Mitä teette töissä kun olette saaneet hommat tehtyä?
Olen toimistotyössä, jossa työtehtäviä on vaihtelevasti aina tietty määrä, jonka jälkeen muut hommaa ei vain yksinkertaisesti ole. Olen itse nopea työssäni ja saan kaiken valmiiksi aina ennen työpäivän loppumista. Olin sitten ajatellut että hommien valmistuttua olisi okei tehdä ns omia juttuja koneella, kunnes esimieheni valitti asiasta.
Olin hyvin yllättynyt ja nyt mietin että peukaloitako pitäisi loppuaika pyöritellä, vaiko alkaa tekemään työt hitaammin ja laiskemmin jotta tätä ongelmaa ei loppupäivästä tulisi.
Onko tämä ihan yleistä työpaikoilla ja jos on, mitä ihmettä teette loppuajan päivästä?
Kommentit (61)
Saan yleensä kaikki työt tehtyä jo kahdeltatoista ja työaika loppuu yhdeltä. Siinä sitten kahvittelemme ja teemme käsitöitä työkaverin kanssa. Niin ja juttelemme niitä näitä. Joskus on ihan oikeaakin työtä, kuten kun aineet ja paperit tulevat, niiden purkaminen, sekä harvoin tehtävät hommat, kuten säiliötarkastukset ja koneiden tarkastukset. Meillä on onneksi omat tilat verrattuna muihin, joilla on enemmän työtä. Muuten joku pitäisi laiskana😗
Ei ole tuollaisia ongelmia. Tänään tein töitä palkattoman puolen tunnin ruokatuntini ja vielä puolitoista tuntia ylitöitä. Mutta en vaihtaisi tilanteeseen, jossa pitäisi esittää tekevänsä työtä. Eipä silti kukaan kiitä tästä paahtamisesta, ennemminkin vaaditaan koko ajan enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Lähden kotiin ja jatkan töitä siellä.
Sähän seppä oot
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun perusteella uskomatonta miten paljon löysää joissakin työpaikoissa on.
Työskentelen isossa keittiössä ja siellä on kiire.
Ruokataukokin jää usein pitämättä tai lyhyeksi, vaikka se 0,5h on palkatonta aikaa.
Ajoittain tulee myös ylitöitä, joista ei makseta. Ne tulee ottaa aikana, mutta kun ei läheskään aina voi ottaa. Sahaan omaa oksaa 😞Jos aikaa jää, käytän sen siivoamiseen. Joka on ammattikeittiöksi hataralla pohjalla, valitettavasti.
Ihmekös, jos olen aika usein väsynyt ja kaikkeni antaneen fiiliksissä töiden jälkeen.
Joillain ihmisillä tuntuu virtaa riittävän, mutta ihmekös tuo, kun tahtikin on toinen.Kuitenkin hyvä, että on töitä.
Kuulostaa tutulta 😧
Kyllä keittiössä aina hommaa riittää. Koskaan ei ole päiviä, että pitäisi miettiä mitä tekee. Tiukille menee välillä, että ehtii ajoissa vaatteet vaihtamaan ja kotiin. Tykkään, kun oikeasti sitä hommaa on paljon ja rahan eteen tekee eikä lusmuile. Olen ollut sellaisissakin töissä (toimistohommissa), joissa oikeasti piti keksimällä keksiä tekemistä. En tykännyt. Mieluiten paljon työtä kuin liian vähän!
Vittuilen työkavereille. Kierrän vuoronperään jokaisen ovella ja auon päätäni.
Tollasta on varsinkin valtion ja järjestöjen hommissa. Olin kesätöissä, ja sain omat hommat tehtyä oikeasti neljässä tunnissa kahdeksasta. Vanhemmat työntekijät olivat niin hem-me-tin hitaita, että aina jäi hommia rästiin, ellen minä hoitanut niitä. Enkä edes hoitanut omiani mitenkään erityisen nopeasti, räpläsin puhelinta välillä ja venytin taukoja! Mut mikäs heillä siinä, palkka juoksee ja suojatyöpaikka varma.
Pelaan Candy Crushia. Olen tasolla 1000 jotain. Harvoin pelaan kotona.
Vierailija kirjoitti:
Olen toimistotyössä, jossa työtehtäviä on vaihtelevasti aina tietty määrä, jonka jälkeen muut hommaa ei vain yksinkertaisesti ole. Olen itse nopea työssäni ja saan kaiken valmiiksi aina ennen työpäivän loppumista. Olin sitten ajatellut että hommien valmistuttua olisi okei tehdä ns omia juttuja koneella, kunnes esimieheni valitti asiasta.
Olin hyvin yllättynyt ja nyt mietin että peukaloitako pitäisi loppuaika pyöritellä, vaiko alkaa tekemään työt hitaammin ja laiskemmin jotta tätä ongelmaa ei loppupäivästä tulisi.
Onko tämä ihan yleistä työpaikoilla ja jos on, mitä ihmettä teette loppuajan päivästä?
Eipä tuollaista tilannetta ole ollut. Käytännössä kokoajan enemmän töitä kuin ehtii tekemään ja puolet jää tekemättä ja myyn koko ajan ei oota. Päivät ovat 8-17 järkeään ja liukumat tapissa. Olen kuitenkin päättänyt että ilmaiseksi en tee ja klo 17 viimeistään lopetan ja vapaalla en tee kuin poikkeustapauksissa, ja viimeistään kuukauden sisällä otan takaisin.
ope saikulla kirjoitti:
Jaa-a, mahdatteko vastaajat olla niitä samoja, jotka katkerina urputtavat opettajien lyhyistä työpäivistä? Ainakin voin sanoa, että niin kauan kuin ope on töissä, hän on todellakin töissä. Lisäksi hän on töissä usein kotonaankin, koska opettaja ei voi katsoa kellosta, koska työt loppuvat, vaan ne loppuvat vasta, kun ne on tehty.
Tällä hetkellä ilmeisesti vain opet ja papit ovat työaikalain ulkopuolella. Ilmeisesti sen ulkopuolella tulisi olla koko työväestön.
Viime päivät ovat isot herrat neuvotelleet työaikojen pidennyksistä, kun ne muka nostavat Suomen suosta. Juu, varmaan kilpailukyky kohenee, kun porukat istuvat toimistoissaan surffailemassa netissä vielä puolisen tuntia pidempään.
Poikani melko nuorelta opettajalta on tullut Wilma-päivityksiä ja vastauksia ei-kiireellisiin asioihin esimerkiksi sunnuntaisin ja arki-iltoina. Joko on todella intohimoinen työstään tai joku taho hengittää niskaan, joka tapauksessa voipi olla vaikeuksia edessä mikäli ei tee rajaa työ- ja vapaa-ajalle :/
No en ihmettele, että Suomessa menee huonosti jos tuollaisesta lusmuilusta maksetaan palkkaa. Tuollaiset työt pitäisi ehdottomasti laittaa osa-aikaiseksi ja palkata työntekijöitä sinne missä niitä tarvitaan. Omassa työpaikassani kaikki ovat niin ylityöllistettyjä ettei kenelläkään ole pienintäkään mahdollisuutta lusmuilla, hyvä kun syömään ehditään. Ennen ja jälkeen loman teet pitkää päivää, että saat rästityöt tehtyä, kun ei niitä kukaan muu ehdi tekemään vaikka sijaisia olisikin nimetty. Mutta kun sijaiset on talon sisältä ja tekevät omat työnsä, jota ei ehdi normaalistikaan tekemään, niin ei siinä paljon toisen hommia tehdä. Kesällä sijaistin kahta ihmistä ja ainoat työt mitä ehdin heille tekemään (ja he minulle) oli laskujen hyväksyntä ja pakolliset henkilöstöasiat.
Olen töissä kunnanvirastossa, joten ei siellä enää vuosiin kukaan ole tuollatavalla peukaloitaan pyöritellyt. Kyllä kuntien rahat on vedetty niin tiukille, että turha enää viljellä 80-luvun suojatyöpaikkajuttuja. Kyllä ne suojatyöpaikat on ihan muualla nykyään.
Mun työt alkaa elokuussa eikä lopu koskaan, millään tavalla, ennen kesäkuuta. Koskaan ei ole tällä välillä sellaista hetkeä, että ei olisi töitä, päinvastoin, sitä olisi vaikka kellonympäri.
Ei kauheen usein noin käy, mutta tänään kävi: läksin himaan ennen yhtä, plussaldoja oli yli 20 tuntia.
Mulla onneksi työ, jossa liukumaa, teen lyhemmän työpäivän, jos on vähemmän hommia ja pitemmän sitten, jos on enemmän töitä. Muutenkin teen lyhennettyä työaikaa 6 h/pv.
Vierailija kirjoitti:
Surffaan netissä, soitan omia puheluita (työnantajan laskuun tietysti), venyttelen, joskus jopa luen kirjoja. Kesällä tätä aikaa on hemmetin paljon, kun olen koulukuraattori ja joudun istumaan töissä, vaikka oppilaat ja opettajat lomilla. Kirjallisia töitä, kokouksia, suunnittelua tms ei todellakaan riitä koko kesäksi. Ihan järjetöntä mielestäni, että kuraattorit, terkat ym pakotetaan istumaan koululla kaikki loma-ajat, kun opet saa lomailla. Vois olla sitten vaikka "etätyöoikeus", ettei tarvi hikisessä bussissa joka pv raahautua koululle surffailemaan tai soittelemaan omia puheluita.
Voi vittu, mä arvasin, että teidän työnkuva on juuri tuollainen. Yhdelläkään koululla koulukuraattorista ei ole ollut mitään hyötyä, vaikka oikeasti hyvä koulukuraattori olisi kullan arvoinen. Taidat olla meidän koulun kuraattori, sitä ei paljon näy muuten kuin silloin, kun se hiihtelee birkenstockeissansa hakemaan opehuoneesta kahvia. Mulla ois sulle paljonkin töitä, voisit esim selvitellä kiusaamistapauksia tms.
Miksi tähän ketjuun vastaa niin monet, joilla ketjun aiheen mukaista ongelmaa ei ole?
Mulle hyvinkin tuttua, ja ehkä suurin ongelma entisessä työpaikassani. Olin myös todella nopea työntekijä, ja aluksi luulin saavani siitä kehuja mutta toisin kävi. Töitä olisi pitänyt säästää, jotta näyttäisi koko ajan siltä että tekisi jotain. Mielestäni aivan umpihullua!! Asiakkaat sitten odottelevat niitä säästettyjä töitä, vain sen takia että näyteltäisiin yhdessä työn tekemistä vaikka kaikki tietävät että luppoaikaa on paljon, etenkin tiettyinä aikoina. Välillä oikeasti tietyillä hommilla olisi ollut kiire, joten minun olisi pitänyt tehdä ne toisaalta nopeasti ja toisaalta hitaasti. Jos sain hommat hyvissä ajoin valmiiksi, minun olisi pitänyt haihtua savuna ilmaan, ettei kukaan olisi nähnyt että minulla ei ole töitä (vaikka he sen tiesivätkin).
Minun on todella vaikea ymmärtää, mikä tässä oli takana. Ehkä tässä kiteytyy vain vanhoillisluterilainen ajatus siitä, että työssä pitää kärsiä. Itseltäni hitaasti tekeminen ei luonnistu, ja teen silloin jopa enemmän virheitä, kun ajatukseni pyörivät siinä etten vain olisi liian nopea. Otin sitten lopputilin tällaisesta työpaikasta, koska en voinut ymmärtää heidän mentaliteettiaan.
Mulla ei työt tekemällä lopu! Asiakasta puskee sen minkä ehtii ottaa. Ja sluibailla ei voi, koska niin monella mittarilla tarkkaillaan tehokkuutta jne.
En edes muista / tiedä millaista se on, kun kesken työpäivän voi todeta olevansa valmis.
Teen huutisilmoituksia.
Otan vkonloppuisin kuvia ja kirjaan mitat ylös.
Viikolla sitten teen ilmoitukset nettiin.
Töissä seuraan maksuja ja pakkaan ruokatunnilla, teen laput valmiiksi ja kotimatkalla vien paketin postiin.
Mulla kanssa ongelma, että olen nopea. Yksi asiakas eilen oli käymässä. Meillä on avokonttori. Hän katsoi kun kirjoittelin pöytäkirjaa ja totesi, että miten h*lvetissä jonkun sormet voi edes liikkua noin nopeasti. Hän ei kuulemma edes ehdi ajatella siihen tahtiin, mitä kirjoitin. Minä olen aika hyvä tehostamaan töitäni ja keksimään, miten hommat saa tehtyä nopeammin. Harjoittelupaikassa takavuosina minut haukuttiin tästä, vakkarit sanoivat että älä hitossa tee noin nopeasti, tai heiltä loppuu työt. Sain osalta huonot arvostelut, osalta huiput, kun esimies kyseli niitä myös työntekijöiltä. Hän itse ihmetteli huonoja arvosteluja, kun omasta mielestään ei ollut valittamista.
Minulla on muutamia hommia, joihin saan kulutettua aikaani. Kirjoittelen ohjeita, esimerkiksi siltä varalta, että joudun vaikkapa sairaslomalle, niin on sijaiselle kirjalliset toimintaohjeet. Ei sitä koskaan tiedä, mitä voi tapahtua. Olen terve, mutta voihan sitä joutua vaikka onnettomuuteen. Siivoilen sähköpostia. Omat laatikostot voi joskus siivota myös. Tänään jopa pesin pinttyneet vieraskupit, eipä sitä kukaan muukaan tee.
Sinä joka haluat tällaisiin töihin valmistumisen jälkeen. Olen insinööritoimistossa suunnitteluassarina/toimistotyöntekijänä. Mutta - sun pitää olla valmis siihen, että tilanne muuttuu hetkessä. Aamulla menen töihin tietämättä, onko mitään töitä koko päivänä ja iltapäivällä onkin tulipalokiire. Projektien loppuvaiheet on aina todella kiireisiä, parissa tunnissa pitää ehtiä tehdä paljon. Kun pääsuunnittelijat ovat sitä mieltä, että deadline on hänen deadline, mutta dokumenttien viimeistely ja tarjouspyyntöjen lähetys, mikä kuuluu minulle, vie oman aikansa. Sekä, ei sitä luppoaikaa välttämättä jää, jos ei ole samalla tavalla nopea kuin minä. Edeltäjäni on käyttänyt kuulemma lähes kaikkeen enemmän aikaa kuin minä.
Minulla kans varsinkin kesäaikaan tulee hetkiä jolloin kerta kaikkiaan ei ole mitään tehtävää (kirjoitan siis lääkäreiden saneluja puhtaaksi ja jos saneluita ei ole, eipä sitten mitään voi olla tekevinäänkään). Tällöin surffaan netissä, iltapäivälehtiä ja Pinterestä ym. - palstallakin olen kerran-pari käynyt. FB:ssä en ole aktiivinen. Meillä muuten jossain vaiheessa keksittiin sairaanhoitopiirissä että kielletäänpä kaikilta koneilta FB:hen pääsy! Sivusto siis bannattiin tai jotain, mutta vähin äänin myöhemmin kuitenkin palautettiin.
Ottaa meillä lääkäritkin lunkisti jos päivän potilaat on hoidettu, samoin hoitajat. Ei ole montakaan päivää kun bongasin lääkärin pöydältä Agatha Christien dekkarin kesken :)
Samoin myös työkaverit ovat aina kiireisiä, en tiedä ovatko vain olevinaan vai oikeastiko ovat hitaampia eivätkä pääse samoihin tuloksiin vai mikä on.