Lue keskustelun säännöt.
Opettajan yleistieto eilisessä Haluatko
21.02.2016 |
Miljonääriksi ohjelmassa...
Miten ei tiennyt Oxfordia?
Kommentit (340)
Amelien, Cocon ja Florencen tietää jo pelkästään elokuvia ja tv-sarjoja katsomalla tai naistenlehtiä lukemalla. Chanelin tyyli ja jakkupuvut ovat usein esillä lehtien muotijutuissa. Chanelin jakkupuku on käsite, Jackie Kennedyllä oli murhapäivänä Chanelin pinkki puku. Englantilaisissa ja amerikkalaisissa elokuvissa joskus vitsaillaan hoitajasta ja sanotaan heitä Florenceksi tai Nightingaleksi. Ameliesta tehty elokuva on tullut usein. Tä
Olikohan jännitystä, kun ei edes yrittänyt Turmiolan Tommi kysymyksessä sulkea pois muita vaihtoehtoja. Paavo Ruotsalainen ja Niilo Yli-Vainio eivät olleet viinamäen miehiä, ehkä ei ollut harmainta aavistustakaan ketä nämä olivat. Valitettavasti jäi sellainen vaikutelma, että Friida ei ole koskaan lukenut lehtiä, katsonut elokuvia tai tv-sarjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa ikäluokkaa kyseisen tyttösen kanssa enkä minäkään ole ikinä kuullut Florencesta (tai osannut edes lausua nimiä) tai en olisi tiennyt vanhinta yliopistoakaan. Miksi pitäisi? Missä tilanteessa nuo olisi pitänyt opiskella? Noista tiedoista ei lopulta ole mitään hyötyä kenenkään elämässä.
On tässä elämässä paljon tärkeämpiäkin asioita.Harvard ja Oxford nyt vaan on yksinkertaisesti yleistietoon kuuluvat käsitteet. Kysymyksenä oli että mikä on brittien vanhin yliopisto, joten jos et tiedä että Harvard on Yhdysvalloissa ja Oxford Englannissa, niin silloin olet kyllä todellinen tampio. Onnitteluni.
En tiennyt. Olen varmaan kauhea tampio sitten :D kertokaa missä tämmöiset asiat pitäisi oppia kun ne mukamas niin pitäisi kaikkien tietää? Onko nämä nyt jotain älykkyyden mittauspilareita vai miksi tuo on niin tärkeä tietää?
Ei näitä välttämättä koulussa opeteta, mutta kyllä tällaisten asioiden pitäisi tulla vastaan ihan yleisesti maailman menoa seuraamalla. Esimerkiksi Harvard oli tapetilla muutama vuosi sitten, kun Esko Aho lähti sinne, ja silloin uutisoinnista kävi aika selvästi ilmi, että Yhdysvalloista on kyse.
Herrajumala jokainen joka vähänkin on seurannut jenkkisarjoja tietää että Yale ja Harvard on USAn hienoimmat yliopistot. Jaajosta huomasi valtavan myötähäpeän määrän kun Suomen yliopistoihin pääsee tollaset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän sai tämän ihmisen itsensä kuvittelemaan että hänen kannattaa osallistua TIETOkilpailuun...
Koska hän on opettaja ja sivistynyt ihminen ?
Eiköhän näihin kisailuihin mene ihmiset siitä syystä, että haluavat julkisuuteen
Ei, vaan voittaakseen 1 000 000 €.
hohhoijaa kirjoitti:
Milloin niitä harvardin viisaita aletaan luetella ja tekosiaan? täällä odottelen.
Historia on valkoisen miehen kirjoittama satukirja, jossa ylistetään valkoista miestä.
Harvard on vuodesta toiseen kärjessä, kun maailman yliopistoja listataan tieteellisen tason mukaan paremmuusjärjestykseen.
Harvardin yliopisto on tuottanut tukuittain huippututkimusta ja huipputiedemiehiä; yliopiston tutkijoille on mennyt 150 Nobelin palkintoa, enemmän kuin minkään muun yliopiston tutkijoille. Harvardin yliopiston kirjaston on maailman suurin tieteellinen kirjasto.
Harvardin yliopistosta on valmistunut kahdeksan Yhdysvaltain presidenttiä ja useita muiden maiden valtionpäämiehiä. Monet Harvardissa opiskelleet ovat tehneet kyvyillään miljardiomaisuuden (esimerkiksi Bill Gates ja Mark Zuckenberg lienevät tuttuja?).
Mitä tuota ihmettelee jonkun nuorehkon ihmisen tietoja. Nuoriso elää kännykkä kiinni kädessä ja kyttäävät mitä muut ovat tiedottaneet facessa tai muussa nykyihmisten tietotoimistossa. 😂. Eipä niillä muitten ihmisten päivityksillä pitkälle pötki. 😁
Muuten 50 vuotiaat mielestään nuoret ämmät varsinki eivät tiedä maailmanmenosta yhtään enempää kuin heidän sivistymättömät kännykkäkakaransa. Tiedän tämän koska näitä keski-ikäisiä facepäivittäjiä on työpaikkani täynnä. Ovat kakaroittensa kanssa niin coolia ja fiksuja. Hallelujaa..
Ovat kovasti hiljaisia kun keskustelu kääntyy johonkin tietoa vaativaan aiheeseen ja miksiköhän? No siihen varmaan osaavat vastata itse jos kehtaavat.
😊😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuota ihmettelee jonkun nuorehkon ihmisen tietoja. Nuoriso elää kännykkä kiinni kädessä ja kyttäävät mitä muut ovat tiedottaneet facessa tai muussa nykyihmisten tietotoimistossa. 😂. Eipä niillä muitten ihmisten päivityksillä pitkälle pötki. 😁
Muuten 50 vuotiaat mielestään nuoret ämmät varsinki eivät tiedä maailmanmenosta yhtään enempää kuin heidän sivistymättömät kännykkäkakaransa. Tiedän tämän koska näitä keski-ikäisiä facepäivittäjiä on työpaikkani täynnä. Ovat kakaroittensa kanssa niin coolia ja fiksuja. Hallelujaa..
Ovat kovasti hiljaisia kun keskustelu kääntyy johonkin tietoa vaativaan aiheeseen ja miksiköhän? No siihen varmaan osaavat vastata itse jos kehtaavat.
😊😊
Sinun työpaikkasi "ämmät" muodostavat kyllä niin laajan otannan, että asia on tällä todistettu: 50-vuotiaat naiset eivät tiedä maailmanmenosta mitään.
t. Umpityhmä 52-vuotias
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
hohhoijaa kirjoitti:
Milloin niitä harvardin viisaita aletaan luetella ja tekosiaan? täällä odottelen.
Historia on valkoisen miehen kirjoittama satukirja, jossa ylistetään valkoista miestä.
Harvard on vuodesta toiseen kärjessä, kun maailman yliopistoja listataan tieteellisen tason mukaan paremmuusjärjestykseen.
Harvardin yliopisto on tuottanut tukuittain huippututkimusta ja huipputiedemiehiä; yliopiston tutkijoille on mennyt 150 Nobelin palkintoa, enemmän kuin minkään muun yliopiston tutkijoille. Harvardin yliopiston kirjaston on maailman suurin tieteellinen kirjasto.
Harvardin yliopistosta on valmistunut kahdeksan Yhdysvaltain presidenttiä ja useita muiden maiden valtionpäämiehiä. Monet Harvardissa opiskelleet ovat tehneet kyvyillään miljardiomaisuuden (esimerkiksi Bill Gates ja Mark Zuckenberg lienevät tuttuja?).
Pelottavaa jos kyseessä rankattu hyvä yliopisto, ja sieltä on tullut 8 USA:n presidenttiä. Siis pistää miettimään kuka rankkaa ja mitä...
Oletko varma, että sieltä ei voi myös ostaa rahalla tutkintoa?
"Älykäs" Harvardin mies.
https://en.wikipedia.org/wiki/Harvard_University#/media/File:George-W-B…
Pelottavaaaaaaaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko kyllä sanoa etten itsekään tiennyt Nightingalea. Ei ole ikinä tullut koulussa vastaan, uskokaa tai älkää (96-syntynyt)
Pahin pohjanoteeraus oli se yliopistokysymys, kun ei vielä 50/50 jälkeenkään tajunnut.
Et tiennyt ilmeisesti niitä muitakaan vastausvaihtoehtoja, jos et olisi edes karsimalla osannut valita Nightingalea vastaukseksi?
Tiesin Cocon ja Amelian, mutta en sitä kolmatta. Ja en puhunut tässä koko kysymyksestä vaan nimenomaan siitä, onko Nightingale tuttu kun se täällä tuntuu ihmisiä järkyttävän. Sukupolvikysymys näyttää olevan
apuva kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hohhoijaa kirjoitti:
Milloin niitä harvardin viisaita aletaan luetella ja tekosiaan? täällä odottelen.
Historia on valkoisen miehen kirjoittama satukirja, jossa ylistetään valkoista miestä.
Harvard on vuodesta toiseen kärjessä, kun maailman yliopistoja listataan tieteellisen tason mukaan paremmuusjärjestykseen.
Harvardin yliopisto on tuottanut tukuittain huippututkimusta ja huipputiedemiehiä; yliopiston tutkijoille on mennyt 150 Nobelin palkintoa, enemmän kuin minkään muun yliopiston tutkijoille. Harvardin yliopiston kirjaston on maailman suurin tieteellinen kirjasto.
Harvardin yliopistosta on valmistunut kahdeksan Yhdysvaltain presidenttiä ja useita muiden maiden valtionpäämiehiä. Monet Harvardissa opiskelleet ovat tehneet kyvyillään miljardiomaisuuden (esimerkiksi Bill Gates ja Mark Zuckenberg lienevät tuttuja?).
Pelottavaa jos kyseessä rankattu hyvä yliopisto, ja sieltä on tullut 8 USA:n presidenttiä. Siis pistää miettimään kuka rankkaa ja mitä...
Oletko varma, että sieltä ei voi myös ostaa rahalla tutkintoa?
Pelottavaa tai ei, mutta vastaapa vielä miten on mahdollista, että joku ei tiedä että Harvard on Yhdysvaltojen arvostetuin yliopisto? Kuinka tynnyrissä silloin on kasvanut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluatko miljonääriksi ohjelmasta menee maku, jos aina on kilpailijoina näitä nuoria "neroja" ja tie loppuu muutaman kysymyksen jälkeen. Tai sitten tästä tulee BB:n tyylinen toopeilu ohjelma. Usassa eräs kilpailija voitti pääpotin käyttämättä yhtään oljenkortta, oli joku virkamies, verovirkailija tms. Haluaisin nähdä keskivertoa terävämmän kilpailijan. Turha toivo taitaa olla. En väitä, että olisin itse kävelevä tietosanakirja, mutta Friidan kysymyksistä olisin selvinnyt. Minulla heikkoja alueita olisivat taiteet (etenkin maalaus), ooppera, baletti ja tekniikka.
Herää kysymys, että mitä nämä Harvardin läpäisseet tietävät ja mikä on heidän yleissivistys.
Montako kieltä puhuu GW Bush? Mitä nippelitietoa tietää, mikä eriskoistumisala?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko kyllä sanoa etten itsekään tiennyt Nightingalea. Ei ole ikinä tullut koulussa vastaan, uskokaa tai älkää (96-syntynyt)
Pahin pohjanoteeraus oli se yliopistokysymys, kun ei vielä 50/50 jälkeenkään tajunnut.
Et tiennyt ilmeisesti niitä muitakaan vastausvaihtoehtoja, jos et olisi edes karsimalla osannut valita Nightingalea vastaukseksi?
Tiesin Cocon ja Amelian, mutta en sitä kolmatta. Ja en puhunut tässä koko kysymyksestä vaan nimenomaan siitä, onko Nightingale tuttu kun se täällä tuntuu ihmisiä järkyttävän. Sukupolvikysymys näyttää olevan
Sukupolvikysymys? Minä olen vuoden vanhempi tuota kilpailijaa ja olen kuullut Nightingalesta kouluaikoina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin viestin numero 106, mutta haluan jatkaa vielä vähän noista sukupolvien välisistä eroista.
Voi olla, että vanhemmilla sukupolvilla on laajempi yleistietopohja muunkin kuin pelkästään eletyn elämän takia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että nuoremmat ovat vain älypuhelimia räplääviä tyhjäpäitä. Onko teillä tuomitsijoilla tullut mieleen, että sukupolvien väliset erot voivat todellakin ulottua myös yleistiedon ulkopuolelle? Oma kokemukseni on osoittanut, että eri sukupolvien väliset erot tiedonhankintatavoissa ja tiedon jäsentelyssä eroavat merkittävästi toisistaan. Siinä missä vanhemmat ihmiset tuntuvat osaavan luetella kaikki Suomen järvet, presidentit ja hyötykasvit, nuoremmat sukupolvet joutuvat turvautumaan hakupalvelimeen. Mitä taas sitten tulee kriittiseen tiedon jäsentelyyn, useamman lähteen käyttöön ja avarakatseisuuteen, niin no, nämä ovat asioita joiden tärkeyttä on sittemmin alettu korostaa ulkomuistin käytön sijaan. Voisiko tällainen perustavanlaatuinen ajanhengen ero selittää kaiken sen "tyhjäpäisyyden"?
Ihan hyvä pointti, mutta miten nuoressa polvessa näkyy nämä mainitsemasi asiat? Oma käsitykseni on, että tieto otetaan vastaan kritiikittömästi, kyseenalaistamatta ja tarkistamatta. Se ei silloin suinkaan johda avarakatseisuuteen, vaan joukkoon ihmisiä, joiden ohjaileminen on äärettömän helppoa.
Lukeminen on avain ajatteluun. Se kehittää kieltä ja kielen kehitys puolestaan johtaa monipuolisempaan ajatteluun. Lukeminen on nuorten keskuudessa ollut out jo pitkään. Voisiko se olla syy siihenkin, että suomalaisten älykkyys on tutkijoiden mukaan laskenut vuodesta 1997 lähtien?
No, ainakin vanhemmat sukupolvet antavat usein itsestään tuomitsevamman ja yksiselitteisemmän kuvan - eivät siis suinkaan kaikki ihmiset, mutta keskimääräisesti siltä välillä vaikuttaa. Esimerkiksi ennakkoluuloisuuden (jota toki nuoremmillakin esiintyy) voisi nähdä olevan eräänlaista ymmärryksen ja eri kannoilta asian tarkastelun taidon puutetta.
Mitä siihen lukemiseen tulee, niin viittaat varmaan kaunokirjallisuuteen tai sanomalehtiin? Mitenkäs ne tutkimukset, joiden mukaan nuoret sukupolvet omaksuvat tietoa nopeammin älypuhelinten myötä syntyneen "selailukulttuurin" ansiosta, eli tietoa omaksutaan nopeaan tahtiin selaamalla ja tähän tapaan lukemalla (pahoittelut, lähdettä en ennätä etsiä nyt, mutta ei näissä sinunkaan väitteissäsi niitä näy. Miten esimerkiksi tuon älykkyyden laskemisen paikkaansapitävyyden laita?).
Minulla ei ole tapana heitellä asioita omasta päästäni, kuten valtionvarainministerillämme.
Älykkyystutkimus:
http://www.iapsych.com/iqmr/fe/LinkedDocuments/dutton2013.pdf
Kun alakoululaiset kokevat yhä vähemmän lukemisen iloa ja opetuksen innostusta, yläkoulussa lukuharrastus saattaa lopahtaa kokonaan.
Suomalaisten ajankäyttötutkimusten mukaan 15-24–vuotiaiden lukeminen on vähentynyt selvästi. Vuonna 1991 ikäryhmästä 92 prosenttia oli lukenut kirjoja vuoden aikana, vuonna 2009 vain 79 prosenttia.
Toisin kuin vielä 20 vuotta sitten, paljon lukevan varhaisnuoren harrastus usein tyrehtyy 15 vuoden tienoilla. Siinä iässä nuorten, jotka eivät lue kirjoja edes kerran kuussa, osuus kaksinkertaistuu – ja niiden määrä, jotka eivät lue koskaan, kolminkertaistuu. Näitä harvoin lukevia on 15-24-vuotiaista jo 40 prosenttia.
PISA-tutkimuksessa kysytään kiinnostusta lukemiseen. Tulos on hälyttävä. Vielä 2000 suomalaisten tyttöjen kiinnostus oli selvästi OECD-maiden keskiarvoa korkeampi – ja vaikka poikien taso oli keskiarvoa alempi, saldo oli positiivinen. Vuonna 2009 sekä tyttöjen että poikien kiinnostus oli romahtanut: muutos oli Suomessa kaikista PISA-maista kolmanneksi kielteisin, hyvän lukutaidon maista selvästi merkittävin.
PISA-tulokset kertovat lisäksi, että omaksi iloksi lukevien nuorten määrä on laskenut Suomessa enemmän kuin missään muussa lukemisen huippumaassa – peräti 11 prosenttiyksikköä vuodesta 2000. Suomalaisista 15-vuotiaista päivittäin lukee vapaaehtoisesti edes vähän kaksi kolmasosaa (67 %): tytöistä neljä viidesosaa (81%), mutta pojista vain vähän yli puolet (53%).
Vertailututkimus paljastaa, että Suomessa tuetaan huomattavasti vähemmän lukemista edistäviä organisaatioita kuin muissa Pohjoismaissa, Britanniassa ja Keski-Euroopassa.
http://www.lukukeskus.fi/lukuviikko/10-faktaa-lukemisesta/
Tutkimukset myös puoltavat käsitystäni vanhempien merkityksestä ja asenteesta:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/09/07/nuorten-lukutaito-rapistuu-huon…
Tulosten mukaan lähiympäristö on yhteydessä nuorten lukuharrastukseen, etenkin kirjojen lukemiseen.
Kirjoja luettiin sitä useammin, mitä suurempi kotikirjasto oli.
Vanhempien ja kavereiden suhtautuminen kirjojen lukemiseen, heidän kirjojen lukuaktiivisuutensa sekä
heidän kanssaan luetusta käytävät keskustelut olivat yhteydessä oppilaiden kirjojen lukemiseen.
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/83445/gradu05818.pdf?seque…
"Nuorten lukeinen on vähentynyt jatkuvasti. Sanan elämys on vaihtunut kuvan elämykseen. Tieto halutaan ottaa vastaan hauskasti, helposti ja visuaalisesti. Aktiivinen lukeminen on hiipunut, ja sen myötä nuorten kyky ymmärtää abstraktioita sekä pohtia asioiden merkityksiä. Se näkyy ylioppilaskirjoitusten tuloksissa, jotka ovat laskeneet kuin lehmän häntä."
turhantärkeys kirjoitti:
Lähes kaikkiin keksintöihin on esim nimetty nmies, vaikka vaimonsa olisi tehnyt yhtä lailla tiedettä ja ollut todellinen nero (tai vähintään mahdollistanut hoitamalla perheen.)
Tottakai jos lukee esim opetustiedettä jää vähemmän aikaa lukea nippelitietoa kuin vaikkapa jollain automyyjällä.
Silloin, kun Suomessa tehtiin vielä 6-päiväistä työviikkoa, eikä ollut kodinhoitoa helpottavia laitteita, ihmiset lukivat todella paljon ja halukkaasti. Tosin silloin TV oli vielä harvinaisuus kodeissa ja yleistyttyäänkin sen anti oli enimmäkseen asiapitoista. Eroaako tämä sinusta mitenkään tästä päivästä?
Mutta eikös Paavo Ruotsalainen ollut kuitenkin alussa viinamäen miehiä, ennen kuin perusti körttiläisyyden? Niilo Yli-Vainion hurmoksellisissa tilaisuuksissa puolestaan humalluttiin jumalan sanasta ja pyhästä hengestä. Mutta Turmiolan Tommi pitäisi tietää jo käsitteenä ja tuo Eppujen laulu on soinut niin monesti radiokanavilla.
Kirjapaino muutti tapaamme ajatella. Lukeminen ja kirjoittaminen ovat lineaaris-loogista tiedonkäsittelyä. Foneettinen kirjaimisto ja kirjapaino mahdollistivat rationaalisen ajattelun massatuotteena. Se taas mahdollisti sen länsimaisen tieteen ja teknologian valtavan kehityksen, jonka eräänä huipentumana voidaan pitää nykyisiä elektroniikan huipputuotteita, matkapuhelinta, tietokonetta ja tietoverkkoja. Ilman lukutaitoa ei näitä olisi olemassa.
Kuvalla ei voi esittää yleistyksiä, abstraktioita ja koherentteja propositioita. Sillä voidaan esittää vain tietty metsä, puu tai kukka tietyllä hetkellä tietyssä paikassa. Yleistykset ja abstraktiot edellyttävät symbolien käyttöä, ne edellyttävät sanoja. Kuva ja sana ovat kaksi eri asiaa, usein jopa toisilleen vastakkaisia tiedonvälittäjiä.
Tunnettu amerikkalainen viestinnän tutkija Neil Postman on tiivistänyt tämän eron kirjassaan Lyhenevä lapsuus: "Kuva voi todellakin kertoa enemmän kuin tuhat sanaa, mutta se ei missään mielessä vastaa tuhatta sanaa, ei edes sataa tai kahta sanaa. Sanat ja kuvat ovat erilaisia keskustelumaailmoja. Sana on aina ennen kaikkea ajatus, niin sanoaksemme mielikuvituksen tuote." Ja vähän myöhemmin: "Ei voida toistaa kyllin usein, että kuva eroaa lauseesta siinä, että sitä ei voi kumota".
Kuvan ja sanan välinen taistelu on ollut kaikkein kiivainta Yhdysvalloissa ja sana on hävinnyt kuin Napoleon Waterloonsa. Osoituksena tästä olkoon lukutaidon taantuminen. Toisen maailmansodan aikana amerikkalaisista oli kolme prosenttia funktionaalisesti lukutaidottomia, tänään prosentti on 22. Suomalaisten ei kannata olla mitenkään vahingoniloisia, koska me olemme menossa hyvää vauhtia perässä. Nuorison kirjojen lukeminen on parissa vuodessa romahtanut dramaattisesti, vuonna 1991 nelitoistavuotiaat lukivat keskimäärin kirjan kuukaudessa, tänään vain kirjan pari vuodessa, jos sitäkään. Kahdessakymmenessä vuodessa lukiolaisten lukunopeus on laskenut kolmisenkymmentä prosenttia.
Internetin suosion räjähdysmäisen kasvun selitys on sen muuttuminen kuvalliseksi ja äänelliseksi välineeksi. Aikaa myöten se muistuttaa enemmän televisiota kuin perinteistä sanallisuuteen perustuvaa viestintä. Tämän seurauksena voi olla vakavia muutoksia ajattelutavoissamme. Esimakua siitä on antanut televisio. Sen voisi tiivistää kahteen asiaan: rationaalisuuden tilalle on tullut tunnetta painottava epärationaalisuus ja mielikuvituksen sijaan mielikuva.
Olen usein ihmetellyt, miksi juuri kasvatustieteilijät ja oppimispsykologit ovat mielistyneet käyttämään lukutaito-termiä kaikenlaisen oppimisen synonyymina. Jos keiden niin heidän luulisi tajuavan kuinka erilaisia tiedonmuodostuksen välineitä kuva ja sana ovat. Jos, niin kuin toivon, rationaaliseen ajatteluun kykenevä kansalainen on edelleen koulun tavoite, pitäisi koulutuksesta päättävien tarkoin harkita, mihin koulutuksen painopiste kannattaa suunnata.
Tietoyhteiskunnan suunnittelijat tuntuvat ajattelevan, että meihin kaikkiin on sisäänrakennettu kokonaisuudet hallitseva sivistynyt ihminen, mutta eihän se niin ole. Kokonaisuuksien hallinta edellyttää koulutusta ja opiskelua ja se taas edellyttää lukemista ja vanhaa kunnon katederiopetusta, ei sitä hankita tietoverkoissa surfailemalla ja multimedian kanssa sähläämällä. Olen monesti surullisena pohtinut, kuinka tietoyhteiskunnan puolestapuhujat lupaavat nuorisolle helpon, hauskan ja huomaamattoman oikotien tietoon ja viisauteen, jota oikotietä ei kuitenkaan ole olemassa.
Kasvatustieteilijöiden vaikutus kasvatukseen, oppimiseen ja opettamiseen on uskomattoman suuri, koska he opettavat ja ohjaavat tulevia opettajia. Sen tähden toivon, että he tutkisivat todellisia ongelmia. He voisivat aloittaa selvittämällä, miksi televisiota katsomalla ei olisi koskaan keksitty televisiota. Tämä on aivan keskeinen kysymys näiden uusien sähköisten medioiden aikoina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Moni väittää, että korkeakoulutus = älykkyys+sivistys.
Tosiasiassa korkeakoulutus ei ole sen kummempaa kuin minkä tahansa ammatin opiskelu. Siinä saadaan tarvittava määrä tietoa tarvittavista asioista, ei enempää, ei vähempää. Ja älyä tarvitaan vain näiden asioiden opettelemiseen.
Todelliseen sivistyksen hankkimiseen tarvitaan utelias ja kyltymätön mieli.
Turha siis ihmetellä tuon tyttösen vajavaista yleissivistystä. Hän on saanut oppia tarvittavat tiedot opettaakseen alakouluikäisiä, ei enempää, ei vähempää.
Sulle siis a on ihan sama kuka ja mitä sun lapsellesi opetetaan tai b sulla ei ole lapsia.
Ohis.
Ylläolevan kommentin kirjoittajalle :
Olkiukkojen rakentelu ei ole osoitus a) sivistyksestä, ja b) älykkyydestä.
En väheksy näkemystä, mutta on hyvä muistaa mistä asiasta nyt puhutaan. Analysoin ja tein johtopäätökset. Näkemys on joko välinpitämätön lapsen saamasta opetuksesta tai näkemyksen esittäjällä ei ole lapsia.
Kai tämä kilpailija on sentään yläasteen käynyt, vaikka työskenteleekin alakoulussa?