Mitä olisit halunnut tietää imetyksestä edeltävästi ?

Vierailija kirjoitti:

Että normaalipainoinen vastasyntynyt pärjää monta päivää kolostrumtipoilla ilman lisämaitoa. Että maito ei imettämällä vähene tai lopu. Tiheän imun kaudet. Että maito ei lopu, vaikka rinnat eivät ole enää pinkeät. Että vauva saa maitoa vaikka pumpulla ei tule kuin tippoja. Että korvikkeilla saa helposti pilattua imetyksen. Että vastasyntynyt voi olla rinnalla tunteja, ja hetken päästä taas tunteja, eikä kyse ole maidon riittämättömyydestä. Että vauva kyllä aikanaan harventaa imetysvälejä ja syöminen nopeutuu. Että vauva saa rinnalla myös läheisyyttä ja turvaa, ei vain ruokaa. Että kaikkiin imetysongelmiin löytyy apu jos vain osaa etsiä.

Että korvike on todellakin korvike, eikä mikään yhtä hyvä kuin äidinmaito, vaikka niin joskus väitetään. Että virallinen suositus edelleen on ensisijaisesti täysimettää 6 kk. Että joistain neuvoloista saa vanhentunutta ja väärää imetystietoutta.

Sinunkin, ap, kannattaa hakeutua imetysohjaajakoulutukseen. Sen pitäisi olla pakollinen kaikille teikäläisille.

Tätä paskaa meille väitettiin perhevalmennuksessa, ja tyhmänä menin uskomaan. Ei riittänyt muutama kolostrumtippa täysiaikaiselle melkein neljäkiloiselle, vaan sokerit laskivat vaarallisen alas, ja vauvan paino vaan laski ja laski. Ihan turhaa vauvan ja vanhempien kiusaamista. En tajua tällaista fanatismia! Ei ollenkaan välitetä vauvan ja vanhempien terveydestä, kun väkisin julistetaan ainoana oikeana totuutena tällaisia valheita, ja samalla pilataan monelta äidiltä mahdollisuus edes osittaisimettää. Toivottavasti ap ei levitä tällaisia valheita.

Vierailija kirjoitti:

Että normaalipainoinen vastasyntynyt pärjää monta päivää kolostrumtipoilla ilman lisämaitoa. Että maito ei imettämällä vähene tai lopu. Tiheän imun kaudet. Että maito ei lopu, vaikka rinnat eivät ole enää pinkeät. Että vauva saa maitoa vaikka pumpulla ei tule kuin tippoja. Että korvikkeilla saa helposti pilattua imetyksen. Että vastasyntynyt voi olla rinnalla tunteja, ja hetken päästä taas tunteja, eikä kyse ole maidon riittämättömyydestä. Että vauva kyllä aikanaan harventaa imetysvälejä ja syöminen nopeutuu. Että vauva saa rinnalla myös läheisyyttä ja turvaa, ei vain ruokaa. Että kaikkiin imetysongelmiin löytyy apu jos vain osaa etsiä.

Että korvike on todellakin korvike, eikä mikään yhtä hyvä kuin äidinmaito, vaikka niin joskus väitetään. Että virallinen suositus edelleen on ensisijaisesti täysimettää 6 kk. Että joistain neuvoloista saa vanhentunutta ja väärää imetystietoutta.

Sinunkin, ap, kannattaa hakeutua imetysohjaajakoulutukseen. Sen pitäisi olla pakollinen kaikille teikäläisille.

Hei! Imetysohjaajakoulutus on käytynä, kaksi pitkää täysimetystä takana ad 6kk ja osittain tietysti pidempään. Ihan tuttuja juttuja ja tärkeitä asioita otit esille. Tarkoituksenani ei ollut hakea tietoa av-palstalta imetykseen liittyen, vaan äitien kokemuksia. :D

 Halusin kysellä äitien kokemuksia, millaisia asioita he olisivat toivoneet käsiteltävän, kun nuo imetysohjaukseen liittyvät kokemukset ovat heillä itsellään tuoreempia. Suositukset, imetysohjaus sinänsä on tuttua työtä ja tärkeää sellaista.

Kiitos vastauksista,

ap

Suosittelen iskostamaan jokaisen perhevalmennettavan kaaliin, ettei kuuntele muiden puheita. Jos on suihkutissit, jos tulee vain tippa kerrallaan, jos vauva ei ota painoa, jos mitä vain - mihinkään näihin ei saa antaa muiden tulla arvostelemaan. Sano miehille, että äitiä ja vauvaa pitää suojella. Ei saa päästää suvun naisia ilkeilemään imetyksen sujumisesta ja vauvan painonkehityksestä.

Jotkut eivät voi imettää ja piste. Etenkin silloin miehen pitää suojella ja tukea. Se on jotain ihan helvettiä, kun esim. vakavan sairauden takia nainen ei voi imettää, ja siihen tulee joku "hyvää tarkoittava" viereen pätemään, miten "korvikevauvoista tulee oppimishäiriöisiä diabeetikkoja". Näitä tapauksia olen nähnyt kymmeniä ja valmistelen aiheesta sosiaalipsykologian alan tutkimustakin. On puhdasta ilkeyttä ja mielenvikaisuutta mennä sanomaan toiselle, ettei tämä saisi ruokkia lastaan kuten ruokkii. Mikä olisi vaihtoehto, korvike lopetetaan ja vauva kuolee? Sekö olisi hyvä? Miksi taaperoimetetyistäkin tulee oppimishäiriöisiä ja diabeetikkoja, muista ongelmista puhumattakaan? Miesten TÄYTYY olla valppaana kaikenlaisten kusipäiden varalta ja puolustaa vaimojaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan ekaksi olisi kiva, jos neuvomalla ja sairaalalla olisi vähän samat ajatukset. Meillä neuvola oli tosi lisäruokavastainen, ei pulloa, pesitään ja pumpataan ja vauva on tyytyväinen. Sairaalassa totesivat, ettei maito nouse, eikä tipat riitä ja pullosta lisää ruokaa vaan. Olin ihan hajalla ja sekaisin.

No, sitten alkoi juuri tämä pyöritys, lisäruokaa, ei lisäruokaa, lisäruokaa, ei... Ja minä itkin joka kerta kun kolmen tunnin imetyksen jälkeen vauva oli nälkäinen, paino ei noussut, välillä nousi, pumppasin ja pesin vauvan kanssa ihokontaktissa, join imetysteetä. Pumpulle en herunut, vaikka vauva oli sylissä. Että joku roti tähän hommaan. Asiallista tietoa, tukea siihen, että onko maito todella noussut ja sitten keskittymistä niihin vahvuuksiin ja olennaisiin asioihin. Mulla meni monta hienoa hetkeä ohi, koska yritin tosissani noudattaa hyvän äidin mittareita. Jälkeenpäin kuulin, että eräs ystävä sai oksitosiinia nenäsuihkeena ja opetteli imettämistä sairaalassa, en osannut edes kysyä tällaista apua, neuvolassa lähinnä hymistiin ja nyökyteltiin.

Just näin!  Vanhempi hoitaja tuli kysymään miten menee. Kun sanoin että taas stressaa, miten heruminen rupeaa sujumaan, hän sanoi että herranen aika, siihen on apukeinot olemassa, ja haki pullon nenäsuihketta. Sen avulla pääsin hyvään vauhtiin imetyksen kanssa ja iso kivi oli sydämeltä poissa. T. #33

Kurjaa kuulla, että olet jäänyt vaille asiallista ohjausta. Tuollaisissa tilanteissa imetysohjausta pitäisi ilman muuta antaa. Ja ristiriitaisen tiedon saaminen on ensisynnyttäjälle aina vaikea tilanne. Äidin rauhoitteleminen ja keskustelu monesti auttaa alussa: stressaaminenhan pahentaa tilannetta entisestään ja maitohanat varmasti menevät kiinni.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että normaalipainoinen vastasyntynyt pärjää monta päivää kolostrumtipoilla ilman lisämaitoa. Että maito ei imettämällä vähene tai lopu. Tiheän imun kaudet. Että maito ei lopu, vaikka rinnat eivät ole enää pinkeät. Että vauva saa maitoa vaikka pumpulla ei tule kuin tippoja. Että korvikkeilla saa helposti pilattua imetyksen. Että vastasyntynyt voi olla rinnalla tunteja, ja hetken päästä taas tunteja, eikä kyse ole maidon riittämättömyydestä. Että vauva kyllä aikanaan harventaa imetysvälejä ja syöminen nopeutuu. Että vauva saa rinnalla myös läheisyyttä ja turvaa, ei vain ruokaa. Että kaikkiin imetysongelmiin löytyy apu jos vain osaa etsiä.

Että korvike on todellakin korvike, eikä mikään yhtä hyvä kuin äidinmaito, vaikka niin joskus väitetään. Että virallinen suositus edelleen on ensisijaisesti täysimettää 6 kk. Että joistain neuvoloista saa vanhentunutta ja väärää imetystietoutta.

Sinunkin, ap, kannattaa hakeutua imetysohjaajakoulutukseen. Sen pitäisi olla pakollinen kaikille teikäläisille.

Tätä paskaa meille väitettiin perhevalmennuksessa, ja tyhmänä menin uskomaan. Ei riittänyt muutama kolostrumtippa täysiaikaiselle melkein neljäkiloiselle, vaan sokerit laskivat vaarallisen alas, ja vauvan paino vaan laski ja laski. Ihan turhaa vauvan ja vanhempien kiusaamista. En tajua tällaista fanatismia! Ei ollenkaan välitetä vauvan ja vanhempien terveydestä, kun väkisin julistetaan ainoana oikeana totuutena tällaisia valheita, ja samalla pilataan monelta äidiltä mahdollisuus edes osittaisimettää. Toivottavasti ap ei levitä tällaisia valheita.

Sama. Vauva 4200 g.

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen iskostamaan jokaisen perhevalmennettavan kaaliin, ettei kuuntele muiden puheita. Jos on suihkutissit, jos tulee vain tippa kerrallaan, jos vauva ei ota painoa, jos mitä vain - mihinkään näihin ei saa antaa muiden tulla arvostelemaan. Sano miehille, että äitiä ja vauvaa pitää suojella. Ei saa päästää suvun naisia ilkeilemään imetyksen sujumisesta ja vauvan painonkehityksestä.

Jotkut eivät voi imettää ja piste. Etenkin silloin miehen pitää suojella ja tukea. Se on jotain ihan helvettiä, kun esim. vakavan sairauden takia nainen ei voi imettää, ja siihen tulee joku "hyvää tarkoittava" viereen pätemään, miten "korvikevauvoista tulee oppimishäiriöisiä diabeetikkoja". Näitä tapauksia olen nähnyt kymmeniä ja valmistelen aiheesta sosiaalipsykologian alan tutkimustakin. On puhdasta ilkeyttä ja mielenvikaisuutta mennä sanomaan toiselle, ettei tämä saisi ruokkia lastaan kuten ruokkii. Mikä olisi vaihtoehto, korvike lopetetaan ja vauva kuolee? Sekö olisi hyvä? Miksi taaperoimetetyistäkin tulee oppimishäiriöisiä ja diabeetikkoja, muista ongelmista puhumattakaan? Miesten TÄYTYY olla valppaana kaikenlaisten kusipäiden varalta ja puolustaa vaimojaan.

Tämä on totta. Tuore äiti on toipumassa fyysisesti synnytyksestä, kokokroppa on kipeä ja tuntuu vieraalta. Imetyskin tuntuu monista tosi kummalliselta kun sitä ei ole ennen tehnyt. Hormonit sekaisin ja ne jälkisupistukset ovat kamalia. Miksi kivunlievitys on niin kivenalla synnäreillä?

Ehkä kertoisin perhevalmennuksessa että imetyksen harjoitteluun kannattaa varata aikaa ja rauhaa. Siinä ei muiden (hoitohenkilökunnan/läheisten) fanaattinen hössötys ja arvostelu auta. Kun vauva tulee maailmaan siinä tapahtuu niin paljon asioita ja imetys on yksi herkimmistä jutuista. Moni äiti syyllistyy ja tuntee itsensä huonoksi.

Toisaalta olen nähnyt myös isiä jotka ohjeistavat äitiä. Malttia myös iseille! Helppoa se on vierestä sanoa kun ei itse tarvitse imettää tai toipua siitä hormonimyräkästä.

Että maito voi nousta hitaasti, varsinkin jos rankka synnytys ja äiti kamalan väsynyt. Itsellä maitoa alkoi nousta vasta 7.päivänä, kun olin päässyt kotiin.

Sairaalassa imetin vauvaa lähes kokoajan ja maitoa ei vaan tullut.

Mulla nousi maito kolmantena päivänä synnytyksestä. Siihen asti imetin tyhjillä tisseillä ja vauvan verensokeri laski vaarallisen alas. Onneks synnärin hoitsut oli valppaina ja kiikutti viivana lisämaitoa. Sitten kun maito lopulta nousi, imetin onnistuneesti yli vuoden. Että ei kannata vakuuttaa, että ne kolostreummaitotipat riittää monta päivää ravinnoksi. Jollekin voi riittää mutta ei kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin vinkata, että kannattaa ottaa (vaatia) rintakumia käyttöön jo ennen kuin nännit menee rikki ja alkaa vuotamaan verta. Siinä vaiheessa kun verta jo tulee, imetys sattuu ihan perkeleesti ja nännit on ruvella niin se rintakumi ei enään paljon auta. Se olisi paras ottaa käyttöön jo ennen tuhoa.

Ei ole kiva syöttää verta vauvalle. Itsellä sitä verta tuli kumista huolimatta enemmän kuin maitoa. Kumi ihan veressä heti pienenkin imettämisen jälkeen.

Kuulostaa viisaalta neuvolta. Kai vauva oksentaakin, jos nielee kovin paljon äitinsä verta (ja maidon maku nyt ainakin taitaa olla sitten hirveä)? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että normaalipainoinen vastasyntynyt pärjää monta päivää kolostrumtipoilla ilman lisämaitoa. Että maito ei imettämällä vähene tai lopu. Tiheän imun kaudet. Että maito ei lopu, vaikka rinnat eivät ole enää pinkeät. Että vauva saa maitoa vaikka pumpulla ei tule kuin tippoja. Että korvikkeilla saa helposti pilattua imetyksen. Että vastasyntynyt voi olla rinnalla tunteja, ja hetken päästä taas tunteja, eikä kyse ole maidon riittämättömyydestä. Että vauva kyllä aikanaan harventaa imetysvälejä ja syöminen nopeutuu. Että vauva saa rinnalla myös läheisyyttä ja turvaa, ei vain ruokaa. Että kaikkiin imetysongelmiin löytyy apu jos vain osaa etsiä.

Että korvike on todellakin korvike, eikä mikään yhtä hyvä kuin äidinmaito, vaikka niin joskus väitetään. Että virallinen suositus edelleen on ensisijaisesti täysimettää 6 kk. Että joistain neuvoloista saa vanhentunutta ja väärää imetystietoutta.

Sinunkin, ap, kannattaa hakeutua imetysohjaajakoulutukseen. Sen pitäisi olla pakollinen kaikille teikäläisille.

Tätä paskaa meille väitettiin perhevalmennuksessa, ja tyhmänä menin uskomaan. Ei riittänyt muutama kolostrumtippa täysiaikaiselle melkein neljäkiloiselle, vaan sokerit laskivat vaarallisen alas, ja vauvan paino vaan laski ja laski. Ihan turhaa vauvan ja vanhempien kiusaamista. En tajua tällaista fanatismia! Ei ollenkaan välitetä vauvan ja vanhempien terveydestä, kun väkisin julistetaan ainoana oikeana totuutena tällaisia valheita, ja samalla pilataan monelta äidiltä mahdollisuus edes osittaisimettää. Toivottavasti ap ei levitä tällaisia valheita.

Normaalipainoiselle, ei sokerivauvalle.

En tiedä, voiko tätä kaikkea kattavasti neuvolassa kertoa etukäteen. Ehkä juuri tuota asenne"kasvatusta", että apua pitää pyytää, keinoja on. Ja sitä, että jokainen perhe tekee itse omat ratkaisunsa ja että vauva on pieni hetken aikaa, siitä kannattaa nauttia. Enemmän panostaisin siihen ensimmäiseen käyntiin (joka meillä oli kotona, en tiedä miten muualla). Siihen aikaa, keskustelua imetyksestä, rauhassa yhdessä katsotaan, miten se sujuu onko maito noussut jne. Tai jos vauvaa ei imetetä, niin senkin puhumista ja äidin ja isän voimauttamista muuten.