Lapsi todisti raakaa perheväkivaltaa kyläillessään, apua!
Ekaluokkalainen lapseni oli tänään kyläilemässä ystävänsä luona. Nyt illalla poika vaikutti mietteliäältä, oli hieman pelokkaan ja hätäisen oloinen. Kyselin sitten, että mikä pojalla on mielensä päällä (ajattelin että kyse on esim. koulussa tulevasta uinnista joka poikaa jännittää kun ei vielä osaa uida), jolloin kertoi että kaverinsa isä oli käynyt kaverin äidin kimppuun kyläilyn aikana. Lapset olivat leikkineet keittiön lattialla kun olohuoneessa istuva isä oli jostakin raivostunut perheen äidille, kaatanut/heittänyt tämän lattialle ja alkanut potkia tätä päähän. Kaveri itse ei ollut tähän juuri reagoinut, poikaani tämä toki hämmensi ja pelotti. Tilanne oli nopeasti ohi, jonka jälkeen perheen äiti oli pyytänyt poikaani lähtemään kotiin.
Poikani oli kovin huolissaan että meneekö hänen kaverinsa tai kaverin äiti taivaaseen, jos perheen isä tappaa jomman kumman. Koetin rauhoitella että kukaan ei mene taivaaseen ja kerroin auttavani perhettä parhaani mukaan.
Perheen äiti vaikuttaa vähän aralta mutta on todella mukava ja vastuuntuntoisen oloinen, jonka vuoksi en haluaisi tehdä ensimmäisenä lasua vaan saada äidin pois suhteesta lapsineen. Miten voisin ottaa asian esille tai mennä juttelemaan? Vai onko ainoa keino tehdä ls-ilmo? :(
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Jos äitiä olisi oikeesti potkittu PÄÄHÄN, ei se siitä nousisi lähettämään sun lasta kotiin. Ja heidän oma lapsensa olisi taatusti reagoinut pahoinpitelyyn. Tuskin olisi edes halunnut kaveria kylään, jos tuollainen olisi heillä arkipäivää.
No kyllä huomaa, ettet sä tiedä väkivallasta mitään.
Ap täällä... Soittelin perheeseen tänään ja kyselin kuulumisia, kerroin tietäväni tapahtuneesta (tai, kysyin että onko tällaista välikohtausta sattunut). Perheenäiti kuulosti aika pelokkaalta ja aralta kun mainitsin aiheeni. Ehdotin turvakotia ja meille tulemista, mutta oli ehdottomasti sitä mieltä ettei halua ja että kaikki on hyvin. :(
Ls-ilmoitus on kuitenkin nyt tehty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normiviikonloppu meillä 80-luvulla, kukaan ei näihin puuttunut vaikka kaikki tiesi. Normaali aikuinen olen ja työkseni autan nykyisin tällaisia perheitä.
Juu. Muistan myös erään kerran kun olimme veljeni kanssa 80-luvulla leikkimässä erään kaverin kotona ja perheen isä sai täysin yllättäen järkyttävän raivarin tähän perheen äitiin ja se isä heitti puukengällä sen perheen äitiä suoraan otsaan niin että kopsahti. Se äiti siinä jotenkin hoiperteli puoli pökerryksissä pelokkaana kyyristellen ja se isä vaan karju täysillä pää punaisena aika kauan ennen kuin rauhoittui.
Perheen poika jatkoi leikkejään niin kuin ei mitään olisi tapahtunut, ikään kuin poisti itsensä tilanteesta tai siis ulkoisti näistä kamalista tapahtumista. Pojan pikkusisko virtsasi säikähdyksestä (kun puukenkä kopsahti ja kuului ensimmäinen karjaisu) housuihinsa mutta jatkoi kanssa leikkejään.
Se oli elämäni ensimmäinen kerta kun kohtasin väkivaltaa ja en ymmärtänyt kokemaani lainkaan.
Kotona nukkumaan mennessä kerroin äidille mitä olimme nähneet, vatsa oli kipeä ja äiti arvasi että jotain poikkeavaa oli tapahtunut päivällä. Äiti sanoi suurin piirtein että tein oikein kuin kerroin , perheen isä on mielenvikainen ja sellaiset on päästään vialla jotka toimii noin ja heistä tulee aina pysyä mahdollisimman kaukana, mutta se on heidän perheensä oma asia ja muiden yksityisasioihin ei tule sekaantua.
Näin siis kultaisella 80-luvulla.
Myöhemmin aikuisena miehenä muuten tuo kyseisen perheen poika sitten mäiski tulevia tyttöystäviään oikein olan takaa ja kun onnistui yhden ressukan sitten tekemään raskaaksi niin mm. potki tämän viimeisillään raskaana olevan vaimonsa vatsaa niin että tämä nainen joutui sairaalaan mutta lapsi säästyi ja he jatkoivat liittoaan muina miehinä.
Olisikohan väkivallan kierre katkennut jos olisi tehty ilmoitus? Mentaliteetti tuolloin tosiaan oli ettei pikkukummassa puututa toisten kotiasioihin , kunhan selän takana ihmiset siunailivat ja voivottelivat.
Teininä oltiin myös kerran kotibileissä joissa sai myös yöpyä.
Aamulla erään ulospäin tosisöpön pariskunnan nuorikolla oli silmä paisunut kuin golfpallo.
Kertoi että sulho oli monottanut silmäkulmaan kun oli sulhon suututtanut omaa tyhmyyttään kun se sulho on niin mustasukkainen. Kaikki oli vain että aha.
Tämäkin pari meni naimisiin aikanaan ja jälkikasvua tuli ihan kiitettävästi.
Äitien tulisi kertoa tyttärille että on olemassa ihanien prinssien lisäksi myös näitä todella pahoja ja pelottavia luonnevikaisiksi osoittautuvia miehiä joiden kynsisitä tulee juosta heti pakoon eikä jäädä perustamaan perhettä tai seurustelemaan ja katsomaan josko mielenvikaiselle tulisi järki yllättäen päähän.
Todella hyvä kirjoitus. Tuon pojan aikuisena itse jatkama väkivalta kertoo paljon, millaisesta ongelmasta on kyse. Perinnöllisestä.
Toimit ihan oikein. Nyt äidillä on ainakin yksin henkilö joka asiasta tietä joten avun pyytäminen sinulta voi olla vähän helpompaa. Valitettavasti perheväkivaltatilanteista on kaikkea muuta kuin helppo lähteä. Useinhan näitä tapauksia on kymmeniä, jos ei satoja ennen kuin tilanne on niin paha että lähetään turvakotiin ja usein sieltäkin palataan takaisin yhteen, Siksi lastensuojeluilmoitus on melkein pakko tehdä ja näin turvata ainakin lapsen tilanne. Lastensuojelu selvittää tilannetta ja antaa tukitoimia, tosin jos koko perhe vakuuttaa että se oli vain yksi ja ainut kerta eikä mitään tukitoimia haluta, voi olla että lastensuojelusta ei paljon voida tehdä ennenkuin saadaan uusien ilmoitusten kautta näyttöä siiitä että tilanne on toistuva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan vittu mitä imbesillejä. Tää on juuri luokkaa miesviha. Toisekseen, tottakai pitää kirjaimellisesti ottaa tosissaan, mitä tuollainen pumpulissa elänyt reilusti alle 10 vuotias sanoo. Herätkää hullut.
Pumpulissa elänyt 10 v ei tuollaista keksi juuri siksi, että on elänyt siinä pumpulissa. Miten ton ikäiselle turvallisessa kodissa eläneelle tulisi edes mieleen valehdella tuollaisesta asiasta. Itse en ainakaan lapsena tiennyt, että tuollaista tapahtuu joissakin perheissä. Ei olisi tullut mieleenkään, että on edes mahdollista.
Mullekin selvisi vasta aikuisena, millaista on elää väkivaltaisen juopon kanssa. Saa pelätä tuleeko seuraavaa päivää ollenkaan. Onneksi sain heivattua miehen pellolle. Sosiaaliviranomaisilta en saanut apua, päinvastoin, yrittivät useaan otteeseen painostaa mua ottamaan miehen takaisin. Poliiseilta sain apua useaan otteeseen, ja oikeudelta. Mutta oli lapsellisiakin poliiseja, jotka kävivät vain meillä nauramassa mustaa silmääni. Suomessa on sairas juoppoja puolustava kulttuuri.
Ap hyvin tehty! Vaimo ei taida uskaltaa lähteä.
Harmi kin vaimo ei halua apua. Se olisi hänen ja lapsen kannalta parasta. Lapsi olisi tärkeintä saada pois koska ei voi tietää pahoinpidelläänkö häntäkin ja sen näkeminen vaurioittaa mieltä.
Ihan kamala tilanne :( En hetkeäkään epäillyt tätä ap:n kirjoitusta, ihmettelen näitä provo-huutelijoita todella! Oletteko eläneet niin suojattua elämää, että ettette pysty kuvittelemaan mitä kauheuksia tapahtuu ihan tavallisenkin näköisten ihmisten elämässä?!?! Kyllä väkivalta perheissä on ihan todellista. Todennäköisesti tuo perheen "isukki" on vaan menettänyt malttinsa eikä ole muistanut/tajunnut sitä, että tilanteessa on nyt myös ulkopuolinen = ap:n lapsi. Ap:n lapsi varmasti muistaa tapahtuneen koko loppuelämänsä, parasta ois varmasti hoivata lasta nyt erityishyvin ja pitää lähellä. Jutella vielä tapahtuneesta jos lapsi osoittaa jotain oireilua tai pohtii asiaa. Jos tilanne tuntuu hankalalta niin ota ihmeessä yhteys kouluterkkariin!
Ja missään nimessähän näitä juttuja ei pidä villaisella painaa. Veikkaan itsekin että ap:n lapsen kaveri on elänyt jo pitkään tilanteessa, jossa näitä "pieniä hermojen menettämisiä" sattuu, siksi ikään kuin ulkoisti itsensä tilanteesta. On niin traumatisoitunut. Täällä on turha kenenkään huudella "ei ole mahdollista, ei varmana ois voinut käyttäytyä noin"jne. Te ette sitä tiedä jos ette itse ole tilanteessa olleet jossa väkivaltaa tapahtuu kenties viikottain/päivittäin. Hyvä että teit ap lastensuojeluilmoituksen ja juttelit perheen äidille. Ehkä sun kannattaa vielä koittaa hänen kanssaa puhua. Valitettavasti nämä hakatut ovat usein itsekin päästään vähän vialla siinä mielessä, että pelko tai muu syy saa heidät jäämään tilanteeseen joka pahimmillaan aiheuttaa kuoleman sekä jääjälle että lapselle :(
Vierailija kirjoitti:
Tee rikosilmoitus, älä pelkkää ls-ilmoitusta!
Mistä ap rikosilmoituksen tekisi? :D Ei hänelle mitään ole tehty ja toisen puolesta sitä ei voi oikein tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan vittu mitä imbesillejä. Tää on juuri luokkaa miesviha. Toisekseen, tottakai pitää kirjaimellisesti ottaa tosissaan, mitä tuollainen pumpulissa elänyt reilusti alle 10 vuotias sanoo. Herätkää hullut.
Pumpulissa elänyt 10 v ei tuollaista keksi juuri siksi, että on elänyt siinä pumpulissa. Miten ton ikäiselle turvallisessa kodissa eläneelle tulisi edes mieleen valehdella tuollaisesta asiasta. Itse en ainakaan lapsena tiennyt, että tuollaista tapahtuu joissakin perheissä. Ei olisi tullut mieleenkään, että on edes mahdollista.
Joo ja minä luulin että kaikkia lapsia hakataan ja että äiti hakkaisi ystävänikin. Herätys tuli kun menin esikoulukaveria varoittamaan että äiti lyö suuttuessaan ja ajattelin että löisi kaikkia. En 5-6-vuotiaana ymmärtänyt että on ns vaiettu salaisuus. Kaverin vanhemmat tulivat tietysti linjoja pitkin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee rikosilmoitus, älä pelkkää ls-ilmoitusta!
Mistä ap rikosilmoituksen tekisi? :D Ei hänelle mitään ole tehty ja toisen puolesta sitä ei voi oikein tehdä.
Pahoinpitelystä voi tehdä. Pahoinpitely, lieväkin on yleisen syytteen alainen rikos
http://yle.fi/uutiset/laheisen_lieva_pahoinpitely_yleisen_syytteen_alai…
Tällä pyritään saamaan turvaa pelokkaille hakatuille, jotka eivät itse kuuna päivänä uskalla rikosilmoitusta tehdä.
Juuri oikein toimii AP jos rikosilmoituksen tekee.
Vierailija kirjoitti:
E
Perheen äiti vaikuttaa vähän aralta mutta on todella mukava ja vastuuntuntoisen oloinen, jonka vuoksi en haluaisi tehdä ensimmäisenä lasua vaan saada äidin pois suhteesta lapsineen. Miten voisin ottaa asian esille tai mennä juttelemaan? Vai onko ainoa keino tehdä ls-ilmo? :(
Siis mitä helvetin pahaa siinä olisi vaikka lapsi otettaisiin huostaan? Itse olen kasvanut tollaisissa olosuhteissa ja voi kunpa minut olisi otettu huostaan. Kyllä lastensuojelukin oli käynyt monta kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
E
Perheen äiti vaikuttaa vähän aralta mutta on todella mukava ja vastuuntuntoisen oloinen, jonka vuoksi en haluaisi tehdä ensimmäisenä lasua vaan saada äidin pois suhteesta lapsineen. Miten voisin ottaa asian esille tai mennä juttelemaan? Vai onko ainoa keino tehdä ls-ilmo? :(Siis mitä helvetin pahaa siinä olisi vaikka lapsi otettaisiin huostaan? Itse olen kasvanut tollaisissa olosuhteissa ja voi kunpa minut olisi otettu huostaan. Kyllä lastensuojelukin oli käynyt monta kertaa.
Onhan lapsella äiti!
Ensimmäisenä keskustelu lapsen äidin kanssa tapahtumista, jotka lapsi näki.
Varmistetaan, että lapsi puhui asian niinkuin se oli ja varmistetaan, että äiti on kunnossa ja halukas hakemaan apua. Toki tapauksesta pitänee tehdä ilmoitus jonnekin pain äidin toivomuksesta huolimatta.
Samantien ilmoitus lasuun voi käynnistää kierteen, jossa tuhotaan perheessä kaikkien elämä. Suomen lastensuojelu ei ole mikään luotettava organisaatio kaikissa tapauksissa.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka lapsesi yleensä kertoo päivän tapahtumista? Voiko olla, että olisi kyse hänen mielikuvituksestaan?
Nii, jos vaikka vanhemmat harrastaa vapaapainia ja lapsi seurasi huomaamatta harjotuksia?
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä helvettiä ap?! Ihanko tosissasi sä vielä mietit että mitä tekisit? Ei saatana..
Niinpä!!! ..; kirjoittelenpa someen lasuun/ kytille soittamisen sijaan".
Vierailija kirjoitti:
Meni yli tossa alkoi potkia päähän. Ei jatkoon, hyvä yritys kuitenkin lietsoa miesvihaa.
Missä vitun satukerhossa te provohuutelijat oikein elätte? Onko syy epäilyyn se, että itse satuilet tänne juttuja? Vai se, että juttu on liian erilainen, kuin oma elämäsi?
Jos syy on se, että itse satuilet, niin lopeta hyvän sään aikana. Muuten uppoat satumaailmaan, etkä pääse sieltä pois. Et koskaan voi tietää puhuuko joku totta, kun itse et puhu. Jos syy taas on se, että tämä on liian erilaista, niin voit vaikka sivistää itseäsi lukemalla tai vaikkapa katsomalla jotain valtaväestöstä poikkeavia elokuvia. Tyhmyyttähän ei ihmisestä voi poistaa, että jos se ja empatiakyvyttömyys on samassa ihmisessä, niin silloin toivon vain, että lopetat palstailun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normiviikonloppu meillä 80-luvulla, kukaan ei näihin puuttunut vaikka kaikki tiesi. Normaali aikuinen olen ja työkseni autan nykyisin tällaisia perheitä.
Juu. Muistan myös erään kerran kun olimme veljeni kanssa 80-luvulla leikkimässä erään kaverin kotona ja perheen isä sai täysin yllättäen järkyttävän raivarin tähän perheen äitiin ja se isä heitti puukengällä sen perheen äitiä suoraan otsaan niin että kopsahti. Se äiti siinä jotenkin hoiperteli puoli pökerryksissä pelokkaana kyyristellen ja se isä vaan karju täysillä pää punaisena aika kauan ennen kuin rauhoittui.
Perheen poika jatkoi leikkejään niin kuin ei mitään olisi tapahtunut, ikään kuin poisti itsensä tilanteesta tai siis ulkoisti näistä kamalista tapahtumista. Pojan pikkusisko virtsasi säikähdyksestä (kun puukenkä kopsahti ja kuului ensimmäinen karjaisu) housuihinsa mutta jatkoi kanssa leikkejään.
Se oli elämäni ensimmäinen kerta kun kohtasin väkivaltaa ja en ymmärtänyt kokemaani lainkaan.
Kotona nukkumaan mennessä kerroin äidille mitä olimme nähneet, vatsa oli kipeä ja äiti arvasi että jotain poikkeavaa oli tapahtunut päivällä. Äiti sanoi suurin piirtein että tein oikein kuin kerroin , perheen isä on mielenvikainen ja sellaiset on päästään vialla jotka toimii noin ja heistä tulee aina pysyä mahdollisimman kaukana, mutta se on heidän perheensä oma asia ja muiden yksityisasioihin ei tule sekaantua.
Näin siis kultaisella 80-luvulla.
Myöhemmin aikuisena miehenä muuten tuo kyseisen perheen poika sitten mäiski tulevia tyttöystäviään oikein olan takaa ja kun onnistui yhden ressukan sitten tekemään raskaaksi niin mm. potki tämän viimeisillään raskaana olevan vaimonsa vatsaa niin että tämä nainen joutui sairaalaan mutta lapsi säästyi ja he jatkoivat liittoaan muina miehinä.
Olisikohan väkivallan kierre katkennut jos olisi tehty ilmoitus? Mentaliteetti tuolloin tosiaan oli ettei pikkukummassa puututa toisten kotiasioihin , kunhan selän takana ihmiset siunailivat ja voivottelivat.
Teininä oltiin myös kerran kotibileissä joissa sai myös yöpyä.
Aamulla erään ulospäin tosisöpön pariskunnan nuorikolla oli silmä paisunut kuin golfpallo.
Kertoi että sulho oli monottanut silmäkulmaan kun oli sulhon suututtanut omaa tyhmyyttään kun se sulho on niin mustasukkainen. Kaikki oli vain että aha.
Tämäkin pari meni naimisiin aikanaan ja jälkikasvua tuli ihan kiitettävästi.
Äitien tulisi kertoa tyttärille että on olemassa ihanien prinssien lisäksi myös näitä todella pahoja ja pelottavia luonnevikaisiksi osoittautuvia miehiä joiden kynsisitä tulee juosta heti pakoon eikä jäädä perustamaan perhettä tai seurustelemaan ja katsomaan josko mielenvikaiselle tulisi järki yllättäen päähän.
Todella hyvä kirjoitus. Tuon pojan aikuisena itse jatkama väkivalta kertoo paljon, millaisesta ongelmasta on kyse. Perinnöllisestä.
Voisiko ajatella näinkin, että naistenhakkaamisen "perinne" väkivaltaisessa kodissa kasvaneella pojalla voi jatkua kolmesta syystä:
1) mallioppimisesta, eli kasvatetaan siihen, että näin naista kuuluu kohdella.(väkivaltaisten kotien pikkutytöillä siten suurentunut riski ottaa aikuisena alistuvan naisen rooli parisuhteessa joka sietää kohtuutonta käytöstä koska sietokyky pedattu lapsuuden kasvatusympäristössä).
2) sisäsyntyisestä avuttomuudesta joka kääntyy aikuisena katkeruuden kautta vihaksi naista kohtaan, koska äiti (nainen) ei suojellut lapsia väkivallalta kuten kuului vaan jäämällä kammottaviin olosuhteisiin altisti lapsensa pahoinpitelylle, tämä "kostetaan" tuleville morsiamille ja vuorovaikutussuhteissa yleisimminkin naisten kanssa vähättelemällä heitä ja pitämällä vähempiarvoisena kuin miestä.
3) yleisin syy mielenvikaisuus , eli ei normi-ihminen koe tarvetta tuollaiseen. Impulssikontrolli estää toista vahingoittavan käytöksen, yms.
Tuttava toi esiin myös seuraavan tapauksen , kun nyt aiheena tässä on nimenomaan se, että lapsi on todistanut väkivaltaa kyläillessään :
Tapauksessa lapsi oli ollut pienenä isovanhempien luona hoidossa ja kotiin palattuaan kertonut itkeskellen kuinka pappa oli satuttanut mummia.
Asianomaiset vanhemmat olivat kyselleet mummilta hyvin tarkkaan asiasta (aluksi ilman isoisän läsnäoloa) ja isoäiti oli lopuksi myöntänyt kyseisen kaltaisen välikohtauksen tapahtuneen, mutta vähätellyt asiaa ja ottanut välikohtauksesta vastuun omalle kontolleen, syyttäen omaa käytöstään joka oli isoisää provoseerannut lyömään.
Laukaisevana tekijänä oli toiminut keittiössä tapahtunut hidastelu joka oli laukaissut isoisässä tarpeen antaa muutama "isällinen avokämmenlyönti" jonka lapsi oli sitten sattunut näkemään vaikka mummi oli yrittänyt tilannetta peitellä, lapsi oli kertonut myös kuinka pappa oli myös vääntänyt mummin kättä kipeästi.
Isovanhemmat olivat olleet yli 30 vuotta aviossa, myös ns. parempien piirien ihmisiä, eikä siitä sen enempää mummi ollut halunnut keskustella---- autoritäärisestä isoisästä puhumattakaan, sosiaalinen häpeä olisi asian (perheväkivallan) julkitullessa ollut isoäidille niin sietämätöntä että hän mieluummin siis sieti satunnaiset kuritukset joita vähätteli.
Lapsen vanhemmat ratkaisivat asian niin ettei lapsenlapsi enää yökylään jää eikä hoitoon mene -- isovanhemmat tapasivat lastenlastaan toki yhtä usein, mutta aina niin että vanhempi/vanhemmat läsnä eikä koskaan yksin kun eivät isovanhemmat kerran halua myöntää tai apua siihen että heillä on perheväkivaltaa. Aikuisten (vanhempien) aikana kyseistä käytöstä ei ollut koskaan esiintynyt joten aluksi mummi oli esittänyt että lapsi liioittelee vilkkaan mielikuvituksensa vuoksi tai oli tulkinnut "leikkisän läpsäisyn" väärin, mutta nuo vanhemmat tunsivat lapsensa niin hyvin että luottivat tämän sanaan.
Tapauksesta aikaa paljon, varmaan runsaasti yli kymmenen vuotta , emme tiedä miten heillä nykyään on tilanne eli saiko/hakiko kyseinen pariskunta apua käsitelläkseen keskinäisiä välejään, toivottavasti, kyseinen lapsenlapsikin jo iso, mielenkiintoista olisi tietää muistaako hän ko tapausta.
Mietittiin myös sitä eikö jotkut pidä läpsäisyä väkivaltana?Kyllä se raja mene siinä kun toiseen sattuu.
Lapsillekin pyritään opettamaan tämä ja jos sitten näkevät tämänkaltaista käytöstä niin tottakai se on hyvin traumatisoiva kokemus.
En ole ap, mutta tuossa (viesti 63) kuvailemani muistot/tapauksen ihmiset olivat reippaasti ns. ylempää keskiluokkaa eli yhteiskunnallisesti arvostettuja ja erittäin hyvin toimeentulevia.