaiheessa jo 5 vkoa. Tässä välissä olin 2 viikkoa samalla annoksella ja voin kohtalaisen hyvin, kunnes annosta koitettiin taas nostaa takaisin 10 mg. Pahoinvointi palasi kovana, aloin nähdä sekavia unia ja painajaisia, ja aamupäivät menevät taas sängyssä maaten. Ensin pystyin ottamaan 10 mg kolmena peräkkäisenä aamuna, sen jälkeen pahoinvointi oli niin kovaa, että pitää väliin ottaa 5 mg. Näin meni n. 2 vkoa, minkä jälkeen pahoinvointi on pahentunut enkä ole pystynyt ottamaan 10 mg useampana peräkkäisenä aamuna.

Kuinka kauan tätä kannattaa jatkaa ja kuinka kauan pahoinvointi teillä muilla on kestänyt? Toisaalta elimistöni tottuin 5 mg, joten ehkä on toiveita myös 10 mg tottumisesta. Olo on kuitenkin todella uupunut tällaisen pahoinvointirääkin jäljiltä. 2 kk niin kovaa pahoinvointia joka aamupäivä, että mitään muuta ei koko aamupäivän aikana ole pystynyt tekemään kuin maata ja torkkua sängyssä. Oksentanut en ole kertaakaan vaikka olo on sellainen, että oksennus olisi tulossa minä hetkenä hyvänsä.

Ahdistukseen lääke on kyllä auttanut, mutta muuten en oikein osaa positiivisista vaikutuksista vielä sanoa. Diagnoosina minulla on keskivaikea masennus.

En sinuna ehkä luovuttaisi vielä, vaan kokeilisin vaikka pahoinvointilääkkeen avulla, voisiko lääkärisi kirjoittaa niitä?

Itse olin hyvin epäluuloinen ja pelokas lääkettä kohtaan, ja sain sekä 5mg että 10mg annoksista kahden viikon kohdalla ihan uudenlaisen masennuskuopan, syyllisyyden- ja jopa itsetuhoisuuden tunteet, jotka helpottivat viikossa ja kääntyivät hyvää kohti myös uudella tavalla.

Sanonkin lääkettä "totuuspilleriksi", se auttoi ymmärtämään oman tilanteen uudella, paljon selkeämmällä ja myös vähän tuskallisella tavalla. Olin kärsinyt vaikeasta ahdistuksesta ja vaikea-asteisesta paniikkihäiriöstä 10 vuotta, kunnes akuutti trauma ja lähes hengenlähtö romauttivat tilan PTSD- kuoppaan. Onnettomuutta edeltänyt korona ja sen pelkoon aloitettu bentsokuuri pahensivat tilannetta entisestään. Jossain vaiheessa bentsot yritettiin lopettaa escitalopramilla, joka laukaisi kammottavat väkivaltaiset pakkoajatukset ja nosti kuumeen.

Sain jollain ihmeen tavalla bentsot ajettua alas, mutta olin itkevä tutiseva hermoraunio, enkä kyennyt kokoaikatöihin, joten pyysin työterveyslääkäriltä Brintellixin, eniten kiitos nimimerkille "Toivon parempaa elämää". En ollut ehtinyt syödä bentsoja kuin 3kk minimiannoksella, ja ehdin olla 2kk kokonaan ilman niitä, mutta töihinpaluu heikensi tilannettani- työkavereiden oli ymmärrettävästikin vaikea suhtautua säikähtelyyn ja ylireagointeihin (kammoan kroonisesti mitä tahansa negatiivisia viboja ja olen edelleen vaikeasti disso-oireileva).

Ylös-alas-oireilusta huolimatta kokonaistilanteeni alkoi helpottaa heti 1.päivästä alkaen. Uni parani ensimmäisenä aivan normaaliksi, lisälyönnit, lihaskivut ja - jäykkyydet jne somaattiset ahdistusoireet katosivat täysin 10mg avulla kuukauden 5mgn jälkeen. Vireystila on kohentunut tasaisesti, jaksan tavata ystäviä, olla lasten kanssa ja hoitaa kotityöt. Aloitin pitkään haaveilemani harrastuksen ja olen uskaltanut myös olla yksin jälleen. Pelot ja märehtiminen ovat vaimenneet, katse suuntautuu taas eteenpäin. Lepäämään oppiminen on ollut iso apu, ennen olin sykyilevä sähköjänis.

Haittavaikutuksina on ollut pökkyräinen olo aamupäivästä lääkkeenoton jälkeen ja ahdistuskirjon alta löytynyt syvä masennus, joka on varmasti ollut piilossa jo vuosia- taustalla vaikeita käsittelemättömiä vanhojakin, uuden esiintuomia traumoja. Sen ymmärrettyäni koen, että todellinen toipuminen voikin nyt käynnistyä. Eli eipä oikeastaan haitta-vaan hyötyvaikutus...

Pahoinvointia minulla ei ole ollut onneksi ollenkaan, mutta käytän kuitulisää joka päivä, enkä lainkaan maitotuotteita. 10mg väsyttää hieman enemmän, mutta toimintakyky on silti todella hyvä. Tukena on psykoterapia ja psykofyysinen fysioterapia, joihin sain nopeasti lähetteet akuutin trauman vuoksi, mutta lääkärit ovat olleet tylyjä, kun kerroin itsetuhoisista ajatuksista: "Taidat olla ylianalysoija, menepä nyt kotiin ja syö lääkkeet kiltisti". Onneksi löysin hyvät terapeutit, ja neuvolan terveydenhoitajat ja mt-hoitaja ovat auttaneet myös.

Olen äärimmäisen herkkä ja lääkekammoinen mm bentso-escitalopraamipainajaisten jäljiltäkin, mutta tämä on ollut todella suureksi hyödyksi. 2 kk meni että tasaantui henkinen olotila. Yksin lääke ei varmasti toimisi, uskon, että oma luja tahto parantua ja hakea positiivisia asioita ja ratkaisuja, on oleellinen, niinkuin joku jo aiemmin kirjoitti.

Olen ollut hyvin epäilevä mielialalääkkeitä kohtaan, mutta en ole enää. Toivottavasti tästä on apua jollekin epäröivälle.

Mulla ollut Brintellix lääkitys nyt noin 3v. Aluksi 5mg ja nyt pari vuotta ollut 20mg/vrk annos. Aiheuttaa edelleen närästystä ja tästä syystä olen ottanut lääkkeen aina illalla ennen nukkumaan menoa. Lääkärin ohjeen mukaan voi hyvin ottaa illalla. Lääkkeen tyyppi on pitkävakkutteinen. Minulla Brintellix on lähinnä rauhoittanut impulsiivisuutta ja hieman tasoittanut oloa. Mitään mullistavaa vaikutusta en ole huomannut. Taustalla ADHD/ADD haasteita ja masennusoireita. ADD diaknosoitiin vasta Brintellixin aloittamisen jälkeen ja yllättäen tuntuu, että lääkitys onkin toiminut paremmin ADD:n kuin masennuksen hoidossa. Väsymys on ollut rajua viimeisen vuoden aikana. Voi tosin olla, että väsymys liittyy sairastettuun korona tautiin, eikä tähän Brintellix lääkitykseen. Ajatuksissa olisi jossain vaiheessa pienentää annosta 10mg/vrk tasolle ja katsoa miten vaikuttaa.

Käytin 9 kk Brintellixiä. Ei tullut sivuvaikutuksia, ahdistus väheni tai oikeastaan loppui joten jatkoin lääkettä. Sitten minulle hyvin rakas sukulaislemmikki jouduttiin lopettamaan, ja ihmettelin kun en juuri itkenyt tai surrut asiaa niin kuin aiempien rakkaiden eläinten luopumisien kohdalla aiemmin. Silloin havahduin siihen, että ahdistuksen myötä hävisi myös jokin muu, surun tunteet. Olen aina ollut herkkä itkemään ja tuntemaan myötätuntoa, mutta nämä asiat olivat jääneet pois. Säikähdin sitä sen verran että jätin lääkkeen pois itse. Ei mennyt kauan kun alkoi tulla taas pikku itkuja kun näin videon kissasta joka oli menettänyt kissakaverinsa, tai menehtyneen muusikon pojasta joka soitti keikalla hänen paikallaan yms.

Nyt on vähän ristiriitainen olo, lääkkeen ei kai ole tarkoitus turruttaa kaikkia inhimillisiä tunteita mutta onko sitten normaalia tuntea empatiaa tai surua joidenkin videoiden tähden... No, lääke ei auttanut mielestäni masennukseen koska en saanut edelleenkään mitään tehtyä ja kaikki mitä on pakko tehdä on kuin tervassa juoksua, vei vaan tosiaan sen fyysisen ahdistuksen tunteen pois plus nuo "empatiakohtaukset". Alan ehkä kallistua sille kannalle, että lääkkeistä ei minulle apua löydy...

Mä oon käyttänyt brintellixiä (5mg) reilun viikon.

Pahoinvointi on mennyt oksentelun puolelle. Nyt vedän aamusin pussipuuron,odotan vajaa tunnin puuron jälkeen,syön banaanin ja otan lääkkeen. Huimasti helpottanut pahoinvointiin.

Mulla alotettiin brintellix ahdistukseen ja paniikkikohtauksiin. Sitä ennen oli escitalopraamia ja bentsoja.

Edelleen saan ottaa opamoxia,mutta vähenemissä määrin.

Lääkäri määrännyt brintellix noston 10mg 2vkoa lääkkeen aloituksesta.

Mulla on ihan super kovat odotukset tälle lääkkeelle,jotta pääsen töihin ja saan taas kiinni elämästä.

Heii.. Olis kiva kuulla kokemuksia teiltä ketkä olette kesällä kirjoitelleet lääkkeen aloituksesta. Miten on mennyt? Onko Brintellix ollut toimiva?

Söin Brintellixiä kuukauden 5mg/vrk ja nyt on takana 2,5kk 10mg/vrk annosta. Varmaan lääkäri nostaa sen pian 15mg/vrk.

En saanut ohjetta mihin kellon aikaan ottaa lääkkeen, joten olen ottanut sen illalla syömisen jälkeen ennen nukkumaan menoa, eikä ole pahoinvointia tullut. Kauhea päänsärky tuli moneksi päiväksi 2viikon aloituksen kohdalla molemmista. Onneksi sinnittelin niiden yli. En ole varma johtuuko Brintellixistä, mutta usein kakka on kovaa. Kysyn tästä vielä lääkäriltä ensi kerralla. Lääke on todella paljon tasannut oloa ja poistanut ahdistusta sekä päivittäisiä synkkiä ajatuksia ja murehtimista.

Kun ei ole itsellä nyt niin huono olla niin on ihanaa panostaa hiukan itseenkin pitkästä aikaa ja ystäviin. Ne piristää mieltä lisää :) Vaikka edelleen asiat omassa päässä tuntuvatkin paljolti ja pääasiassa merkityksettömiltä, mutta kyllä lääke minulla toimii.

Olen 33v enkä ole aiemmin mitään lääkkeitä syönyt säännöllisesti, mutta koen että lääke on hyvä tukikeppi arjessa terapian rinnalla.

Olen käyttänyt brintellixiä nyt reilu puol vuotta 10 Mg annostuksella. Brintellix oli pelastus mun pahaan masennukseen ja helpotti ahdistusta ja muutenkin esim työkykyä että jaksan töissä. Haittapuolet on että on vähän sellainen dissosioitunut olo ja ei oikeen keskity mihinkään ja ajatuskin katoaa nopeasti ja en enää muista asioita kunnolla mutta sekin voi olla masennuksesta johtuvaa.

Aloitin reilu vuosi sitten Brintellixin käytön 10mg annostuksella. Parin kk jälkeen annostus nostettiin 15mg. Kokeilin alkuun ottaa pillerin aamulla, mutta muiden tapaan myös mun kohdalla pahoinvointi ja pöntöllä ravaaminen ajoi ottamaan lääkkeen vasta illalla just ennen nukkumaanmenoa. Edelleen kuitenkin yli vuoden käytön jälkeen vatsa oireilee. Vaikka otan lääkkeen illalla, niin aamulla maha aivan sekaisin.

Työterveyslääkäriltä kysyin pari kk sitten lääkkeen vaihtoa, mutta oli sitä mieltä ettei vaihtaisi jos lääke on auttanut ahdistukseen ja masennukseen. Ensi viikolla aijon kyllä varata taas ajan ja pyytää toista lääkettä kokeiluun, alkaa pikkuhiljaa hermo mennä kun vatsa on aina sekaisin.

Lääkkeen ei pitäisi nostaa painoa, mutta mulla on tullut jokunen kilo vuoden aikana. Ruokavalio kunnossa ja liikun enemmän kuin ennen, joten en ole keksinyt muuta selitystä kuin tuo lääke.

Ahdistukseen lääke on auttanut. Siihen meni muutama kuukausi kylläkin ja lääkkeen annostus piti nostaa siihen 15mg ennen kuin huomasin olossa mitään positiivista muutosta. Edelleen ahdistaa ajoittain, mutta ei mitenkään verrattavissa siihen paskaan oloon mikä oli ennen jatkuvaa. Olotila on suhteellisen tasainen, voisi sanoa että huiput kaikista olotiloista on mennyt lääkkeen aloituksen myötä: niin positiivisten fiilisten kuin myös negatiivisten. Terapia ja lääke on ollut mulle hyvä kombo, jos näitä vatsavaivoja ei lasketa mukaan. Lopetusta en ole edes harkinnut, olin nimittäin viikon kesällä syömättä lääkettä kun lähdettiin reissuun ja unohdin pillerit kotiin. Mieliala pysyi samana reissun ajan, mutta kotiin paluun ja lääkkeen jatkamisen jälkeen alun aloitusoireet alkoivat taas. Vuoden jälkeen sen saman ahdistuksen ja masennuksen tunteminen sai tajuamaan kuinka iso apu tuosta lääkkeestä on ollut. Ei sitä oikein enää muistanut, millaisen olon kanssa oli kärvistellyt jo monta vuotta.

.. Ja selventääkseni edellistä vielä :) En siis ole harkinnut terapian ja mielialalääkityksen lopetusta. Brintellixin vaihtoa toiseen lääkkeeseen kyllä, vaikka tästä valmisteesta apua on ollutkin.

Yli 2 vuotta Brintellixiä 5 mg annostuksella ja on sopinut minulle todella hyvin. Puristava ahdistus hellitti ja olo rauhoittui, mutta muuten tunteet säilyivät, ei sivuvaikutuksia.

Nyt kuormittava elämäntilanne toi aika rajuja ahdistuskohtauksia ja lääkettä nostettiin 10 mg:aan. Siitä on tullut kuvotuksen tunnetta jonkin aikaa lääkkeen oton jälkeen ja vatsa ollut välillä sekaisin, mutta kun pään ja sydämen ahdistus on hellittänyt, pystyn taas toimimaan ja elämä pysyy kuormasta huolimatta jotenkin hallinnassa, eikä kaikki ole vain näköalatonta mustaa.

Pyrin elämäntilanteen rauhoittuessa palaamaan pienempään annostukseen, jos/kun sillä pystyn ylläpitämään hyvää toimintakykyä. En näe syytä olla jatkamatta lääkitystä vaikka loppuelämääni. Koen, että minulla on krooninen sairaus, joka vaikuttaa aivokemiaan, mutta maltillisen lääkityksen kanssa voin hyvin elää täysipainoista elämää.

Brintellix auttoi minua nousemaan mustasta kuopasta takaisin pinnalle.

Söin lääkettä puolisen vuotta. Oli alkuun pahoinvointia, aloitin 5mg ja nostettiin 10mg jolla menin sen puolisen vuotta. Lääke toimi minulla hyvin. En ole koskaan ollut innostunut masennus/ahdistuslääkkeistä mutta päätin antaa mahdollisuuden tälle, lukenut lääkkestä hyvää ja minulle auttoi! Niin ihanaa että pääsin lääkkeen avulla siitä paskasta fiiliksestä eroon missä olin ollut vuosikausia. Kun huomasin että olo helpottui niin lopetin lääkkeen eikä niin pahoja oloja ole tullut enää, ainakaan vielä, toivottavasti ei tulekaan, se oli helvettiä.

Minulla on ollut Brintellix 5mg käytössä nyt kaksi kuukautta ja tuntuu, että se on muuttanut elämäni. Mitään varsinaista diagnoosia ei ole, mutta sain lääkkeen kun pyysin apua mielialanvaihteluun (erityisesti PMS), lieviin masennusoireisiin ja jatkuvaan murehtimiseen/ahdistukseen, mikä aiheutti minulle ärtyneisyyttä.

Otin lääkettä aluksi joka toinen päivä, nyttemmin päivittäin. Alkuun otin aamuisin aamupalan jälkeen, nykyään milloin mitenkin. Ei mainittavia haittavaikutuksia missään vaiheessa, hyvin lieviä pieniä juttuja ensimmäisen parin viikon ajan, esim. vatsa oli vähän sekaisin ja huomasin tietyissä nivelissä pientä 'kolotusta'.

Itse olen hyötynyt todella paljon lääkkeestä. Huolet eivät pyöri jatkuvasti mielessä, impulsiivisuus/ärtyneisyys on vähentynyt huomattavasti ja keskittymiskyky on parantunut - ihan kuin kognitiiviset kyvyt olisivat parantuneet. Tai tavallaan ovatkin, kun nyt pystyn keskittymään tekemisiini ja teen asiat ajatuksella, enkä niin että samaan aikaan mielessä pyörii 150 murhetta.