Olen työharjoittelussa päiväkodissa ja siellä yksi tyttö...

No voihan tehdä nimettömänä! Kyllähän siellä päiväkodilla käy päivittäin lukuisia vanhempia jotka varmasti ovat nähneet saman. Ja osa varmasti tehnyt itsekin ilmoituksia noista lapsista

Vierailija kirjoitti:

Voisiko niille vanhemmille mainita asiasta? Tuli mieleeni, että toivottavasti ei ole meidän tyttäremme kyseessä, nimittäin hänellä on aika usein samat (tosin siistit) vaatteet päällä. Syynä on osittain se, että mieheni ei halua tuhlata liikaa rahaa lastenvaatteisiin. Vaatteiden ostaminen on aina kamalan vänkäämisen takana.

Ja jos mies hoitaa lasten viemisen päiväkotiin, hän monesti unohtelee vaatteita kotiin ja rattaisiin jne., joten päiväkodissa voi olla vaillinainen varustus. Mies on vastuullisessa työssä ja varakas, mutta todella huonomuistinen ja hukkailee omia avaimiaan ja kännykkäänsä päivittäin.

Minä kyllä haluaisin tietää, jos olisi päiväkodista jotain palautetta, sillä monesti tulen vasta illalla kotiin ja jos mies on jotain sössinyt, niin koko asia on tapahtunut tietämättäni.

Meillä myös mies vie ja haalii kamppeet aamulla. Hassua on se ettei isälle koskaan sanota mistään mitään, mutta kun minä haen niin tulee varmasti lista epäkohdista. En kuitenkaan hae edes joka viikko (työajat, auto ei käytössä), joten voi mennä kauan ennen kuin viesti menee perille. Lapsilla voi myös olla samat vaatteet vaikka viikon, jos ei ole mennyt likaiseksi. Alusvaatteita tietysti vaihdetaan.

Toisaalta, sitten on perheitä kuten minun veljeni perhe. Aivan kunnollisia ja rakastavia vanhempia, vähän hipahtavia. Ei haluta ostaa uusia vaatteita ennen kuin entiset ei mene millään, esim. toppapuku on vähän pieni mutta kuulemma menee tämän talven vielä. Lapsi saattaa olla tukka takussa ja naama sotkussa, jos ei halua niin eivät viitsi pakottaa. Ainoa lapsi eikä vanhemmilla ole tapana käydä av:llä lukemassa miten sitä pitäisi hoitaa. Lapsi näyttää varmaan juuri ap:n kuvailemalta, vaikka kotioloissa eikä perheessä ole mitään vikaa. Eiköhän se lapsen käytös kerro ongelmista enemmän kuin päiväkodissa puuttuvat kurahousut. Joita ei taida muuten meidänkään lapsilla siellä olla.

Vierailija kirjoitti:

No voihan tehdä nimettömänä! Kyllähän siellä päiväkodilla käy päivittäin lukuisia vanhempia jotka varmasti ovat nähneet saman. Ja osa varmasti tehnyt itsekin ilmoituksia noista lapsista

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#L5P25

ILMOITUSVELVOLLISUUS!!!!! Viranomainen ei voi tehdä nimettömönä! Yksityinen henkilö voi! Kaikilla on velvollisuus, päiväkodin harjoittelija on toimittamassa VARHAISKASVATUSTA joten hän on viranomainen! KUKAAN ei saa sysätä vastuuta pois ja rohkeuden/ammatillisuuden puutteessa tehdä nimettömänä. Viranomainen usein myös kutsutaan mukaan ensimmäiseen tapaamiseen mikäli kyseessä uusi asiakkuus joten uskokaa nyt vain että kokonaistilanteen kannalta on todellakin hyödyllistä että työntekijä tekee sen omalla nimellään!

Täällä ainakin oli ensin kovat pakkaset ja sen jälkeen äkillisesti alkoi märät kelit ja hyvinkin vaihtelevat lämpötilat. Kyllä moniltakin huolehtivien vanhempien lapsilta puuttui silloin sopivia kumppareita tai kurahousuja useidenkin päivien ajan, kun aamulla oli pakkasta ja päivällä saattoi joko olla monta astetta lämmintä ja vesisade. 

Vierailija kirjoitti:

En ole ap, mutta on kokemusta lapsista, kuten myös ap:lla, näemmä hieman enemmän kuin sinulla. Kyllä sen lapsen itkun ja apaattisuuden pystyy erottamaan normaalista ikäväitkusta tms. Edelleen kehotan lukemaan ap:n tekstit hieman tarkemmin. Hän on varmasti myös nähnyt muutakin josta ei täällä kirjoita, esim. lapsen käytöksen ja mielialan kun tämä tuodaan ja haetaan, sekä vanhempien läsnäollessa. Kyllä sen näkee, haluaako lapsi lähteä kotiin vai ei ja onko vanhempien näkeminen pitkän päivän jälkeen riemu (kuten useimmilla lapsilla) vai jotain muuta. Ja varmaan vanhempien ulkonäöstäkin tällaisessa tapauksessa voi vetää jotain johtopäätöksiä.

Oma kokemus on se, että vanhemman tullessa suurin osa lapsista ei suinkaan ole riemuissaan vaan nimenomaan silloin alkaa selittämätön itku eli päivän jännitys ei purkaudu ilona ja itkuna. Ehkä on parasta, että ap tekee varmuudeksi lasun kaikista hoitamiensa lasten perheistä, koska onhan siinä jotain outoa, jos lapsi ei näytä riemuaan vanhemman tullessa kesken leikin  tai heti päiväunien jälkeen hakemaan.

Itse en erota normaalia ikäväitkua ja epänormaalia ikäväitkua toisistaan.

Tarkoitin että tietenkin on parempi jos tekee "viranomaisena", mutta jos vastaanotto päiväkodin vakituisen henkilökunnan taholta on ollut noin ynseää kun ap kuvaili, on parempi että tekee sen edes nimettömänä yksityishenkilönä kuin jättää kokonaan tekemättä. Nimittäin sekin voisi hyvin tapahtua varsinkin jos kyseessä on kovin nuori ja mahdollisesti ensimmäistä harjoitteluaan tekevä opislelija, eli olisi mikään ihme että säikähtäisi täältä saamastaan palautteesta ja jättäisi asian sikseen. Oliko ensimmmäinen vastaus jossa joku vuoden äiti vastaa "ei oo sun asia" tms.? Pääasia että nuo lapset pelastetaan! Ap, olethan jo tehnyt ilmoituksen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole sinun asia!

Jännä, että huonoja vanhempia puolustelevilla ihmisillä on noin huono osaaminen äidinkielessään. Vai onko sittenkään..

Täh?

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitin että tietenkin on parempi jos tekee "viranomaisena", mutta jos vastaanotto päiväkodin vakituisen henkilökunnan taholta on ollut noin ynseää kun ap kuvaili, on parempi että tekee sen edes nimettömänä yksityishenkilönä kuin jättää kokonaan tekemättä. Nimittäin sekin voisi hyvin tapahtua varsinkin jos kyseessä on kovin nuori ja mahdollisesti ensimmäistä harjoitteluaan tekevä opislelija, eli olisi mikään ihme että säikähtäisi täältä saamastaan palautteesta ja jättäisi asian sikseen. Oliko ensimmmäinen vastaus jossa joku vuoden äiti vastaa "ei oo sun asia" tms.? Pääasia että nuo lapset pelastetaan! Ap, olethan jo tehnyt ilmoituksen?

Pelastetaan nuo lapset miltä? Likaisilta vaatteilta?

No, vakavasti ottaen tuo pelastaminen on aivan väärä sana, kun puhutaan varhaiskasvatuksen työntekijästä, jollaiseksi aloittajakin on ilmeisesti kouluttautumassa. Meidän (eikä myöskään lastensuojelun työntekijöiden) tehtävämme ei ole pelastaa ketään, sillä emme pelastushenkilökuntaa, saati supersankareita, eikä meidän sellaiseksi tarvitse tekeytyäkään. Varhaiskasvatuksen työntekijän on tarkoitus toimia yhteistyössä lasten perheiden kanssa - myös niiden perheiden, joissa tarvitaan tavallista enemmän ulkopuolista tukea ja ohjausta esim. juurikin tällaisissa asioissa, että milloin lapselle olisi syytä ostaa uusia vaatteita.

Toki meillä on ilmoitusvelvollisuus havaitessamme/huolestuessamme, että lapsen hoitoa ja kasvatusta laiminlyödään, mutta ei senkään ilmoituksen tarkoituksena ole pelastaa lapsia kamalista kotioloista, vaan saada tarkoituksenmukainen apu perheelle.

Pienet lapsethan eivät välttämättä itse hoksaa kärsiä vaatteiden likaisuudesta tai hiusten takkuisuudesta millään tavalla. Se kärsiminen tulee yleensä sitä kautta, miten muut ihmiset suhtautuvat asiaan, eli jos lapsi huomaa, että häntä kohdellaan huonommin kuin muita näiden asioiden takia. Esim. suhtaudutaan säälivästi, päivitellään tai surkutellaan tai jos kovasti kehutaan muiden lasten hienompia vaatteita (tätä ei pitäisi koskaan tehdä)

Vastaavassa tilanteessa keskittyisin itse vahvistamaan lapsen itsetuntoa kiinnittämällä huomioita asioihin, joita lapsi tekee/osaa hyvin, hyvää käytökseen ja muuhun. Se on lapsen loppuelämän kannalta kuitenkin oleellisempaa kuin se, oliko hiukset takussa.

Sopivia kenkiä ja vaatteita varmasti löytyy kierrätysryhmistä edullisesti tai joskus jopa ilmaiseksikin. Noista voisi vaikka vanhemmille vinkata jos sopivien vaatteiden puuttuminen johtuu rahasta.

Sanot itse vanhemmille suoraan; kysyt ainakin voisivatko hankkia uudet kengät, kun nykyiset ovat suorastaan liian pienet. Että  ovatko huomanneet asian? Missä kuravaatteet jne. Et voi vain olla tekemättä mitään, jos asia vaivaa. Lastentarhanopettajan/päiväkodin hoitajan pitää myös jotenkin reagoida. Ettei taas tule samanlainen surullinen tapaus kuin se vanhempien tappama tyttö. :( Siinäkään ei tehty tarpeeksi eikä ajoissa. En tarkoita, että nyt olisi yhtä vakavasta jutusta kyse, mutta miksi jättää hoitamatta???

NYT OIKEESTI!!

Harjoittelija EI ole viranomainen EIKÄ SAA TEHDÄ ILMOITUSTA TYÖYHTEISÖN SELÄN TAKANA. Harjoittelija EI myöskään voi tehdä ilmoitusta yksityishenkilönä, KOSKA ON SAANUT ASIAT TIETOONSA HARJOITTELUN KAUTTA.

Harjoittelijan AINUT OIKEA TOIMINTATAPA on purkaa asiaa ohjaajan kanssa.

Harjoittelija EI MYÖSKÄÄN SAA MENNÄ KESKUSTELEMAAN LAPSEN VANHEMPIEN KANSSA KOKEMISTAAN ONGELMISTA, vaan harjoittelijan tulee puhua näistäkun havainnoistaan OHJAAJALLE eikä suinkaan suoraan lasten vanhemmille.

Harjoittelija on päiväkodissa vain lyhyen jakson, joten hänellä ei ole kattavaa kokonaiskuvaa kenenkään lapsen tilanteesta. Alalla aloittaneen ja ensimmäisiä harjoitteluitaan tekevälle on luonnollista kartuttaa huolta yhdestä sun toisesta kun puuttuu vielä se AMMATILLISUUS. Tätä ollaan kuitenkin harjoittelujen avulla rakentamassa, ja siksi KESKUSTELUT KÄYDÄÄN OHJAAJAN KANSSA.

On ihan normaalia että opintojen alussa ja ensimmäisissä harjoitteluussaan näkee epäkohtia sielläkin missä niitä ei tosiasiassa ole. Muistaa oppikirjoista asioita ja vähän ylitulkitsee niitä käytännössä. Samoin ns. maailmanpelastusmentaliteetti ja yleinen surkuttelu ja yliempaattisuus ei ole yhdellekään opiskelijoita ohjanneelle vierasta, ja näistä syntyykin hyviä keskusteluja harjoittelujen edetessä.

Harjoittelija ei ole pelastamassa ketään. Päiväkotihenkilökunta ei ole pelastamassa ketään. Joka hetkeä ei voi kuluttaa jeesusteluihin enkeli-elisoista. Jokaisen lapsen perhetilannetta seuraa useamman ammattilaisen joukko ja reagoi tilanteisiin mm. keskusteluin ja moniammatillisen tiimin avustuksella ennen lastensuojelullisia toimenpiteitä. Myös päiväkoti voi olla lapselle jo alkujaan osana sosiaalihuollon tukitoimia, jolloin lasu-ilmoituksista jeesustelu on turhaa kun kontakti on suoraan perheen omaan sosiaalityöntekijään.

Nyt pää pois puskasta ja vähän järkeä näihin kommentteihin.

Tee se lastensuojeluilmoitus. Kuka tahansa voi tehdä sen, vaikka olisikin "pelkkä" työharjoittelija tai ei sitäkään. 

Meidän lasten päiväkodissa olivat tyytyväisiä kun vein vaatteet, joissa oikeasti sai rymytä metsässä jne. Silti olivat teknisiä, ehjiä ja sopivaa kokoa ja kulloiseenkin säähän sopivia. Kuulemma on paljon vanhempia, jotka valittavat että vaatteet menevät pilalle, sotkuun jne.

Nyt tuntuukin että vikaa löytyy aina. Liian pieniä, likaisia, reikäisiä, epäsopivia vaatteita hoitajien mielestä. Ja toisaalta vanhempien mielestä päiväkoti tuhoaa hienot vaatteet.

Kaipa väliin mahtuu sitten niitäkin, joilla asiat on ok kaikkien mielestä.

Itse koin parhaaksi ilmoittaa aina jos ulkovaatteet hajosivat, sotkeentuivat tai en ehtinyt pestä - siis että nyt vaan mennään näillä eväin kunnes ehdin paneutua asiaan. Pienissä vaatteissa ei tarvinut olla kuitenkaan ja varavaatteitakin vein reilusti aina. Hyvin sujui kaikki näin.

Alesta saa -70% vaatteita, kirppikseltä vielä halvemmalla. Vanhat voi myydä ja ostaa sillä rahalla uusia.

Vierailija kirjoitti:

Tee se lastensuojeluilmoitus. Kuka tahansa voi tehdä sen, vaikka olisikin "pelkkä" työharjoittelija tai ei sitäkään. 

Ymmärtämisvaikeuksia kenties? Harjoitteluista saaduilla tiedoilla ei saa tehdä ilmoitusta yksityishenkilönä salassapidon vuoksi. Harjoittelija ei voi myöskään tehdä ilmoitusta virkamiehenä koska ei ole työsuhteessa vaan harjoittelusuhteessa. Huoli on ohjattava ohjaajalle ja työryhmälle joka tekee ilmoituksen jos kokee sen tarpeelliseksi.

Huono PROVO!!

231: no tehän oikein hienosti siellä ammattilaisjoukollanne hoidatte hommat! Pue itse kaksi numeroa liian pienet kesäkengät jalkaan tuonne talvipakkaseen ja sateeseen. Laita liian lyhyet housut niin että nilkat vilkkuvat (no joo, tätä varmaan teetkin jos ikäsi on jotain 20 vee) ja liian pieni takki lyhyine hihoineen ja helmoineen ja mene kahdeksi tunniksi istumaan lumipenkkaan. Tuo lapsi ei tee sitä vapaaehtoisesti, vaan itkee kylmäänsä, mutta kukaan ei tee mitään auttaakseen.

Ap, luota intuitioosi. Olet varmaankin jo tehnyt ilmoituksen, mutta jos et ole, teethän sen tänään? Kiitos

On se jännä että kaikki maailman muut seikat ovat tässä "lastensuojelussa" tärkeämpiä kuin sen lapsen suojeleminen. Tärkeimmät huolehdittavat seikat ovat äidin/vanhempien kasvojen säilytys, henkilökunnan (selustan) turvaaminen ilmoituksen teosta mahdollisesti aiheutuvien seurausten varalta ja typeryyteen asti menevä salassapitovelvollisuus, vaikka kyseessä asiat jotka kuka tahansa ulkopuolinenkin näkee. Kunhan vain ei missään nimessä ajatella sitä lasta ja kuinka hän pärjää tälläkin hetkellä siellä jossain, missä moni aikuinenkaan ei uskaltaisi hetkeäkään olla.

Valitettavasti näitä on paljon. Kukin puuttuu oman ammattietiikkansa, mutta ennen kaikkea henkilökohtaisen arvomaailmansa mukaan. Valitettavasti harva uskaltaa puuttua. Erikoinen näkökulma, että opiskelijalle ei kerrota. Kyllä esim. lääketieteen opiskelijalle tai amanuenssuuria suorittavalle kandille kerrotaan kaikki olennainen esim. lääkärikierrolla, asia voidaan käydä esim. paperikiertona ennen kiertoa. Tämähän on olennainen osa ammattiin kasvamista. Lääkärille on hyvä ymmärtää, että myös muut kuin somaattiset syyt vaikuttavat kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin.

Minut lastensuojelutapausten aikaisempi jatkuva kohtaaminen motivoi oman kolmen lapsen lisäksi ottamaan pari sijaislasta. Auttaa voi ruohonjuuritasolla. Rakastaa ja olla turvallinen, ennakoitava aikuinen, tarjota turvallinen ja hyvä arki. Oma näkemys valitettavasti on, että ainakin vielä 10 v  sitten päiväkodeissa ei kovinkaan aktiivisesti tartuttu näihin lapsen hyvinvointia koskeviin asioihin. Sen sijaan eskari-ikäisillä (5-6 v) pienetkin kognitiiviset viiveet saivat ansaittua huomiota, suhteessa ehkä liikaakin.

terv ex-neuvolalääkäri, nykyinen "hallintopeikko"

Miksi ap ei ole enää vastannut ketjuun? Selvisikö, että lapsi on jo lastensuojelun asiakas? Vai jäitkö kiinni kirjoittelustasi tänne?

Ai miksi?? Jos aiheesta huolissaan oleva ihminen saa ekasta viestistä lähtien paskaa plus pelotteluja päälleen, niin miksiköhän ei kirjoita?