Lue keskustelun säännöt.
Opettajan yleistieto eilisessä Haluatko
21.02.2016 |
Miljonääriksi ohjelmassa...
Miten ei tiennyt Oxfordia?
Kommentit (340)
no joo kirjoitti:
Onko täällä menossa joku itsensäylentämiskisa?
No, saatte kehut, jopa te olettekin viisaita. Kannattaa nyt mennä mensan testiin heti, kun tiesitte nightingalen ja tiesitte harvardin olevan jenkkilässä.
Mutta miksi meidän pitää tietää muuten amerikan eikä vaikka kiinan tai norjan yliopistot?
Sinulta menevät nyt älykkyys, viisaus ja yleistietous iloisesti sekaisin. Debiilillekin voidaan opettaa, kuka on Florence Nightingale, mutta ei hän silti Mensan testiä läpäise. Viisas ihminen ei mene tietokilpailuun, jos tietää, ettei yleistietous ole kovin hyvä.
Harvard on hyvä tietää esimerkiksi siksi, että se edustaa maailman tieteen kärkeä. Vaikkapa Nobelin palkintojen jakautuminen eri yliopistoihin kertoo paljon. Kiinan tai Norjan yliopistot eivät ainakaan vielä ole läheskään samalla tasolla kuin Harvard, Yale, Berkeley tai Oxford ja Cambridge.
Toki fiksu ihminen osaa jo kääntää katseensa Kiinan suuntaan. Veikkaan, että vuosisadan lopussa sieltä tieteen terävimmästä kärjestä löytyy jo monta kiinalaisyliopistoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa ikäluokkaa kyseisen tyttösen kanssa enkä minäkään ole ikinä kuullut Florencesta (tai osannut edes lausua nimiä) tai en olisi tiennyt vanhinta yliopistoakaan. Miksi pitäisi? Missä tilanteessa nuo olisi pitänyt opiskella? Noista tiedoista ei lopulta ole mitään hyötyä kenenkään elämässä.
On tässä elämässä paljon tärkeämpiäkin asioita.Harvard ja Oxford nyt vaan on yksinkertaisesti yleistietoon kuuluvat käsitteet. Kysymyksenä oli että mikä on brittien vanhin yliopisto, joten jos et tiedä että Harvard on Yhdysvalloissa ja Oxford Englannissa, niin silloin olet kyllä todellinen tampio. Onnitteluni.
En tiennyt. Olen varmaan kauhea tampio sitten :D kertokaa missä tämmöiset asiat pitäisi oppia kun ne mukamas niin pitäisi kaikkien tietää? Onko nämä nyt jotain älykkyyden mittauspilareita vai miksi tuo on niin tärkeä tietää?
Ja lisään vielä, että kyllä olen kuullu Harvardista ja oxfordista, mutten ole sen enempää vaivannut päätäni sillä missä kyseiset koulut on. Eikä ne ole missään muussa kuin televisio-ohjelmissa tullu vastaan.
Nii-in, kun eivät ihmiset vissiin nykyään oikeen viitsi "vaivata päätään" millään asialla. Jos yhtään on kiinnostunut mistään muusta kuin jostain hottiksista, tietää kyllä sen, että Harvard on Yhdysvalloissa piste. Ja sitten nämä ihmiset kovaan ääneen ihmettelee, että miksi tällaista "nippelitietoa" pitää osata?! Tosi huolestuttavaa.
Minä tuskin muistan tämän ketjun luettuanikaan edes huomenna kummassa se on. Noita nimiähän tulee toki vastaan telkkarissa ja tiedän että arvostettuja opinahjoja ovat, mutta sen kummemmin en niitä yhdistä tiettyyn maahan/muista enää hetken päästä. Hottiksista en tiedä mitään.
Nightingalekin nyt jossain määrin oli tiedossa kun luin täältä tästä skandaalista, voin silti jotenkin kuvitella tilanteen jossa nimi ei soita mitään kelloja tuollaisen kilpailun kaltaisessa tilanteessa. En itse katsonut lähetystä joten en tiedä olisiko mennyt jotenkin ohi.
Mutta samapa tuo, tyhmähän minä olenkin, hyvä jos oman nimen kohta muistaa ja puhelinnumeroa ei kannata edes yrittää.
Mitenkähän hänen pitämillään oppitunneilla menee? Armotonta menoa veikkaisin. Tähän on tultu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin viestin numero 106, mutta haluan jatkaa vielä vähän noista sukupolvien välisistä eroista.
Voi olla, että vanhemmilla sukupolvilla on laajempi yleistietopohja muunkin kuin pelkästään eletyn elämän takia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että nuoremmat ovat vain älypuhelimia räplääviä tyhjäpäitä. Onko teillä tuomitsijoilla tullut mieleen, että sukupolvien väliset erot voivat todellakin ulottua myös yleistiedon ulkopuolelle? Oma kokemukseni on osoittanut, että eri sukupolvien väliset erot tiedonhankintatavoissa ja tiedon jäsentelyssä eroavat merkittävästi toisistaan. Siinä missä vanhemmat ihmiset tuntuvat osaavan luetella kaikki Suomen järvet, presidentit ja hyötykasvit, nuoremmat sukupolvet joutuvat turvautumaan hakupalvelimeen. Mitä taas sitten tulee kriittiseen tiedon jäsentelyyn, useamman lähteen käyttöön ja avarakatseisuuteen, niin no, nämä ovat asioita joiden tärkeyttä on sittemmin alettu korostaa ulkomuistin käytön sijaan. Voisiko tällainen perustavanlaatuinen ajanhengen ero selittää kaiken sen "tyhjäpäisyyden"?
Ihan hyvä pointti, mutta miten nuoressa polvessa näkyy nämä mainitsemasi asiat? Oma käsitykseni on, että tieto otetaan vastaan kritiikittömästi, kyseenalaistamatta ja tarkistamatta. Se ei silloin suinkaan johda avarakatseisuuteen, vaan joukkoon ihmisiä, joiden ohjaileminen on äärettömän helppoa.
Lukeminen on avain ajatteluun. Se kehittää kieltä ja kielen kehitys puolestaan johtaa monipuolisempaan ajatteluun. Lukeminen on nuorten keskuudessa ollut out jo pitkään. Voisiko se olla syy siihenkin, että suomalaisten älykkyys on tutkijoiden mukaan laskenut vuodesta 1997 lähtien?
No, ainakin vanhemmat sukupolvet antavat usein itsestään tuomitsevamman ja yksiselitteisemmän kuvan - eivät siis suinkaan kaikki ihmiset, mutta keskimääräisesti siltä välillä vaikuttaa. Esimerkiksi ennakkoluuloisuuden (jota toki nuoremmillakin esiintyy) voisi nähdä olevan eräänlaista ymmärryksen ja eri kannoilta asian tarkastelun taidon puutetta.
Mitä siihen lukemiseen tulee, niin viittaat varmaan kaunokirjallisuuteen tai sanomalehtiin? Mitenkäs ne tutkimukset, joiden mukaan nuoret sukupolvet omaksuvat tietoa nopeammin älypuhelinten myötä syntyneen "selailukulttuurin" ansiosta, eli tietoa omaksutaan nopeaan tahtiin selaamalla ja tähän tapaan lukemalla (pahoittelut, lähdettä en ennätä etsiä nyt, mutta ei näissä sinunkaan väitteissäsi niitä näy. Miten esimerkiksi tuon älykkyyden laskemisen paikkaansapitävyyden laita?).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei kaikki te, jotka paasaatte Florance Nightingalen tuntemisen olevan yleissivistystä, vastatkaapa seuraaviin:
- missä sodassa Nightingale toimi sairaanhoitajana?
- miksi tämä sota sodittiin?
- millaisia vaikutuksia sodan päättäymisellä oli oman aikansa suurvaltapolitiikkaan?
- miten tämä sota näkyi Suomessa?Että siinä teille sitä yleissivistystä.
Kumpi on globaalissa katsannossa tärkeämpää: Krimin sodan syyt vai modernin sairaanhoitoprofession syntyminen?
Täysin merkityksetön vertailu, niitä ei voi yksinkertaisesti verrata. Luulisi yleissivistyksen tuoneen tajun siitä, että mitä voi verrata ja mitä ei. Mutta suuntaa katse itään ja huomaat, että samat vaikuttimet ovat läsnä nykyäänkin mitä olivat Krimin sodan taustalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Katsoin ton pikku klipin ja eniten alkoi ärsyttämään se, että yrittää olla hauska ja vitsailla muka että pitäskö tietää yms.ja se että oli ihanaa olla Jaajon kainalossa.
Todella tomppelin oloinen vaikkakin suht nuori.
En haluaisi olla tollasen kollega. Mukahauska kikattelija . Aargh!
En haluaisi lapsilleni opettajaksi tuollaista tyyppiä.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin viestin numero 106, mutta haluan jatkaa vielä vähän noista sukupolvien välisistä eroista.
Voi olla, että vanhemmilla sukupolvilla on laajempi yleistietopohja muunkin kuin pelkästään eletyn elämän takia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että nuoremmat ovat vain älypuhelimia räplääviä tyhjäpäitä. Onko teillä tuomitsijoilla tullut mieleen, että sukupolvien väliset erot voivat todellakin ulottua myös yleistiedon ulkopuolelle? Oma kokemukseni on osoittanut, että eri sukupolvien väliset erot tiedonhankintatavoissa ja tiedon jäsentelyssä eroavat merkittävästi toisistaan. Siinä missä vanhemmat ihmiset tuntuvat osaavan luetella kaikki Suomen järvet, presidentit ja hyötykasvit, nuoremmat sukupolvet joutuvat turvautumaan hakupalvelimeen. Mitä taas sitten tulee kriittiseen tiedon jäsentelyyn, useamman lähteen käyttöön ja avarakatseisuuteen, niin no, nämä ovat asioita joiden tärkeyttä on sittemmin alettu korostaa ulkomuistin käytön sijaan. Voisiko tällainen perustavanlaatuinen ajanhengen ero selittää kaiken sen "tyhjäpäisyyden"?
Nuoremmilla on sekä huonompi tietopohja että ovat tyhmempiä, koska eivät viitsi lukea. Siisä ÄO on matalampi aja yhä laskee.
http://i.dailymail.co.uk/i/pix/2014/08/21/1408626267317_wps_9_World_IQ_…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin viestin numero 106, mutta haluan jatkaa vielä vähän noista sukupolvien välisistä eroista.
Voi olla, että vanhemmilla sukupolvilla on laajempi yleistietopohja muunkin kuin pelkästään eletyn elämän takia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että nuoremmat ovat vain älypuhelimia räplääviä tyhjäpäitä. Onko teillä tuomitsijoilla tullut mieleen, että sukupolvien väliset erot voivat todellakin ulottua myös yleistiedon ulkopuolelle? Oma kokemukseni on osoittanut, että eri sukupolvien väliset erot tiedonhankintatavoissa ja tiedon jäsentelyssä eroavat merkittävästi toisistaan. Siinä missä vanhemmat ihmiset tuntuvat osaavan luetella kaikki Suomen järvet, presidentit ja hyötykasvit, nuoremmat sukupolvet joutuvat turvautumaan hakupalvelimeen. Mitä taas sitten tulee kriittiseen tiedon jäsentelyyn, useamman lähteen käyttöön ja avarakatseisuuteen, niin no, nämä ovat asioita joiden tärkeyttä on sittemmin alettu korostaa ulkomuistin käytön sijaan. Voisiko tällainen perustavanlaatuinen ajanhengen ero selittää kaiken sen "tyhjäpäisyyden"?
Miksi ihmeessä lähteä sitten tietokilpailuun, jos ei ole oppinut omaksumaan tietoa itse, vaan luottaa siihen, että aina voi katsoa Googlesta?
No ehkä vaikka siksi että onhan sekin kokemus? Tai siksi, ettei väärin vastaaminen johda liipaisimen painamiseen, mutta oikealla vastauksella voi tienata rahaa? Olen eri mieltä myös sen ylmpänä esitetyn kommentin kanssa että älykäs ihminen huonolla yleistiedolla ei osallistuisi, sillä tuohan on hyvässä lykyssä melko riskitön keino kasvattaa pääomaa. :) Sen sijaan toisten ihmisten tuomitsemista pelkäävä saattaisi jättää väliin.
Kertoo aika paljon ihmisen fiksuudesta, että tuomitsee toisen sivistymättömäksi, jos ei tiedä Nightingalea. Tämän perusteella pitäisi tietää joka ainoan alan merkkihenkilöt, sillä tämä Nightingale ei todellakaan ole yksi merkittävimmistä historian henkilöistä. Olen historiaa paljon lukenut, mutta tätä nimeä ei ole tullut vastaan. Olisin osannut karsintamenetelmällä vastata kysymykseen, mutta voin vakuuttaa ettei tästä henkilöstä ole puhuttu. Enkä tuomitsisi kenenkään yleissivistystä, jos ei tällaista "merkkihenkilöä" tunnista.
Oikeastaan jopa naurattaa, kuinka nämä "kaikentietävät" mammat luulevat olevansa kovinkin sivistyneitä pelkästään tuntemalla yhden suppean alan merkkihenkilön.
Kai te tiedätte sitten jokaisen muun tieteenalan jokaisen enemmän ja vähemmän tunnetun historian merkkihenkilön: urheilun, lääketieteen, kulttuurin, politiikan, viihteen, fysiikan, biologian yms yms.
Totta kai tiedätte ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Musta se opettaja oli ihana! Todellinen lauantai-illan piristys. Rauhoittukaa, ei se elämä ole niin vakavaa. <3
Ammattitaito ei niin vakava asia. Miten ihmeessä kuvittelet että maailma ostaa suomalaisia tuotteita jos ne on huonoja?
Kuinkas vanha tämä Friida on iältään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa kun saa tilaisuuden tuntea ylemmyyttä. Hähää se ei tiennyt, luuseri!
Enpä usko, että kukaan täällä haluaa "tuntea ylemmyyttä". Juontaja-Jaajo on kertonut, että vaistomaisesti pitää kilpailijoiden puolta ja toivoo näiden selviävän mahdollisimman hyvin.
Sama se on meidän kotikatsojien kanssa. Minä - ja varmasti valtaosa muistakin katsojista - istun sohvalla peukut pystyssä ja kämmenet hiessä ja yritän telepaattisesti lähettää kisaajan päähän oikean vastauksen.
Tämä ketju syntyi siitä ihmetyksestä, että se yksi kilpailija (vielä opettajaihminen) kompuroi niin helpoissa kysymyksissä. Puoli Suomea varmaan kiljui, että se on Oxford, se on Oxford, vaan eipä auttanut. Olisi niin kiva, kun joku etenisi loppuun asti ja nappaisi sen miljoonan!
Itsekin ihmettelin hänen yleistiedon tasoaan, mutta tämä loputon jauhaminen täällä alkaa olla jo kohtuutonta. Uskon että hän oli osittain myös kipsissä jännityksestä, antakaa nyt likalle armoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se oli nyt blondin kosto. Opettaja ei ole ikinä tainnut katsoa yhtään jenkki-teini-leffaa, jossa aina unelmoidaan Harvardiin pääsystä ja sitä pidetään maan parhaana opinahjona tv:ssä/leffoissa. Ihmeen hyvin Jaajolla piti pokka, vaikka näki että silläkin keitti että vittu mikä blondi.
Olisi mukavaa kuulla Friidan itsensä kommentit omasta esiintymisestään tässä ohjelmassa.
Jos luet tätä, tule esiin...
Vierailija kirjoitti:
Kertoo aika paljon ihmisen fiksuudesta, että tuomitsee toisen sivistymättömäksi, jos ei tiedä Nightingalea. Tämän perusteella pitäisi tietää joka ainoan alan merkkihenkilöt, sillä tämä Nightingale ei todellakaan ole yksi merkittävimmistä historian henkilöistä. Olen historiaa paljon lukenut, mutta tätä nimeä ei ole tullut vastaan. Olisin osannut karsintamenetelmällä vastata kysymykseen, mutta voin vakuuttaa ettei tästä henkilöstä ole puhuttu. Enkä tuomitsisi kenenkään yleissivistystä, jos ei tällaista "merkkihenkilöä" tunnista.
Oikeastaan jopa naurattaa, kuinka nämä "kaikentietävät" mammat luulevat olevansa kovinkin sivistyneitä pelkästään tuntemalla yhden suppean alan merkkihenkilön.
Kai te tiedätte sitten jokaisen muun tieteenalan jokaisen enemmän ja vähemmän tunnetun historian merkkihenkilön: urheilun, lääketieteen, kulttuurin, politiikan, viihteen, fysiikan, biologian yms yms.
Totta kai tiedätte ;)
Tämäpä.
Vierailija kirjoitti:
no joo kirjoitti:
Onko täällä menossa joku itsensäylentämiskisa?
No, saatte kehut, jopa te olettekin viisaita. Kannattaa nyt mennä mensan testiin heti, kun tiesitte nightingalen ja tiesitte harvardin olevan jenkkilässä.
Mutta miksi meidän pitää tietää muuten amerikan eikä vaikka kiinan tai norjan yliopistot?
Jos olisit vaivautunut ajatuksen kanssa lukemaan ketjun, olisit löytänyt vastauksen kysymykseesi.
Toistan sen sinulle: Sekä Oxford että Harvard ovat tuottaneet ihmisä, joiden merkitys maailmalle ja kehitykselle on ollut merkittävä ja lisäänpä vielä , että näin tulee olemaan tulevaisuudessakin.
Ketä?
Ovatko Kiinan ja Venäjän kirjat samaa mieltä siitä, että nämä tyypit ovat olleet tärkeitä? Vai onko heidän kirjoihin merkitty keksijöiksi samoille keksinnöille eri tyypit?
Tai eri maa...
Musta sen sählääminen oli viihdettä parhaimmillaan :) Eka penkki hajos ja hölötti kun papupata hermostuksissaan, hassu nainen :D
Lähes kaikkiin keksintöihin on esim nimetty nmies, vaikka vaimonsa olisi tehnyt yhtä lailla tiedettä ja ollut todellinen nero (tai vähintään mahdollistanut hoitamalla perheen.)
Tottakai jos lukee esim opetustiedettä jää vähemmän aikaa lukea nippelitietoa kuin vaikkapa jollain automyyjällä.
Helppo se on kotisohvilta huudella, kun joku ei jotain tiedä. Menkää itse sinne piinapenkkiin istumaan, tilanne on ihan erilainen ja jännitys voi olla todella korkea. Silloin voi yksinkertaisetkin kysymykset tuntua vaikeilta. Vaikka vastauksen tietäisi, jännitys voi sumentaa. On ihan omakohtaista kokemusta, sillä oon joskus ollut tuossa ohjelmassa mukana.
Kun tuo yliopisto kysymys tuolle naiselle esitettiin, niin itsekään en hoksannut lainkaan että Harvardhan sijaitsee Yhdysvalloissa. Vasta ohjelman loputtua hoksasin että ei helvetti... :D