Päätin lopettaa nyt kokonaan "parisuhteen hoidon"

Ap älä välitä noista hulluista jankkaajista. Itse tiedät paremmin mikä tilanteenne on. Ehkä voisit käydä itseksesikin juttelemassa parisuhdeterapeutilla ellei mies suostu mukaan. Tilanne selkiäisi ja se, mitä vaihtoehtoja on ja mitä itse haluat.

Vierailija kirjoitti:

Sivusuhde voisi teillä toimia! Mieskin saisi nuorta ja nättiä. Ja sinä ap munaa.

Thaikkuihin vaan ja yhteinen toy boy shemale!

Ootkohan sä ap mun miehen kanssa naimisissa? Oletko muuten viime aikoina kirjoittanut tänne vähän samasta aiheesta (+ ehkä liikunnasta ne saattoi olla jonkun toisenkin) pari muutakin ketjua? Pari viikkoa sitten ilmoitin miehelleni myös että jatkossa mun osalta on hänen ja mun aikaa, jos hän kaipaa yhteistä aikaa saa järjestää sen itse. Mies vetoaa aina ajanpuutteeseen ja siihen ettei ole lapsenvahtia, mutta sitten ei innostu mistään vaikka olisikin. Jos on joku oma reissu mihin pitäisi päästä, hankkii tietysti lastenvahdit tarvittaessa kuukausia ennen. Ja todella, on hyvä isä. Lapsille on aikaa ja huomiota, mikä on tietysti hyvä mutta. Jos sanon että minusta tuntuu ettei parisuhdettamme juurikaan enää edes ole, vastaa juuri noin, "minä teen niin paljon teidän eteen". Tekeekin. Mutta en ole sitä pyytänyt tai tarvinnut vaan kosketusta ja kahdenkeskistä aikaa! Ei tunnu ymmärtävän mitään kun yritän tuota hänelle selittää.

En mä mitään tuollaista ilmoita. Olen aina valmis viettämään iltaisin miehen kanssa aikaa, jos suinkin jaksan kun olen aikaisin herännyt. Mutta mitä siinä sitten tehdään niin katsotaan leffaa. Kuten kaverin tai kämppiksenkin kanssa voisi tehdä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä on erilaisia parisuhdemalleja. Joista yksi, hyvin yleinen, on se, ettei parisuhteesta tehdä mitään projektia, vaan eletään sitä elämää sellaisena kuin se on. Joskus se toki tarkoittaa sitä, että se itsekkäämpi  puolisko ei vaan halua venyä miettimään toisen tarpeita, mutta hyvin usein siitäkään ei ole kyse, ja tämä parisuhdemalli toimii monilla oikein hyvin. Molemmilla on elämässään niin kaikenlaista puuhaa, että suurin rakkauden osoitus on se, ettei kuormita toista ja itseä ylimääräisillä vaatimuksilla siitä, miten omassa kodissaan pitäisi olla ja elää ja puhua ja toimia toisen mieliksi.

Jos perheessä on pienet lapset ja vanhemmat on väsyneitä, niin kaikenlainen ylimääräinen säätäminen voi vaan olla liikaa. Turhanpäiväistä. Parisuhde voisi paremmin, jos senkin aikaa mies olisi pilkillä ja nainen kahvilla kavereidensa kanssa ja molemmat tulisivat kotiin hyväntuulisina ja levänneinä.

Mitäpä ap, jos lakkaisit ajattelemasta, että teidän parisuhteessa on jotain vialla, ja hyväksyisit sen, että tällainen parisuhde teillä nyt vaan on. Kun käsittelee sen pettymyksensä, energiaa vapautuu valtavasti eikä ne täyttymättömät toiveet ole jatkuvasti siinä teidän välissä. Sullakin on silloin enemmän vapautta olla sellainen kuin olet, kun et enää murehdi sitä, että et saa toiselta mitä haluat. Ihmiset nyt vaan hyvin harvoin jaksavat olla koko loppuelämän kestävän avioliiton ajan sellaisia kuin puoliso haluaa. Sen jälkeen, kun tämä asia on käyty läpi, parisuhde on entistä realistisempi, ja siitä voi tulla monella tavalla onnellisempi. Sitä ymmärtää paremmin, että parisuhteessa todellakin on kaksi erillistä ihmistä elämässä yhdessä mutta siltikin kumpikin elää sitä omaa elämäänsä. 

Pitkien onnellisten parisuhteiden salaisuus ei ole loistava seksi ja jatkuva tyytyväisyys kumppaniin, vaan arkeen rakennettu ystävällisyys hyvinä ja huonoina päivinä. 

Tämä oli todella hyvin sanottu.

Jaa... Mä vaan mietin, että mitä tuollaisella parisuhteella ihan oikeasti tekee? Että asustellaan kämppiksinä japuuhaillaan omia juttuja ja yritetään olla ystävällisiä toinen toiselle.

Meillä varmaan oli just tuollainen suhde exän kanssa, mä olin tyytymätön, hän lopulta haki eroa, joka ei sitten mussa tuntunut miltään, paitsi lasten takia. En enää ikinä suostuisi moiseen, yksin on paljon parempi olla.

Joo olen kirjoitellut. Ja ihan siksi, kun olen niin paksupäinen etten pysty hyväksymään sitä ja alistumaan siihen ajatukseen, etten kiinnosta miestäni. Miten oppisin hyväksymään sen ja lopettamaan tämän jankkaamisen niin täällä kuin kotonakin? Haluaisin päästä yksin vaikka kuukaudeksi ulkomaille ottamaan vähän etäisyyttä asiaan mutta enhän minä mihinkään pääse. Hyvä että edes salille pari kertaa viikossa. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos oon ollu puutteessa niin levittelen vähän alasti. Ei oo kertaakaan mies jäänyt sohvalle kattomaan telkkua. Ei valittamalla saa seksiä, vaan teoilla. Pidä vähän säpinää yllä! Älä nalkuta!

Enkö jo antanut ymmärtää, että olen sitäkin tehnyt viime vuosina jo liiaksi? Mies kokee suorat aloitteet ja levittelyt painostamisena, vaikka sellaisten jälkeen yleensä olenkin saanut seksiä, en tosin edes joka kerta, vaan mies on ennemmin ollut tietokoneella. En todellakaan aio nöyryyttää itseäni enää koskaan sillä tavalla. Olen päättänyt ehdottomasti lopettaa kokonaan seksialoitteiden teon ja seksistä puhumisenkin, siis oma aloitteisesti. Pallo on nyt täysin miehellä.

Mies on monesti koittanut selittää tilannetta tosiaan sillä, että nyt on tällainen vaihe. Kuinka kauan se vaihe saa hänen mielestään kestää, ennen kuin on oikeus hakea huomiota muualta?

ap

Haluat seksiä, mutta et tehdä alotteita... Ok... No kuset omiin nilkkoihisi kyllä! Luin että miehesi on haukkunut ulkonäköäsi :/ Miksi et ole siitä täällä kertonut? Sanonut vaan että oot kuuma MUITTEN mielestä. Voi ap... Ikäsi?

En ole ap, mutta ymmärrän kyllä. Ap:lla on terveet halut ja naisen tarpeet. Hän tarvitsisi paremman miehen tai sitten jotenkin herättämään nykyisen todellisuuteen. Mulla oli myös joskus mies, joka halusi kerran viikossa ja minä joka päivä. Olin sitten se, joka aina ehdotteli. Ja mies haukkui nymfoksi. Nyt on mies, joka haluaa enemmän kuin minä, monta kertaa päivässä. Yhdessä vaiheessa sekin oli ongelma ja koin seksin painostavana. Nyt avaan miehelle haarat kun hän haluaa, vaikka mua ei aina haluttaisi.

Meillä oli asiasta kovia riitojakin vielä pari kuukautta sitten, mutta mies ymmärsi joustaa, joten minäkin joustin. Tämä sopii nyt meille. Omat halut ovat muutenkin vähän olleet kadoksissa muistakin syistä. Aina nämä asiat eivät mene parisuhteessa yksiin. On hyvä olla joustava molemmin puolin.

Ap:n tapauksessa se ap on vain saanut olla se joustava osapuoli ja nyt on jousi katkennut. Ihan ymmärrettävää. En ap:nä enää odottaisi vaan nostaisin kissan pöydälle: miksi et mieheni halua minua? So what jos painostaa. Välillä ihminen on vähän tyhmä. Minäkin olen miehen mielestä joskus välinpitämätön ja tunnekylmä, vaikka itse ajattelen toisin. Hyvä, että herätti minut. Miehet usein myös arvostavat suoraa puhetta. Vihjaava toiminta ei välttämättä auta vaan vie vain aikaa. Menee vuosia hukkaan.

Ja jos mies syttyy nuoremmasta ja vanhempi akka ei enää kiihota voi miehen vaihtaa tai ottaa sen rakastajan. Oma miesystäväni itse asiassa innostuu vähän vanhemmista, vaikka on vasta kolmekymppinen. Olin itsekin joskus suhteessa viisikymppisen kanssa ja innostun myös itseäni nuoremmista. Ihmisiä on erilaisia ja elämä on lyhyt, joten ei kannata törsätä sitä väärän tyypin kanssa. Tykkääväthän jotkut hyvin laihoista ja jotkut todella lihavistakin. Jokaiselle omansa.

Kerrotko lapsillekkin sitten et joo isi ja äiti eros... Muuten kaikki oli hyvin mut äiti sai liian vähän kullia?

Kertoisitko ap vielä kerran ihan suoraan mistä kiikastaa, kun en ymmärrä...

Et saa seksiä mieheltäsi, mutta miehesi panee sua?

Et halua pettää, mutta mietit syrjähyppyä?

Onko tässä nyt vaan niin et sun mies ei enää kiinnosta sua, eikä toiste päin?

Vierailija kirjoitti:

Kerrotko lapsillekkin sitten et joo isi ja äiti eros... Muuten kaikki oli hyvin mut äiti sai liian vähän kullia?

Sehän olisi valhe, että "Muuten kaikki oli hyvin".

Voisi kertoa myös, että isä unohti, että äiti oli tyttö.

Vierailija kirjoitti:

Kerrotko lapsillekkin sitten et joo isi ja äiti eros... Muuten kaikki oli hyvin mut äiti sai liian vähän kullia?

Mun porukat eros ehkä just samasta syystä. Onneks omena tippu kaaaaaauas puusta eikä itellä vaan kulli mielessä. Toki, läheisyys ja seksi kuuluu hyvään liittoon. Mutta jos sitä ei ole, niin varmasti tulee olemaan kun laittaa muuta asiat ensin kuntoon!

Voi kun ihmiset ajattelisivat muullakin kun alapäällään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrotko lapsillekkin sitten et joo isi ja äiti eros... Muuten kaikki oli hyvin mut äiti sai liian vähän kullia?

Sehän olisi valhe, että "Muuten kaikki oli hyvin".

Voisi kertoa myös, että isä unohti, että äiti oli tyttö.

Ai että nyt kusee jo muutenki koko äijä ettei vaan olekkaan pelkkä pihtari? Ja yhyy, isi panee tyttöjä :D

Tuskin se mies sieltä yhtäkkiä tulee halimaan ja pusimaan jos ap naama norsun vitulla 24/7 ja ties kuinka kauan. Keskustelkaa, ihmiset! Pitäkää suhde hyvänä! Ei lopu seksi!

Ja kuka edes päästää parisuhdettaan tuohon jamaan! Soosoo, aapee.

Kuinka helvetin kauan ootte ollu yhessä ku noin paljo vituttaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrotko lapsillekkin sitten et joo isi ja äiti eros... Muuten kaikki oli hyvin mut äiti sai liian vähän kullia?

Sehän olisi valhe, että "Muuten kaikki oli hyvin".

Voisi kertoa myös, että isä unohti, että äiti oli tyttö.

Huoh, ja sitten ihmetellään miksi liitot ei kestä. Kun ollaan vaan "minäminäminäminäminä..." Ei muulla väliä? Osta ap dildo! Runkkaa miehes nähde ni varmana tulee panee! Mistä vetoa?

Vierailija kirjoitti:

Kertoisitko ap vielä kerran ihan suoraan mistä kiikastaa, kun en ymmärrä...

Et saa seksiä mieheltäsi, mutta miehesi panee sua?

Et halua pettää, mutta mietit syrjähyppyä?

Onko tässä nyt vaan niin et sun mies ei enää kiinnosta sua, eikä toiste päin?

Olen saanut, mutta liian harvoin ja vähän jne. ja minusta tuntuu siltä, että lähinnä velvollisuudesta (ettei mulla olisi perusteita valittaa olevani kokonaan ilman). En mieti konkreettista syrjähyppyä, haluaisin vain tietää, että jos haluaisin, saisin sitten joltakulta muulta, jos omalta en. Myös sitä huomiota ylipäätään. Mieheni kyllä kiinnostaa minua, mutta ei se pidemmän päälle riitä kun itse en saa huomiota naisena. ap

Vierailija kirjoitti:

Kerrotko lapsillekkin sitten et joo isi ja äiti eros... Muuten kaikki oli hyvin mut äiti sai liian vähän kullia?

Mitäs sanot miehille jotka valittavat että vaimo pihtaa? Veikkaan että jätä muijas. Ja kuulostaako ap susta todellakin siltä, että "muuten oli kaikki hyvin?" HEI PLZ.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertoisitko ap vielä kerran ihan suoraan mistä kiikastaa, kun en ymmärrä...

Et saa seksiä mieheltäsi, mutta miehesi panee sua?

Et halua pettää, mutta mietit syrjähyppyä?

Onko tässä nyt vaan niin et sun mies ei enää kiinnosta sua, eikä toiste päin?

Olen saanut, mutta liian harvoin ja vähän jne. ja minusta tuntuu siltä, että lähinnä velvollisuudesta (ettei mulla olisi perusteita valittaa olevani kokonaan ilman). En mieti konkreettista syrjähyppyä, haluaisin vain tietää, että jos haluaisin, saisin sitten joltakulta muulta, jos omalta en. Myös sitä huomiota ylipäätään. Mieheni kyllä kiinnostaa minua, mutta ei se pidemmän päälle riitä kun itse en saa huomiota naisena. ap

Mistä tuollainen huomiohuoraaminen kumpuaa? :( Tuostakin voi lukea että haluut vaan tietää että kelpaat vieraille miehille. Ajajttelet kyllä sairaasti. Nyt päänuppi kuntoon!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrotko lapsillekkin sitten et joo isi ja äiti eros... Muuten kaikki oli hyvin mut äiti sai liian vähän kullia?

Mitäs sanot miehille jotka valittavat että vaimo pihtaa? Veikkaan että jätä muijas. Ja kuulostaako ap susta todellakin siltä, että "muuten oli kaikki hyvin?" HEI PLZ.

Mutta kun tuo mies ei pihtaa. Panee vaan väärin tms :D

Ja pakko myöntää etten tiijä noista paljoo. Itse en pihtaa, eikä multa olla pihdattu. Mutta en ole toiminutkaan kuten ap. Tuo pelkkä otsikkokin kertoo jo paljon. Ei edes halua selvittää asioita. Haluaa vaan huomiota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertoisitko ap vielä kerran ihan suoraan mistä kiikastaa, kun en ymmärrä...

Et saa seksiä mieheltäsi, mutta miehesi panee sua?

Et halua pettää, mutta mietit syrjähyppyä?

Onko tässä nyt vaan niin et sun mies ei enää kiinnosta sua, eikä toiste päin?

Olen saanut, mutta liian harvoin ja vähän jne. ja minusta tuntuu siltä, että lähinnä velvollisuudesta (ettei mulla olisi perusteita valittaa olevani kokonaan ilman). En mieti konkreettista syrjähyppyä, haluaisin vain tietää, että jos haluaisin, saisin sitten joltakulta muulta, jos omalta en. Myös sitä huomiota ylipäätään. Mieheni kyllä kiinnostaa minua, mutta ei se pidemmän päälle riitä kun itse en saa huomiota naisena. ap

Et halua konkreettista syrjähyppyä, mutta haluat tietää että syrjähyppy olisi mahdollinen... MITÄH??? En nyt ymmärrä yhtään :DDD