Eurojackpot-haaveiluketju. 50 miljoonaa napsahtaa tilillesi, mitä teet?
Minä lopettaisin työt ja opiskelisin lopun ikäni niitä näitä. Kävisin laulutunneilla, opiskelisin taidehistoriaa, kieliä, lääketiedettä. Hankkisin todella laajan yleissivistyksen ihan vain itseni takia.
Matkustelisin paljon ja hankkisin Italiasta ison talon, josta tulisi myöhemmin koko suvun (jälkeläisteni) kesäpaikka.
Hankkisin siivoojan ja kokin, joka tekisi minulle terveellistä välimerellistä ruokaa.
Siinäpä se. Tuohon kaikkeen riittää hyvin 10 miljoonaa, joten loput 40 miljoonaa jakaisin läheisilleni.
Kommentit (58)
Ap lisää: maksaisin asuntolainan pois. Hoitaisin hampaani suoriksi ja pienennyttäisin niskakipua aiheuttavat isot rintani.
Laittaisin tekstarin pomolle että töihin en oo enää tulossa, en vaivautuis edes soittamaan :D Vittuakaan kiinnostais irtisanomisajat ja mahdolliset seuraukset :D
Koulujakaan ei tarvitsisi miettiä että pitäiskö sitä opiskella vielä jotakin, opiskelisin tasan ainoostaan mieheni äidinkieltä ja ottaisin yksityistunteja tms, käyttäisin ihan reilusti aikaa siihen.
Ostettaisiin pari kämppää. Meille oma lukaali Helsingin keskustasta (esim Kaartinkaupunki, Eira, Punavuori, Ullanlinna tms) ja miehen kotimaasta kesäasunto (tai siis ihan helvetinmoinen huvila) ja käytäisi siellä usein.
Myös jostain parin tunnin ajomatkan säteeltä kesämökki järven rannalta.
Järjestäisin jättimäiset juhlat kaikille ystäville ja sukulaisille, miehen suku ja kaikki ystävät maksettaisiin lennoilla ja hotelleilla tänne juhlimaan myös.
Käytäisiin ravintoloissa usein, siivooja kävisi pari kertaa viikossa.
Alettaisi heti duunaamaan lasta ja tokihan synnytys tapahtuisi keisarileikkauksella ja siinä samalla voitaisi kiristää vatsanahka kuosiin ja tissit parannella sitten myöhemmin :D Lapselle toki hoitaja.
Shoppailisin helvetisti, suosisin suomalaista ja ostaisin design kalusteita ja valaisimia.
Autonkin voisi ostaa, ei nyt mitään ihmeellistä kun ei sitä täällä tarvitse, mutta voisipa sitten ajella huvikseen.
Tehtäisiin kiertomatka Aasiaan, ei mitään rinkka selässä kiertelyä vaan luksushotelleita. Ehkä voisi käydä Afrikassa ja paremmin syventyä Etelä-Amerikkaan.
Maksaisin perheen velat pois, äidille ostaisin asunnon ja veljeä avustaisin rahallisesti mutta harkiten (koska on ns. loinen) että pääsisi jaloilleen elämässä ja palkitsisin häntä kun saa aikaan edistystä.
Ostaisin lahjoja kaikille.
Tulipa muuten hyvä mieli pelkästä unelmoinnistakin :)
Huvittelin pari viikkoa sitten tekemällä listan kohteista.
Omaisille uudet, mieleiset kodit. Ystäville ja heidän vanhemmilleen asuntoja, autoja, matkoja tms. Eläinsuojeluun ja syöpähoitoihin rahaa. Vähävaraisille lapsille tabletteja koulua varten. Remontteja ja avustusta vanhuksille. Maksaisin salaa useamman naapurini vuokrat ainakin vuodeksi eteenpäin ja pyytäisin, että omistava taho ilmoittaisi heille asiasta kertomatta nimeäni.
Minulle uusi ja viehättävä koti, jossa on vähintään kaksi kylpyhuonetta. Matkoja Bostoniin, Kroatiaan, Prinssi Edwardin saarelle, Key Westiin, Miamiin, Etelä-Amerikkaan, Islantiin jne. Talvet asuisin lämpimässä maassa.
Tärkeä teko: remppauttaisin nykyisen vuokra-asuntoni salaa seuraavaa asukasta varten. Vaihdattaisin kylpyhuoneen kaakelit, hankkisin pienen ammeen ja maalauttaisin puisen katon valkoiseksi. Laittaisin asuntoon parketin. Katoista voisi hioa pois popcornin. Keittiöön uudet sähkölaitteet ja harmaiden ovien tilalle valkoiset ovet kaappeihin. Ai niin, teettäisin vielä lasitetulle parvekkeelle puusta lattian. Kaunis ja alle 10 vuotta sitten rakennettu asunto, mutta muutama kohta riipii sieluani.
Lopettaisin opiskelut. Maksaisin äitini asuntolainan. Ostaisin minulle ja miehelleni ihanan omakotitalon jostain vähän syrjemmältä, ei maaseudulta mutta ei kaupungistakaan. Hankkisin kaksi koiraa sekä kaksi kissaa ja teettäisin niille kivoja oleskelupaikkoja. Tekisin vapaaehtoistyötä löytöeläinkodissa sekä lahjoittaisin rahaa eläinten oikeuksia ajaville järjestöille. Jos perheenjäsenistä joku haluaisi jotakin, ostaisin sen heille (en antaisi rahana, vaan ostaisin asian ja antaisin heille välttääkseni lahjaveron). Eläisin suht tavallista, pröystäilemätöntä elämää.
täällähän ne jo kaikki tulikin!
Ihan ekana ostaisin itselleni uudet hampaat. Sitten etsisin parhaat mahdolliset lääkärit tutkimaan minut ja kertomaan mikä minulla on vikana, kun ei nämä arvauskeskuksen kandit ja puoskarit tunnu löytävän mitään vikaa, vaikka kipuja ja särkyjä on. Töitä en kokonaan jättäisi, pitäähän sitä ihmisellä mieleinen harrastus olla, tunteja voisin kyllä vähentää.
Katselisin talon Espanjasta talvia varten ja kesäasunnoksi huvilan täältä järven rannalta. Ostaisin myös sijoitusasunnot suurimmista yliopistokaupungeista silmällä pitäen lasteni opiskeluja, eli Hki, Tku ja Tre. Laittaisin lapsille pesämunaa rahastoihin. Maksaisin sisarusteni asuntovelat pois. Ostaisin Audin kaikilla herkuilla. Opiskelisin kieliä ja muuta mielenkiintoista.
Vierailija kirjoitti:
Minä lopettaisin työt ja opiskelisin lopun ikäni niitä näitä. Kävisin laulutunneilla, opiskelisin taidehistoriaa, kieliä, lääketiedettä. Hankkisin todella laajan yleissivistyksen ihan vain itseni takia.
Matkustelisin paljon ja hankkisin Italiasta ison talon, josta tulisi myöhemmin koko suvun (jälkeläisteni) kesäpaikka.
Hankkisin siivoojan ja kokin, joka tekisi minulle terveellistä välimerellistä ruokaa.
Siinäpä se. Tuohon kaikkeen riittää hyvin 10 miljoonaa, joten loput 40 miljoonaa jakaisin läheisilleni.
Tuo jakaminen ei ole lainkaan viisas päätös, jos siis läheisille meinaa potista siivun antaa, vaan tehdä, kuten esimerkiksi tämä edellinen kansallisen loton jättipotin, eli 14 miljoonaa voittanut ja useammat muut jättipotin voittaneet ovat tehneet. Tuo 14 miljoonan potin voittajahan oli jonkun aikaa "kadoksissa". Olin tuolloin satavarma, että kun voittaja viimein julkaistaan, niin "paljastuu" että kyseessä onkin kimppaporukka, kuten olikin. Siellä siis oli välittömästi voiton jälkeen alkanut suunnittelu, ketä otetaan "kimppalottoon" mukaan.
Eli voiton napsahtaessa alkaa vimmattu suunnittelu ja lakimiesten kanssa neuvottelu ja mietintä ketä läheisiä otetaan kimppaan. Kyseessähän on siis puhdas verosuunnittelu, eli veronkierto. Kun papparainen voittaa ison potin, niin hänhän luonnollisesti haluaa jakaa potista sievoiset summat jälkeläisilleen. Jos sen teet sen jälkeen, kun olet potin voittanut, niin napsahtaa lahjavero, eli valtio napsaisee potista sievoisen summan. Mutta kun ilmoitat, että kyseessä oli kimppalotto ja ilmoitat kimppaan ne, keille haluat rahaa lahjoittaa, niin he saavat koko summan verottomana, koska lottovoitosta (myös eurojackpotista) on jo verot maksettu.
Nauttisin siitä rahan tuomasta vapaudesta. Ei tarvitsisi enää jatkuvasti laskea riittääkö rahat. Ensimmäiseksi veisin lapset kaupoille ja ostaisin kerrankin kunnollisia laadukkaita vaatteita, kenkiä ja harrastusvälineitä.
Vierailija kirjoitti:
Sitten pikkuhiljaa firmalla alkaisikin yllätten mennä kokoajan paremmin, josta tietysti antaisit infoa työkavereille ja sitten puolenvuoden päästä olisi aika sanoa itsensä irti, koska firmalla menee niin lujaa, että kaikki panostus täytyy suunnata siihen.
Ihan turha tarinoida jostain huippunopeasti menestykseen ponnahtavasta yrityksestä, koska sellaisen olemassaolon (tai olemattomuuden) voisi todennäköisesti saada selville.
Maksaisin velat, ostaisin omakotitalon isolla pihalla, palkkaisin siivoojan. Tekisin harrastuksesta itselleni ammatin ilman rahallisia tavoitteita. Tukisin hyväntekeväisyyttä anonyymisti. Rakennuttaisin itselleni linnan. Pyrkisin kuluttamaan kaikki rahat ennen kuolemaani tai budjetoisin ne hyväntekeväisyyteen jonkinlaisina rahastoina. Hautakivekseni teettäisin patsaan itsestäni.
Köyhille ja luonnonsuojeluun 30 miljoonaa.
Sijoittaisin muutaman miljoonan.
Jakaisin rahaa lähimmilleni.
Säästöön 10-15 miljoonaa.
Ostaisin itselleni talon ym. huonekaluja ja tilpehööriä.
Vierailija kirjoitti:
Maksaisin velat, ostaisin omakotitalon isolla pihalla, palkkaisin siivoojan. Tekisin harrastuksesta itselleni ammatin ilman rahallisia tavoitteita. Tukisin hyväntekeväisyyttä anonyymisti. Rakennuttaisin itselleni linnan. Pyrkisin kuluttamaan kaikki rahat ennen kuolemaani tai budjetoisin ne hyväntekeväisyyteen jonkinlaisina rahastoina. Hautakivekseni teettäisin patsaan itsestäni.
Linnaidea on hyvä.
Pakko udella: miltä sinä näytät, kun haluat itsestäsi patsaan? :)
Huorija ja huumehija kunnes kuolema koittaa
Ensiksi harjoittaisin veronkiertoa (Suomen tosi rikkaat ihmiset ja yritykset sanovat sitä verosuunnitteluksi, mutta lotto/eurojackpotvoittaja on totta kai automaattisesti veronkiertäjä) ja täyttäisin sen lomakkeen, jonka mukaan voitto olisikin tullut porukalle. Minun porukkaani kuuluisivat aviomies (10 prosentin osuudella), hyvä ystäväni ja naapurini (viiden prosentin osuudella) ja monivuotinen kampaajani, joka myös on ystäväni ja jolla on taloudellisesti tällä hetkellä tosi tiukkaa (myös hän viiden prosentin osuudella). Sitten alkaisimme mieheni kanssa katsastaa myytävinä olevat eteläisen Suomen isot omakotitalot merenrantatontilla ja myös rakentamattomat tontit, jos rakennuttaismmekin täysin oman makumme mukaisen talon. Antaisin paljon myös hyväntekeväisyyteen, varsinkin eläinsuojeluun ja Hurstin auttamisjärjestölle sekä muille huono-osaisten auttamiseksi tarkoitetuille järjestöille, anonyymisti totta kai. Minä ja mieheni olemme lapsettomia, joten melkein ensimmäiseksi kävisin lakimiehen puheilla tekemässä testamentin, jossa määräisin, että minun ja mieheni kuoleman jälkeen kaikki jäljellä oleva omaisuus menisi hyväntekeväisyyteen, muille sukulaisilleni en jättäisi sentin senttiä (on tällaisiakin perheitä, joiden jäsenet eivät tule toimeen keskenään). Maallista materiaa tulisi tietysti hankittua jonkin verran, mutta en usko, että meistä olisi kauhean pröystäilijöiksi. Ei siis kultaisia hanoja kylpyhuoneisiin eikä Bugatti Chironia autoksi. Mies olisi innostunut Ferrari Californiasta, mutta ei niitäkään vissiin enää tehdä, joten se olisi sitten käytetty auto sekin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten pikkuhiljaa firmalla alkaisikin yllätten mennä kokoajan paremmin, josta tietysti antaisit infoa työkavereille ja sitten puolenvuoden päästä olisi aika sanoa itsensä irti, koska firmalla menee niin lujaa, että kaikki panostus täytyy suunnata siihen.
Ihan turha tarinoida jostain huippunopeasti menestykseen ponnahtavasta yrityksestä, koska sellaisen olemassaolon (tai olemattomuuden) voisi todennäköisesti saada selville.
Et sinä sitä mistään selville saa kuin korkeintaan ensimmäisen tilinpäätöksen jälkeen, joka voi olla jossain puolentoistavuoden päässä, eikä se tilinpäätöskään kaikkea kerro. Ja mikä ihmeen motivaatio olisi jollain alkaa penkomaan minun firmani tietoja???
Kyllä minä tunnen muutaman kaverin, jotka ovat nouseet melko nopeasti menestykseen oman firman perustettuaan (tunnen toki useampia, jotka eivät ole menestyneet). Yksi juurikin entinen työkaverini sanoi itsensä irti ja lähti opiskelemaan. Perusti siinä sivussa firman, jota oli tarkoitus harrastaa opiskelujen lomassa. Opiskelut jäi heti kättelyssä, kun firma nousi välittömästi melkoiseen lentoon, joka on jatkunut nyt jo toistakymmentä vuotta ja, kaveri on nykyään alansa merkittävimpiä yrittäjiä Suomessa. Ei minulla ole tullut mieleenkään ruveta hänen firmansa taustoja penkomaan ja miksi ihmeessä sen tekisin???
Sitäpaitsi, eihän tuossa jutussani ollut kyse mistään huippunopeasta "menestyksestä", vaan siitä, että siitä firmasta saisi elannon ja että firma on alkanut työllistää niin paljon, että se vaatii koko työpanoksen ja siksi olisi jätettävä päivätyö. Sitähän voisi perustaa useamman firman samalla ja näille ristikkäisiä omistuksia. Sinne sekaan vielä sijoitusvakuutuksia Sipilän tapaan. Siinä sitä olisikin jollekin uteliaalle selvittelyä, eikä siltikään pääsisi alkua pidemmälle ;)
Ensiksi ostaisin itselleni asunnon keskustasta, maksimibudjetti joku 2-3 milj. euroa. Sitten sisustaisin asunnon ja hankkisin sinne jonkun hienon Aivazovskin maalauksen. Tilaisin myös samantien siivoojan, joka kävisi kerran viikossa (torstaisin) laittamassa paikat kuntoon. Ruokaa en varmaan juurikaan enää vaivautuisi laittamaan, iltapalaa lukuunottamatta, vaan söisin about aina ulkona tai hakisin noutoruokaa.
Autonkin ostaisin, mutta saisin odotella vuoteen 2017 kunnes Teslan uusin (sähköauto)malli tulee myyntiin. (En maksaisi autosta +100 000 euroa vaikka rahaa olisikin, joten tuo +- 40 000 euron hintainen olisi minulle aivan passeli).
Työt lopettaisin tietysti myös samantien ja alkaisin tehdä harrastuspohjalta töitä yhdessä tiettyä lapsi-ja nuorisoryhmää auttavassa yhdistyksessä. Ei siis mitään 8-16 menoa. Lahjottaisin tälle yhdistykselle myös rahaa noin 10 miljoonaa (ja satunnaisesti muuhun hyväntekeväisyyteen).
Lomailisin pitkään ja antaumuksella joka vuosi. Voisin aloittaa vaikka seilaamalla Queen Elizabeth II:lla Southamptonista New Yorkiin. Ensi joulun viettäisin Antarktiksen matkalla.
Parille sukulaiselle ja kaverille lahjottaisin myös rahaa, yhteensä ehkä noin 10 miljoonaa.
Lahjottaisin d1 tutkimukseen 5 miljoonaa ainakin.sitten antaisin läheisille rahaa yhteensä n.3 millii.muuttaisin ulkomaille ja ostaisin talon ja veneen sekä auton.sijoittaisin pari millii ja bilettäisin ja matkustaisin
Menisin yksityislääkärille hoidattamaan "ongelmaani". Ei tarvisi murehtia kun yleiselle ei pääse ja yksityiselle ole varaa. Ja tietysti nämä jo mainitut lainan maksut ja kesämökit. Kävisin kauneushoidoissa ja hieronnoissa ym.