Naapuri vei 9-kuisen perhepäivähoitajalle hoitoon :(

Se on kyllä valtava harmi. Yhdeksänkuinen on aika pieni, kyllä niitä kymmenen pitää olla.

Jotkut eivät vaan tajua että kaikki meistä eivät elä missään laalaa-landiassa jossa rahaa vain ilmestyy taikaseinästä.

Jos haluaa taata perheelleen riittävän toimeentulon ja lapselle parasta, niin joskus se onnistuu vain menemällä töihin mahdollisimman pian.

Kaikilla ei ole hyvätuloista puolisoa joka elättäisi. On lainoja, laskuja, veroja, ruokaostoksia, isoja hankintoja.

Ja jos joku kuvittelee että sossun rahoilla on helppo elää, niin voi itse mennä kokeilemaan. Kannattaa vaikka laskea miten hyvin saisi sossun rahoilla omat menot rahoitettua.

Kaikki meistä eivät halua loisia yhteiskunnan varoilla.

Jotkut eivät vaan tajua että kaikki meistä eivät elä missään laalaa-landiassa jossa rahaa vain ilmestyy taikaseinästä.

Jos haluaa taata perheelleen riittävän toimeentulon ja lapselle parasta, niin joskus se onnistuu vain menemällä töihin mahdollisimman pian.

Kaikilla ei ole hyvätuloista puolisoa joka elättäisi. On lainoja, laskuja, veroja, ruokaostoksia, isoja hankintoja.

Ja jos joku kuvittelee että sossun rahoilla on helppo elää, niin voi itse mennä kokeilemaan. Kannattaa vaikka laskea miten hyvin saisi sossun rahoilla omat menot rahoitettua.

Kaikki meistä eivät halua loisia yhteiskunnan varoilla.

Jotkut eivät vaan tajua että kaikki meistä eivät elä missään laalaa-landiassa jossa rahaa vain ilmestyy taikaseinästä.

Jos haluaa taata perheelleen riittävän toimeentulon ja lapselle parasta, niin joskus se onnistuu vain menemällä töihin mahdollisimman pian.

Kaikilla ei ole hyvätuloista puolisoa joka elättäisi. On lainoja, laskuja, veroja, ruokaostoksia, isoja hankintoja.

Ja jos joku kuvittelee että sossun rahoilla on helppo elää, niin voi itse mennä kokeilemaan. Kannattaa vaikka laskea miten hyvin saisi sossun rahoilla omat menot rahoitettua.

Kaikki meistä eivät halua loisia yhteiskunnan varoilla.

Jotkut eivät vaan tajua että kaikki meistä eivät elä missään laalaa-landiassa jossa rahaa vain ilmestyy taikaseinästä.

Jos haluaa taata perheelleen riittävän toimeentulon ja lapselle parasta, niin joskus se onnistuu vain menemällä töihin mahdollisimman pian.

Kaikilla ei ole hyvätuloista puolisoa joka elättäisi. On lainoja, laskuja, veroja, ruokaostoksia, isoja hankintoja.

Ja jos joku kuvittelee että sossun rahoilla on helppo elää, niin voi itse mennä kokeilemaan. Kannattaa vaikka laskea miten hyvin saisi sossun rahoilla omat menot rahoitettua.

Kaikki meistä eivät halua loisia yhteiskunnan varoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi helvetti mitä syyllistäviä kyyliä tämäkin maailma pitää sisällään... Minäkin menen töihin kun vauva on 9 kk. En mitenkään kevyin sydämin ole töihin menossa, tulen ikävöimään lasta kovasti ja vaikka vielä on muutama kuukausi jäljellä niin silti jo ajatuskin ahdistaa. Onneksi sentään lapsen isä pitää isäkuukauden ja lomat putkeen niin perhepäivähoitoon menee vasta vuoden ikäisenä. Jos olisin lottovoittaja tai vaikkapa formulavaimo niin en menisi töihin varmaankaan koskaan mutta normaalituloisella painaa asuntolainat sun muu päälle.

Tämä on kyllä ikuinen äitiyden kääntöpuoli minkä olen huomannut, äidit nälvivät toisiaan aina ja kaikesta, jos se ei ole imetys niin sitten se on töihin paluu. Niin ja jos ei ole kanssaäidit niin kyllä löytyy mummoa/naapuria/random ohikulkijaa joka tietää parhaiten. Helppohan se on kaukaa huudella kun ei muiden tilanteita tunne. Onkohan kukaan miettinyt millaista olisi jos äidit tsemppaisivat toisiaan sen sijaan että pönkitetään omaa egoa lyttäämällä muiden valintoja...

Suomessa ei tarvitse olla lottovoittaja, että voi jäädä lapsen kanssa kotiin! HALOO! Mitä luulet, miten kaikki muut sen tekevät? Ovatko kaikki Suomen kotiäidit lottomiljonäärejä? Tuskin. Tässä ketjussa on yritetty jankata, että rahan takia ei kannata mennä takaisin töihin, koska kaikkea ehtii tehdä myöhemmin; MYÖS SITÄ RAHAA. Lapsi on hyvin pienen ajan pieni, et vielä tajua sitä, koska lapsesi on todella pieni, ja sanot että menee perhepäivähoitoon VASTA vuodenikäisenä. Vuodenikäinen on pieni. Mikään ei korvasi minulle sitä aikaa, mitä olen saanut viettää lapsien kanssa. Ei raha, ei maine, ei kunnia, ei mikään. Mutta jokainen tavallaan. Silti turha väittää että Suomessa pitäisi olla rikas, että voi hoitaa omia lapsiaan.

No, ainoat tietämäni pitkän linjan kotiäidit ovat niitä, jotka välttelevät työelämää hinnalla millä hyvänsä...

Mutta joka tapauksessa, nykypäivän Suomessa homma on vähän niin, että asioita kannattaa pohtia vähän pidemmälle... Jos viettelet kolme vuotta kotona, niin onko enää paluuta työelämään.

Lapset kun eivät siitä rakkaudesta elä, se täytä vatsaa ja osta oikeankokoisia vaatteita. Voit jutella noista tuistasi, mutta oletkos yhtään seuraillut uutisia viime aikoina? Jos olisit, niin tietäisit ettei minkään tuen olemassaoloon kannata enää kauaa luottaa.

Eikös se vanhempainvapaa noilla hujakoilla lopu eli ihan luonnollinen juttu. On ihan normaalia käydä töissä - sellainen on vaan Suomen äityleiltä unohtunut jossain vaiheessa omaa napaan tuijottelua

Helppo se on liputtaa kotihoidon ja pitkien äitiyslomien puolesta, jos itsellä ei ole työpaikkaa tai jos onkin, palkka on niin huono, ettei taloudellisesti kannata mennä töihin. Todella moni näistä kotiäideistä jeesustelee varhaisesta vuorovaikutuksesta sun mistä, mutta todellinen syy pitkään kotona oloon on se, ettei työnteko kiinnosta/kannata. Sitten levitetään ahteria kotisohvalla läppäri sylissä lasten tuijottaessa telkkaria ja ollaan niin kotiäitiä, niin kotiäitiä.

Minä maksan veroja lähes 40000 euroa vuodessa eli aika monen mamman kotihoidontuet olen maksanut, vaikka päältä vähennetään omien lasteni päivähoidon aiheuttamat kulut yhteiskunnalle. Olkaa onnellisia että joku mahdollistaa teidän kotona löysäilyn ja lopettakaa työssä käyvien äitien äidinrakkauden kyseenalaistaminen. Kyllä se äidinrakkaus mitataan jossain ihan muualla kuin siinä, minkä ikäisenä lapsi menee hoitoon.

Jenkeissä ja Euroopan eteläisemmissä maissa lapset viedään hoitoon jo 1kk -3kk ikäisinä äitiysloman ja perhe-etuuksien loputtua, eikä kukaan siellä päivittele, että jestas miten aikaisin kehtasivat lapsen hoitoon laittaa. Ajatella, että sadat miljoonat ihmiset tekevät niin sivistyneissä länsimaissa. Hyi hyi.

Toisaalta Norjan malli, jossa vanhemmat saavat olla valtion rahoilla kotona siihen asti, kunnes lapsi on 7-vuotias, on myös erittäin mielenkiintoinen malli.

Ehkä Suomen 9kk kestävä äitiysloma on ihan kohtuullinen keskiverto. Jos asia ei kelpaa, niin siitä vaan jokainen vikisevä mamma täältä palstoilta politiikkaan mukaan ja vaikuttamaan asioihin oikeasti, suuntaan tai toiseen. Huonomminkin kun asiat voisivat olla myös täällä Suomessa.

Asun USA:ssa missa ei ole aitiyslomia. Useimmat naiset kayvat tyossa, harvalla on mahdollisuus olla kotona pienten lasten kanssa kun kerran laskut on maksettava ja ruokaakin ostettava. Eika ole mitaan tukia tai lapsilisia. Vauvat menevat paivakotiin kuusiviikkoisina. Tyopaivat ovat pitempia kuin Suomessa, moni pikkulapsi on hoidossa 50 tuntia viikossa. Enta sitten?

Ainahan sita voi vaatia parempaa ja huolehtia naapurin pennusta, joka raukka joutuu hoitoon 9kk iassa. Omasta kokemuksesta tosin sanon, etta lapsi sopeutuu hyvin kunhan saa kunnon perushoidon ja rakkautta. Kotona oleva aitikin saattaa olla valinpitamaton. Olkaa suomalaiset valittamatta joka asiasta.

No aattele, miltä musta tuntuu, ap. :( Naapuri osti vuoden vanhan Nissanin vaikka uusia olisi saanut, ja sitten kehui vielä tehneensä hyvät kaupat. Ei yhtään ajatellut naapureita. Miltä tä klo aluekin näyttää, kun yksi auto on muita vanhempi? Mutta ei, raha on tärkeämpää kuin mun yöunet. :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun se kotona oleminen on niin tärkeää sekä lapselle että vanhemmalle niin miksi te kotiäidit ette mene äitiysloman jälkeen töihin ja anna isälle ja lapselle yhteistä aikaa? Miksi valitatte aina muista äideistä ettekä siitä ihmisestä jonka kanssa olette omatoimisesti sen lapsen tehneet?

Kotiäidille äitiys on sitä, että haluaa olla lapsensa kanssa. Isä ei millään tavalla jää sivuun. Mutta isää ei myöskään tarvitse pakottaa mihinkään, feminismin nimissä, sitähän tässä nyt yrität?. Äidin ja lapsen yhteys on tärkeämpi silloin kun lapsi on pieni. Jos et usko, voit lukea lapsipsykologiaa. Toki isäkin voi jäädä kotiin jos haluaa. Mutta yleensä isä on se, joka ansaitsee enemmän, joten senkin takia on järkevämpää että äiti jää kotiin. Äiti myös imettää, joskus pitkäänkin- oletko koskaan kuullut?

Aivan uskomatonta tämä kotiäippäaktivistien logiikka.

1. Kotiäiti haluaa olla lapsen kanssa kotona, mutta jos joku toinen äiti ei halua pitäisi silti jäädä tai muuten paheksutaan pitkin kyliä ja nettiä.

2. Työssäkäyvä isä ei jää mitenkään sivuun tai mistään paitsi, mutta äiti jää paitsi koko lapsuudesta ja kaikista kehitysvaiheista, jos käy sen saman ajan töissä.

3. Noin prosentti äideistä täysimettää edes puolen vuoden ikään asti - äitiysloma loppuu huomattavasti myöhemmin. Paitsi tietenkin kotiäitiaktivistit ovat kokopäiväisiä taaperomeijereitä. Lisäksi korkeakoulutetut sekä imettävät pidempään, että palaavat töihin aiemmin kuin matalasti koulutetut.

4. Raha ei saa merkitä mitään, kun joku toinen äiti miettii menisikö töihin äitiysvapaan jälkeen, mutta omassa perheessä kuitenkin tehdään päätökset rahan perusteella. Eli mammat vaan sossun luukulle, kunhan mulla on mun miehen rahat.

5. Feminismi, tuo kotihirmun suurin vihollinen, on tuonut kotiäipällekin vapauden valita haluaako tämä mennä töihin vai ei. Feminismiä ei kuitenkaan saisi käyttää siihen, että annettaisiin miehillekin vapaus valita esim. jakamalla vanhemmuuden kustannukset molempien työnantajille.

6. Miksipä luulet, että miehillä on usein isompi palkka? Vinkki kohdassa 5.

No hui, minä vein 10-kuisen päiväkotiin kun piti palata koulun penkille. Siellä se on vieläkin, 5-vuotias onnellinen, reipas ja mahtava lapsi. Kovasti kiintynyt päiväkodin täteihin. Mulla on ammatti ja työpaikka. Hyvä juttu kaikin puolin.

Vierailija kirjoitti:

Mun tekee tosi pahaa sen vauvan puolesta. Naapurin piti mennä vasta elokuussa töihin ja lapselle oli jo päiväkotipaikka varattuna. Palasikin aiemmin ja kun ei päiväkotipaikkaa saanut, laittoi kevääksi perhepäivähoitajalle.

9kk! Ja päiväkotiinkin jo 1v2kk ikäisenä.

Mutta kun on raha OMAA lasta tärkeämpi :(

Jos ap. sinulle tekee niin pahaa, naapurisi ratkaisu, niin onko sinulla tarjota tutkimustietoa, kotihoidon ja äidin paremmuudesta, sillä ilmiönä se on melko uusi, vain 30 vuotta, sitä ennen lapset hoitivat" vähemmän" työkykyiset - vanhemmat sisaret, vanhukset tai maalta tulleet teinitytöt ja varakkaimmassa perheissä oli lastenhoitajat, jopa imettäjät, kun nuori ja työkykyinen äiti tarvittiin tuottavaan työhön.

Alle 3-vuotiaiden kotihoito on ollut mahdollista 80-luvulta alkaen ja sitä on hyödynnetty melko yleisesti eli nyt ovat iältään n.30-35 vuotiaita eli juuri tuo ikäluokka pitäisi olla tasapainoinen ja onnellinen ensimmäinen sukupolvi, jos ap. väite pitäisi paikkansa, mutta ikävä kyllä sielläkin on paljon mielenterveys tai elämänhallinta ongelmia.

Enkä suinkaan ole kotiäiti vastainen, kunhan pohdiskelen.

Ja mikä tekee suomalaisista lapsista niin erityisiä ja hoitoa vaativia, kun työelämässä on Suomessa lyhyet työpäivät ja pitkät lomat eli rutkasti vapaa-aikaa ja kotitöitä helpottavat kodinkoneet, moneen.muuhun maahan verrattuna, jossa lapset aloittavat koulun jo 3 vuotiaana.

Voi herranjumala sentään! Mihin on maailma menossa, lapsia viedään hoitoon ja ihan töihin palataan, kamalaa! Meilläkin naapuri meinasi viedä 18-vuotiaan Jannica-Petterin perhepäivähoitoon mutta mentiin ihan rouvaporukalla puhumaan äidille järkeä että ethän sä vaan voi! Onneksi hän ymmärsi asian tärkeyden ja laittoi Jannica-Petterin tarpeet edelle, orjantappurakruunun päähänsä ja jatkoi imetystä!

Vierailija kirjoitti:

Miksi on "pakko" viedä? En tajua.... asumistukea ja toimeentulotukea saa tarvittaessa jos tulot alle minimin. Tietenkin, jos haluaa enemmän eikä tyydy vähään on "pakko" viedä. Minimitoimeentuluessa on suojaosuus jonka alle eivät voi tulot jäädä. Kertokaa käytännössä, mikä se "pakko" on, varsinkin viedä kokopäivähoitoon eikä puolipäiväiseksi kuten monissa muissa Euroopan maissa (Suomessa pitkät hoitopäivät vrt. muut länsi-Euroopan maat).

Kuules toimeentuloluseri, se "pakko" on sellainen perusjuttu kuin TYÖ. Lapsi on hoidossa TYÖAJAN verran. Työstä maksetaan mm. palkkaa työntekijälle ja veroa valtiolle. On erittäin ikävää että niistä kiukulla tienatuista palkoista täytyy maksaa veroja kohtuuttoman paljon jotta TÖIHINpaluuta vieroksuvat vanhemmat voisivat räätälöidä toimeentulotuen avulla itselleen vapaa-aikaa lastensa kanssa. Lasten, joihin heillä ei oikeastaan ole varaa, jotka yhteiskunta kustantaa TÖISSÄkävijöiden tilipussista.

Itse en olisi noin pienenä laittanut lasta hoitoon, mutta ei se minua oikeastaan haittaa jos joku muu tekee niin. Jos vain on mahdollista, kannattaa säästää rahaa ennen lasten saamista. Aika monet ovat kuitenkin jokusen vuoden työelämässä ennen lapsia. Tällä ei nyt ole merkitystä niiden kannalta jotka ovat jo lapsia saaneet, mutta vinkkinä niille jotka vasta suunnittelevat perheenlisäystä. Kun on säästöjä, ei tule pakkoa mennä töihin esim. juuri äitiysrahan päättyessä, vaan valintaa tehdessä voi huomioida muitakin seikkoja.

Kuvitteleeko joku ihan tosissaan että äiti jolla työpaikka johon palata voisi jäädä kotiin nostamaan sossun toimeentulotukea, kotihoidon tukea ja vielä asumistukea siksi että lasta ei vielä "voi" laittaa hoitoon?

Vierailija kirjoitti:

9 kuukauden ikä on huonoin mahdollinen sauma hoitoon laittoon, tapahtui se mistä syystä tahansa. Tuossa iässä lapsi alkaa hahmottaa erillisyyden päähuoltajastaan, ja kokee sen vuoksi voimakasta eroahdistusta. Jotkut lapset eivät kestä tuossa iässä hetkenkään eroa vanhemmastaan ilman, että alkavat itkeä. Se, että vanhempainrahakausi päättyy juuri 9 kk:n kieppeillä, on hulluakin hullumpi linjaus kehityspaykologisesta näkökulmasta. Lailla pitäisi kieltää tuon ikäistten lasten erottaminen vanhemmastaan pitkiksi ajoiksi.

Tää on jännä, silloin kun minä, tuolta ketjun alkupuolelta, vein 9kk vanhan hoitoon väitettiin että pahin mahdollinen aika on 1½v, mutta onhan psyka ja lapset kehittyneet 30 vuodessa.

Olen perhepäivähoitaja ja minulla on ollut monta kertaa se tilanne että hoitoon tulee 8-9kk vanha pieni lapsi. Yritän järjestää olot hänelle sopivaksi. Saa nukkua niin monet unet kuin nukuttaa ja mihin aikaan nukkuu. Pidän sylissä, laulan ja loruilen. Ruuan saa hienoksi ja helposti tehtyä pienelle sopivaksi. Vanhemmat tuovat korvikkeet. Ulkoilu hoituu rattaissa jos ei vielä kävele, toki saa myös maassa ryömiä mutta monet ihan pienet eivät oikein tykkää lumesta. Kesällä helpompaa. Minulla on vaunut. Voi nukkua kuistilla jos on tottunut ulkona nukkumaan. Kuistin ulko-oven saa lukkoon ja itkuhälyttimestä kuulen jos herää. 

Näistä pienistä tulee vuosien myötä rakkaita lapsia, vähän kuin omia <3