Mitä keskiluokkaisia ihanteita tai asioita et ole koskaan ymmärtänyt?
Itse en esim. ymmärrä sitä, että lasten on pakko harrastaa jotain joukkuelajia, kun heille voisi ostaa lenkkarit ja kannustaa heitä lenkkeilemään tai vaikkapa hiihtämään.
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Kallis auto / kaksi autoa. Kaksi?! En ymmärrä miksi, koska harvemmin molemmat puolisoista tarvitsevat autoa edes välttämättä työmatkoihin. Laskekaa pikaisesti, mitä noiden vakuutuksiin ja bensoihin menee kuussa. Turha valittaa sitten, ettei ole varaa käydä siellä ja tuolla.
T. Kolmilapsisessa, yksiautoisessa perheessä kasvanut (ja kyllä, harrastuksia eli kuskausta riitti)
Asutko kenties pk-seudulla? Tiedätkö, että ihan suurimpien kaupunkien ulkopuolella julkinen liikenne on todella rajallista tässä maassa. Enkä edes puhu mistään maaseudusta.
Kyllä se ois tuo farmariauto ja yli-iso omakotitalo jättilainoineen.
Vierailija kirjoitti:
Kallis auto / kaksi autoa. Kaksi?! En ymmärrä miksi, koska harvemmin molemmat puolisoista tarvitsevat autoa edes välttämättä työmatkoihin. Laskekaa pikaisesti, mitä noiden vakuutuksiin ja bensoihin menee kuussa. Turha valittaa sitten, ettei ole varaa käydä siellä ja tuolla.
T. Kolmilapsisessa, yksiautoisessa perheessä kasvanut (ja kyllä, harrastuksia eli kuskausta riitti)
Meillä on aina ollut auto per henkilö ja todella toimiva ratkaisu! Kaikki voivat mennä minne haluaavat ilman kyytien kanssa kikkailuja, kätevää!
Kulissielämä, elämän suorittaminen; on ihmisiä, jotka elävät elämänsä läpi tajuamatta, että heillä on vapaus valita sellainen elämä kuin he haluavat ja että juuri tuo vapaus tuo suunnattoman onnen tunteen.
Vierailija kirjoitti:
Rahoitusyhtiön Skodat Älvsbytalon pihalla.
Väärä ketju, keskiluokka ei Skeidalla ajele eikä asu Älvärissä.
Vierailija kirjoitti:
Kulissielämä, elämän suorittaminen; on ihmisiä, jotka elävät elämänsä läpi tajuamatta, että heillä on vapaus valita sellainen elämä kuin he haluavat ja että juuri tuo vapaus tuo suunnattoman onnen tunteen.
Musta tuntuu usein, että köyhät lohduttaa itseään noilla kulissielämäjutuilla.
Mun kokemuksen mukaan varakkaat on onnellisia ja niillä on varaa olla itsensä ja toteuttaa itseään, toisin kuin köyhillä.
Tutkimusten mukaan varallisuus lisää onnellisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kallis auto / kaksi autoa. Kaksi?! En ymmärrä miksi, koska harvemmin molemmat puolisoista tarvitsevat autoa edes välttämättä työmatkoihin. Laskekaa pikaisesti, mitä noiden vakuutuksiin ja bensoihin menee kuussa. Turha valittaa sitten, ettei ole varaa käydä siellä ja tuolla.
T. Kolmilapsisessa, yksiautoisessa perheessä kasvanut (ja kyllä, harrastuksia eli kuskausta riitti)
Meillä on aina ollut auto per henkilö ja todella toimiva ratkaisu! Kaikki voivat mennä minne haluaavat ilman kyytien kanssa kikkailuja, kätevää!
Ehkä olette sitten vähän rikkaampia kuin keskiluokkaiset.
Vanha omakotitalo, jota jatkuvasti rempataan itse. Sieltä ei poistuta mihinkään, vaan jopa piknikit pidetään siellä omassa olkkarissa/takapihalla.
Uusi auto parin vuoden välein. Me ostettiin 10v sitten edellinen, ja nyt alkaa olla siinä kunnossa että pakko vaihtaa.
Koira/koiria, jos ei ole aikaa kouluttaa ja ulkoiluttaa niitä.
Niin monta lasta että joutuvat katsomaan toistensa perään. Eräässä perheessä 13v poika katsoo jatkuvasti 6- ja 3v sisartensa perään omien harrastusten ja menojen kustannuksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kallis auto / kaksi autoa. Kaksi?! En ymmärrä miksi, koska harvemmin molemmat puolisoista tarvitsevat autoa edes välttämättä työmatkoihin. Laskekaa pikaisesti, mitä noiden vakuutuksiin ja bensoihin menee kuussa. Turha valittaa sitten, ettei ole varaa käydä siellä ja tuolla.
T. Kolmilapsisessa, yksiautoisessa perheessä kasvanut (ja kyllä, harrastuksia eli kuskausta riitti)
Asutko kenties pk-seudulla? Tiedätkö, että ihan suurimpien kaupunkien ulkopuolella julkinen liikenne on todella rajallista tässä maassa. Enkä edes puhu mistään maaseudusta.
En asu. Asuin täysi-ikäiseksi asti kohtuupienellä paikkakunnalla Etelä-Suomessa. Tiedän kyllä, miten huonot bussiyhteydet ovat tuollaisissa ja vähän isommissakin kaupungeissa. Isä pyöräilikin ajoittain töihin sen 10 kilometriä, äitikin välillä lähemmäs. Itse käytin isompana bussia, joka toki ketutti välillä. Ymmärrän toki, jos välimatkat ovat tuosta vielä suurempia, ja/tai on pieniä lapsia, että autoja tarvitaan. Itse en silti ikinä hankkisi kahta autoa puolisoni kanssa, ellen tienaisi jotain 10 000e/kk.
Ei kenelläkään ole läheskään täyttä vapautta valita sellaista elämää kuin haluaa. Siihenhän vaikuttaa vaikkapa se, minne syntyy, millaiset geenit ja kaikenlaiset sattumanvaraiset asiat elämän varrella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kulissielämä, elämän suorittaminen; on ihmisiä, jotka elävät elämänsä läpi tajuamatta, että heillä on vapaus valita sellainen elämä kuin he haluavat ja että juuri tuo vapaus tuo suunnattoman onnen tunteen.
Musta tuntuu usein, että köyhät lohduttaa itseään noilla kulissielämäjutuilla.
Mun kokemuksen mukaan varakkaat on onnellisia ja niillä on varaa olla itsensä ja toteuttaa itseään, toisin kuin köyhillä.
Tutkimusten mukaan varallisuus lisää onnellisuutta.
Köyhästä kodista hyvään taloudelliseen tilanteeseen "ponnistaneena" on pakko yhtyä tähän. Raha itsessään ei tuo onnellisuutta, mutta se tuo juurikin valinnan mahdollisuuksia. Omalla kohdalla raha on mahdollistanut mm. pitkät hoitovapaat.
Yritän miettiä, mutta ymmärrän melkein kaikenlaisia keskiluokkaisia kotkotuksia. Ainoastaan asuntovaunumatkailu ei itseäni sytytä. Vedellään kahdeksaakymppiä pitkin maanteitä ja sitten yövytään siinä sillipurkissa. Vettä sataa tai vaihtoehtoisesti on sääskiä. Varsinkin lasten kanssa ihan hirveää.
Sitä, että tilava asunto olisi jokin itseisarvo. Asun kotikaupunkini keskustassa pienehkössä asunnossa ja kuulen jatkuvasti heittoja, kuinka saisin samalla hinnalla sieltä ja sieltä niin ja niin monta neliötä. Varmaan saisin, mutta minua ei huvita käyttää työ-, lapsenhaku- ja kauppareissuihin tunteja päivässä. Kauempana asuvat samassa perhe- ja elämäntilanteessa olevat työkaverini heräävät arkisin kello viiden ja kuuden välillä ehtiäkseen töihin kahdeksaan, kun itse saan nukkua seitsemään. Vapaa-aika alkaa monilla lapsen hoidosta hakemisen ja kauppareissun jälkeen klo 17.30-18.00, minulla klo 16.30-17.00. Päivittäisostokset teen kilometrin mittaisen työmatkani varrella olevassa supermarketissa, hehtaarin kokoiset automarketit edustavat minulle suurin piirtein helvettiä.
55:a komppaan. Asutaan ilman autoa melko pienessä asunnossa kaupungin keskustassa ja myös kierrätän aika paljon. Monet kai luulee, että ollaan tosi köyhiä, vaikka kyse on vain siitä että haluaa panostaa eri juttuihin. Esimerkiksi meillä on aina laadukasta ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Sitä, että tilava asunto olisi jokin itseisarvo. Asun kotikaupunkini keskustassa pienehkössä asunnossa ja kuulen jatkuvasti heittoja, kuinka saisin samalla hinnalla sieltä ja sieltä niin ja niin monta neliötä. Varmaan saisin, mutta minua ei huvita käyttää työ-, lapsenhaku- ja kauppareissuihin tunteja päivässä. Kauempana asuvat samassa perhe- ja elämäntilanteessa olevat työkaverini heräävät arkisin kello viiden ja kuuden välillä ehtiäkseen töihin kahdeksaan, kun itse saan nukkua seitsemään. Vapaa-aika alkaa monilla lapsen hoidosta hakemisen ja kauppareissun jälkeen klo 17.30-18.00, minulla klo 16.30-17.00. Päivittäisostokset teen kilometrin mittaisen työmatkani varrella olevassa supermarketissa, hehtaarin kokoiset automarketit edustavat minulle suurin piirtein helvettiä.
Mitkä "päivittäisostokset"? Ei kaupassa kannata päivittäin hypätä (ja täysin älytöntä etenkin, jos pieniä päivähoidossa olevia lapsia!).
Vierailija kirjoitti:
Kulissielämä, elämän suorittaminen; on ihmisiä, jotka elävät elämänsä läpi tajuamatta, että heillä on vapaus valita sellainen elämä kuin he haluavat ja että juuri tuo vapaus tuo suunnattoman onnen tunteen.
Köyhyys on laiskuuden kulissi. On ihmisiä, jotka elävät elämänsä läpi valittaen ja tajuamatta, että köyhällä on tässä maassa vapaus valita sellainen elämä kuin he haluavat, ja että juuri tuo vapaus yhdessä itse hankitun varallisuuden kanssa tuo suunnattoman onnen tunteen. Mutta ei köyhät kuuntele eikä toimi, ne mieluummin kadehtii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä, että tilava asunto olisi jokin itseisarvo. Asun kotikaupunkini keskustassa pienehkössä asunnossa ja kuulen jatkuvasti heittoja, kuinka saisin samalla hinnalla sieltä ja sieltä niin ja niin monta neliötä. Varmaan saisin, mutta minua ei huvita käyttää työ-, lapsenhaku- ja kauppareissuihin tunteja päivässä. Kauempana asuvat samassa perhe- ja elämäntilanteessa olevat työkaverini heräävät arkisin kello viiden ja kuuden välillä ehtiäkseen töihin kahdeksaan, kun itse saan nukkua seitsemään. Vapaa-aika alkaa monilla lapsen hoidosta hakemisen ja kauppareissun jälkeen klo 17.30-18.00, minulla klo 16.30-17.00. Päivittäisostokset teen kilometrin mittaisen työmatkani varrella olevassa supermarketissa, hehtaarin kokoiset automarketit edustavat minulle suurin piirtein helvettiä.
Mitkä "päivittäisostokset"? Ei kaupassa kannata päivittäin hypätä (ja täysin älytöntä etenkin, jos pieniä päivähoidossa olevia lapsia!).
Päivittäisostoksilla viittasin päivittäistavaroihin eli elintarvikkeisiin ja hygieniatuotteisiin. Käyn kaupassa suunnilleen joka toinen päivä. Miksi leimata toisen perheen valinnat "täysin älyttömiksi"? Meillä ei siis ole autoa, eli kerralla ei voi kuljettaa kaupasta kovin paljon tavaraa. Koen oikeasti helpommaksi sen, että käyn lähikaupassa joka toinen päivä, kuin automarketissa kerran viikossa. Viikon ruokalistojen suunnitteleminen, parkkipaikan etsiminen, kassalle jonottaminen ja painavien kassien raahaaminen on minusta stressaavaa. Ymmärrän kuitenkin, että joku muu haluaa toimia eri tavalla.
Naurettavaa kilpavarustelua lainarahalla ja esitetään parempaa kuin ollaan. Wannabe-elitismiä.
Audi alla, suksiboksi katolla ja helvetillinen kiire joka paikkaan liikenteessä.