Oletko koskaan joutunut soittamaan 112?
Jos olet, miksi?
Työpaikallani (15 työntekijää) olen ainut joka on koskaan soittanut. Asia tuntu olevan osalle ihan ihmettelemisen aihe.
Mutta itse jouduin soittamaan hätänumeroon, kun naapurin talo roihahti ykskaks tuleen. Tästä siis aikaa muutama vuosi, ja valitettavasti naapurin perhe menehty palossa. :|
Toisen kerran soitin kun näin että eräs känniläinen lähti auton rattiin, muutaman kilsan päässä oli ajanut liikennemerkkiin.
Kommentit (92)
Jouduin soittamaan viime juhannusyönä, kun alakerran naapurin palohälytin alkoi soida ja olin varmaan yksin koko kerrostalossa. Väärä hälytys oli.
Olen, monestikin. Yleensä sairauskohtauksen vuoksi. Kerran myös kun löysin varastetun polkupyöräni.
Olen. Omalle lapselle ja työn puolesta.
Useita kertoja, ex-miehen sairauden takia.
Useammankin kerran. Listaan mahdollisimman lyhyesti syyt. Sydänkohtaus, epilepsiakohtaus, perheväkivalta, yöllinen meteli ja paha kaatuminen laskettelurinteessä. Yksikään ei siis itselleni tapahtunut, paitsi yöllisessä metelissä olin kärsivä osapuoli.
Olen soittanut kerran. Pari auringossa hyvin pehmennyttä hipsteriä hyppelehti moottoritiellä sillan alla varjossa ja yritti pysäytellä autoja. Olivat kaiken lisäksi Turkuun menossa.
Oon. Kun näin kolarin. Kun kaupungissa liittymällä juoksi kaksi hirveä. Ja nuoruudessa kun opiskelija-asuntolassa naapurissa tappelussa lapsi alkoi hätääntyneenä kiljumaan (aikuisten tappelua kaikki kuunteli, mutta kun lapsella oli hätä useammat meistä soitti).
Monta kertaa. Kerran kun jouduin onnettomuuteen, kerran ku lapsi sai ekaa kertaa kuumekouristuksen ja sit ku epäilin et rattijuoppo ajaa edellä.
Minä olen soittanut muutamia kertoja, joka kerta joku tuntematon on tarvinnut apua.
Kerran soitin kaverille, kun hän yritti itsemurhaa lääkkeillä. Ei kuollut.
Olen soittanut ainakin kerran.Silloin vanhempani toipui sydänleikkauksesta kotona ja yhtäkkiä silmät kierähti päässä ja alkoi sätkimään.
Niin ja ne syyt jäi. Kaikkia en ehkä muista, mutta sydänkohtaus, epilepsiakohtaus, kadulle sammunut selvästi tiedoton, rattijuoppo, tulipalon alku, eksynyt muistisairas tms. ja pari onnettomuustyyppistä tilannetta. Niin ja tietenkin olen ollut aika monesti paikalla, kun joku muu soitti.
Se, joka edelleen epäilee, että ne, jotka eivät ole soittaneet, ovat vastuunpakoilijoita.
Kerran, tuntemattomalle sattui sairauskohtaus.
Pari kertaa. Kerran töisä ollessa asiakkaalle ambulanssin ja kerran tarvittiin poliisia.
Kerran olen soittanut kun löytyi hangesta humalainen nainen ilman kunnollista vaatetusta. Oli pakkastakin muutama aste eikä tuolla ollut mm. sukkia. Onneksi sain tuon raahattua lähimmän talon rappukäytävään lämmittelemään jo ennen lanssin tuloa.
Toisella kerralla naapurin parkinson-mummo kaatui rappukäytävässä. Odotettiin apua puoli tuntia mutta tuolle humalaiselle lanssi tuli 5:ssä minuutissa :(
Kerran olen mennyt ambulanssia vastaan ja kerran tyrehdyttänyt verenvuotoa lanssia odotellessa.
Hieman ujosta luonteesta huolimatta on ollut hyvä huomata että noissa tilanteissa olen toimintakykyinen. Jopa se joka ensimmäisenä menee auttamaan.
Naapurin ulkosauna paloi, kaksi kertaa perheenjäsenen sydänongelmat ja sitten aikaisemmin poliisin erilliseen numeroon muutamia kertoja (liikenneonnettomuuksia ja karanneita koiria).
muutaman kerran olen soittanut, kysessä ollut kolari, hangessa pötköttelevä mies ja sairauskohtaus
Sairaskohtaus, selvästi humalainen ratissa ja liukastunut mummo.
Kerran, kun todistin lauantai-yönä pahoinpitelyä, mutta kukaan ei vastannut. Yritin useamman kerran siis. Uhri selvisi onneksi lievillä vammoilla, mutta toi hätänumerohomma ei toiminut lainkaan. Tekijät pääsivät kuin koirat veräjästä.
Monta kertaa. Joskus tuntuu, ettei ihmiset vaan uskalla soittaa, vaikka olis syytä