Lue keskustelun säännöt.
Sano yksi kirja, joka mielestäsi kaikkien pitäisi lukea!
Oon kohta lähössä ettimään luettavaa, joten kerätäämpä tänne ehdotuksia!
Sano siis yksi kirja, joka mielestäsi kaikkien pitäisi lukea. Se voi olla teos, joka on niin klassikko, että ihan ylessivistyksen takia se pitäisi lukea. Tai voi vaan olla niin tajunnanräjäyttävän hyvä, että se siksi pitäisi lukea. :)
Kommentit (235)
Vierailija kirjoitti:
Lukeminen on tosi tylsää, koska siinä on pelkkää tekstiä. Mieluummin katson tv-dokumentteina tai elokuvina. Inho lukemiseen kehittyi yläasteen alussa.
Ikävää, jos on noin käynyt. Mielestäni kirjan kääntäminen elokuvaksi harvoin onnistuu täysin nappiin, kun kirjaa lukiessa on saanut niin vahvat mielikuvat siitä. Usein elokuvat myös oikovat tarinassa.
Harvinaisen ihana ketju.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen myös Mika Waltarilta kirjaa Mikael Hakim, joka on Mikael Karvajalan jatko-osa. Kirja on toki tiiliskivi, mutta aivan loistava sellainen. Tarina on seikkailua keski-ajan välimerellä ja ottomaanien valtakunnassa. Henkilöhahmot ovat vertaansa vailla. Tarinaan kuuluu esimerkiksi päähenkilö Mikaelin ristiriitainen suhtautuminen itseensä ja omien tekemisiensä selittely aina parhain päin ja periaatteista lipsuminen.
Tämän kirjan luettuani tajusin Waltarin olevan yksi maailman suurista kirjailijoista, ellei suurin.
Christiane F: Tyttö metroasemalta, jos vaan vielä jostain löytyy
Kevyempänä vaihtoehtona Peter O'Donnelin koko Modesty Blaise-tuotanto
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kjell Westön Missä kuljimme kerran avasi silmät Suomen sisällissodalle AIVAN uudella tavalla. Minusta jokaisen suomalaisen pitäisi lukea se kirja.
Myös lastenkirjallisuus kuuluu yleissivistykseen. Mun mielestä jokaisen pitäisi lukea (mielellään jo lapsena) ainakin:
Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli, Ronja Ryövärintytär, Peppi Pitkätossu, Mio poikani Mio
Tove Janssonin Muumi-kirjat (animaatiosarjan katsominen ei aja samaa asiaa!!)
Grimmin sadut
H.C. Andersenin sadut
Topeliuksen Lukemisia lapsille (ajankuvaa 1800-luvulta :D)
C.S.Lewisin Narnia-kirjat
Joku Anni Swanin nuortenkirjoista, esim. Iiris Rukka, Pauli on koditon tms. (myöskin ihan loistavaa ajankuvaa sadan vuoden takaisesta Suomesta)
L.M.Montgomeryn Runotyttö-trilogia
Lewis Carroll: Alicen seikkailut ihmemaassa
Michael Ende: Tarina vailla loppua ja Momo
Aili Somersalo: Päivikin satu ja Mestaritontun seikkailut (nämä jo Onni Mansneruksen tajuttoman hienon kuvituksen vuoksi)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Myös lastenkirjallisuus kuuluu yleissivistykseen. Mun mielestä jokaisen pitäisi lukea (mielellään jo lapsena) ainakin:
Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli, Ronja Ryövärintytär, Peppi Pitkätossu, Mio poikani Mio
Tove Janssonin Muumi-kirjat (animaatiosarjan katsominen ei aja samaa asiaa!!)
Grimmin sadut
H.C. Andersenin sadut
Topeliuksen Lukemisia lapsille (ajankuvaa 1800-luvulta :D)
C.S.Lewisin Narnia-kirjat
Joku Anni Swanin nuortenkirjoista, esim. Iiris Rukka, Pauli on koditon tms. (myöskin ihan loistavaa ajankuvaa sadan vuoden takaisesta Suomesta)
L.M.Montgomeryn Runotyttö-trilogia
Lewis Carroll: Alicen seikkailut ihmemaassa
Michael Ende: Tarina vailla loppua ja Momo
Aili Somersalo: Päivikin satu ja Mestaritontun seikkailut (nämä jo Onni Mansneruksen tajuttoman hienon kuvituksen vuoksi)
Ehdottomasti samaa mieltä!
Oi, haenkin Mestaritontun heti hyllystä!
Ja Narniat luen viikonloppuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaarlo Sarkian Kumpujen yöstä. Suomalaista historiaa ja muinaishistoriaa ujutettuna tarinoihin. Kertomuksia nälänhädästä, isostavihasta, viikinkien suorittamista ryöstöretkistä, rutosta... Kaikesta kammottavasta. Rakastin näitä kammokertomuksia jo lapsena. Mitään lomalukemista tämä ei ole, koska kirjat on sen kokoisia että niille tarvii oman matkalaukun.
Se on Aarno Karimon kirjoittama. Ne kuvat ja kertomukset tosiaan lumosivat lapsena!
Niin kuin Kaarlo Sarkian runotkin sitten myöhemmin.
Up... ehkä järkevin ketju ikinä täällä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen lukenut kaikki Mika Waltarit jo murrosiässä - ja inhosin häntä kirjailijana pitkän aikaa. Tai ehkä enemmänkin niitä hänen luomiaan hahmoja - varsinkin Mikael Karvajalkaa ja Sinuhea; heikkoja, naistenvietäviä ja omahyväisiä miehiä! Mikael varsinkin oli varsinainen kiipijä.
Palasin Waltariin myöhemmin ja annoin hänelle arvoa kirjailijana, joka on kyennyt luomaan eräät maailmankirjallisuuden niljakkaimmat mieshahmot ja petollisimmat naiset.
Yhä edelleen ihmettelen miltä tuntui olla hänen äitinsä ja vaimonsa ja tyttärensä - kun miehen naiskuva oli sellainen kuin se oli.
Mitä kummaa sille nuorelle teologian opiskelijalle oikein tapahtui?!
Silti voin suositella Kiinalaista kissaa ja Vallatonta Waltaria.
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut kaikki Mika Waltarit jo murrosiässä - ja inhosin häntä kirjailijana pitkän aikaa. Tai ehkä enemmänkin niitä hänen luomiaan hahmoja - varsinkin Mikael Karvajalkaa ja Sinuhea; heikkoja, naistenvietäviä ja omahyväisiä miehiä! Mikael varsinkin oli varsinainen kiipijä.
Palasin Waltariin myöhemmin ja annoin hänelle arvoa kirjailijana, joka on kyennyt luomaan eräät maailmankirjallisuuden niljakkaimmat mieshahmot ja petollisimmat naiset.
Yhä edelleen ihmettelen miltä tuntui olla hänen äitinsä ja vaimonsa ja tyttärensä - kun miehen naiskuva oli sellainen kuin se oli.
Mitä kummaa sille nuorelle teologian opiskelijalle oikein tapahtui?!Silti voin suositella Kiinalaista kissaa ja Vallatonta Waltaria.
En oikein ymmärrä kritiikkiäsi. Mielestäni Waltari nimenomaan kuvaa loistavasti ja kerrankin rehellisesti ihmisluonteen heikkouksia ja ihmisten yrityksiä vastustaa niitä. Olihan Mikaelkin naimisissa ja yritti kaikkensa, mutta minkäs teet kun vaimon kohtalo oli mikä oli. Ja onhan siellä kirjoissa myös kaikenlaisia naishahmoja, Giulia, Khurrem nyt ainakin muistuu mieleen, eikä kovin ylevää kuvaa heistä jäänyt. Noista kumpikin on melkoisia juonittelijoita, joita valitettavasti löytyy myös tosielämästä. Ja sinuhessa ainakin esiintyi myös niitä hyveellisempiäkin naisia.
Antti tykinvalaja on sitten taas rehdimpi kaveri, jolle sattuu ja tapahtuu, vaikka tarkoitus on kuitenkin hyvä, loistava hahmo kerrassaan ja mikä ystävä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Michel Faberin Veripunainen, lumivalkoinen (The Crimson Petal and the White). Hyviä kirjoja on paljon, tuon vaan juuri luin niin jäi mieleen. Suosittelen.
Waltari on tunnettu viekkaista ja kavalista naisistaan, jotka vedättävät miehiä mielensä mukaan.
Fine van Brooklyn!
Vierailija kirjoitti:
Lukeminen on tosi tylsää, koska siinä on pelkkää tekstiä. Mieluummin katson tv-dokumentteina tai elokuvina. Inho lukemiseen kehittyi yläasteen alussa.
Retardi.
Hermann Hesseä. Tsingiz Aitmatov. Timo K. Mukan tuotantoa.
Christiane F. - Huumeasema Zoo + Torey Haydenin kirjat.
Uskomattoman laadukkaita kirjallisuuden suosikkeja ihmisillä siihen verrattuna kuinka luokatonta kommentointia täällä yleensä näkee... Lukemalla saatu sivistys ei yllä kirjoittamiseen asti?
Mauri Kunnaksen Koiramäen talossa avaa entisaikoja niin lapsille kuin aikuisillekin, vaativammalle lukijalle voisin suositella Raymond Chandlerin Pitkiä jäähyväisiä. Mieluiten alkuperäiskielellä.