Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Naapuri vei 9-kuisen perhepäivähoitajalle hoitoon :(

Vierailija
03.03.2016 |

Mun tekee tosi pahaa sen vauvan puolesta. Naapurin piti mennä vasta elokuussa töihin ja lapselle oli jo päiväkotipaikka varattuna. Palasikin aiemmin ja kun ei päiväkotipaikkaa saanut, laittoi kevääksi perhepäivähoitajalle.

9kk! Ja päiväkotiinkin jo 1v2kk ikäisenä.

Mutta kun on raha OMAA lasta tärkeämpi :(

Kommentit (166)

Vierailija
121/166 |
03.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä laitoin omani 9kk iässä pph:lle ja vielä naapuriin, että kaikki vielä näki mun lapsen siellä olevan. Onneksi mun naapureilla on ihan omakin elämä eikä ketään kiinnostanut.

Vierailija
122/166 |
03.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun on tarkoitus palata töihin viimeistään 6kk lapsen syntymän jälkeen (en ole vielä äitiyslomalla). Mies jää sitten vuorostaan kotiin ja pitää mahdollisesti myös hoitovapaan. Hoitovapaasta ei olla vielä päätetty lopullisesti, koska lapsi ei ole edes syntynyt ja halutaan mennä fiiliksellä, että haluaako mies ylipäänsä jäädä kotiin. Mulla on meistä huomattavasti isommat tulot, joten ei ole järkevää että homehdun kotona ja kaikki kärsii. Ei tietenkään sama asia kuin viedä lapsi 9kk päivähoitoon, mutta näin voisin kuvitella toimivani itsekin ellei mies olisi innokas jäämään koti-isäksi. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
123/166 |
03.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eikös se vanhempainvapaa noilla hujakoilla lopu eli ihan luonnollinen juttu. On ihan normaalia käydä töissä - sellainen on vaan Suomen äityleiltä unohtunut jossain vaiheessa omaa napaan tuijottelua

Juuri näinhän sillä vanhempainvapaan loppumisella lapsen ollessa 9 kk  viestitään - että on ihan normaalia jättää vielä puhekyvytön, yleensä konttaava, eroahdistusta poteva pieni päiväkodin hälinään vieraiden aikuisten ja metelöivän taaperoryhmän pariin. Siinä ei ole milliäkään omaa napaa, jos vanhempi ei tällaista halua lapselleen.  

Vierailija
124/166 |
04.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minä olen vienyt 9kk vanhan pphlle, kukaan ei kauhistellut, ei edes naapuri.

Hemmetin fiksu, kahden yo-tutkinnon opiskellut, kokopäivätyötä tekevä veronmaksaja siitä on tullut.

Ja parasta se on onnellinen ja tasa-arvoisessa parisuhteessa, nähnyt paljon maailmaa ja on avara katseinen ja ymmärtää että toinen voi olla onnellinen perheenäitinä ja toinen työäitinä ja kumpikin voi kasvattaa onnellisia ja tyytyväisiä lapsia.

Näin on, ja 70-luvulla äippäloma oli 6 kk ja vähän aikaisemmin 3 kk ja nämä aikuiset ovat nyt työelämässä ja useimmat ihan ok. Ei ollut mahd. ilman kotihoidontukea jäädä pois työstä.

Vierailija
125/166 |
04.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

On hyvä muistaa, että aikoinaan lastenhoitojärjestelmä luotiin elinkeinoelämän tarpeista, jotka tarvitsivat lapsellisten työpanosta, eikä suinkaan perheen tai lapsen tarpeesta.

Eikä edelleenkään yhteiskunta tue lasten kotihoitoa sen erinomaisuutena, vaan koska se on huomattavasti edullisempi ratkaisu yhteiskunnalle, kun lapsi on alle 3-vuotias.

Jos ap. väite pitäisi paikkansa, kaikki ennen 70-lukua syntyneet olisi moni ongelmaisia, sillä äitiyslomat olivat 1-3kk mittaisia ja vain harvat äidit ehtivät olla lastensa kanssa, kun työssä käynti ja kotityöt veivät leijonan osan ajasta ja lapsia hoitivat "vajaakuntoiset" ja samassa perheessä oli 5-10 lasta, kun tämän päivän lapsiluku 1.8 lasta/perhe.

Vierailija
126/166 |
04.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä minutkin vietiin 9kk hoitoon, ja ymmärrän hyvin, että miksi. Äidin täytyi mennä takaisin töihin, että saivat asuntolainan, että päästiin pois ahtaasta kerrostalokämpästä. Samalla perhepäivähoitajalla olin siihen asti, kunnes lähdin kouluun. Ei jäänyt traumoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
127/166 |
04.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onhan perhepäivähoito paljon päiväkotia parempi ratkaisu. Ja jos hyvin käy, vauva saisi ehkä jatkaa siellä syksylläkin.

t. 70-luvulla 2-kuukautisena hoidossakäyntiuran aloittanut, mutta vasta eskarissa päiväkotiryhmään mennyt

Näin se oli, itse vein 3kk ikäisen perhepäivähpitoon ja oikein fiksu ihminen on tullut.

Vierailija
128/166 |
04.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen vienyt 9kk vanhan pphlle, kukaan ei kauhistellut, ei edes naapuri.

Hemmetin fiksu, kahden yo-tutkinnon opiskellut, kokopäivätyötä tekevä veronmaksaja siitä on tullut.

Ja parasta se on onnellinen ja tasa-arvoisessa parisuhteessa, nähnyt paljon maailmaa ja on avara katseinen ja ymmärtää että toinen voi olla onnellinen perheenäitinä ja toinen työäitinä ja kumpikin voi kasvattaa onnellisia ja tyytyväisiä lapsia.

Näin on, ja 70-luvulla äippäloma oli 6 kk ja vähän aikaisemmin 3 kk ja nämä aikuiset ovat nyt työelämässä ja useimmat ihan ok. Ei ollut mahd. ilman kotihoidontukea jäädä pois työstä.

Näin juuri, tuolloinhan myöskään ei  saatu mitään tukea yhteiskunnalta, jos päätit jäädä kotiin hoitamaan lapsia, vaan itse se kustannettiin (puolisolla piti olla hyvät tulot ). Eikä se kotona oleminen myöskään kerryttänyt eläkettä :(

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
129/166 |
04.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi lässynlää nämä ihmiset, joilla on mielestään hallussa oikea tapaa olla ja elää.

Ne jotka paasaa yhtä totuutta ja omaa hyvyyttään vanhempana niin älkää huolehtiko. Muut kyllä näkevät kun lapsenne aikuistuttuaan ovat menestyviä, onnellisia, tasapainoisia, ongelmattomia, ihania, hyviä tavoiltaan, mieleltään terveitä ja yltävät kaikkeen hienoon ja hyvään. Tai sitten ei. Ihan varmuuden vuoksi, ei kannata pitää kamalaa meteliä omasta erinomaisuudestaan vanhempana, jos näin ei käykään..

Lopputulos ratkaisee ja senhän jää nähtäväksi.

Vierailija
130/166 |
04.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen vienyt 9kk vanhan pphlle, kukaan ei kauhistellut, ei edes naapuri.

Hemmetin fiksu, kahden yo-tutkinnon opiskellut, kokopäivätyötä tekevä veronmaksaja siitä on tullut.

Ja parasta se on onnellinen ja tasa-arvoisessa parisuhteessa, nähnyt paljon maailmaa ja on avara katseinen ja ymmärtää että toinen voi olla onnellinen perheenäitinä ja toinen työäitinä ja kumpikin voi kasvattaa onnellisia ja tyytyväisiä lapsia.

Näin on, ja 70-luvulla äippäloma oli 6 kk ja vähän aikaisemmin 3 kk ja nämä aikuiset ovat nyt työelämässä ja useimmat ihan ok. Ei ollut mahd. ilman kotihoidontukea jäädä pois työstä.

Näin juuri, tuolloinhan myöskään ei  saatu mitään tukea yhteiskunnalta, jos päätit jäädä kotiin hoitamaan lapsia, vaan itse se kustannettiin (puolisolla piti olla hyvät tulot ). Eikä se kotona oleminen myöskään kerryttänyt eläkettä :(

Ja jostain syystä näillä tuon ajan lapsilla on paljon vähemmän mielenterveys- ja elämänhallintaongelmia kun nykyisillä nuorilla, jotka on kasvatettu pehmeästi ja vahvasti tuetusti ja kotihoitoa painottaen. Miksi...? En ymmärrä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
131/166 |
04.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

On hyvä muistaa, että aikoinaan lastenhoitojärjestelmä luotiin elinkeinoelämän tarpeista, jotka tarvitsivat lapsellisten työpanosta, eikä suinkaan perheen tai lapsen tarpeesta.

Eikä edelleenkään yhteiskunta tue lasten kotihoitoa sen erinomaisuutena, vaan koska se on huomattavasti edullisempi ratkaisu yhteiskunnalle, kun lapsi on alle 3-vuotias.

Jos ap. väite pitäisi paikkansa, kaikki ennen 70-lukua syntyneet olisi moni ongelmaisia, sillä äitiyslomat olivat 1-3kk mittaisia ja vain harvat äidit ehtivät olla lastensa kanssa, kun työssä käynti ja kotityöt veivät leijonan osan ajasta ja lapsia hoitivat "vajaakuntoiset" ja samassa perheessä oli 5-10 lasta, kun tämän päivän lapsiluku 1.8 lasta/perhe.

Juuri näin. Googlettapaaka huviksenne nuorten mielenterveysongelmien kasvu. 70-luvun lapsilla puolet vähemmän mielenterveysongelmia nuoruudessa ja aikuisuudessa kun nyt aikuistuvillanykynuorilla. Nuorten mielenterveysongelmat räjähtäneet käsiin viimeisten vuosien aikana samalla kun heidän elämänhallintataitonsa ovat kadonneet ja kyky kohdata pettymyksiä. Näiden faktojen valossa nykyisin menee jotain pieleen ja pahasti lissun lässyn -linjassa.

Vierailija
132/166 |
04.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös se vanhempainvapaa noilla hujakoilla lopu eli ihan luonnollinen juttu. On ihan normaalia käydä töissä - sellainen on vaan Suomen äityleiltä unohtunut jossain vaiheessa omaa napaan tuijottelua

Juuri näinhän sillä vanhempainvapaan loppumisella lapsen ollessa 9 kk  viestitään - että on ihan normaalia jättää vielä puhekyvytön, yleensä konttaava, eroahdistusta poteva pieni päiväkodin hälinään vieraiden aikuisten ja metelöivän taaperoryhmän pariin. Siinä ei ole milliäkään omaa napaa, jos vanhempi ei tällaista halua lapselleen.  

Miten usein äidin paras verhotaan näyttämään lapsen parhaalta..?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
133/166 |
04.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi helvetti mitä syyllistäviä kyyliä tämäkin maailma pitää sisällään... Minäkin menen töihin kun vauva on 9 kk. En mitenkään kevyin sydämin ole töihin menossa, tulen ikävöimään lasta kovasti ja vaikka vielä on muutama kuukausi jäljellä niin silti jo ajatuskin ahdistaa. Onneksi sentään lapsen isä pitää isäkuukauden ja lomat putkeen niin perhepäivähoitoon menee vasta vuoden ikäisenä. Jos olisin lottovoittaja tai vaikkapa formulavaimo niin en menisi töihin varmaankaan koskaan mutta normaalituloisella painaa asuntolainat sun muu päälle.

Tämä on kyllä ikuinen äitiyden kääntöpuoli minkä olen huomannut, äidit nälvivät toisiaan aina ja kaikesta, jos se ei ole imetys niin sitten se on töihin paluu. Niin ja jos ei ole kanssaäidit niin kyllä löytyy mummoa/naapuria/random ohikulkijaa joka tietää parhaiten. Helppohan se on kaukaa huudella kun ei muiden tilanteita tunne. Onkohan kukaan miettinyt millaista olisi jos äidit tsemppaisivat toisiaan sen sijaan että pönkitetään omaa egoa lyttäämällä muiden valintoja...

Suomessa ei tarvitse olla lottovoittaja, että voi jäädä lapsen kanssa kotiin! HALOO! Mitä luulet, miten kaikki muut sen tekevät? Ovatko kaikki Suomen kotiäidit lottomiljonäärejä? Tuskin. Tässä ketjussa on yritetty jankata, että rahan takia ei kannata mennä takaisin töihin, koska kaikkea ehtii tehdä myöhemmin; MYÖS SITÄ RAHAA. Lapsi on hyvin pienen ajan pieni, et vielä tajua sitä, koska lapsesi on todella pieni, ja sanot että menee perhepäivähoitoon VASTA vuodenikäisenä. Vuodenikäinen on pieni. Mikään ei korvasi minulle sitä aikaa, mitä olen saanut viettää lapsien kanssa. Ei raha, ei maine, ei kunnia, ei mikään. Mutta jokainen tavallaan. Silti turha väittää että Suomessa pitäisi olla rikas, että voi hoitaa omia lapsiaan.

No, ainoat tietämäni pitkän linjan kotiäidit ovat niitä, jotka välttelevät työelämää hinnalla millä hyvänsä...

Mutta joka tapauksessa, nykypäivän Suomessa homma on vähän niin, että asioita kannattaa pohtia vähän pidemmälle... Jos viettelet kolme vuotta kotona, niin onko enää paluuta työelämään.

Lapset kun eivät siitä rakkaudesta elä, se täytä vatsaa ja osta oikeankokoisia vaatteita. Voit jutella noista tuistasi, mutta oletkos yhtään seuraillut uutisia viime aikoina? Jos olisit, niin tietäisit ettei minkään tuen olemassaoloon kannata enää kauaa luottaa.

Juu ja mitä tekemistä sillä rakkaudella on sen kanssa, onko töissä vai kotona. Ei mitään. Mistä ne lapset oppivat työn tekemisen mallin jos ei kotoa?

Vierailija
134/166 |
04.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikä ihme tekee sen lapselle automaattisesti parhaaksi ratkaisuksi olla äidin kanssa kotona? Päivähoidossa lapsi saa virikkeitä, kavereita, ulkoilua, terveeellistä ruokaa.  Valitettavan moni lapsi 

"on" vaan kotona äidin kanssa ilman mitään tekemistä. Sitten kun 6-vuotiaana pitäisi mennä eskariin, ei 

sopeuduta ryhmään, ei pystytä kuuntelemaan ohjeita...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
135/166 |
04.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oi miten hienoa että sai perhepäivähoitopaikan vauvalle järjestymään. Päiväkoti olisi ollut rankka noin pienelle.

Olen kiitollinen siitä että olen saanut lasten hoidot järjestymään niin että ovat voineet olla kotona 1,5v asti. Perheeni elättäjänä minun oli kuitenkin molempien osalta palattava töihin lasten ollessa 9kk. Muuten emme olisi selvinneet taloudellisesti.

Vierailija
136/166 |
04.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

voipi käydä niin että kohta säästösyistä ryhdytään säästämään tästäkin asiasta. Eli ei ole itsestään selvää että jatkossa äitiysloma ja vanhempinloma ovat sitä 9 kk ja että korvukset loppupäästä samalla tasolla kuin nyt.

Vierailija
137/166 |
04.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

JÄTÄ SE SIKA!

Vierailija
138/166 |
04.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mites ne vähän aikaan sitten täällä velloneet keskustelut siitä kuinka hirveän kamalan epäreilua se on jos jokainen ei saakaan sitä täysiaikaista päiväkotipaikkaa oli vanhemmat kotona tai ei (ihan vaikka ilmaiseksi)... Kun se päikkyhoito niissä keskusteluissa nähtiin ainoaksi ja parhaaksi sekä mahtavaksi paikaksi joka lapselle varhaiskasvatuksen laadun ja vanhempien väsymyksen takia.

Laidasta laitaan kiekkoillaan...

Vierailija
139/166 |
04.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä on ällistyttäviä kommentteja siihen suuntaan että vaikka jäisikin sossun tukien varaan kotiin jäämisen takia niin sekin on vain "lapsen parasta". Tuohon sanoisin sen että on ihan tutkittu juttu, että taloudelliset vaikeudet ja köyhyys, josta voidaan puhua silloin kun joutuu elämään toimeentulotuella tai vastaavilla tuloilla, ajavat perheen helposti vakaviin ongelmiin. Koko perheen hyvinvointi voi vaarantua.

Valitettavasti nyky-yhteiskunnassa niin monia tärkeitäkin asioita saa vain rahalla ( on paljon muitakin asioita mitkä tavallaan ovat välttämättömiä hyvinvointiin kun pelkästään se ruoka ja kirpparivaatteet esim. hyvät asuinolot, virkistyskulut, lomailu, harrastukset) ja huom! perheessä voi olla muitakin lapsia esim. vanhempia lapsia tai teinejä tuon vauvaikäisen lisäksi joiden elämänlaatu riippuu vielä enemmän perheen taloudellisesta tilanteesta kun vauvan, joka tarvittaessa pärjää vain pienillä ruoka-annoksilla ja kirpparivaatteilla ja virkistykseen riittää se hiekkalaatikko.

Ja toisaalta vaikka perheellä olisikin varaa siihen että äiti tai isä jää kotiin kolmeksi vuodeksi, niin mikään ei ole saanut minua vakuuttumaan, että tämä olisi ehdottomasti jotenkin tärkeää tai paljon parempi lapselle kun se, että vanhemmat ovat töissä ja lapsi päiväkodissa. Yksinkertaisesti mikään ei ole saanut minua vakuuttumaan kotihoidon ihanuudesta ja paremmuudesta. Kun sen lapsen hyvinvointiin vaikuttaa niin moni asia ja se ei todellakaan ole kiinni siitä minkä ikäisenä lapsi on laitettu hoitoon.

Olen itse vienyt lapseni hoitoon heti äitiysloman jälkeen ja moni varmaan kuvittelee että siellä on joku uraäiti taas kirjoittelemassa. Itse asiassa en todellakaan ole mikään uraäiti, vaan olen aina ollut pienipalkkaisessa työssä. On hieman jopa loukannut se että hyvätuloiset puolustelevat töihin menoaan sillä, että on isot asuntolainat maksettavana ja jotkut eivät ehkä tajua edes miksi joku pienipalkkainen menee töihin, jos kotona olemisessa ja työssäkäynnissä ei ole isoa taloudellista eroa. Niin, meillä ei ole talolainaa mutta silti se vuokrakin on maksettava ja vaikka palkkani on pieni, niin silti on elintasomme huomattavasti parempi kun sossun minimitukien varassa eläminen, jota en halua perheelleni kuitenkaan.

Lisäksi en ole mikään kotiäitityyppi eli uskon että vaikka taloudellinen tilanteemme olisi parempi, olisin silti aina mennyt töihin äitiysloman jälkeen, sillä yksinkertaisesti en halua elää kotiäidin elämää enää sen 9kk jälkeen. En halua päivittäiseksi rutiiniksi vain lasten kanssa olemista ja lasten kanssa ulkoilua, joka päivä. On hyvä että on muutakin elämässä ja lisäksi saan vielä bonuksena hieman enemmän rahaakin käyttööni koko perhettä varten. Ai että mä inhoan sitä lausetta "miksi niitä lapsia on tehty jos niiden kanssa ei haluta olla" Kuka on sanonut tai todistanut että lasten kanssa nimenomaan pitää haluta olla 24/7  kotiäitinä, tai muuten on äiti joka ei halua olla lasten kanssa tai ei rakasta, välitä lapsista?

Onneksi itse en ajattele tai tunne noin. Teen ihan normaalia työviikkoa eli kotona olemme lasten kanssa arkisin yleensä klo 16.30 jälkeen ja joka viikonloppu plus loma-ajat. Kyllä sitä lasten kanssa edelleen ollaan ja halutaan olla. Haluan olla työssäkäyvä äiti en kotiäiti 24/7 ja kukaan ei edelleenkään ole saanut minua vakuuttuneeksi, että lapselleni olisi parempi tilanne se että olisin kotiäitinä joka päivä kotona (tai kuskaisin puistoon päivät pitkät) Päin vastoin, mielestäni on hyvä että lapset saavat muita aikuiskontakteja, saman ikäistä leikkiseuraa plus kaikkea muuta toimintaa kuten esim. ulkoilua tai askartelua päiväkodissa. Ei lasten kuulu olla symbioosissa joka minuutti äidin kanssa vauvaiän jälkeen enää.

Vierailija
140/166 |
04.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kuvitteleeko joku ihan tosissaan että äiti jolla työpaikka johon palata voisi jäädä kotiin nostamaan sossun toimeentulotukea, kotihoidon tukea ja vielä asumistukea siksi että lasta ei vielä "voi" laittaa hoitoon?

Kyllä kai tuo on mahdollista. Asumistuki menee tulojen mukaan, kotihoidontukea saa jokainen jonka lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa ja toimeentulotukeakin saa jokainen ja sekin lasketaan ihan tulojen mukaan.

En ole ainakaan kuullut että ketään olisi pakotettu töihin sen sijaan että jäisi kotihoidontuelle. En ota kantaa sinänsä asiaan sillä asia ei ole edes henkilökohtainen minulle. Uskon vaan että on monia esim. yksinhuoltajia jotka eivät ole menneet töihin äitiysloman päättymisen jälkeen. Tuskin heiltä tukia on evätty tuon takia.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän viisi kuusi