Tuttavan taapero huolestuttaa
Tunnen yhden naisen, en nyt hirveän läheisesti, mutta sanotaan että vietämme jonkun verran aikaa yhdessä. Olen huolissani hänen nuorimmasta lapsestaan, joka on nyt 2v3kk. Lapsi on vauvasta asti ollut todella totinen, ei ota kontaktia, ei hymyile tai naura koskaan, ei oikeastaan itke tai kiukuttelekaan. Lapsi "vaan on". Ei puhu vielä sanaakaan, eikä edes tapaile puhetta, ei toista perässä tai oikeastaan muutenkaan pyri ääntelemään. Jo vauvana oli joko aivan hiljaa tai sitten itki.
Jos olen kylässä oman lapseni kanssa (muutaman kuukauden vanhempi), tämä lapsi vierastaa lastani ja ei suostu ottamaan mitään kontaktia. Muistan itsekin saaneeni lapseen vain kerran tai pari hetkeksi katsekontaktin, ja olen kuitenkin pienestä asti häntä tavannut. Yleensä painaa katseen tiukasti lattiaan. Lapsella on kolme isosisarusta (pienellä ikäerolla), mutta nämä ovat oikeastaan koko ajan hoidossa, joten on valtaosan ajasta äitinsä kanssa kotona.
Lapsen kotiolot... No miten sen nyt muotoilisi. Vanhemmilla on myrskyisä parisuhde ja lapset joutuvat kyllä varmasti todistamaan heidän huutoriitojaan :/ Mietin voiko tämäkin vaikuttaa tuon nuorimman lapsen olemukseen? Muut lapset ovat tosiaan päivät päiväkodissa ja usein illat ja viikonloput mummolassa, myös tätä nuorinta on laitettu hoitoon jo aivan pikkuvauvasta asti (alle kuukauden vanhana oli mummolassa kolmekin päivää yökylässä putkeen ja nykyisin helposti viikonkin). Pienestä saakka on joutunut kahden eri paikan välillä riepoteltavaksi, eikä tunnu oikein tietävän ketä pitäisi ikävöidä. Kun lapsi on kotona äitinsä kanssa, niin äiti ei viitsi tehdä lapsen kanssa MITÄÄN. Tämä äiti istuu kaikki päivät sohvalla puhelin kädessä telkkaria katsoen. Ei siinä mielessä ihme, ettei lapsi puhetta opi ja kontakti puuttuu. Viikonloput tämä äiti bilettää ja ryyppää, mutta arkisin väittää olevansa vakavasti masentunut, ja siksi ei jaksa huolehtia lapsista. Varmaan olisi parempi, jos tämä nuorinkin pääsisi hoitoon kuten isommat sisaruksensa, niin saisi edes jotain sosiaalista kontaktia päiviinsä.
Mitä tekisitte? Voiko kyseessä olla joku sairaus? Ihmettelen, ettei esim. neuvolassa ole asiaan puututtu ollenkaan. Ja tiedän, että tilanne on aina tämä, ei ole vain ujostelua tai vierastamista.
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Mietin vaan että eikö ne isovanhemmat muka huomaa mitään outoa? Eikö olisi heidän asiansa puuttua tilanteeseen, kun päivittäin ovat tekemisissä? Ahdistaa tilanne, mutta ahdistaa myös jos tuo nainen arvaa/saa tietää minun olleen ilmoituksen taustalla. Hän ei varmasti jätä asiaa sikseen ja meillä on yhteisiä tuttujakin. AP
Jos teet nimettömän ilmoituksen niin se on nimetön. Anna heille todisteiksi asioita joita tietää muutkin tai joita hän tekee julkisestikin. Näin sua ei voida liittää ilmoitukseen.
Tee ihmeessä lastensuojeluilmoitus! Ei tosiaan ole normaalia ja neuvolan olisi pitänyt puuttua tuohon, mutta neuvolassakäyntihän ei ole pakollista ja siellä näemmä voi valehdella. Meillä jo puolitoistavuotisneuvolassa annettiin lähete puheterapiaan ja kun emme parissa kuukaudessa olleet menneet sinne (lapsi oppi puhumaan), soitti neuvolalääkäri kotiin että miksi ei olla menty. Tuo lapsi ei ole saanut mitään normaaleja sosiaalisia kontakteja päivittäisessä elämässään, poislukien ehkä isovanhemmilla ollessaan, joten kuinka olisikaan voinut mitään oppia. Myös muut kertomasi asiat tukevat sitä, ettei kotinsa ole terveellinen kasvuympäristö lapselle. Toivottavasti olet jo tehnyt ilmoituksen, en lukenut koko ketjua
Älä odota että isovanhemmat tekevät sen! Eivät näköjään ole tehneet ennenkään, joten miksi tekisivät nytkään. Sitäpaitsi valitettavan monilla, varsinkin vähän vanhemmilla, perheen "maine" menee kaiken edelle, vrt. tapaus Eerika. Tee se ilmoitus heti ja pelasta lapsen mielenterveys peruuttamattomilta vaurioilta. Kiitos
Älä oikeasti mieti itseäsi, vaan sitä pientä lasta. Ilmoituksen voit tehdä nimettömästi. Sinulla on velvollisuus ilmoittaa huolestasi, koska kukaan muu ei välttämättä ole tilannetta kokonaisuudessa todistanut jos äiti ja lapsi ovat päivät kotona neljän seinän sisällä. Vähintä mitä lastensuojelun tuossa tilanteessa pitäisi tehdä, on päivähoidon järjestäminen lapselle.
Minä oon aikuisena ollut aika paljon apaattisessa tilassa. Tuijottanut vain eteeni.
Vaikka olen aikuinen, lapsuus on jättänyt jälkensä.
Voin kertoa että tapahtui kamalia asioita lapsuudessa( ja lapsena olin jähmettynyt kauhusta) joten lusikka kauniiseen käteen, ap.
Olethan jo tehnyt sen ilmoituksen? Ties mitä muuta tuossa on taustalla, kuten #112 kirjoitti. Pelasta se lapsi, oikeasti!
Järkyttävää, että tällaiset ihmiset tehtailevat lapsia >.<
Mietin vaan että eikö ne isovanhemmat muka huomaa mitään outoa? Eikö olisi heidän asiansa puuttua tilanteeseen, kun päivittäin ovat tekemisissä? Ahdistaa tilanne, mutta ahdistaa myös jos tuo nainen arvaa/saa tietää minun olleen ilmoituksen taustalla. Hän ei varmasti jätä asiaa sikseen ja meillä on yhteisiä tuttujakin. AP