Ihmiset joilla valtava pätemisen tarve?

Jonkinlainen kehitysvamma.

No kyllä minä joskus avaan suuni vain säälistä, jos joku pomo kyselee jotain ja kukaan ei vastaa vaan on vain hiljaa.  Mun mielestä on epäkohteliasta olla vain hiljaa. Ja sitten kun olen ainoa joka avaa suunsa niin pidetään pätijänä.

Naapurin tunnistan. Aina jokin kilpailuasetelma päällä.

Sitä jaksaa ihmetellä, että MIKSI.

Onko jokin persoonallisuushäiriö, vai mikä panee ihmisen toimimasn noin.

Jokainen tehköön pihansa mieleisekseen. Oma asia.

Kuulostaa minusta aika normaalilta tai tavanomaiselta, varsinkin jos on kilpailuhenkinen ja päämäärätietoinen. Enemmän ihmettelen AP:n tyylisiä muita analysoivia ja kritisoivia. Ja newsflash: harva pitää omien mokien esiintuomisesta tai halua olla väärässä.

Monet orastavat ystävyyssuhteet ovat kohdallani kariutuneet tolkuttomaan pätemiseen ja kehuskeluun jota ei voi nolostelematta kuunnella. Ehkä vaikutan sen verran tampiolta, että mulle uppoaa kaikki, (kun en kehtaa nolata toista kyseenalaistamalla asioita). Minkäänlaista keskustelua ei tahdo syntyä kun toisella on tosivahvat kannat asiasta kuin asiasta ja on aina oikeassa. Onneksi ikä tuo helpotusta, voi karsia kaikki happea vievät turhat tuttavuudet elämästään, käljelle ei monta jää. Voihan toki vika olla itsessäni, jos vaikka persoonallani aiheutan tarpeen kehuskella ja olla parempi?

Vierailija kirjoitti:

No minä ilmeisesti. Tosin en halua niinkään päteä, vaan osallistua keskusteluun, mutta tuolta se ilmeisesti näyttää. Minulla on paljon tietoa eri aiheista ja syvä kiinnostus uuden oppimista kohtaan. Mikään mielipiteeni ei ole kiveen lyöty, vaan olen aina valmis muuttamaan kantaani paremmin perustellun edessä. Se tuntuu ihmisistä ehkä omituisimmalta. Siksi esitän hyvin perustellun kannan ja muut kokevat sen mitätöintinä, kun minä taas mielelläni kuulisin muita yhtä perusteluja kantoja. Jos en tiedä jostain, otan selvää ja kysyn. En pidä itseäni muita parempana.

Itsetuntoni on ihan ok, pidän itsestäni ja olen hyvin tyytyväinen elämääni. Olen ensimmäisenä myöntämässä virheeni ja voin nauraa itselleni. Kuitenkin aina välillä kuulen, kuinka ihmiset pitävät minua "pätijänä" ja besserwisserinä. Annan vielä yleensä jotain kontekstia mielipiteelleni, koska mielestäni konteksti antaa kaikupohjaa, jonka jälkeen minut leimataan tällä palstalla (onneksi ei livenä kuitenkaan) provoksi.

Omassa ulosannissani on takuulla vikaa, ei kai ihmiset muuten noin kokisi.

Voi olla, että sun sosiaalisissa taidoissa on kehittämisen varaa. Tavallisessa keskustelussa ihmiset eivät hae konfliktia tai väittelyä, se ainakin tulee mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Kuvailit juuri 99.8% palstamammoista  ; )

Ja modet.

Joo on tuttua työpaikalta, yksi tällainen "pätijä" on saanut ilmapiirin aika tulehtuneeksi eikä moni enää uskalla avata suutaan työpaikkakokouksissa tämän tyypin vuoksi. Kaikissa työpaikkaa koskevissa asioissa hänen täytyy saada viimeinen sana ja hänen ideansa pitää ottaa käyttöön, oli kyse sitten toimintatavoista tai ihan työpaikan tilojen järjestämisestä. Hän ehdottaa jotain toimintatapaa, joku toinen kertoo miksei se välttämättä toimisi (ihan validein argumentein) ja pätijä hermostuu. "MUTTA SIIS!" ja näin alkaa loukkaantunut kommentointi, kuinka hänen ideansa on silti paras. Jos joku on edelleen eri mieltä, pätijä syyttää kiusaamisesta ja syrjinnästä. :D

Pätijä ei myöskään tee virheitä, ei koskaan. Jos hän on mokannut räikeästi, esimerkiksi on jäänyt joku tärkeä juttu lähettämättä pomolle, sekin on jonkun toisen vika ja pomon olisi vähintään pitänyt joka päivä muistuttaa asiasta. Sitten jos pomo muistutteleekin, pätijä syyttää pomoa kiusaamisesta koska hänen osaamiseensa ei luoteta. :D

Tällainen ihminen on tehokkaasti tappanut avoimen keskustelun työpaikalla. Pätemisensä lisäksi hän haukkuu selän takana (aiheettomasti) kaikki työntekijät, mutta itseään ylistää. Hänen puheistaan saa sen käsityksen että hän on joku esimiehestä seuraava ja kaikista osaavin kaikessa, mutta oikeasti hän on työpaikan "hierarkiassa" alimmalla portaalla. Onneksi! Olisi kamalaa, jos pätijällä olisi oikeaa valtaa.

En oikein ymmärtänyt; puhun mielelläni vaikka säästä tai työstä kuin omista asioistani. En halua olla työkaverien kanssa läheinen ja noin pidän heihin etäisyyttä. Ei kyse ole paremmuudesta vaan mitäpä ne omat asiat heille kuuluu. Hehän ovat vain vieraita ihmisiä samassa työpaikassa. Eri asia sitten jos haluaisi kaveerata jonkun työkaverin kanssa niin sitten voi puhua omista asioista hänen kanssaan.

Jotkut ei tee muuta kuin huutaa omista asioistaan.