Mitä mieltä tästä perhetilanteesta:

yli tonnin kuussa rahaa omalla työllään, niin kyllähän hän osallistuu perheen elättämiseen, ei tosin millään huippusummalla. Tällä palstalla on varmasti lukuisia naisia joiden bruttopalkka heilahtelee 1500-2000 e kuussa. Ja kukaan ei ole sanomassa heidän miehilleen että jätä se sika, sehän on siivellä eläjä!

olenhan minä nalkuttanutkin ja painostanut, siinä olet oikeassa. Toisaalta olen yrittänyt kaikella taidollani kannustaa ja innostaa noin 7-8 vuotta. Sen jälkeen totesin, että silittelemällä ei ainakaan tule tulosta ja jos en puolusta omia oikeuksiani elämäni edistämiseen mieheni ei sitä oikeutta minulle anna tai suojele.

Olen huomannut, että kannustaminen, innostaminen, houkuttelu, lahjonta, nalkutus, painostaminen ja uhkailu eivät ole auttaneet. Siksikin teiltä kysyn ajatuksia, mikä voisi auttaa.

Olen nyt tajunnut, että meillä on miehen kanssa hyvin erilaiset tavoitteet ja arvostukset elämässä. Tai oikeastaan en ole siitä ihan varma, koska puheessaan mies sanoo haluavansa valmistua ja haluavansa vakituisen työpaikan ja haluavansa, että minäkin saisin vakituisen työn. Mutta kuitenkaan hän ei toimi sellaisten saavuttamiseksi.



Toki siisteyskäsitykset voivat erota paljonkin ja siihen on sopeuduttava. Mutta jotenkin tuntuu kohtuuttomalta vaatimus, että pitäisi sietää kaksimetrisiä kasoja tai kolmiossa yhden huoneen täyttämistä (tupaten täyteen, vieri viereen, varastotyyliin) tavaroilla kaulan korkeudelle asti tai keräilytavaroiden viemistä lapsen huoneeseen niin, että lapsen omat tavarat eivät mahdu lapsen huoneeseen.



Kuten sanoin, anoppi on pinnallisesti ja syvemmältäkin ystävällinen. Hän on myös mukava ja varmasti täydellä sydämellään mukana elämässämme. Tarkoitukseni oli vain saoa, että hän vaikuttaa kovin voimakkaasti perheeseemme, ja pelkään, että mieheni ei ole sillä lailla irtautunut äidistään, että pystyisi toimimaan anopin tahdosta riippumatta perheemme hyväksi.



Muutto toiselle paikkakunnalle arveluttaa varmasti useimpia ja itseänikin. Mutta toisaalta siellä olisi minulle vakituinen työ ja vakaat tulot, ja miehenikin ainakin puheissaan pystyisi mielestään hoitamaan nykyisen työnsä sieltä käsin. Hänellä olisi mahdollisuus myös selvitellä, josko hän saisi alansa töitä sieltä, mutta ainakaan vielä hän ei tietääkseni ole asiaa selvitellyt. Toivottavasti innostuu tutkimaan tilannetta!

Tällä hetkellä voin olla varma vain tilanteen epävarmuudesta ja siitä, että jos en uskalla työn perään lähteä, jään itsekin hyvin todennäköisesti ilman vakituista työtä ainakin lähitulevaisuudessa.



Olen samaa mieltä kanssasi, miehelläni on inhimilliset syynsä toivoa eri asioita kuin itse toivon. Toisaalta pelkään, että jos hän jättääkin kuitenkin osan yhteisistä toiveista toteuttamatta oman kasvunsa vaikeuksien tai perhehistoriaansa liittyvistä syistä - tai toisaalta minuun liittyvistä syistä!

En toki näiden perusteella häntä ole diagnosoimassa, vaan olen toivonut, että hän miettisi omia ajatuksiaan ja toiveitaan ja tilannettaan sen verran, että ei ainakaan vahingoittaisi minua ja lapsiamme ja perhettämme. Esim. jos en nyt ota tuota työtä vastaan, sitä tuskin minulle myöhemminkään tarjotaan! Ja toisaalta jos saan maineen, että en ota töitä vastaan, saattaa työn saaminen olla hankalampaa tällä nykyiselläkin paikkakunnalla, jos sellainen tilanne tulisi että alan työtä olisi tarjolla.



Olen noin puoli vuotta sitten itse hankkiutunut harvajaksoiseen terapiaan, koska alkoi tuntua siltä, että tällaisenaan en tilannettamme kestä ja toisaalta halusin selvitellä omia ajatuksiani työn ja perheen ja kaiken muun suhteen. Harmi vain, että tapaamisia ei ole ollut kuin noin kerran kuussa, koska ei ole ollut rahaa maksaa niitä ja toisaalta aikataulut ovat olleet vaikeita järjestää, kun työmatka on ollut tosiaan neljä tuntia päivässä.



Olen myös ehdottanut pariterapiaa, mutta mies ei ole ollut siitä innostunut tähän mennessä.



t. ap

suuruudesta vaan siitä, ettei mies ole opiskellut eikä ole halunnut edistää perheen elämisen edellytyksiä (esim. auto, isompi asunto). Ja siitä, että näyttää siltä, ettei hän ehkä ole valmis muuttamaan paremman elintason ja oman työni perässä, vaikka on sanonut, että pystyisi oman tynsä hoitamaan toiseltakin paikkakunnalta.



t. ap

Hän on mukava ihminen. Toivon hänelle kaikkea hyvää. Mutta toivon myös sitä, että saisimme mieheni kanssa tehdä perhettämme koskevat päätökset yhdessä ja sillä tavoin riippumattomina anopista tai muista perheen ulkopuolisista ihmisistä, että ei ainakaan jäisi toteuttamatta sellaisia unelmia, jotka oikeasti ovat omiamme, siis mieheni unelmia tai minun unelmia tai yhteisiä unelmiamme.



t. ap

Mieheni on ainakin ulkoisesti hyvä ja paljolti sisäisestikin, samoin anoppi Ja molemmat ovat taitavia puhumaan.



t. ap

...se ei poista tosiasiaa, että yhteiselämä noissa oloissa on kohtuuttoman koettelevaa. Minä kyllä eroaisin.



Se, mitä olemme kuulleet miehestä, viittaa todellakin kypsymättömään persoonaan, joka ei ole lainkaan aikuistunut. Ei pysty ottamaan vastuuta eikä kantamaan mitään isoja, omaa perhettään koskevia päätöksiä. Niinpä hän haraa kaikessa vastaan. Aikuistuminen pelottaa. Aikuisuuden merkkejähän on loppuun saatetut opinnot, vakituinen työpaikka, aika usein myös auto ja omistusasunto yms. Tällä miehellä ei ole kuin vaimo ja lapsi, mutta heistäkin hän kieltäytyy kantamasta täyttä vastuuta esim. taloudellisesti.



Ja ihan oikeasti, tuontasoinen tavaroiden haaliminen on sairasta. Ap:hän on kertonut, että se haittaa muiden perheenjäsenten tavanomaista elämää. Normaali ihminen pystyy pitämään intohimoisenkin harrastuksensa sellaisissa rajoissa, ettei se ole haitaksi perheenjäsenille.



Tämän miehen psyykkinen kehitys on jäätynyt sellaiselle tasolle, että hän ei pysty toimimaan perheen päänä. Jos hän ei ole valmis kasvamaan tilanteen tasalle, ei hän myöskään koskaan pysty siihen.

t psykologi

käyttäytymisterapiaan kuuluu, mutta jos se on jotain sen tyylistä kuin että opetellaan pois jumittuneista tai muuten totutuista ajatuskuvioista ja esim. puolustautumistavoista, se varmaan saattaisi miestäni auttaa; jos hän kokisi itsellään olevan mitään ongelmaa.

Sellainen kuulostaisi kyllä itse asiassa hyvältä terapialta minullekin, koska olen huomannut, että olen alkanut pelätä jo pienistäkin vihjeistä, että taas mieheni tekee tietyllä tavalla, mikä johtaa helposti siihen, että varaudun hänen taas tekevän samalla tavalla kuin aiemmin. Noidankehiä siis, mutta toisaalta en oikein uskalla altistuakaan enää näille miehen käyttäytymistavoille, jotka estävät perheen elämää ja toimeentulon turvaamista.



Olen nyt liian väsynyt jaksaakseni keskustella asiasta enempää tällä erää, mutta kaikki kommentit ovat edelleen enemmän kuin tervetulleita, ja tulen myöhemmin katsomaan, josko ketjuun olisi tullut vielä ajatuksia.



t. ap

Minun ex oli intohimoinen tietyn harrastuksen harrastaja ja on sitä edelleen. Rahaa löytyi aina harrastukseen ja se oli jotenkin pyhää myös siihen liittyvät lehdet ja julkaisut yms. Lisäksi hänellä eriskummallinen suhde äitiinsä.



Äiti on sellainen ettei kukaan ole riittävän hyvä pojalleen ja tekee kaikkensa tuhotakseen pojan suhteet.



Tilanne ajautui siihen että mies oli uskoton ja siksi hänestä tuli ex.



Miehellä oli kolmiossa oma huoneensa harrastuksen vuoksi ja jostain syystä olin valmis sen sietämään - syy rakkaus.



Olen kuitenkin onnellinen siitä että erottiin sillä sama meno on jatkunut edelleen, miehen aika menee harrastuksen ylläpitämiseen samoin myös rahat.



Tulin siihen tulokseen että jotain on pielessä äitisuhteessa ja siitä on sitten poikinut muita ongelmia.



En pysty antamaan muuta neuvoa kuin että eroa ihmeessä ja ala elää. Mitä ihmettä teet miehellä joka on luuseri, ei välitä perheestään siis ei osaa sitoutua siihen ja jättää harrastusta vähemmälle.



Joskus näin telkkarista ohjelman jossa oli henkilöitä jotka sairastivat tiettyä sairautta ja siinä oli niin että asunnossa oli vain pieniä käytäviä ja ympäristö täyttyi kerätystä tavarasta lehtipinoista ja kirjoista - aivan järjetöntä. Arvannet että kyseessä oli psyykkinen sairaus.



Mieti lapsiasi, miten he mahtuvat puuhaamaan mitään kotonanne jos kaikki paikat on täynnä roinaa mihin he eivät voi koskea, pahimmassa tapauksessa tavarat kaatuu heidän päälleen ja henki menee.



Aseta miehellesi ehdot, tee niistä lista mitkä asiat tulee muuttua jos jatkatte enää yhdessä. Opiskelut valmiiksi, sinun täytyy saada tehdä töitä ja nähdä lapsiasi joten hänen täytyy muuttaa työn perässä kanssasi. Lisäksi joku järkevyys siihen roinaan.



Asetat hänet valintatilanteeseen roinat tai perhe.