Lue keskustelun säännöt.
Anopin harrastus vie multa hermot, aarg!
01.03.2016 |
Kun hän on nyt eläkepäivillä alkanut harrastaa käsitöitä ja maalaamista. Käy sis näillä kansalaisopiston kursseilla. Musta on ihana et anopilla on tekemistä, mutta ne taulut. Hän maalaa tauluja, isoja, pieniä, keskikokosia, lautasia, kuppeja, vähän kaikkea. Nyt näitä tauluja on alkanut tulvia lahjaksi, enkä todellakaan tiedä mihin tungen 12kpl tauluja. Kun he käy kylässä niin pakko laittaa vessaan yks taulu (maalasi sen vartavasten vessaan), eteiseen toinen ja meidän makkariin yks. Lopuille tauluille "en ole löytänyt vielä paikkaa" jos anoppi niistä kysyy. Tällä hetkellä anoppi maalaa meidän olkkaarin isoa (huom! Isoa) taulua, joka kuulema sopii täydellisesti tvn yläpuolelle. Kauhulla odotan. Olen sanonut anopille että en hirveästi tauluista tykkää, eivät oikein sovi mun sisustustyyliin, mutta eipä tuolle näy menevän perille. Siitä olkkariin tulevasta taulustakin sanoin että en tvn yläpuolelle halua taulua, kun menee sitte tunkkasen näköseksi. Hänen mukaansa taulu on "raikas ja keväinen" joten huolin turhaan. :| miehen olen pyytänyt sanomaan ettei haluta tauluja enempää, mutta kun anoppi ei höyrypäissään kuuntele ollenkaan. Ärsyttää kun ne taulut ei ole yhtään, siis yhtään mun makuun. Esim siinä vessataulussa on kissa, eteisen taulussa kukka-asetelma, makkarin taulussa joku abstrakti avaruuskuvio. Ush. Lopuissa 9taulussa on kissoja, niittymaisemia jne sellasia värien sekamelskoja että pelkästä katsomisesta saa päänsärkyä.
Meidän koti ja meidän tyyli, tiedän. Anopin mieltä en viitsis turhaan loukata, enkä sanoa tylysti ei kiitos tauluille, mutta jos se raijaa sen ison taulun meidän olkkariin oikeesti poltan koko roskan.
Kommentit (6)
Siis apua, voin niin samaistua tuohon :'''D
Minulla ja kihlatullani on samanlainen pelkistetty maku, jota ollaan toitotettu alusta asti anopille. Ei ole laitettu lahjoja mihinkään esille... Ja silti saadaan toinen toistaan kamalampia lahjoja. En uskalla kirjoittaa niitä tänne koska ne on niin persoonallisia että minut tunnistettaisiin :D
Tsemppiä!! Otan osaa. Olen sitä mieltä että TE sisustatte kotinne TEIDÄN makujen mukaan ja anopin täytyy niellä se. Roudatkaa kamaluudet muualle ja ilmoittakaa anopille kylmästi että jatkossa lahjat menevät varastoon koska haluatte sisustaa huolella...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miniän koti ja miniän tyyli, niinpä niin.
Kalsean kuuloista porukkaa, varmaan eniten pelottaa että tulee häivähdys persoonallisuutta sinne ikean romujen joukkoon. Noloja tusina-lampaita.
Olette tehneet sen virheen, että lähditte tuohon mukaan. Nyt ei auta kuin kovat otteet. Viette ne taulut pihalle anopin nähden ja tuikkaatte palamaan. Sanotte, että kerran ei järkipuhe uppoa, niin sitten ehkä tämä menee perille.
Vierailija kirjoitti:
Olette tehneet sen virheen, että lähditte tuohon mukaan. Nyt ei auta kuin kovat otteet. Viette ne taulut pihalle anopin nähden ja tuikkaatte palamaan. Sanotte, että kerran ei järkipuhe uppoa, niin sitten ehkä tämä menee perille.
Hahaha!!:D
No kärjistettynä näin. Sano että sinäpä harrastat nyt sisustussuunnittelua ja haluatte esille vaikka hääkuvanne ja muuta teille tärkeää. Kyllä anopin on ymmärrettävä olla puuttumatta muiden kotiin eikä sen vääntäminen rautakangesta ole sinulta julmaa.
Me ratkaistiin miehen kanssa asia aikanaan niin, että emme laittaneet edes sitä ensimmäistä taulua esille. Ja kun anoppi kyseli että eikös taulu ole vielä löytänyt paikkaansa, kiitin häntä ja sanoin, että arvostan hänen vaivannäköänsä mutta me tykätään yksinkertaisesta pelkistetystä tyylistä eikä taulu valitettavasti sovi kotiimme. Lisäkeskusteluja varten ohjasin hänet puhumaan poikansa kanssa :) Oltiin siis tietysti miehen kanssa puhuttu asiasta etukäteen ja oltiin molemmat yhtä mieltä siitä, että jos niitä lahjoja alkaa laittamaan esille silloin kun hän tulee kylään niin niille ei tule ikinä loppua. Muutamana vuotena saatiin lahjaksi itse tehtyä tekstattuja Raamatun lauseita kultakehyksillä, paperimassakukkia, posliinikissoja ja kaikkea muuta maan ja taivaan välillä. Mutta kyllä se ystävällisen tiukasti kerta toisensa jälkeen toistettu viesti meni vihdoin perille ja anoppi lopetti näiden antamisen lahjaksi. Nykyään saadaan liian isoja sukkia, Tokmannilta ostettuja muumiyöpaitoja, Lidlin nameja ym, jotka sinällään ovat ihan jees kun niille yleensä keksii edes jotain käyttöä :)