Kun nainen pettää.

kohdella naistasi naisena ja kohtele hyvin. Älä pidä itsestään selvänä!

Niin moni mies tekee virheen kun unohtaa naisen NAISENA ja kohtelee kuin ilmaa.....

Vai onko tämä taas näitä feministien sairaita "tasa-arvo" kukkasia?

Hmmm niii no tota se humala ei ole tekosyy mun ongelmassa joka on se etten muistanut edes aamulla sitä että olin mennyt suutelemaan toista miestä. Mä en myöskään virallisesti seurustellut tän miehen kanssa.
Mutta tää karsee syyllisyyden tunne on järkyttävä, vaikka en tilannetta muistakkaan sain kuitenkin selville että näin oli käynyt ja kadun tekojani erittäin paljon. 
En saanut kyseiseltä mieheltä anteeksi tekoani mitä en edes olettanut, koska tiesin tasan tarkkaan että toimin väärin! 
Mutta sen verran tiedän etten sitä selvinpäin olisi todellakaan tehnyt välitän kuitenkin henkilöstä todella paljon .. voiko edes toisen suutelua antaa anteeksi? ei nähtävästi... Mutta kyllä sillä humalatilallakin on merkitys vaikka se ei lievennä mitään tehty mikä tehty.. sitä ei tekemättömäksi saa!

Mutta kyllä tuo paneminen on suurempi asia kuin suutelu mielestäni keskustelun aloittajan tilanne on jo aivan mahdoton.. tollasen kanssa ei kannata jatkaa!! 

Mielenkiintoinen ketju. Olen itse pettänyt miestäni kerran, kyse ei ollut sattumasta humalasta vaan tilanteesta, jossa rakastuin suin päin exääni ja pettämistä edelsi lyhyt tapailusuhdekin. Eli kohtalaisen vakava tapaus.

Olin kahden vaiheilla, haluanko jatkaa mieheni kanssa, mutta päädyin pitkän mietinnän jälkeensiihen, että halusin vielä yrittää. Mieheni ei aluksi tiennyt, haluaako itse yrittää enää vai erota. Asiaa käsiteltiin pitkään ja juteltiin ja itkettiin puolin ja toisin. Jatkoimme yhdessä, mieheni ihan ymmärrettävästi kärsi asiasta sen verran, että seksi ei meinannut sujua, kun hän näki minut mielessään toisen kanssa, jonka hän vieläpä itsekin tuntee.

Nyt olemme päässeet asiasta kokonaan yli, ja voin sanoa, että opin kantapään kautta. En itse enää pettäisi koskaan uudestaan, ja luulen että mieheni tietää sen. Samoin katkaisin välit siihen exääni. Lisäksi en edes ole enää kiinnostunut seksistä hänen kanssaan, ja mieheni tietää, että mielestäni seksi on hänen kanssaan aina ollut moninverroin parempaa.

Ehkä selviytymiseemme vaikutti sekin, että kerroin asiasta heti oma-aloitteisesti ja rehellisesti, eli suhde ei ollut salainen ja tapahtunut pidempään ns selän takana. Luulen, että se voi vaikuttaa ratkaisevasti hänen kykyynsä luottaa jatkossa.

Ap:lle sanoisin, että paljon riippuu mielestäni jatkomahdollisuudet siitä, kuinka rehellinen vaimo on ollut. Onko salaillut asiaa, onko se paljastunut vahngossa vai onko kertonut itse. Kärsiikö hän oikeasti tunnontuskista vai harmittaako vain kiinnijääminen. Kuinka paatunut hän jo on ja kuinka tottunut salailemaan asioitaan. Mikä oli pettämisen syy, onko teidän suhteessanne jotain vikaa.

Eli voiko se näistä syistä tapahtua uudestaan.

Luin viestiin numero 7 asti jossa kertoilit vähän millaista teidän "avoin keskustelu" on ollut. Täytyy sanoa että jätä vaimosi. Ansaitset parempaa. Teidän suhteenne ei ole kuin 4. vastaajan suhde on! Minä myös petin miestäni yhdesti ja masennuin siitä täysin. Häpeän asiaa edelleen. Olin tuolloin muutenkin pahasti sekaisin ja tää pettäminen oli viimeinen pisara jolloin melkein tein itsemurhan. En tätä tietenkään koskaan paljastanut miehelleni. Hän teki itse päätöksen jatkaa kanssani. Kerroin asiasta samantien kun pettäminen oli tapahtunut ja pyysin anteeksi. Itkimme molemmat. Minä lähdin pois kotoa jotta mieheni saisi miettiä asioita rauhassa. Kun tulin takaisin hän ilmoitti tahtovansa jatkaa. En kertonut mitään yksityiskohtia. Se ei ole tarpeen... En osaa sanoa mitään fiksua. Ehkä tärkein oli se, että naisen suhtautuminen pettämiseen on tärkeintä. Kertoiko hän ITSE sinulle ja pyysikö anteeksi? Pitääkö hän edelleen yhteyttä siihen mieheen? Antaako hän sinulle syytä luottaa itseensä?

Minulle taas kävi niin että on jo mennyt muutaman kuukauden huonosti avovaimon kanssa, ja noin 2 vkoa sitten hän lähti pohjoiseen 600km päähän mummolaan, mutta hänen paras ystävänsä paljasti että oli kertonut hänelle jo 1vkoa aiemmin lähtevänsä tapaamaan miestä.. Avovaimo ei tätä myöntänyt minulle kun kysyin, ja muutenkin hän ei halua puhua asioista jne... En saa häneen enää kontaktia.. Ja nyt kävi vielä sitten niin että lähti juhlimaan ja sanoi tulevansa yöksi kotiin, mutta ei tullutkaan.. Sammunut ei ollut koska oli facebookissa matkapuhelimellaa käynyt yöllä puoliviiden aikaan aamuyöstä.. Onko jollain antaa hyviä neuvoja tilanteeseen mitä tehdä...?

Lyö faktat pöytään. Kerrot mitä tiedät ja lopuksi pyydät häntä poistumaan elämästäsi. Selvästi näkee, ettei nainen arvosta sua pätkääkään, älä anna periksi. Maailma on täynnä naisia.

Vaimo petti. Meillä oli ollut molempien mielestä hyvä suhde, eikä kumpikaan voinut edes kuvitella elävänsä ilman toista. Tämä siitäkin huolimatta, että suhteessamme oli ollut seksiä todella vähän, johtuen vaimoni haluttomuudesta, mikä puolestaan johtui mm. terveydellisistä ongelmista. Eräänä päivänä, keskellä vaikeaa elämäntilannetta, vaimoni halusi lähteä lomalle (paeta arkea) ystäväporukassa Välimeren saarelle, mitä vastaan minulla luonnollisesti ei ollut mitään, sillä luotin häneen 100%. Hän oli matkustanut ennenkin ilman minua. Viikon loman jälkeen hänen palattuaan, en voinut olla kiinnittämättä huomiota omituiseen puhelinkäyttäytymiseen. Lisäksi hän oli hyväntuulisempi kuin aikoihin. Epäilin jotain, mikä ensin kiistettiin ja lopulta myönnettiin yhteydenpidoksi sikäläiseen toiseen mieheen. Asian kuitenkin painoin omituisista selityksistä huolimatta villaisella. Elämä jatkui, kunnes parin viikon päästä pommi putosi. Vaimo halusi lähteä toiseksikin viikoksi etelään ja vieläpä samaan paikkaan! Asiasta keskusteltiin, mutta mikään toinen paikka ei hänelle kelvannut. Niin hän lähti. Tuona kyseisenä lähtöpäivänä suhteemme kuoli. Se kuoli epäluottamukseen ja nöyryytykseen ja samalla kuoli luottamukseni vastakkaiseen sukupuoleen. Matkan jälkeen hän kertoi tavanneensa edellä mainitun paikallisen toisen miehen vain ohimennen. Mitään muuta ei myönnetty tapahtuneen. Tällä ei ollut enää merkitystä, sillä olin päättänyt jo erota. Varsinaiseen eron hetkeen meni vielä tovi, mutta vielä silloinkaan pettämistä vaimoni ei myöntänyt. Jotenkin onnistuimme pysymään ystävinä ja jopa läheisinä sellaisina. Lopulta sitten erään keskustelumme yhteydessä, useita vuosia eromme jälkeen, hän tunnusti kyseisellä lomallaan pettäneensä minua, kuten olin epäillyt aikoinaan. Pientä ihastustakin oli ollut. Tunnustus tuli minulle järkytyksenä, vaikka olin totuuden sisimmässäni tiennytkin. En rehellisesti osaa sanoa, kummasta olen enemmän loukkaantunut. Ihastumisesta, vai siitä, että hän antoi vieraan miehen laittaa kalunsa sisälleen. Jälkimmäisestä on ainakin vaikeampi päästä yli. Meillä olisi nyt mahdollisuus alkaa rakentaa suhdettamme uudelleen, mutta minun on yhä vaikea saada päästäni mielikuvia, jossa vieras mies nussii minulle rakasta ihmistä kaikissa mahdollisissa asennoissa. Etenkään, kun tunnen, etten itse ole hänen tyyppiään seksuaalisessa mielessä, vaikka muuten hän minusta pitääkin.

#79:lle

Ymmärrän, että sinusta tuntui pahalta, kun ajattelit vaimosi olevan sinun ja hän meni pettämään. Todellisuudessa toista ei kuitenkaan koskaan "omista", ei edes avioliitossa. Hänen tekonsa oli väärä, mutta sitä ei kannata ottaa nöyryytyksenä. Kaikki liitot muuttuvat arkisiksi alun huuman jälkeen. Vaimosi sai tuosta sitä ihastumisen jännitystä mitä ei voinut saada enää pitkässä liitossa. Se oli itsekäs teko, mutta me kaikki olemme itsekkäitä. Toiset ovat heikompia houkutuksen edessä kuin toiset.

Nyt unohdat hänet, hän ei ollut ainutlaatuinen nainen. Teillä oli kivaa yhdessä ja se päättyi kuten kaikki asiat aikanaan. Se päättyi tietysti ikävällä tavalla, mutta se ei tarkoita etteivätkö teidän väliset hyvät hetket olisi olleet totta. Älä tee sitä virhettä, että tuomitset sukupuolen yhden ihmisen perusteella. Se on sama kuin sinut tuomittaisiin jonkun toisen miehen toilailujen perusteella, se ei ole kypsää käytöstä.

Laita elämäsi kuntoon, ole onnellinen kaikesta huolimatta niin vedät puoleesi varmasti jossain vaiheessa myös hyvän kumppanin. Onnellisuus on vain päätös, voit päättää olla onnellinen tai päättää velloa negatiivisuudessa ja itsesäälissä. Ehkä jälkimmäinen vetää enemmän nyt puoleensa, mutta se ei kannata pidemmän päälle.

80:lle:

Olet varsin oikeassa, että koko naissukupuolta ei voi tuomita yhden yksilön perusteella. En sitä itse asiassa niin kirjaimellisesti tarkoittanutkaan. Sillä hetkellä vaan tuntui siltä, että jos juuri minun vaimoni on kykeneväinen moiseen tekoon, kuka vaan on. Olen tuntenut paljon naisia ja seurustellutkin paljon, mutta olin rehellisesti sitä mieltä, että hän on vihoviimeiset nainen joka sortuu peittämiseen. En olisi ollut näin yllättynyt kenenkään muun tuntemani naisen kohdalla. Ehkäpä näissäkin asioissa tilaisuus tekee varkaan? Siis jos eteen osuu todella hyvä "tarjous" yhdistettynä olemattomaan kiinnijäämisen riskiin, kuka tahansa on valmis hyppäämään vieraisiin lakanoihin. Jos näin on, voiko kumppanin pettämisestä edes vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, kun kenelle tahansa voi käydä niin? Jotenkin niin surullista.

Nykyinen vaimoni, silloinen tyttöystäväni pani suutuspäissään ystäväni kanssa ja kiisti kaiken. Tiesin että jotakuta hän on pannut mutten ollut varma ketä(epäilin kyllä ystäväänikin). Nyt 8,5vuoden yhdessäolon jälkeen sain kuulla ystäväni kavereilta että juuri ystäväni on pannut silloista tyttöystävääni ja nykyistä vaimoani. Otan eron, laitan talon myyntiin ja haen yksinhuoltajuutta lapsillemme. Olimme seurustelleet vain 2kuukautta kun kyseinen tapaus sattui (en tiedä tosin onko hän paneskellut useammankin kerran tuon jälkeen, luultavasti on) ja nykyinen vaimoni silloinen tyttöystäväni kiisti kaiken. Tuolloin sanoin hänelle että kun se päivä koittaa että saan varmuuden että olet pettänyt minua eroan sinusta välittömästi, riippumatta siitä onko meillä talo ja lapset ja kaikki muu asia kunnossa, jos et nyt tunnusta niin näin tulee käymään. Hän ei tunnustanut, päinvastoin selitti ystävilleen ja työkavereilleen kuinka mustasukkainen minä olen kun moista epäilen. Nyt siis suhde on loppu ja vaimoni saa vapaasti panna ja mennä minne haluaa. Yhteishuoltajuutta en lasten kannalta halua, olkoot hän sitten vkonloppu äiti jos niin haluaa. Tosin tyttäreni sanoikin minulle että voisimmeko me iskä sitten etsiä uusi äiti meille, kun kerroin että äiti ja iskä eroavat koska äiti haluaa olla muiden isien kanssa ja ilmaisi halunsa asua minun kanssani. Tuota kuvottavaa huoraa en puolestaan halua ikinä enään nähdä enkä olla hänen kanssaan missään kontaktissa vastaisuudessa.

Mietihän vähän, 82, asioitten mittasuhteita! Kannattako perhe ja yhteinen koti ja lastesi tulevaisuus uhrata/ riskeerata vain periaatteesi ja 8,5 v. sitten silloisen uuden tyttöystäväsi suutusipäissään tekemän hairahduksen takia? Tuollainen ei osoita miehisyyttä vaan typeryyttä. Oletko kuullut anteeksiantamisesta, kysyn, vaikken olekaan uskonnollinen? Sellainen osoittaisi sinulta todellista henkistä suuruutta, edellyttäen toki, että vaimosikin haluaisi keskustella kanssasi rehellisesti, ja ettei hän ole ollut tapapettäjä. Kuvauksestasi sai sen käsityksen, ettet jo pidempään aikaan ole rakastanut häntä, ja että suhteenne on ollut varmaan molemmin puolin ongelmallinen, ettekä ole kyenneet keskustelemaan vaikeuksistanne arjen kulissien takana. Älä luovuta turhan helpolla. Vähän tsemiä ensin! Sen olet luvannut jo avioliittovalassasikin.

Ymmärrän hyvin myös halusi ja oikeutesi huoltajuuteen. Mut varo käyttämästä lapsianne kostosi välikappaleena puolisollesi. He ovat riitoihinne kaikkein syyttömimmät.

M 50

79, miksi otit asian niin vakavasti. Kyse oli kuitenkin "vain pienestä ihastuksesta" ja seksistä. Mainitsit että ex-vaimosi oli hyväntuulinen matkojensa jälkeen, eikö se ollut hieno asia? Se oli väärin. että kielsi kaiken mutta so what... Meillä em. asiaa käytetään suhteen ylläpitämiseen eli vaimoni käy lomamatkoilla ja saa, jos kohdalle sattuu, myös harrastaa seksiä, eikä ole pakko kertoa. Turkki, laivamatkat jne. on koettu ja koetaan jatkossakin. Matkojen jälkeen meillä on myös yhteisiä hetkiä ja molemmat olemme tyytyväisiä; vaimo on erittäin rauhallinen, seurallinen ja tyytyväinen elämäänsä; minä myös!

Hyvä tai huono ketju. Eiköhän se lopputulema ole, että toisen pää kestää, että puoliso pettää ja toisen ei.

Rikottu luottamus joko saavutetaan uudelleen tai sitten ei.

Ja asia erikseen on sitten nämä, jotka antavat neuvoja toisille, että jos on avoin suhde niin ei ole pettämisiäkään. Edelleen joillekin se voi sopia, mutta suurimmalle osalla ihmisiä ei.

83, miten jos olisi käynyt toisinpäin, vieraannuttaminen käynnissä hirveällä katkeruudella?

Luottamuksen voi pettää vain yhden kerran...

[quote author="Vierailija" time="03.09.2010 klo 11:17"]

onko se omistamisen halua? Minulle on tärkeää, että nainen kunnioittaa minua edes sen verran, että ilmoittaa aikomuksistaan. Onko teillä avoin avioliitto? Meillä sellaisesta ei ole sovittu.

Iloitse siitä että naisellasi oli kerrankin hauskaa, älä ole itsekäs omaan napaan tuijottaja. Ei ihmisiä voi omistaa. -J-

Olen todella pahoillani kommentistani. Neljä vuotta myöhässä, jos tätä enää luet. Joka tapauksessa. Anteeksi.

-J-

Onpa paljon pitkiä kommentteja, hyvä niin, mutta ollaanhan kaikki samaa mieltä, että usein pettämiseen on omat syynsä perhesuhteessa tai kaikki ei ole kohdallaan.

Opettavainen sananlasku sanoo että "Käsien pesuun tarvitaan kaksi kättä"

Sitä paitsi eiköhän molemmilla osapuolilla ole samat velvoitteet ja oikeudet, miksi vain me miehet voimme "porsastella" ja naisia syytetään usein siitäkin.

Tämä on herkkä parisuhteen osa-alue, sen tunnustan. Tarkoitukseni ei ollut loukata ketään, mutta ehkä tämäkin näkökanta oli paikallaan tässä tapauksessa. / vilivallaton

[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 06:16"]

[quote author="Vierailija" time="03.09.2010 klo 11:17"]

onko se omistamisen halua? Minulle on tärkeää, että nainen kunnioittaa minua edes sen verran, että ilmoittaa aikomuksistaan. Onko teillä avoin avioliitto? Meillä sellaisesta ei ole sovittu.

Iloitse siitä että naisellasi oli kerrankin hauskaa, älä ole itsekäs omaan napaan tuijottaja. Ei ihmisiä voi omistaa. -J-

Olen todella pahoillani kommentistani. Neljä vuotta myöhässä, jos tätä enää luet. Joka tapauksessa. Anteeksi.

-J-

Paskaaks tosta nyt enää ap:lle hyötyä on. On tainnu elämä suakin opettaa.

mitä tuossa nyt on sitten.. kiinnostunut loppunu suhteeseen tai sitte

vaan haki jännitystä. joutava toimintaa ja toiseella persettä pyyhkien mennään..

joka tapauksessa sulla on nyt suhteen rippeet kaulassa mistä pitää eroon päästä.

varmaan kannattaa kerätä vähin äänin tavarat..

toki voit pyytää "hyvitystä" tuosta pikku-liukastumisesta yössä mutta älä odota liikoja, pettävä.nainen kuitenki kyseessä. toivottavasti et ole luppakorva-suomimies joka nielee elämän tapahtumat mukisematta ja vikisee tuskissaan, vaan näytät missä mennään nyt.

[quote author="Vierailija" time="17.12.2012 klo 20:51"]

Meillä on yhtenä painolastina suhteessa se seikka , että minulla on vaikeuksia saada yhdynnässä orgasmia, asia mistä tuli ennen pitkään ongelma niin edellisessä kuin tässäkin suhteessa.
Olen asian tiimoilta käynyt terapiassa ja jonkin verran edistymistä onkin tapahtunut.... nykyään saan noin joka kolmas kerta orgasmin.
Vaimoni on haukkunut minua impotentiksi ja ilmoittanut ettei ole tyytyväinen ongelmani takia seksiimme.

[/quote]

Vaimo ei ole tyytyväinen seksiin, koska sinä et saa?!?

Voitteko kuvitella tilanteen, jossa mies haukkuu vaimonsa, koska tämä ei saa seksissä?