Ne ihanat lapsenlapset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis tietenkin voin ottaa lapsenlapset hätä tilanteessa mutta en halua jatkuvasti olla hoitamassa. Olen hoitoalalla ja kyllä työkin vie voimat, jos saan vapaata miehen kanssa samaan aikaan niin haluaisin nauttia siitä ilman lapsia, jos olen arkena vapaalla on ihana käydä ystävien kanssa kahvilla ja salilla ja vaan olla. Tuntuu että niin monet vuodet oli koko ajan täysi tohina päällä, se oli toisaalta ihanaa ja toisaalta rankkaa. On ihana olla aikuinen nainen ilman suurempia velvoitteita, vanhempi tyttö juuri sanoi miehelleen kun kävin kahvilla että kiva kun kohta pääsee pieni helpommin mummolle hoitoon kun kasvaa ja tämä kuulosti minun korvaani hyvin ahdistavalta. Ja olen itse ollut nuori äiti ja tehnyt lapset putkeen ja nauttinut vauva ja lapsi ajasta, silloin todellakin mentiin lasten ehdoilla ja ajattelin aina että kyllä oma aika koittaa myöhemmin. Ap

Mitenkä paljon sä olet niitä lapsias oikein paaponut jos kerran teinienkin kanssa ollut "täysi tohina päällä". Kyllähän koululaisten kanssa pystyy äiti ja isäkin harrastamaan jo ihan hyvin.

Niinpä. Me ollaan miehen kanssa pystytty käymään salilla kahdestaan siitä saakka, kun muksu meni alakouluun. Samoin olen voinut kahvitella ja viinitellä ystävien kanssa miehen vahtiessa lasta. Mies on päässyt kavereineen menemään, kun minä olen hoitanut lasta. Aika tekosyiltä kuulostaa nämä selitykset. Miksi ylipäätään hankit neljä lasta? Siksi että sait olla 10 vuotta kotona?

Tässä yksi syy, miksi lapsia ei kannattaisi tehdä kovin nuorena. Siis vinkkinä teille, jotka olette nyt nuoria ;) Muinoin agraariyhteiskunnassa, kun elämä oli yhtä ja samaa arkea, ei tällaista ongelmaa ollut. Nykyisin ihmisillä on muitakin tarpeita, kuin suvun jatkaminen ja apukäsien saaminen perheeseen. Ymmärrän ap, olet ollut nuori lapsesi saatuasi ja he ovat nyt nuoria. Olisiko sinun vanhemmistasi hoitoapua, jotta nuoret vanhemmat selviävät? Haluat kuitenkin ehkä lapsenlapsiisi mahdollisimman hyvät suhteet. Sellaisia ei tule, jos et lainkaan näe vaivaa.

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti ottaa lapset kerran kuussa hoitoon ja tällä tavalla kaikki on tyytyväisiä. Äiti ehtii harrastamaan ja tekemään töissä pitkää päivää ja näkee lapsenlapsia sen kerran kuussa kunnolla. Anoppi on sitten enemmän apuna, täysin omasta tahdostaan.

Kannattaa vaan puhua avoimesti omista ja tytärten toiveista ja löytää kiva kompromissi. Jos et kertakaikkiaan halua koskaan hoitaa, niin kyllä mä tyttärenä pettyisin ja ajattelisin ettei kiinnosta.

Kenen puolesta sinä työskentelet ilmaiseksi?

Voi mummuilu tulevaisuudessa... Pyh sambat ja zumbat, mä toivon et pääsen eläkkeelle niin hyväkuntoisena, että voin auttaa omaa lastani, ottamalla lapsenlapseni pienenä hoitooni. Haluun olla sellaanen mummu, jolla on yhtä armas syli kuin äidin ja isän. Ihan niin kuin oman mummini oli minulle. Sitten me rattailtaas aina jonnekin kerhoohin ja puistoihin ja mä saisin virkata yltiösöpöja hattuja, nuttuja ja tossuja sille puettavaksi. Sitten me molemmat rouskutettaisiin porkkana- ja kurkkutikkuja, minä tekareillani ja hän pikkuriikkisin hampainsa.

Ap:ni pitää puhua lastensa kanssa suoraan. Tai laittaa puolisonsa puhumaan. Eikö isoisä voi hoitaa?

Eikö iso-mummo voisi auttaa? Kuis on tyttärien miesten vanhemmat?

Olet osittain elänyt sitkun elämää. Kun saan lapset ulos kodista, sitten teen....

Ap voi myös miettiä onko lasten kasvatuksessa kaikki kohdallaan, jos ei uskalla heille puhua asiasta.

Toisaalta 45-vuotias mummo on hyvin nuori. Sinulla voisi itselläsi olla 5-vuotias hoidettavana. Mieti 20v ikää lisää ja sama tilanne.

Ap:nä etsisin kompromissin ja patistaisin tyttäriä auttamaan toinen toisiaan.

Ihme ulinaa täällä! Ap kertoi ihan selkeästi, että on vaarassa menettää usein viikon molemmat vapaapäivät siksi, että pitäisi olla lastenhoitajana. Kyllähän jokainen meistä tarvitsee ne omat vapaapäivänsä siihen työstä palautumiseen! Ja jostain syystä asia käännetään niin, että Ap on kamala akka, joka ei voi kahta tuntia silloin tällöin hoivata pilttejä. Kyllä munkin mielestä on hyvä auttaa omia lapsia silloin tällöin, mutta kohtuus kaikessa. Isovanhempien pitää muistaa nauttia omastakin elämästä ihan hyvällä omatunnolla. Lapset ja isovanhemmat voivat rakentaa muutenkin ihmissuhdetta välilleen kuin hoivan merkeissä. Vai eikö kukaan enää kyläile?

Sinuna Ap sanoisin ihan suoraan, että tarvitset vapaapäiviä, koska olet kuormittavassa työssä etkä enää ihan nuori (anteeksi tämä ilmaisu mutta ymmärrät varmaan mitä tarkoitan).

Itse muuten olin ihan vauvasta saakka usein isovanhemmillani hoidossa, vaikka he olivat työelämässä. Ei varmasti ollut heillä helppoa. Olen kyllä tosi läheinen heidän kanssaan, mutta harmittaa että äitini hyödynsi vanhempiaan tuolla tavoin ilman mitään oikeaa tarvetta. Nyt olen 25 ja oma vauva tulossa. Odotan saavani hätätilanteissa muutaman tunnin hoitoapua isältäni. Muuta en odota, kun hänellä on omakin elämä.

Siis tekeekö nykypäivänä ihmiset lapsia isovanhempien hoidettavaksi? Kyllä ne lapset kuuluu hoitaa ihan itse, eikä syyllistää isovanhempia jos eivät ole hoitoapuna. Jos tällaista hoitoapua velvoitetaan antamaan, niim siinä tapauksessa lasten hankinnasta olisi kuulunut keskustella myös isovanhempien kanssa. Tuskin he ovat sellaiseen vastuuseen suostuneet? Itse olen 26 ja toinen lapsi tulossa. Äitini käy kylässä silloin kun on muutakin asiaa kaupunkiin, ja 3 v esikoistani on hoitanut kerran 2 tuntia kun minun piti käydä lääkärissä. Ja tämä siis siksi, koska koen että ihan itse olen vastuussa lapseni hoidosta ja tahdon lapseni hoitaa itse. AP vaikuttaa kuitenkin ihan lämpimältä ihmiselta ja tuskin on tylysti lapsilleen ilmoittamassa että apua ei sitten heru. Kyllä normaali yhteydenpito riittää oli lapsenlapsia tai ei. Tyttäresi varmasti ymmärtävät jos selität heille että haluat nyt panostaa omaan parisuhteeseesi ja elämääsi. Joku jo kirjoitti että AP olisi muka vastuussa tyttäriensä perheiden mahdollisesta hajoamisesta? Ei hitto jos on parisuhde äidistä kiinni niin heikoilla ollaan. :D Ja isoäidin parisuhde on aivan yhtä arvokas kuin tyttärienkin. Esität AP asian nätisti tytöille ja juttelette kunnolla niin tuskin ongelmaa tulee. Kyllähän heidän täytyy ymmärtää.

Kyllä meillä ainakin neljän teinin kanssa oli tohinaa, oli omat lapset ja niiden kaverit meillä, lapsien harkat jne, isot kauppatavarat, joka päivä koneellinen pyykkiä ja jatkuva kokkaaminen ja se oli ihanaa aikaa kun oli menoa kotona mut nyt on ihanaa kun on rauhallista. Ja joku kysyi miksi tein lapsia niin koska halusin. Kyllä voisin lastenlasten kanssa käydä uimassa jne mutta en halua lapsenlapsia usein hoitoon. Ap

Joopa. Itse olen vasta 18v elanyt lapsiperhearkea, mutta en kylla ajattele etta kun lapseni aikuistuvat, aitiyteni loppuu siihen. Kylla mina haluan myos aikuisten lasteni tukena ja apuna tarvittaessa olla. Haluanmyos tutustua lastenlapsiini.

Tietysti tilanteen, voimien ja kykyjen mukaan. Omaa elamaa unohtamatta. Mutta niin ikiomaa elamaa en haluaisi elaa ettei siihen mahtuisi laheiset ihmiset! Eika sellaisesta ihmisesta tietenkaan voi tulla laheista jolle ei koskaan anna aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Siis tekeekö nykypäivänä ihmiset lapsia isovanhempien hoidettavaksi? Kyllä ne lapset kuuluu hoitaa ihan itse, eikä syyllistää isovanhempia jos eivät ole hoitoapuna. Jos tällaista hoitoapua velvoitetaan antamaan, niim siinä tapauksessa lasten hankinnasta olisi kuulunut keskustella myös isovanhempien kanssa. Tuskin he ovat sellaiseen vastuuseen suostuneet? Itse olen 26 ja toinen lapsi tulossa. Äitini käy kylässä silloin kun on muutakin asiaa kaupunkiin, ja 3 v esikoistani on hoitanut kerran 2 tuntia kun minun piti käydä lääkärissä. Ja tämä siis siksi, koska koen että ihan itse olen vastuussa lapseni hoidosta ja tahdon lapseni hoitaa itse. AP vaikuttaa kuitenkin ihan lämpimältä ihmiselta ja tuskin on tylysti lapsilleen ilmoittamassa että apua ei sitten heru. Kyllä normaali yhteydenpito riittää oli lapsenlapsia tai ei. Tyttäresi varmasti ymmärtävät jos selität heille että haluat nyt panostaa omaan parisuhteeseesi ja elämääsi. Joku jo kirjoitti että AP olisi muka vastuussa tyttäriensä perheiden mahdollisesta hajoamisesta? Ei hitto jos on parisuhde äidistä kiinni niin heikoilla ollaan. :D Ja isoäidin parisuhde on aivan yhtä arvokas kuin tyttärienkin. Esität AP asian nätisti tytöille ja juttelette kunnolla niin tuskin ongelmaa tulee. Kyllähän heidän täytyy ymmärtää.

Ap:han ei halua käydä kylässä tai nähdä lapsenlapsiaan. Ei ihan normaalia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis tekeekö nykypäivänä ihmiset lapsia isovanhempien hoidettavaksi? Kyllä ne lapset kuuluu hoitaa ihan itse, eikä syyllistää isovanhempia jos eivät ole hoitoapuna. Jos tällaista hoitoapua velvoitetaan antamaan, niim siinä tapauksessa lasten hankinnasta olisi kuulunut keskustella myös isovanhempien kanssa. Tuskin he ovat sellaiseen vastuuseen suostuneet? Itse olen 26 ja toinen lapsi tulossa. Äitini käy kylässä silloin kun on muutakin asiaa kaupunkiin, ja 3 v esikoistani on hoitanut kerran 2 tuntia kun minun piti käydä lääkärissä. Ja tämä siis siksi, koska koen että ihan itse olen vastuussa lapseni hoidosta ja tahdon lapseni hoitaa itse. AP vaikuttaa kuitenkin ihan lämpimältä ihmiselta ja tuskin on tylysti lapsilleen ilmoittamassa että apua ei sitten heru. Kyllä normaali yhteydenpito riittää oli lapsenlapsia tai ei. Tyttäresi varmasti ymmärtävät jos selität heille että haluat nyt panostaa omaan parisuhteeseesi ja elämääsi. Joku jo kirjoitti että AP olisi muka vastuussa tyttäriensä perheiden mahdollisesta hajoamisesta? Ei hitto jos on parisuhde äidistä kiinni niin heikoilla ollaan. :D Ja isoäidin parisuhde on aivan yhtä arvokas kuin tyttärienkin. Esität AP asian nätisti tytöille ja juttelette kunnolla niin tuskin ongelmaa tulee. Kyllähän heidän täytyy ymmärtää.

Ap:han ei halua käydä kylässä tai nähdä lapsenlapsiaan. Ei ihan normaalia.

Mitä helvettiä? Mun mielestä kertoi ihan selvästi ettei halua olla oletusarvoisesti lastenhoitaja vapaapäivinään. Ei ole missään vaiheessa sanonut ettei halua nähdä lapsenlapsia.

En lukenut koko ketjua. Lapsenlapsetkin ovat ihmisiä, suhde heihin on ihmissuhde. Ei lasten hoitaminen satunnaisesti ole mitään rankkaa, kurjaa työtä, vaan siitä voi iloita kuten rakkaan ihmisen seurasta iloitaan. Kuulostat ap toisaalta ihan fiksulta, ajattelevalta ihmiseltä, mutta itse vähän hämmästelen tuota ajattelutapaa, että raadoit lastesi parissa ja nyt et enää halua raataa. Jos ystävälläsi olisi jokin avun tarve, ajattelisitko, että taas tarvitsee raataa tuon ihmisen takia? Tietysti ne hoitomäärät voisi pitää hyvin kohtuullisina, ei tarvitse elämää suunnitella ensisijaisesti sen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Ja mitä tulee noihin vaippa kommenteihin niin en ikinä haluaisi että lapseni vaihtaisivat vaippojani, en halua ikinä olla taakka lapsilleni. Itse olen työn puolesta 15v vaippoja vaihdellut eikä omaiset niitä yleensä vaihtele. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun lapsia ei ole hoitanut muut kun palkatut hoitajat ja mun kaverit. Olen selvinnyt hengissä. Lapsia on 4.

Mieheni vanhempia olen hoitanut. Hehän olivat mieheni vanhemmat! Eikä siinä ole mitään velkaa maksettava puolin ja toisin.

Minun vanhempani asuvat ulkomailla. Aina heillä kyläilessä, he tietysti osallistuivat lasten hoitoon. Mutta sitä on yleensä 2-3 vko vuodessa. Hoidolle on silloin ollut hyvin vähän tarvetta.

Itse olen käynyt juttelemassa ja seurustelemassa säännöllisesti 2 lapsetyoman köyhän ikäihmisen kanssa ilman mitään odotuksia.

Törkeä jos nuoret odottavat omien vanhempien automaattisesti olevan ilmaisia hoitoaitomaatteja ilman omaa elämää! Ja vielä törkeämpi, että uhataan olla silloin vuorosta hoidamatta heidä silloin vanhana. Eikö ne mummut ja papat ole hoitanut omia lapsia ( ja ton typerän logikkaan mukaan) ja olisi nyt vastavuorostaan saavansa hoitoa omilta lapsilta? Miksi sen avun anto on ok omille lapsille pitäisi kestää ensiksi 18-20v omille lapsille ja silloin loppuelamän lapsenlapsille ja jos et sitää tee, niin jätetään sut vanhana yksin ja omet hyi-hyi paha ihminen!!!

Törkeä jos vanhukset odottavat omien lasten automaattisesti olevan ilmaisia hoitoautomaatteja ilman omaa elämää!

Tuskin odottavat. Ja kukaan ei haluaa itseään hoitavan ihmisen kuka ei sitä halua tehdä. Tuskin ne lapsetkaan naittivat hoidosta joka tehdään vasten tahtoa kärttyisän ja väsyneen isovanhemman

Vierailija kirjoitti:

Meillä soitto "tuletko katsomaan" tarkoittaa sitä, että miniä on eteisessä takki päällä ja ryntää ulos heti, kun sinne menen. Keittiön pöydällä on toimintaohjeet.

Tai sitten pyydetään hoitamaan lapsia, että voidaan hoitaa parisuhdetta hotellissa edes parin tunnin ajan.

Olen nyt sanonut, että minä en ole vastuussa poikani seksielämästä. Jos hän ei ilman äidin apua saa kettua koloon, kannattaa hakeutua terapiaan.

No nyt on kyllä itsekeskeiset setit. Sinä et liene saanut lihaa lompakkoosi hetkeen ja nyt kostat sitä lapsellesi?

En jaksa lukea tätä ketjua läpi, koska vastaajina näkyy olevan suurin osa pienten lasten äitejä.

Olen itsekin 4 kohta aikuisen lapsen äiti. Vanhempani, eikä miehen vanhemmat ole hoitaneet lapsiamme. Asia nyt vain oli päivänselvä, että teemme lapsia sen verran, minkä jaksamme itse hoitaa. Vanhempamme ovat oman urakkansa jo tehneet.

Mutta silti lapsillamme on erittäin läheiset ja lämpimät välit niihin isovanhempiin, jotka ovat vielä elossa. Soittelevat äidilleni ja lomilla käyvät auttamassa vanhaa äitiäni. 

Se, että isovanhemmat ei hoida lapsenlapsia, ei meinaa, ettei lapsenlapsilla olisi hyvät välit heihin isompana.

Naapurista näen esimerkin, kun naapurin mummo hoisi lapsenlapsiaan jokaisena viikonloppuna ja kesälomana. Nyt lapsenlapset ovat 15v-21v ja kukaan ei käy mummoaan enää katsomassa. Ihan yksin saa nököttää, vaikka uhrasi viimeisten työvuosien kaikki vapaat lastenlasten hoitoon. 

Minä olen lapsilleni tehnyt selväksi, että tekevät sen verran lapsia, mitä jaksavat itse hoitaa. Itse en vuorotyössä jaksa niitä harvoja lepopäiviä enää hoitaa kenenkään lapsia, jos meinaan jaksaa työssä 65 vuotiaaksi. Jos siitä syystä haluavat välit minuun poikki, se on heidän ratkaisunsa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En saanut hoito apuja kun lapset oli pieniä, ollaan aikoinaan töiden perässä muutettu toiselle puolelle suomea joten omaiset eivät olleet lähellä lapsien ollessa pieniä. Toisaalta halusin olla lasteni kanssa enkä vaan kaivannut mitään vapaata, otin sen linjan että eletään lasten ehdoilla ja joskus sitten koittaa aika jolloin voi panostaa omiin harrastuksiin jne.

Okei, mitens sitten, oletko kiinnostunut siitä että lapsenlapsesi käyvät joskus luonasi, kun et pysty enää käymään harrastuksissasi, auttavat kotisi kanssa kun omat voimasi hiipuvat ja kuuntelevat suruasi, kun miehesi on kuollut?

Siis oikeesti harrasta, pidä hauskaa, nauti elämästäsi. Mutta kyllä siihen voi kuulua myös läheinen suhde lapsenlapsiisi.

Jos taas tuumit ettet halua heihin olla yhteydessä, niin älä sitten ihmettele miksei puhelin tai ovikello soi niin usein kuin mummuilma, jotka ovat touhunneet lastenlastesi kanssa. Sulla on oikeus tehdä miten haluat, sä muokkaat juuri sellaisen tulevaisuuden millaisen itse haluat.

Tämä on yleinen harha, jota pidetään kummallisesti etenkin 80-lukuisten keskuudessa yllä, koska he ovat ensimmäinen isovanhempansa hylännyt sukupolvi. Me vanhemmat tiedämme, että ihmissuhteenei tarvitse olla hoitosuhde missään vaiheessa. Lapsenlapsen vaippoja ei tarvitse vaihtaa, jotta hän täysi-ikäisenä suostuisi puhumaan isovanhemmilleen. Näin siis silloin, jos ne lapsen vanhemmat ovat ymmärtäneet, miten elää eri sukupolvien kanssa.

enpä tiedä, minä veljeni kanssa hoidimme teineinä ja aikuisina remontit ja pihatyöt mummolassa, kun mummo ja pappa alkoivat olla liian vanhoja siihen itse. Tuo on vähän sellaista mihin lapsensa kasvattaa.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen näitä vastauksia, joita ap on saanut. Itse en juuri koskaan ollut hoidossa isovanhemmillani, vain muutaman kuukauden välein kyläilemässä, mutta koen/koin heidät kyllä läheisiksi, heitä autettiin vanhuuden tullen arjen asioissa ja vierailtiin lopulta vanhainkodissakin niin usein kuin vain pitkät välimatkat sallivat. Melkoisen itsekkäältä kuulostaa uhkailu, että jollei isovanhempi mahdollista aikuiselle lapselleen säännöllistä "omaa aikaa", hylätään sitten isovanhempi kokonaan. Se isovanhempi on kuitenkin hoitanut omat lapsensa aikuisiksi, pitäisi senkin aika paljon painaa.

Puhu tytöillesi. Kyse on myös sisarusten välisestä tasapuolisuudesta; jos vanhimpia autetaan pikkulapsivaiheessa jopa viikottain, nuorimmatkin odottavat sitten aikanaan samaa. Ihmettelen myös, mikseivät tytöt voi järjestää lastenhoitoa keskenään vuorotellen, jos molemmilla on tarvetta omalle ajalle.

lapsi ei pyydä syntyä eikä ole kiitollusuudenvelassa vanhemmilleen siitä että aikanaan maailmaan puskettiin.

Vierailija kirjoitti:

Voi mummuilu tulevaisuudessa... Pyh sambat ja zumbat, mä toivon et pääsen eläkkeelle niin hyväkuntoisena, että voin auttaa omaa lastani, ottamalla lapsenlapseni pienenä hoitooni. Haluun olla sellaanen mummu, jolla on yhtä armas syli kuin äidin ja isän. Ihan niin kuin oman mummini oli minulle. Sitten me rattailtaas aina jonnekin kerhoohin ja puistoihin ja mä saisin virkata yltiösöpöja hattuja, nuttuja ja tossuja sille puettavaksi. Sitten me molemmat rouskutettaisiin porkkana- ja kurkkutikkuja, minä tekareillani ja hän pikkuriikkisin hampainsa.

Voi pyhä naiviius!!!

Onko meillä ihan oikeasti nyt sellainen nuorten vanhempien sukupolvi, joka ei kykene huolehtimaan omista lapsistaan ilman vanhempiensa apua? Siis sukupolvi, joka saa lapsilleen subjektiivisen päivähoitopaikan, jolla on mahdollisuus lyhennettyyn työaikaan ja jonka asumista tuetaan summilla, josta vanhempansa eivät edes uneksineet.

Silti ei omien lasten kanssa jakseta olla vaan vedotaan siihen, että on isovanhempien tehtävä huolehtia lapsenlapsista, koska muuten ei niiden aikuisten lasten parisuhde kestä!

Minun isovanhempani olisivat nauraneet itsensä kipeiksi, jos vanhempani olisivat 60-luvulla menneet sanomaan, että eivät kykene seksiin, koska pikulapset on kotona ja siksi mies menee kohta vieraisiin. Mummo ja pappa olisi sanoneet, että parempi kohdata se puoliso arjessa eikä odottaa, että parisuhdetta hoidetaan kaukana perheestä.