Lue keskustelun säännöt.
mies peri 180 000 euroa. mitähän sitä...
07.03.2016 |
Miehen biologinen isä kuoli. Testamentti oli tehty ja kun asunto Helsingissä oli myyty ja perintöverot maksettu niin tilille tuli 180000 Eur.
Meillä on avioliitossa ns yhteiset rahat. Minä tosin työskentelen siivoojana joten mun osuus on kyllä pieni. Lähimmä teen löytöjä tori:sta ja laittelen niillä kotia.
Mitäköhän sitä alkais tuommoisen summan kanssa? Yhdessä me kyllä siitä puhutaan ja päätetään mutta ajattelin täältä ideoita.
Meillä ikää 50v ei lapsia. Molemmilla vakityöt. Ei velkoja paitsi vähän jotain visalla.
Kommentit (108)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika nopeasti mies sai perintöverot maksettua....
Sitä minäkin ihmettelin. Meille tuli perintörahat tilille aika pian perunkirjoituksesta. Perintövero tuli maksuun vasta 7kk perunkirjoituksesta.
Ne voi maksaa nopeamminkin.
Eihän niitä tarvitse ennakkoon maksaa, jos osaa matikkaa sen verran että vähentää tilillä olevasta rahasta tulevan veron määrän. Ja voila: perinnön suuruus on tiedossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehesi siitä päättää. Sinä voit jatkaa siivoiluitasi.
Aina yhtä jännä, miten joillakin on tarve määräillä täysin tuntemattomien parisuhteista. En ole aloittaja, mutta meillä ainakin isoista asioista puhutaan aina yhdessä, riippumatta siitä, kumman nimissä asia virallisesti on. Ehkä siksi olemmekin olleet onnellisesti naimisissa jo yli 20 vuotta.
Ei ap kerro missään, että asuisi itse Helsingissä. Miksi te hänelle niitä pk-seudun ylikalliita asuntoja tuputatte? Jos asuu vaikka Savossa pienessä kunnassa, tuolla hinnalla saa omakotitalon järven rannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehesi siitä päättää. Sinä voit jatkaa siivoiluitasi.
Aina yhtä jännä, miten joillakin on tarve määräillä täysin tuntemattomien parisuhteista. En ole aloittaja, mutta meillä ainakin isoista asioista puhutaan aina yhdessä, riippumatta siitä, kumman nimissä asia virallisesti on. Ehkä siksi olemmekin olleet onnellisesti naimisissa jo yli 20 vuotta.
Samaa mieltä. Joillekin vaan tuntuu olevan kova paikka jos joku pystyy elämään parisuhteessa, jossa oikeasti kaikki on yhteistä ja asioista keskustellaan ja päätetään yhdessä. Me olemme myös olleet 19v naimisissa ja aina kaikki on ollut yhteistä. Myös tulevat perinnöt (jotka eivät kyllä tuota luokkaa ole) ovat siinä mielessä yhteisiä, että yhdessä ne käytetään ja päätetään. Tämä on siis molempien osapuolien tahto, ei niin että toinen pakottaa toisen antamaan omastaan väkisin jotain. Miksi siihen olisi jollain ulkopuolisella nokan koputtamista?
Aloittajan kysymykseen: uskon että me ostettaisiin sijoitusasunto ja muutamalla tonnilla matkustettaisiin :)
Vierailija kirjoitti:
180 tonnia ei nyt ainakaan mikään sellainen summa ole jolla kannattaa liikaa alkaa porhoilemaan. Sen nimittäin saa aika äkkiä menemään jos innostuu liikaa. Eihän sillä taida Helsingistä saada edes taloa.
Taloako,no ei kyllä tosiaan.Yksiön joltain huonolta alueelta saa.Isolla vastikkeella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loma-Asunto ulkomailta
Tolla summalla ei saa ulkomailta kun korkeintaan käytetyn puisen paskahuussin Ruotsista.
Et ihan taida asiaa tuntea? Ei tolla tietysti Nizzan rantabulevardille pääse, mutta paljon on vaihtoehtoja kuitenkin.
Alkuperäinen on kai sentään provo...naistenpäivän kunniaksi taas tuodaan esille tää "lompakkoloinen" - ja sitähän ap taitaa olla.
Vierailija kirjoitti:
Joillekin vaan tuntuu olevan kova paikka jos joku pystyy elämään parisuhteessa, jossa oikeasti kaikki on yhteistä ja asioista keskustellaan ja päätetään yhdessä. Me olemme myös olleet 19v naimisissa ja aina kaikki on ollut yhteistä. Myös tulevat perinnöt (jotka eivät kyllä tuota luokkaa ole) ovat siinä mielessä yhteisiä, että yhdessä ne käytetään ja päätetään. Tämä on siis molempien osapuolien tahto,
Mä taas sanoisin että "joillekin tuntuu olevan kova paikka jos joku pystyy elämään parisuhteessa, jossa oikeasti kummallakin on oma elämä ja yksityisyys, omat rahat ja hankinnoista ei tarvitse neuvotella". Kukin tyylillään, meille vaan olisi ollut ihan mahdoton ajatus ruveta johonkin yhteisten rahojen systeemiin. Ollaan toki menty vasta kypsällä iällä kimppaan eli molemmilla on ollut oma varallisuus jo hankittuna ja sitä on sen verran ettei tarvitse kauheasti suunnitella kuukausi- tai vuosibudjetteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihana summa rahaa. Jos tuollainen kohdalle osuisi ja olisin lapseton, eläisin sillä loppuikäni. Töistä jäisin pois välittömästi. Muutaman kerran matkustelisin, muuten eläisin suht säästeliäästi. Olispa ihanaa, jotain työkeikkoja vois silloin tällöin heittää, etteibihan pitkästyis.
Miehesi saisi rahaa ja sinä jäisit pois töistä? En ymmärrä logiikkaa.
Et vissiin tajunnut, että MIES sai ne rahat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loma-Asunto ulkomailta
Tolla summalla ei saa ulkomailta kun korkeintaan käytetyn puisen paskahuussin Ruotsista.
Et ihan taida asiaa tuntea? Ei tolla tietysti Nizzan rantabulevardille pääse, mutta paljon on vaihtoehtoja kuitenkin.
Alkuperäinen on kai sentään provo...naistenpäivän kunniaksi taas tuodaan esille tää "lompakkoloinen" - ja sitähän ap taitaa olla.
Huomenta taas tässä ap. En tiedä oikein mitä tuo lompakkoloinen -sana voisi tarkoittaa? Viittaatko siihen että meillä on miehen kans rahat yhdessä vai mitä se tarkoittaa?
Minulla on omaisuutta. Pidän kivaa yksiötä vuokralla ja hieman rahaa säästötilillä.
Kesämökki tai oikeestaan kakkoskoti on. Sen remonttiin laitetaan kyllä rahaa. Haluaisin merialumiinisen, sähköistetyn,kunnollisen kylpypaljun jo kesäksi näin alkuun.
Avioehdot tehtiin jo 20 vuotta sitten kun tiesimme kumpikin että meille tulee perintöä.
Juuri tultiin lomalta Vietnamista Phu chokilta etelä saaristosta.
Varmaan täytyy niihin osakkeisiin lähteä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin vaan tuntuu olevan kova paikka jos joku pystyy elämään parisuhteessa, jossa oikeasti kaikki on yhteistä ja asioista keskustellaan ja päätetään yhdessä. Me olemme myös olleet 19v naimisissa ja aina kaikki on ollut yhteistä. Myös tulevat perinnöt (jotka eivät kyllä tuota luokkaa ole) ovat siinä mielessä yhteisiä, että yhdessä ne käytetään ja päätetään. Tämä on siis molempien osapuolien tahto,
Mä taas sanoisin että "joillekin tuntuu olevan kova paikka jos joku pystyy elämään parisuhteessa, jossa oikeasti kummallakin on oma elämä ja yksityisyys, omat rahat ja hankinnoista ei tarvitse neuvotella". Kukin tyylillään, meille vaan olisi ollut ihan mahdoton ajatus ruveta johonkin yhteisten rahojen systeemiin. Ollaan toki menty vasta kypsällä iällä kimppaan eli molemmilla on ollut oma varallisuus jo hankittuna ja sitä on sen verran ettei tarvitse kauheasti suunnitella kuukausi- tai vuosibudjetteja.
Ai millä perusteella noin sanoisit? Ei minulle ole minkään näköinen paikka jos jollain parisuhteessaan on erilliset rahat. Kyllä minun puolestani saa pitää erilliset rahat ja käyttää 180 000€ perinnön täysin itseensä jos se kerran parisuhteen molemmille osapuolille on ok ja näin on sovittu. Reagoin itse vain noihin "korppikotka" ja "ne on miehesi rahoja eikä kuulu sinulle" huuteluihin ja niistä päättelin että huutelijalle taitaa olla kova paikka eikä itse ole oikein tyytyväinen omaan tilanteeseensa.
Ei itselle tulisi mieleenkään tulla huutelemaan päinvastaisessa tilanteessa, että "kyllä ne rahat sinullekin kuuluu" tai "mikäs itsekäs paskiainen sinä olet kun et rahoja jaa" :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika nopeasti mies sai perintöverot maksettua....
Sitä minäkin ihmettelin. Meille tuli perintörahat tilille aika pian perunkirjoituksesta. Perintövero tuli maksuun vasta 7kk perunkirjoituksesta.
No hei...mulle ehti tulla verolaput ennenkuin saatiin omaisuus myytyä ja rahat jaettua....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika nopeasti mies sai perintöverot maksettua....
Sitä minäkin ihmettelin. Meille tuli perintörahat tilille aika pian perunkirjoituksesta. Perintövero tuli maksuun vasta 7kk perunkirjoituksesta.
No hei...mulle ehti tulla verolaput ennenkuin saatiin omaisuus myytyä ja rahat jaettua....
No toki ne verolaput tulee, ei verottajaa kiinnosta onko omaisuutta saatu realisoitua / onko perijöillä rahaa maksaa veroja.
Ap jatkaa. Käyn mielelläni työssä. Minulla on valkituinen tosin pienipalkkainen virka valtiolla. Lähinnä ajattelen että tulevaa eläkettä varten kannattaa pitää virasta lkiinni.
Mies tekee paljon töitä joten mitäpä minä yksin kotona tekisin päivät pitkät?
Mielellään käyn töissä.
Vuototteluvapaata voisi hakea kun tuota rahaa nyt tuli. Siinä tosin ehtoja tiukennettu ihan hurjasti mikä on todella sääli. Siinä olisi työntekijät päässet huilaamaan ja joku työtön saisi töitä vuodeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin vaan tuntuu olevan kova paikka jos joku pystyy elämään parisuhteessa, jossa oikeasti kaikki on yhteistä ja asioista keskustellaan ja päätetään yhdessä. Me olemme myös olleet 19v naimisissa ja aina kaikki on ollut yhteistä. Myös tulevat perinnöt (jotka eivät kyllä tuota luokkaa ole) ovat siinä mielessä yhteisiä, että yhdessä ne käytetään ja päätetään. Tämä on siis molempien osapuolien tahto,
Mä taas sanoisin että "joillekin tuntuu olevan kova paikka jos joku pystyy elämään parisuhteessa, jossa oikeasti kummallakin on oma elämä ja yksityisyys, omat rahat ja hankinnoista ei tarvitse neuvotella". Kukin tyylillään, meille vaan olisi ollut ihan mahdoton ajatus ruveta johonkin yhteisten rahojen systeemiin. Ollaan toki menty vasta kypsällä iällä kimppaan eli molemmilla on ollut oma varallisuus jo hankittuna ja sitä on sen verran ettei tarvitse kauheasti suunnitella kuukausi- tai vuosibudjetteja.
Ai millä perusteella noin sanoisit? Ei minulle ole minkään näköinen paikka jos jollain parisuhteessaan on erilliset rahat. Kyllä minun puolestani saa pitää erilliset rahat ja käyttää 180 000€ perinnön täysin itseensä jos se kerran parisuhteen molemmille osapuolille on ok ja näin on sovittu. Reagoin itse vain noihin "korppikotka" ja "ne on miehesi rahoja eikä kuulu sinulle" huuteluihin ja niistä päättelin että huutelijalle taitaa olla kova paikka eikä itse ole oikein tyytyväinen omaan tilanteeseensa.
Ei itselle tulisi mieleenkään tulla huutelemaan päinvastaisessa tilanteessa, että "kyllä ne rahat sinullekin kuuluu" tai "mikäs itsekäs paskiainen sinä olet kun et rahoja jaa" :D
Korppikotka-huutaja on perinyt tuplasti enemmän ja ihan tyytyväinen elämäänsä. Tällä hetkellä sinkku, mutta koko ikänsä ollut sitä mieltä, että perinnöt ovat henkilökohtaisia. Niiden käytön osalta sananvalta on perillisellä eikä kenelläkään muulla. Mua oksettaisi, jos puoliso yrittäisi alkaa keksiä käyttöä minun perinnölleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijoitatte rahat vaikka osakkeisiin ja joka vuosi tulevilla osingoilla pistätte elämän ranttaliksi. Pääoma säilyy, mutta saatte vähintään 10 000€ osinkoja puhtaana käteen (eli verot vähennettynä) joka vuosi. Sillä voi matkustella, ostaa kotiin jotain uutta tai hankkia uusia vaatteita tai ihan mitä haluatte. Jos nyt tuhlaatte kaikki, niin kohta olette samassa tilanteessa kuin nyt.
Osakkeissa ei pääoman säilyminen ole mitenkään varmaa. En ymmärrä, mitä luotettavaa on enää missään suomalaisfirmassa, pari huonoa muuvia ja minkä tahansa firman kurssi oli sitten siinä. Tai maailmantalous...
Ostaisin ehdottomasti asunnon.
No jos se maailmantalous romahtaa ja pörssit menee nolliin niin eipä se asunto varsinaisesti mikään turvallinen kohde ole myöskään 😅
Vierailija kirjoitti:
Ihana summa rahaa. Jos tuollainen kohdalle osuisi ja olisin lapseton, eläisin sillä loppuikäni. Töistä jäisin pois välittömästi. Muutaman kerran matkustelisin, muuten eläisin suht säästeliäästi. Olispa ihanaa, jotain työkeikkoja vois silloin tällöin heittää, etteibihan pitkästyis.
Kuinkahan vanha olet? Ja mikä oli numerosi matematiikasta aikoinaan?
180 000 € =10000 vuodessa 18 vuodeksi. Ja tonni kuussa kaikkiin menoihin ei ole mitään matkustelu/lekottelu-elämää välttämättä, ainakaan jos pitää vuokraa maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihana summa rahaa. Jos tuollainen kohdalle osuisi ja olisin lapseton, eläisin sillä loppuikäni. Töistä jäisin pois välittömästi. Muutaman kerran matkustelisin, muuten eläisin suht säästeliäästi. Olispa ihanaa, jotain työkeikkoja vois silloin tällöin heittää, etteibihan pitkästyis.
Kuinkahan vanha olet? Ja mikä oli numerosi matematiikasta aikoinaan?
180 000 € =10000 vuodessa 18 vuodeksi. Ja tonni kuussa kaikkiin menoihin ei ole mitään matkustelu/lekottelu-elämää välttämättä, ainakaan jos pitää vuokraa maksaa.
Niin ja siis tuohon laskelmaa sisältyy vielä oletus, että mies antaisi perintösä 100 % vaimolle. En kyllä ymmärrä, miksi antaisi edes 50 % vaimon vapaaherruudelle ellei olisi itsekin jäämässä samaan tapaan pois töistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin vaan tuntuu olevan kova paikka jos joku pystyy elämään parisuhteessa, jossa oikeasti kaikki on yhteistä ja asioista keskustellaan ja päätetään yhdessä. Me olemme myös olleet 19v naimisissa ja aina kaikki on ollut yhteistä. Myös tulevat perinnöt (jotka eivät kyllä tuota luokkaa ole) ovat siinä mielessä yhteisiä, että yhdessä ne käytetään ja päätetään. Tämä on siis molempien osapuolien tahto,
Mä taas sanoisin että "joillekin tuntuu olevan kova paikka jos joku pystyy elämään parisuhteessa, jossa oikeasti kummallakin on oma elämä ja yksityisyys, omat rahat ja hankinnoista ei tarvitse neuvotella". Kukin tyylillään, meille vaan olisi ollut ihan mahdoton ajatus ruveta johonkin yhteisten rahojen systeemiin. Ollaan toki menty vasta kypsällä iällä kimppaan eli molemmilla on ollut oma varallisuus jo hankittuna ja sitä on sen verran ettei tarvitse kauheasti suunnitella kuukausi- tai vuosibudjetteja.
Ai millä perusteella noin sanoisit? Ei minulle ole minkään näköinen paikka jos jollain parisuhteessaan on erilliset rahat. Kyllä minun puolestani saa pitää erilliset rahat ja käyttää 180 000€ perinnön täysin itseensä jos se kerran parisuhteen molemmille osapuolille on ok ja näin on sovittu. Reagoin itse vain noihin "korppikotka" ja "ne on miehesi rahoja eikä kuulu sinulle" huuteluihin ja niistä päättelin että huutelijalle taitaa olla kova paikka eikä itse ole oikein tyytyväinen omaan tilanteeseensa.
Ei itselle tulisi mieleenkään tulla huutelemaan päinvastaisessa tilanteessa, että "kyllä ne rahat sinullekin kuuluu" tai "mikäs itsekäs paskiainen sinä olet kun et rahoja jaa" :D
Korppikotka-huutaja on perinyt tuplasti enemmän ja ihan tyytyväinen elämäänsä. Tällä hetkellä sinkku, mutta koko ikänsä ollut sitä mieltä, että perinnöt ovat henkilökohtaisia. Niiden käytön osalta sananvalta on perillisellä eikä kenelläkään muulla. Mua oksettaisi, jos puoliso yrittäisi alkaa keksiä käyttöä minun perinnölleni.
Niin juuri, pointti tässä on että SINUA oksettaisi jos SINUN puolisosi alkaisi keksiä käyttöä perinnöllesi. Ei se toisesta korppikotkaa tee, jos heidän parisuhteessaan tehdään eri tavalla kuin teidän parisuhteessa, rauhoitu nyt vähän ja lakkaa toisten haukkuminen korppikotkiksi :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin vaan tuntuu olevan kova paikka jos joku pystyy elämään parisuhteessa, jossa oikeasti kaikki on yhteistä ja asioista keskustellaan ja päätetään yhdessä. Me olemme myös olleet 19v naimisissa ja aina kaikki on ollut yhteistä. Myös tulevat perinnöt (jotka eivät kyllä tuota luokkaa ole) ovat siinä mielessä yhteisiä, että yhdessä ne käytetään ja päätetään. Tämä on siis molempien osapuolien tahto,
Mä taas sanoisin että "joillekin tuntuu olevan kova paikka jos joku pystyy elämään parisuhteessa, jossa oikeasti kummallakin on oma elämä ja yksityisyys, omat rahat ja hankinnoista ei tarvitse neuvotella". Kukin tyylillään, meille vaan olisi ollut ihan mahdoton ajatus ruveta johonkin yhteisten rahojen systeemiin. Ollaan toki menty vasta kypsällä iällä kimppaan eli molemmilla on ollut oma varallisuus jo hankittuna ja sitä on sen verran ettei tarvitse kauheasti suunnitella kuukausi- tai vuosibudjetteja.
Ai millä perusteella noin sanoisit? Ei minulle ole minkään näköinen paikka jos jollain parisuhteessaan on erilliset rahat. Kyllä minun puolestani saa pitää erilliset rahat ja käyttää 180 000€ perinnön täysin itseensä jos se kerran parisuhteen molemmille osapuolille on ok ja näin on sovittu. Reagoin itse vain noihin "korppikotka" ja "ne on miehesi rahoja eikä kuulu sinulle" huuteluihin ja niistä päättelin että huutelijalle taitaa olla kova paikka eikä itse ole oikein tyytyväinen omaan tilanteeseensa.
Ei itselle tulisi mieleenkään tulla huutelemaan päinvastaisessa tilanteessa, että "kyllä ne rahat sinullekin kuuluu" tai "mikäs itsekäs paskiainen sinä olet kun et rahoja jaa" :D
Korppikotka-huutaja on perinyt tuplasti enemmän ja ihan tyytyväinen elämäänsä. Tällä hetkellä sinkku, mutta koko ikänsä ollut sitä mieltä, että perinnöt ovat henkilökohtaisia. Niiden käytön osalta sananvalta on perillisellä eikä kenelläkään muulla. Mua oksettaisi, jos puoliso yrittäisi alkaa keksiä käyttöä minun perinnölleni.
Niin juuri, pointti tässä on että SINUA oksettaisi jos SINUN puolisosi alkaisi keksiä käyttöä perinnöllesi. Ei se toisesta korppikotkaa tee, jos heidän parisuhteessaan tehdään eri tavalla kuin teidän parisuhteessa, rauhoitu nyt vähän ja lakkaa toisten haukkuminen korppikotkiksi :)
Minua oksettaisi myös olla härkkimässä toisen perintö- tai lahjavaroja. Eksällä näitä oli. Mutta jokin tavallaan.
Ihana summa rahaa. Jos tuollainen kohdalle osuisi ja olisin lapseton, eläisin sillä loppuikäni. Töistä jäisin pois välittömästi. Muutaman kerran matkustelisin, muuten eläisin suht säästeliäästi. Olispa ihanaa, jotain työkeikkoja vois silloin tällöin heittää, etteibihan pitkästyis.