Päätin lopettaa nyt kokonaan "parisuhteen hoidon"

Hohhoijaa. Mies sitä, mies tätä, valivalivali... MINÄ olen ollut hyvä, MINÄ olen yrittänyt, minä, minä minä. No eroa sitten, niin SINÄ. Piruako jäät suhteeseen jos mies kerran on niin huono? XD

Tuskin se miehes huomaa. Mä lopetin just siivoamisen, ruoan laiton sille, pyykinpesun yms. Ihan vaan sen takia että mä en enää jaksa. Yhden lapsen kanssa olen kotona ja toista odotan viimeisilläni. Kaikki pyynnöt mitä esitän miehelle, menee toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Ei tee kotona koskaan mitään eikä osallistu minkään asioiden hoitoon tai organisointiin. Vauva syntyy lähipäivinä eikä sänkyä ole kasattu, vaatteita pesty, petivaatteita pesty, kaukaloa haettu, ei mitään. Mies aina sanoo että hän ei kerkeä kun käy töissä. Ihan perus virka työajat sillä on, kummasti kaikkien muiden miehet kerkeää. Ja kummasti sillä on töiden jälkeen aikaa käydä salilla, harrastuksissa, menoillaan, nukkua ip unia yms.

Mun pointti on se että ei ne assholet huomaa kun nainen lyö hanskat tiskiin. Ehkä se huomaa kun joku päivä oon pakannu mun ja lasten kamat ja muuttanu pois. En tiedä huomaako sittenkään. Näin kauan oon tätä kestäny vaa lasten takia. Nyt kattelen aktiivisesti mulle ja lapsille asuntoa. Lapsethan tästä tulee kärsimään mutta nyt mun on pakko ajatella kerran edes itseäni myös. Ot

Tarkoitukseni onkin nyt selvittää, tekeekö mies oma-aloitteisesti yhtään mitään parisuhteen eteen nyt, kun minä en enää tee enkä puhu asiasta mitään. Ei se eroaminen koskaan ole ihan yksinkertaista kun pienet lapset, talo jne... Enkä tässä tilanteessa edes haluaisi ainakaan vielä erota, vaan juurikin selvittää, mikä se miehen panostus suhteeseen on siinä tilanteessa, kun oma panostukseni on nolla.

Siis nimenomaan PARIsihteeseen. Aion olla ehkä tavallistakin ystävällisempi tms, mutta ihan kaverimeiningillä enkä vahingossakaan osoita mitään läheisyyttä saati seksihaluja miestä kohtaan, enkä suunnittele enää mitään kahdenkeskisiä menoja jne. Ap

Meillä mies tekee kyllä vaikka mitä asioita PERHEEN eteen, varmaan enemmän ja paremmin kuin minä. Siinä näkyy juuri se, että kyllä perhe ja lapset miestä kiinnostavat, mutta minä en kiinnosta, eikä meidän PARIsuhde. Ap

Minä lopetin aikanaan myös. Kaksi vuotta meni kunnes erottiin. Ei tajunnut mitä tapahtui, tuli kuulema epämääräinen huono fiilis ja haki uuden naisen. Ei ne tajua.

Mä jotenkin kyllä uskon että mies tajuaa. Mitä se sen jälkeen tekee, on kiinni siitä, kiinnostaako sitä tehdä asialle mitään.

Yksi asia mikä mua ärsyttää on se, että melkein päivittäin mies esimerkiksi kyllä halaa tms. mutta aina lasten nähden ja ikään kuin esityksenä lapsille siitä, että meidän perheessä on läheisyyttä jne. Kun olemme kaksin ja lapset nukkumassa, ei vahingossakaan koske muhun. Ap

Meillä on sellainen tilanne, että nyt pitää puhua ja panostaa parisuhteeseen tai muuten.. Kyllä vielä pari viikkoa sitten mies oli samaa mieltä, mutta nyt ei taas huomioi mitenkään.. Joten samat asiat on päässäni liikkunut, pitäiskö itekin vaan olla välittämättä.. Että missä vaiheessa se huomaa, että en mäkään tule lähelle tai kehu.. Mutta sitten ollaankin taas samassa pisteessä, eli huomioo halutaan muualta (ehkä tällä kertaa minäkin).

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies tekee kyllä vaikka mitä asioita PERHEEN eteen, varmaan enemmän ja paremmin kuin minä. Siinä näkyy juuri se, että kyllä perhe ja lapset miestä kiinnostavat, mutta minä en kiinnosta, eikä meidän PARIsuhde. Ap

Tuolla tavallahan käyttäytyy noin 85% naisista avioliitossa. Kun on perhe ja muut, niin mies voidaan unohtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies tekee kyllä vaikka mitä asioita PERHEEN eteen, varmaan enemmän ja paremmin kuin minä. Siinä näkyy juuri se, että kyllä perhe ja lapset miestä kiinnostavat, mutta minä en kiinnosta, eikä meidän PARIsuhde. Ap

Tuolla tavallahan käyttäytyy noin 85% naisista avioliitossa. Kun on perhe ja muut, niin mies voidaan unohtaa.

Niinpä, olen tietoinen tästä ilmiöstä. Meillä roolit ovat menneet jotenkin ihan nurin. Mies on vieläpä kotonakin paljon enemmän kuin minä, koska tekee töitä etänä. Mutta en todellakaan aio loppuiäkseni tyytyä tällaiseen parisuhteeseen, josta en itse saa mitään. Olen sanonutkin sen miehelle. Viimeksi eilen kun aloin asiasta puhua, miehen vastaus oli lähinnä ei taas tätä samaa jauhamista ja ala vetää, jos olet niin tyytymätön, hän pitää lapset. Ap

Prinsessat vauhdissa, minä, minun tarpeeni, minä.......

Vierailija kirjoitti:

Prinsessat vauhdissa, minä, minun tarpeeni, minä.......

Niinpä, noin mieskin tämän asian ottaa, eikä edes tajua, miten paljon enemmän huomiota on minulta saanut viimeisen 3v aikana kuin antanut. Ajallista, seksuaalista, ihan millä tahansa mittarilla. Sanoinkin etten väitä käyttäytyneeni aina hyvin, en todellakaan, mutta huomiota olen antanut. Ap

Ja sitten kun olen valittanut huomion puutetta, mies alkaa luetella asioita, joita on PERHEEN ja lasten eteen tehnyt. Vaikka eihän se jumalauta ole MINUN huomioimista naisena ja kumppanina!!! Ap

Ihmisillä on erilaisia parisuhdemalleja. Joista yksi, hyvin yleinen, on se, ettei parisuhteesta tehdä mitään projektia, vaan eletään sitä elämää sellaisena kuin se on. Joskus se toki tarkoittaa sitä, että se itsekkäämpi  puolisko ei vaan halua venyä miettimään toisen tarpeita, mutta hyvin usein siitäkään ei ole kyse, ja tämä parisuhdemalli toimii monilla oikein hyvin. Molemmilla on elämässään niin kaikenlaista puuhaa, että suurin rakkauden osoitus on se, ettei kuormita toista ja itseä ylimääräisillä vaatimuksilla siitä, miten omassa kodissaan pitäisi olla ja elää ja puhua ja toimia toisen mieliksi.

Jos perheessä on pienet lapset ja vanhemmat on väsyneitä, niin kaikenlainen ylimääräinen säätäminen voi vaan olla liikaa. Turhanpäiväistä. Parisuhde voisi paremmin, jos senkin aikaa mies olisi pilkillä ja nainen kahvilla kavereidensa kanssa ja molemmat tulisivat kotiin hyväntuulisina ja levänneinä.

Mitäpä ap, jos lakkaisit ajattelemasta, että teidän parisuhteessa on jotain vialla, ja hyväksyisit sen, että tällainen parisuhde teillä nyt vaan on. Kun käsittelee sen pettymyksensä, energiaa vapautuu valtavasti eikä ne täyttymättömät toiveet ole jatkuvasti siinä teidän välissä. Sullakin on silloin enemmän vapautta olla sellainen kuin olet, kun et enää murehdi sitä, että et saa toiselta mitä haluat. Ihmiset nyt vaan hyvin harvoin jaksavat olla koko loppuelämän kestävän avioliiton ajan sellaisia kuin puoliso haluaa. Sen jälkeen, kun tämä asia on käyty läpi, parisuhde on entistä realistisempi, ja siitä voi tulla monella tavalla onnellisempi. Sitä ymmärtää paremmin, että parisuhteessa todellakin on kaksi erillistä ihmistä elämässä yhdessä mutta siltikin kumpikin elää sitä omaa elämäänsä. 

Pitkien onnellisten parisuhteiden salaisuus ei ole loistava seksi ja jatkuva tyytyväisyys kumppaniin, vaan arkeen rakennettu ystävällisyys hyvinä ja huonoina päivinä. 

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten kun olen valittanut huomion puutetta, mies alkaa luetella asioita, joita on PERHEEN ja lasten eteen tehnyt. Vaikka eihän se jumalauta ole MINUN huomioimista naisena ja kumppanina!!! Ap

Ei kai sitä miehen aika joka asiaan riitä. Olisit nyt tyytyväinen, että huomioi lapsia. Ja ilmeisesti paljonkin.

Tai lähde kävelemään. Eihän perhe ilmeisesti edes tarvitse sinua.

13, kiitos viestistä. Niin varmaan kannattaisi tehdä, mutta. Mielestäni minun ei tarvitse tyytyä loppuikääni elämään ilman naisena huomiointia, sen verran itseeni panostankin eli näen oikeasti vaivaa ulkonäköni ja kroppani eteen. Jos oma mies ei huomioi, haen huomiota muualta jollain tavalla. Mitään pettämistä en suunnittele. Ap

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä on erilaisia parisuhdemalleja. Joista yksi, hyvin yleinen, on se, ettei parisuhteesta tehdä mitään projektia, vaan eletään sitä elämää sellaisena kuin se on. Joskus se toki tarkoittaa sitä, että se itsekkäämpi  puolisko ei vaan halua venyä miettimään toisen tarpeita, mutta hyvin usein siitäkään ei ole kyse, ja tämä parisuhdemalli toimii monilla oikein hyvin. Molemmilla on elämässään niin kaikenlaista puuhaa, että suurin rakkauden osoitus on se, ettei kuormita toista ja itseä ylimääräisillä vaatimuksilla siitä, miten omassa kodissaan pitäisi olla ja elää ja puhua ja toimia toisen mieliksi.

Jos perheessä on pienet lapset ja vanhemmat on väsyneitä, niin kaikenlainen ylimääräinen säätäminen voi vaan olla liikaa. Turhanpäiväistä. Parisuhde voisi paremmin, jos senkin aikaa mies olisi pilkillä ja nainen kahvilla kavereidensa kanssa ja molemmat tulisivat kotiin hyväntuulisina ja levänneinä.

Mitäpä ap, jos lakkaisit ajattelemasta, että teidän parisuhteessa on jotain vialla, ja hyväksyisit sen, että tällainen parisuhde teillä nyt vaan on. Kun käsittelee sen pettymyksensä, energiaa vapautuu valtavasti eikä ne täyttymättömät toiveet ole jatkuvasti siinä teidän välissä. Sullakin on silloin enemmän vapautta olla sellainen kuin olet, kun et enää murehdi sitä, että et saa toiselta mitä haluat. Ihmiset nyt vaan hyvin harvoin jaksavat olla koko loppuelämän kestävän avioliiton ajan sellaisia kuin puoliso haluaa. Sen jälkeen, kun tämä asia on käyty läpi, parisuhde on entistä realistisempi, ja siitä voi tulla monella tavalla onnellisempi. Sitä ymmärtää paremmin, että parisuhteessa todellakin on kaksi erillistä ihmistä elämässä yhdessä mutta siltikin kumpikin elää sitä omaa elämäänsä. 

Pitkien onnellisten parisuhteiden salaisuus ei ole loistava seksi ja jatkuva tyytyväisyys kumppaniin, vaan arkeen rakennettu ystävällisyys hyvinä ja huonoina päivinä. 

Tämä oli todella hyvin sanottu.

5 jatkaa. En tarvitse tietoa pitkän parisuhteen salaisuuksista eikä minua tarvitse nimittää prinsessaksi. Suhde kesti 25 vuotta, ja suurin osa siitä oli onnellista. Elin miehen elämää, toteutin hänen lomasuunnitelmansa, siisteyskäsityksensä, leivoin ja laitoin. Olin pikkuemäntä, joka kylmästi hylättiin kotiin kun tuli jotain mielenkiintoisempaa.

Sitten kun kyllästyin odottamaan kotona ja näyttelemään että edes kiinnosti missä mies aikansa vietti, loppui suhde.

Minä tiedän kaiken joustamisesta, ymmärtämisestä ja toisen hyväksymisestä sellaisena kuin on. Pitkän parisuhteen salaisuus on hyvä arki ja pitkä pinna. Paskanmarjat. Pitkän parisuhteen salaisuus on vastavuoroisuus.

Vierailija kirjoitti:

13, kiitos viestistä. Niin varmaan kannattaisi tehdä, mutta. Mielestäni minun ei tarvitse tyytyä loppuikääni elämään ilman naisena huomiointia, sen verran itseeni panostankin eli näen oikeasti vaivaa ulkonäköni ja kroppani eteen. Jos oma mies ei huomioi, haen huomiota muualta jollain tavalla. Mitään pettämistä en suunnittele. Ap

Oiskohan tässä yksi syy siihen, miksi niin monet vähemmän hyvännäköiset parit tuntuvat usein olevan melko rennosti parisuhteessaan ja ovat usein melko tyytyväisiä. Niistä parisuhteista puuttuu toisen ulkonäön huomioimisen ja kehumisen vaatimus. Kun ei ole koskaan edes tottunut siihen, että joku palvoo ja ihailee sitä ulkoista olemusta, ei ymmärrä eikä halua vaatia sellaista kumppanilta. Ei tarvitse toisen todistelua että voi tuntea itsensä viehättäväksi. Riittää että tekee itsensä vuoksi asioita joista saa itselleen hyvän mielen. 

Hankkikaa nyt hyvänen aika oma elämä!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

13, kiitos viestistä. Niin varmaan kannattaisi tehdä, mutta. Mielestäni minun ei tarvitse tyytyä loppuikääni elämään ilman naisena huomiointia, sen verran itseeni panostankin eli näen oikeasti vaivaa ulkonäköni ja kroppani eteen. Jos oma mies ei huomioi, haen huomiota muualta jollain tavalla. Mitään pettämistä en suunnittele. Ap

Oiskohan tässä yksi syy siihen, miksi niin monet vähemmän hyvännäköiset parit tuntuvat usein olevan melko rennosti parisuhteessaan ja ovat usein melko tyytyväisiä. Niistä parisuhteista puuttuu toisen ulkonäön huomioimisen ja kehumisen vaatimus. Kun ei ole koskaan edes tottunut siihen, että joku palvoo ja ihailee sitä ulkoista olemusta, ei ymmärrä eikä halua vaatia sellaista kumppanilta. Ei tarvitse toisen todistelua että voi tuntea itsensä viehättäväksi. Riittää että tekee itsensä vuoksi asioita joista saa itselleen hyvän mielen. 

En tarvitsisi mitään kehuja, jos saisin edes tarpeeksi seksiä ja joskus edes sellaista seksiä, jossa minun toiveeni otetaan huomioon. Jos en sellaista seksiä saa, edes niitä kehuja sitten. Vaan tilanne on se, etten saa kumpaakaan. Ap