En ole koskaan kokenut romanttista rakkautta
Ja olen päälle 40. Mikähän minussa on vikana? Lisäksi olen katkera asiasta miehille, kun en ole koskaan saanut kokea heiltä romanttisuutta, vaan aina suunnilleen, että läheks panee? Vaikka tiedän, ettei asiasta miehille katkerana oleminen auta mitään.
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n ärhäkät, kiukuttelvat vastaukset kertovat kaiken - vaikeahan tuollaiseen negistelijään on rakastua.
Älä. En ole kyllä epäeroottisempaan palstailijaan vähään aikaan törmännyt.
Niin, ulkonäkö voi pettää ;) Mietipä sitä kun seuraavan kerran lähestyt "hyvännäköistä" naista. Se ulkonäkö kun on teille miehille NIIIIN tärkeä. Sehän se kertookin ihansta naisesta! Not.
apErotiikka ja estetiikka on kaksi eri asiaa. Esimerkiksi minusta "ruma" nainen voi olla erittäin eroottinen ja seksikäs, vaikkei supermallilta näyttäisikään. Se mikä sinusta tekee epäeroottisen on tuo sinun kuiva tyyli ilmaista itseäsi. Ei kukaan jaksa kiinnostua, jos koko ajan ollaan pätemässä ja puhutaan yliopistotermeillä. Yrjötys.
No kuule, jos ne ovat eri asia, niin miksei miehet sitten piiritä paskaisen rumia naisia?
ap
Nyt sinä liioittelet. Kyllä miehelle kelpaa se huonommankin näköinen tavara kun tarpeeksi panettaa. Teille naisille taas ei kelpaa yhtään mikään, sanoi tai teki mitä tahansa. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eihän romantiikan kokeminen mikään ihmisoikeus ole, niinkuin ei seksikään. Semmosta sattuu.
No kyllä se minulle on. Sä voit päättää tyytyä vähempään ihan vapaasti ja ehdotella naisille jatkossakin panoa ennen tunteita.
apHöpsis. Minulla on kyllä romanttisiakin tunteita ja olen suhteissa niitä osoittanutkin. Pelkkiä panojakin on ollut.
Mutta on paljon naisia jotka eivät saa minulta kumpaakaan, enkä minä sille mitään mahda, eikä kukaan muukaan, jos joku jää kokonaan ilman. Aivan kuin on miehiäkin jotka eivät saa seksiä eivätkä suhdetta.
Naiset aina moittivat miehiä jotka vonkaavat seksiä, ettei se automaattisesti kaikille kuulu, muttei kuulu romantiikkakaan ja uskollinen parisuhde ja muu sellainen automaattisesti kaikille naisille.
"Mutta on paljon naisia jotka eivät saa minulta kumpaakaan, enkä minä sille mitään mahda, eikä kukaan muukaan, jos joku jää kokonaan ilman."
No voi tuhannen yksinkertaisuus sinunkin kanssasi, en mä koe millään tasolla, että mun ois pitänyt saada sinun romanttisuutesi.
apYksinkertaisuus sinunkin kanssasi. Sanon ihan yleistyksenä että romanttinen suhde ei ole mikään automaattinen ihmisoikeus naisille kuten ei vaikkapa seksi ole miehille.
No se oli todettu jo tässä ketjussa ja en mä niin ole väittänytkään!! Sittenkö sitä ei saisi tavoitella tai surra kun ei ole saanut?
apOn tämä vauva palstaki hassu. Näin asiallisesta keskustelusta saadaan väännettyä aloittajasta joku ikävä ihminen. Ei hän tietääkseni ole vaatinut näiltä miehiltä rakkautta ( saanut vain käsityksen, että olisi kiinnostusta ). Aina löytyy joku joka alkaa kinaamaan aloittelijoiden kanssa iha tyhjänpäiväsestä asiasta ja vääntävät jutut aivan mullin mallin :D
No kyllähän tuo otsikko kertoo kaiken olleellisen. Taas haaveillaan kuuta taivaalta.
No onhan tämä vauva palsta vähän tällaiinen, että jos minä tekisin otsikon " onko lakritsi sieni päältä sokeria ja sisältä lakritsaa" Niin aivan varmasti tulisi kauhea läjä kommenttia siitä kuinka tyhmä ihminen olen, että ei se sieni ole syötävä. Sitten kun selittäisin että kyllä minä sen tietäisin niin alettaisiin vääntämään aivan pienistä asioista jos vaikka murusellisenki löytäis jotain, mistä voisi vääntää tappelua ja jotkut hölmöt osallistuvat siihen matkaan ja peukuttavat niitä. Onhan se surkuhupaisaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n ärhäkät, kiukuttelvat vastaukset kertovat kaiken - vaikeahan tuollaiseen negistelijään on rakastua.
Älä. En ole kyllä epäeroottisempaan palstailijaan vähään aikaan törmännyt.
Niin, ulkonäkö voi pettää ;) Mietipä sitä kun seuraavan kerran lähestyt "hyvännäköistä" naista. Se ulkonäkö kun on teille miehille NIIIIN tärkeä. Sehän se kertookin ihansta naisesta! Not.
apErotiikka ja estetiikka on kaksi eri asiaa. Esimerkiksi minusta "ruma" nainen voi olla erittäin eroottinen ja seksikäs, vaikkei supermallilta näyttäisikään. Se mikä sinusta tekee epäeroottisen on tuo sinun kuiva tyyli ilmaista itseäsi. Ei kukaan jaksa kiinnostua, jos koko ajan ollaan pätemässä ja puhutaan yliopistotermeillä. Yrjötys.
No kuule, jos ne ovat eri asia, niin miksei miehet sitten piiritä paskaisen rumia naisia?
apNyt sinä liioittelet. Kyllä miehelle kelpaa se huonommankin näköinen tavara kun tarpeeksi panettaa. Teille naisille taas ei kelpaa yhtään mikään, sanoi tai teki mitä tahansa. :D
Ehkä ne vaistoaa, että alat pettyessäsi puhua naisista tavarana.
ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä romanttisen rakkauden ja ihmissuhteiden kokemisessa on paljon myös onnesta ja tuurista kyse.
Näin juuri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja en siis automaattisesti ajattele, että toisissa on vikaa jos eivät rakasta minua, mutta kun olen törmännyt henkilöön, joka piti huolen, että rakastun häneen ja sitten ilmaisi, ettei itse rakasta. Samoin omassa äitisuhteessani jossa oletetaan olevan rakkautta oli sellainen vika, ettei siinä ollut rakkautta hänen puoleltaan.
apSiis tapasit jonkun uuden ihmisen, kiinnostuitte toisistanne ja tämä toinen huomasi jossain vaiheessa, ettette sovi yhteen. Mikä ongelma tässä nyt on? Olisiko hänen pitänyt näytellä rakastunutta sen sijaan että oli rehellinen?
Niin, hän siis nimeomaan imitoi rakkautta. Jos olisi heti ollut rehellinen siinä, etten kiinnosta olisi lakannut puhumasta, kun käänsin selkäni hänelle.
apEhdotin kauan sitten, että oltaisiin nähty. Siinä olisi selvinnyt kaikki. Ehkä itsekin aavistit/tiesit miten siinä olisi käynyt, mutta et halunnut kohdata totuutta. (?)
Mitä totuutta?
apNo ettei sovita yhteen ollenkaan.
Muutenkin minusta tämmöinen "ei sovita yhteen" on ihan perseestä. Jos mulla on tunteita jotakuta kohtaan niin paljon, että rakastun (en aiemmin mene sänkyynkään), niin miten niin "ei sovita yhteen ollenkaan"? Minusta kuulostaa sille, että haet toisesta hyötyä, koska jos sulla ois oikeasti tunteita,ja jos sillä ihmisellä ois oikeasti sulle väliä, niin tuollainen asia ei voisi häiritä.
apAjattelen eri lailla kuin sinä. Minusta parisuhteessa ei riitä, että henkilöllä on rakastavia tunteita toista kohtaan. Parisuhteen on oltava hyvä myös järkisyiden kannalta.
1) Vaikea ymmärtää miten kukaan rakastuu jos ne eivät kohtaa. 2) Minusta taas on tyhmää edes koittaa tutustua ellei halua rakastua. Ymmärrän kyllä, ettei aina voi tuntea jotain naista kohtaan jolle alkaa baarissa jutella, mutta itseäni ei sellainen tutustumistapa kiinnosta ollenkaan. Energian tuhlausta. Mieluummin syvennän jo olemassa olevia tuttavuuksia aivan luonnollisista tilanteista syntyneitä, jolloin 3) toinen kiinnostaa jo lähtötilanteessa aika paljon. 4) Tai jos tunnetasolla vain heti tuntuu, että tuo on se oikea. Sellaisestakin olen lukenut, että joku näkee jonkun ja naks. Se olisi kivaa :)
ap
Ajattelen taas toisella tavalla.
1) Aina ei heti kättelyssä voi saada selville tarvittavia tietoja mm. ikään, elämäntilanteeseen ja persoonaan liittyen. Joskus ehtii ihastua ennen kuin saa tietää, ettei henkilö ollutkaan järjen kannalta sopiva.
2) Eikö sinusta kaverisuhteet ole ollenkaan tavoittelemisen arvoisia?
3) Kiinnostus voi tuntemisen aikana muuttua paljon suuntaan tai toiseen sitä mukaa kuin toista henkilöä oppii tuntemaan enemmän. Se, että toinen on lähtötilanteessa kovasti kiinnostunut ei tarkoita, että kiinnostus säilyy automaattisesti samanlaisena jatkossa.
4) Jotkut (varsinkin monet taiteilijat) sanovat, että pystyvät tunnistamaan heti ensisilmäyksellä sielunkumppanin ja rakastuvat tähän välittömästi. Heillä jokin tunne tai vaisto vain sanoo niin. En ole itse valitettavasti kokenut tuollaista koskaan. Olen kyllä tavannut monia kiinnostavia ihmisiä, jotka jäävät jostain syystä mieleen tai tekevät vaikutuksen. Joskus olen kyllä ihastunutkin, mutta en kokenut sellaista valtavan suurta yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Usein vain ajattelen, että "kauankohan tämäkin ihastus kestää" ja "katsotaanpa milloinkahan tuonkin mieli muuttuu"... ja aina on käynyt niin, että miehet ovat jossain vaiheessa sanoneet minun olevan jotain muuta kuin ensivaikutelma antoi ymmärtää.... :)
Aatos Anto kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No vaikka olen vasta puolet nuorempi kuin sinä, en ole kertaakaan kokenut rakkautta, mikä veisi jalat alta, saisi sydämmen sykkimään holtittomasti rakastumisesta, vaikka ihastuksia onkin tullut. En tiedä onko se normaalia vai enkö vain ole törmännyt sellaiseen mieheen joka vie jalat alta. Tosin voihan se olla vain elokuvien fantasiaa. Itse en ole kokenut sellasta rakkautta, jossa tosiaan voi luottaa siihen ettei toisella ole mitään taka-ajatuksia, että voi luottaa tyyppiin tarpeeksi päästääkseen seurusteluun asti. Lähinnä vain kauniita sanoja ja lupauksia, tyhjine toimintoineen ja "unohdetaan" mitä on sanottu. Vissiin se on osa syy, miksi en anna itseni rakastua ( tosin kun rakkaus ei kysy lupaa tullakseen).
No jos vertaa elokuvaa ihmiselämään niin...
Elämässä on helvetisti tylsiä ja välillä ikäviäkin juttuja jotka täytyy kohdata.
Mutta sinne väliin mahtuu niitä pieniä onnen hetkiä ja niitä kannattaa hehkutella ja yrittää pidentää, luoda itse niitä lisää. Jos elää elämänsä niin että ulkoistaa kaiken muilta tulevaksi ei voi löytää noita onnen hetkiä.
Universaali ja muuttumaton laki on että kun antaa niin silloin saa.
Ei riitä että uskoo tuohon lakiin, usko pyytää aina teon.
Jos elämä ei riitä niin tee itse siitä parempi, jos et osaa pyydä jotain toista avuksi.
"Luoja rakastaa iloista antajaa koska Luoja on itse juuri pelkästään se.
Olkaa Jumalan kaltaiset."
Romanttinen elämä ei ole kok elämä mutta se tulee kyllä vastaan kun lähdet sitä aktiivisesti itse toteuttamaan etkä vaadi että joku toinen sen sinulle antaa. Ja varmasti tulee vastaan myös sellainen ihminen joka kaipaa samaa kuin sinäkin ja osaa myös tuohon kaipuuseen vastata.
Kysynnän ja tarjonnan laki.
Etsi oikea kanava ja löydät sen mitä haet.
Ja jos mitään ei tunnu tapahtuvan niin anna hetkeksi periksi, asia on tiedossa ja elämä hoitaa loput.
No nyt kyllä tuli nii paljon tekstiä, että tipahdin kärryiltä mitä sinä oikein yrität minulle kertoa? Oletitko tuosta minun tekstistä jotakin, mitä en edes sanonut ( tällaisia ihmisiä kun palstalla roikkuu, että kaikista löytää jotain pahaa ). Itse en siis oikeastaan ole romanttiikan hakija, tai odoita toisen käyttäytyvän niin romanttisesti kuin elokuvissa ( itse en pidä romantiikka elokuvista varsinkin komediat ovat mielestäni kamalia, kauheaa fantasiaa ). Ja tähän perään, ennenkuin joku alkaa itkemään mielipiteestäni sanon, että jos joku tykkää romantisesta elokuvasta ja komediasta niin ei se minua haittaa.
Mutta jos mies sanoo että hän rakastaa minua, on haluaa muuttamaan luokseni tai sanoo vaikka että ei juo ja käy baarissa, niin kyllä minä tällöin mietin, että onko nämä vain tyhjiä sanoja vai tarkoittaako hän näitä oikeasti, yrittääkö hän tavoitella minussa jotakin ( petiseuraa, statusta, pääsee juhlimaan esm. häitä, tai olen vain toinen vaihtoehto ). Mikäli mies kuitenkin teoissaan sanoo ihan päinvastaista. Flirttailee muille naisille melkein heti , yht'äkkiä minun pitäisikin muuttaa hänen luo , soittelee kännissä ja näen kuvia railakkaista baari illoista niin kyllä siinä luottamus tipahtaa aika äkkiä eikä seurusteluun kannata moisen kanssa lähteä.
Perustelut alanuolelle?
Johtuuko vain siitä, että minä kirjoitin kommentin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja en siis automaattisesti ajattele, että toisissa on vikaa jos eivät rakasta minua, mutta kun olen törmännyt henkilöön, joka piti huolen, että rakastun häneen ja sitten ilmaisi, ettei itse rakasta. Samoin omassa äitisuhteessani jossa oletetaan olevan rakkautta oli sellainen vika, ettei siinä ollut rakkautta hänen puoleltaan.
apSiis tapasit jonkun uuden ihmisen, kiinnostuitte toisistanne ja tämä toinen huomasi jossain vaiheessa, ettette sovi yhteen. Mikä ongelma tässä nyt on? Olisiko hänen pitänyt näytellä rakastunutta sen sijaan että oli rehellinen?
Niin, hän siis nimeomaan imitoi rakkautta. Jos olisi heti ollut rehellinen siinä, etten kiinnosta olisi lakannut puhumasta, kun käänsin selkäni hänelle.
apEhdotin kauan sitten, että oltaisiin nähty. Siinä olisi selvinnyt kaikki. Ehkä itsekin aavistit/tiesit miten siinä olisi käynyt, mutta et halunnut kohdata totuutta. (?)
Mitä totuutta?
apNo ettei sovita yhteen ollenkaan.
Muutenkin minusta tämmöinen "ei sovita yhteen" on ihan perseestä. Jos mulla on tunteita jotakuta kohtaan niin paljon, että rakastun (en aiemmin mene sänkyynkään), niin miten niin "ei sovita yhteen ollenkaan"? Minusta kuulostaa sille, että haet toisesta hyötyä, koska jos sulla ois oikeasti tunteita,ja jos sillä ihmisellä ois oikeasti sulle väliä, niin tuollainen asia ei voisi häiritä.
apAjattelen eri lailla kuin sinä. Minusta parisuhteessa ei riitä, että henkilöllä on rakastavia tunteita toista kohtaan. Parisuhteen on oltava hyvä myös järkisyiden kannalta.
1) Vaikea ymmärtää miten kukaan rakastuu jos ne eivät kohtaa. 2) Minusta taas on tyhmää edes koittaa tutustua ellei halua rakastua. Ymmärrän kyllä, ettei aina voi tuntea jotain naista kohtaan jolle alkaa baarissa jutella, mutta itseäni ei sellainen tutustumistapa kiinnosta ollenkaan. Energian tuhlausta. Mieluummin syvennän jo olemassa olevia tuttavuuksia aivan luonnollisista tilanteista syntyneitä, jolloin 3) toinen kiinnostaa jo lähtötilanteessa aika paljon. 4) Tai jos tunnetasolla vain heti tuntuu, että tuo on se oikea. Sellaisestakin olen lukenut, että joku näkee jonkun ja naks. Se olisi kivaa :)
apAjattelen taas toisella tavalla.
1) Aina ei heti kättelyssä voi saada selville tarvittavia tietoja mm. ikään, elämäntilanteeseen ja persoonaan liittyen. Joskus ehtii ihastua ennen kuin saa tietää, ettei henkilö ollutkaan järjen kannalta sopiva.
2) Eikö sinusta kaverisuhteet ole ollenkaan tavoittelemisen arvoisia?
3) Kiinnostus voi tuntemisen aikana muuttua paljon suuntaan tai toiseen sitä mukaa kuin toista henkilöä oppii tuntemaan enemmän. Se, että toinen on lähtötilanteessa kovasti kiinnostunut ei tarkoita, että kiinnostus säilyy automaattisesti samanlaisena jatkossa.
4) Jotkut (varsinkin monet taiteilijat) sanovat, että pystyvät tunnistamaan heti ensisilmäyksellä sielunkumppanin ja rakastuvat tähän välittömästi. Heillä jokin tunne tai vaisto vain sanoo niin. En ole itse valitettavasti kokenut tuollaista koskaan. Olen kyllä tavannut monia kiinnostavia ihmisiä, jotka jäävät jostain syystä mieleen tai tekevät vaikutuksen. Joskus olen kyllä ihastunutkin, mutta en kokenut sellaista valtavan suurta yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Usein vain ajattelen, että "kauankohan tämäkin ihastus kestää" ja "katsotaanpa milloinkahan tuonkin mieli muuttuu"... ja aina on käynyt niin, että miehet ovat jossain vaiheessa sanoneet minun olevan jotain muuta kuin ensivaikutelma antoi ymmärtää.... :)
1. Mitä tarkoitat järjen kannalta? Miksi minä rakastuisin niin, ettei siinä ole mitään järkeä? En usko, että pystyn ihastumaan jos en koe miestä järkeväksi.
2. Harvemmin sitä haluaa olla kaveri miehen kanssa, johon on jo ihastunut. En minä halua katsella hänen pitävän muita naisia minua ylempänä rakastettavuudessa ja pariutuvan näiden kanssa.
3. En ole ollut koskaan kellekään ilman seksiä niin kiinnostava, että olisi voitu katsoa asiaa pidemmälle. Jos seksiin on suostunut ennen kuin on itse valmis niin sitten saisi suhteita.
ap
Ja kyllä minäkin tiedän, että rakastuessaan on sokea, eli ei aina rakastu järkeviin miehiin sinänsä, mutta juuri sehän siinä onkin, että kun rakkaus on sokea, niin en itse ihastuessani mieti mitään järkisyitä esteenä suhteelle. Tai siis koen, että se, että saisin kyseisen ihanuuden kanssa suhteen olisi pelkästään järkevää ;)
ap
En minäkään ole kokenut romanttista rakkautta. On ollut epäromanttisia miehiä, panomiehiä. Tosin nuoruudesta viisastuneena tajuaa itsekin, ettei kuka tahansa sovi. Ei voi rakastua jos ei ajatusmaailmat kohtaa. Aivot ovat tärkein elin kaikessa. Ehkei täydellisyyttä ikinä saakaan, mutta hyvään ihmiseen voi kiintyä ja rakastaa, pienistä virheistä huolimatta.
Kyllä romanttisen rakkauden ja ihmissuhteiden kokemisessa on paljon myös onnesta ja tuurista kyse.