Miksi mies on valmis tinkimään omasta elintasostaan valitsemalla huomattavasti pienituloisemman naisen?

Rakkaus?

Vierailija kirjoitti:

Osa elintasosta ei ole tuloissa mitattavissa, vaan mm siinä, miten hyvin raha pysyy ja lisääntyy hyppysissä (miehen ja vaimon kulutustottumukset!), miten hyvää ruokaa vaimo laittaa (einekset epäterveellisiä, eivät yhtä maistuvia ja kalliita), silittääkö vaimo kauluspaidat, siivoaako, hoitaako lapset ja kehittyykö lapsista älykkäitä, terveitä ja onnellisia. Jääkö hyvin aikaa tehdä uraa? Kumman ura on etusijalla?

Mutta valitatko? Sehän se pointti tässä olikin. Löytyy runsain mitoin miehiä, jotka haluavat perheen ja panostaa uraan, joten he valitsevat tarkoituksella naisen, joka on valmis jäämään kotiäidiksi tai -rouvaksi. Mutta tämä on oma miehen oma valinta ja tällä valinnallaan hän antaa rahansa koko perheen käyttöön, eikä VALITA.

ap

Vierailija kirjoitti:

Rakkaus?

Estääkö rakkaus aivotoiminnan? Miksei sitten tyydy siihen, että nyt tuli naitua lähihoitaja, eikä se enempää tule ansaitsemaan ja minä joudun nyt kantamaan suuremman taloudellisen vastuun?

ap

Muista miehistä en osaa sanoa mutta jos johonkin rakastun tai ihastun ei raha , palkka, varallisuus ole ne asiat joita ensin mietin vaan se " miellyttävä nainen ihmisenä " olemus, ulkonäkö, luonne, huumorintaju, elämänarvot ja näkemykset yms :

Minun mielestäni rakkaudelle ei voi asettaa hintalappua tai jotain tiettyä tulorajaa .

Vierailija kirjoitti:

Jotkut menee yhteen rahasta, jotkut rakkaudesta.

Entisaikaan mentiin yhteen vain rahasta ja avioliitot päättyivät lähinnä kuolemaan. Mielenkiintoista, että miesasiamiehet haikailevat vanhoja aikoja, mutta eivät ole vielä tätä hoksanneet...

ap

(Edelleen se, joka ei ole valmis tinkimään elintasostaan)

Itselle on tärkeää, että parisuhteessa on tasapuolinen kumppani. Se, että myös nainen tienaa ja tuo osuutensa yhteiseen talouteen tarkoittaa yleensä parempaa itsetuntoa. Molemmat tietävät, että kumpikaan ei ole riippuvainen toisesta, vaan suhde perustuu rakkauteen ja haluun (ei pakkoon) olla toisen kanssa.

Jos taas haluaisin pelkän siivoojan ja kodinhoitajan, palkkaisin sellaisen, enkä hankkisi parisuhdetta sitä varten.

Ite ainakin valitsisin naisen jonka kanssa voi olla onnellinen. En tulojen perusteella. Ja toisekseen mitä enempi nainen tienaa sitä enemmän kusta päässä. Saattaa olla poikkeuksiakin mutta tähän tulokseen olen itse tullut.

Vierailija kirjoitti:

(Edelleen se, joka ei ole valmis tinkimään elintasostaan)

Itselle on tärkeää, että parisuhteessa on tasapuolinen kumppani. Se, että myös nainen tienaa ja tuo osuutensa yhteiseen talouteen tarkoittaa yleensä parempaa itsetuntoa. Molemmat tietävät, että kumpikaan ei ole riippuvainen toisesta, vaan suhde perustuu rakkauteen ja haluun (ei pakkoon) olla toisen kanssa.

Jos taas haluaisin pelkän siivoojan ja kodinhoitajan, palkkaisin sellaisen, enkä hankkisi parisuhdetta sitä varten.

Eli tarkoittaako tämä, että olet pohtinut myös kumppanisi tulotasoa?

ap

Vierailija kirjoitti:

Ei me ainakaan valittu mitään. Tutustuttiin monen sattuman kautta teini-ikäisenä ja ihastuttiin. Miehen ura otti paremmin tuulta alleen kuin minun.

Alapeukuttajan mielestä pitäisi varmaan erota jos tulokehitys ei ole suhteessa samanlaista?

Tuskin mis hylkää unelmiensa naista vain siksi, että tällä on pienemmät tulot. Ei siihen rahaan rakastuta, vaan ihmiseen. Tavattiin miehen kanssa 15-vuotiaina ja hänellä nyt sattuu olemaan tällä hetkellä isommat tulot, koska käy töissä ja minä opiskelen. Muutenkin miehillä on usein suurempi palkka kuin naisilla, koska naiset hakeutuvat matapalkkaisemmille aloille....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

(Edelleen se, joka ei ole valmis tinkimään elintasostaan)

Itselle on tärkeää, että parisuhteessa on tasapuolinen kumppani. Se, että myös nainen tienaa ja tuo osuutensa yhteiseen talouteen tarkoittaa yleensä parempaa itsetuntoa. Molemmat tietävät, että kumpikaan ei ole riippuvainen toisesta, vaan suhde perustuu rakkauteen ja haluun (ei pakkoon) olla toisen kanssa.

Jos taas haluaisin pelkän siivoojan ja kodinhoitajan, palkkaisin sellaisen, enkä hankkisi parisuhdetta sitä varten.

Eli tarkoittaako tämä, että olet pohtinut myös kumppanisi tulotasoa?

ap

Kyllä.

Kumppanin ei tarvitse tienata yhtä paljon, mutta niin paljon, että yhteistalous tuottaa paremman lopputuloksen, kuin yksin eläminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen mies, enkä olisi suhteessa naisen kanssa, jonka kanssa oleminen tarkoittaisi oman elintasoni laskua.

joo, lakimienasiethan ne tunnetusti kauniita on? whahahahahahh! oi että! oisittepa nähny mikä suohirviö mulla oli lakimiehenä yhessä casessa....hahahahahah

 mut siitä vaan! Raha tuo rakkautta ihan varmaan.....kjeh kjeh kjeh!

En olisi suhteessa myöskään naisen kanssa, joka on suohirviö.

Enkä minä miehen kanssa, joka puhuu naisista suohirviöinä. 

Vierailija kirjoitti:

Ite ainakin valitsisin naisen jonka kanssa voi olla onnellinen. En tulojen perusteella. Ja toisekseen mitä enempi nainen tienaa sitä enemmän kusta päässä. Saattaa olla poikkeuksiakin mutta tähän tulokseen olen itse tullut.

Päteekö tämä sinusta myös miehiin vai vain naisiin? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

(Edelleen se, joka ei ole valmis tinkimään elintasostaan)

Itselle on tärkeää, että parisuhteessa on tasapuolinen kumppani. Se, että myös nainen tienaa ja tuo osuutensa yhteiseen talouteen tarkoittaa yleensä parempaa itsetuntoa. Molemmat tietävät, että kumpikaan ei ole riippuvainen toisesta, vaan suhde perustuu rakkauteen ja haluun (ei pakkoon) olla toisen kanssa.

Jos taas haluaisin pelkän siivoojan ja kodinhoitajan, palkkaisin sellaisen, enkä hankkisi parisuhdetta sitä varten.

Eli tarkoittaako tämä, että olet pohtinut myös kumppanisi tulotasoa?

ap

Kyllä.

Kumppanin ei tarvitse tienata yhtä paljon, mutta niin paljon, että yhteistalous tuottaa paremman lopputuloksen, kuin yksin eläminen.

No sittenhän tämä aloitus ei koske sinua, sillä olet hoitanut omat asiasi hyvin. Nyt pitäisi selvittää, että miksi palstapapat ulisevat naistensa raha-asioista, vaikka ovat ihan itse olleet sitä naistaan valitsemassa. Kai jotain vastuuta miehetkin voivat tässä asiassa ottaa?

ap

Monella miehellä ei vaan ole varaa valkata mieleistään naista, niin kuin jotkut naiset erehtyy luulemaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sehän nyt lienee kaikille ihan selvää, että perheellä on yleensä yhteiset rahat, vaikka tätä asiaa nyt miten vääntelisi ja kääntelisi. Avioliitossa puolisoilla on elatusvelvollisuus, eli toista ei voi laittaa ruokajonoon ja itse ostella sisäfilettä. Joten MIKSI mies valitsee itselleen huomattavasti pienituloisemman naisen? Tarkoitan nyt useamman tuhannen euron eroa kuukausituloissa, en mitään parinsadan eroa. Kenellekään ei pitäisi tulla yllätyksenä, esim. eri ammattien tulotasot. Jos valitsee lähihoitajan puolisokseen, niin pitäisi ymmärtää, että ei ne tulot juurikaan yli parin tonnin nouse. Ja en nyt väitä, että miehen tulisi valita itseään huomattavasti parempituloinen nainen, vaan edes suurin piirtein samaa tuloluokkaa. Toisaalta esim. lääkäreissä ja juristeissa on nykyään hyvin paljon naisia ja ne ovat tunnetusti rahakkaita aloja, joten saattaisi löytyä ihan rahakas nainen sieltä suunnalta.

Mutta laki täyttyy, jos toinen syö hernekeittoa ja toinen sisäfilettä.

Mutta onko se kummankaan mielestä kivaa? Ainakaan verrattuna siihen, että molemmat syövät samana päivänä hernekeittoa ja toisena päivänä sisäfilettä?

Minä olen köyhä mies ja nimenomaan haluan hyvätuloisen naisen ja päästä rikkaisiin naimisiin. Olisin oman elämäni Uuno Turhapuro. Ei ole vielä rikasta naista kohdalle osunut, mutta niin kauan olen yksin kunnes osuu. Mitään lähäriä yms. en kyllä huolisi ollenkaan.

Onneksi olen pariutunut aikana, jolloin ei ollut näin vaikeata tämä parinvalinta. Mekin kun aikanaan tutustuttiin ja ihastuttiin, ei varmaan kumpikaan ajatellut raha-asioita. Rakastuttiin vaan toiseen ihmiseen, ei ammattiin tai rahaan. No kumpikin ollaan tavallisia duunareita ja tienataan suunnilleen saman verran. Eipä tarvii miettiä kummankaan,että  toinen pääsisi "hyötymään". Eikä meidän piireissä ne miehetkään yksin sitä omaisuutta olisi pystynyt hankkimaan.  Yhdessä on meilläkin talot ja autot hankittu.Ei niitä kumpikaan yksin olisi saanut hankittua.

Vierailija kirjoitti:

Johtuu enemmänkin siitä, koska naiset haluavat yleensä vain reilusti itseään isotuloisemman miehen. Jos nainen on kovinkin isotuloinen, niin silloin suurin osa miehistä karsiutuu jo automaattisesti pois ja jäljelle jäävät oikeastaan vain ne harvat isotuloiset toimitusjohtajat.

Ei nainen voi ketään pakottaa avioliittoon. Kyllä se mies on mukana ihan samalla tavalla päättämässä ja voi sanoa "ei" pienituloiselle naiselle. Kokemukseni mukaan miehet sanovatkin.

Vierailija kirjoitti:

Monella miehellä ei vaan ole varaa valkata mieleistään naista, niin kuin jotkut naiset erehtyy luulemaan...

Kerrohan nyt, miksi ei olisi? Harva saa täsmälleen sen mitä elämässä haluaa, mutta jos ottaa sen mitä on tarjolla, se on oma valinta. Turha syyttää olosuhteita, biologiaa tai muita ihmisiä. Kaikki on kiinni vain ihmisestä itsestään.