Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Perintökeskustelusta (HS). Minusta jutussa unohdettiin että ei nykyeläkeläisten varallisuus suinkaan ole työtä tekemällä hankittu
11.02.2016 |
kuin pienellä osalla heistä. Varsin moni on itse perinyt omaisuutta ja etenkin ne kesämökit ovat monissa tapauksissa rakennettu suvun maille, eikä suinkaan vieraalta ostettuja. Toisaalta 70-luvun mökkibuumin aikaan rakentamattomia rantoja riitti ja rantatontit olivat melko mitättömiä hinnaltaan nykypäivään verrattuna. Ei se ainakaan jälkipolvien syytä ole että rakentamatonta rantaa on enää vähän jäljellä ja hinnat pilvlissä.
Ei myöskään muisteta että me nykyiset työssäkäyvät maksamme heidän eläkkeensä, heidän aikanaan suorittamat eläkemaksut kattavat vain murto-osan.
Kommentit (183)
Ei me olla ainakaan perintöjä saatu, ostettiin miehen vanhempien omakoti mökki. Saatiin mummo kaupassa, vähennetiin mummon asuminen noin 10.000 mk mummo elikin 20 vuotta oli siis asumisoikeus. Meidän piti rakentaa lisää ,sillä lapsia tuli lisää ei olis sovittu asumaan niin pienessä. Olis kannattanut ostaa mummolle oma asunto,mutta ei halunnut lähteä muualle. Tuli sille" syytingille" hintaa se siitä perinnöstä omallla työllä kaikki saatu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huhhuh... onpa täällä paljon varakkaiden sukujen vesoja, kun kesämökitkin maksavat 800.000€ ja 1.200.000€.
Mun äiti sai mummon kesämökin 7 sisarensa kanssa perintänä ja alkuhinta mökille oli 70.000€ ja useamman vuoden on ollut myynnissä ja viime kesänä hintaa pudotettiin 50.000€, eikä silti käy kaupaksi, koska kukaan meistä, eikä serkuista halua mökkiä riesakseen.
Eikä meidän mökki ole ainoa, joka lahoaa pystyy..
Itse olen yksi tuollainen, ei kyllä ole ihan noin arvokas "mökki", mutta useampi satatonnia kyllä. Tässä on se juttu, että 50-luvulla oli merenrantatonttejakin myynnissä lähellä pk-seutua ja vaikka ne tietenkin silloinkin maksoivat, niihin kuitenkin pääsi tavallinen kuolevainenkin käsiksi. Silloisen ajattelun mukaan ne sijaitsivat ihan hevon kuusessa vaikka Helsingistä käsin. Veikkaisin noiden paikkojen sijainniksi esim. Tammisaari/Hanko akselia tai Kotkan suunta. Tuolla pelkkä tontti saattaa nykyään maksaa 200.000 € ja enemmänkin kun se pappa maksoi siitä jonkun kymppitonnin. meillä ainakin isossa roolissa on iso tontti, jossa paljon hyvää rantaviivaa: hiekkarantaa ja myös syvyyttä esim. isolle veneelle. Etelä-Suomen merenrantatonttien hinnat ovat karanneet siksi, että niitä on niin vähän saatavilla. Kuivan maan mummonmökkien arvo ei sitten taas ole noussut oikeastaan yhtään. Veden rooli on arvossa ratkaiseva.
Lisäksi tuo minun papan ostama tontti tai oikeastaan tila ei tietenkään kerro koko totuutta. Tottakai noiden arvokkaiden vapaa-ajanasuntojen tontille on sittemmin rakennettu talviasuttava huvila tai useampikin. Meillä ainakin mökillä on kaksi ympärivuotisesti asuttavaa rakennusta ja yksi uudehko kesäaitta ja rantasauna. Omalla kohdallamme alkuperäinen ostaja eli pappani rakensi noista toisen, isomman 80-luvun lopulla ja isäni ja veljeni isänsä perinnöllä sitten toisen. Eli alkuperäisestä on tontin arvo kasvanut jättimäisesti + niihin on rakennettu, rantoja paranneltu jne. Ei noista kalliista takuulla kumpikaan ole ns. alkuperäisessä ostokunnossa.
Kolmanneksi nuo ovat usein perikunnan hallussa ja niitä ei olla myymässä. Voi olla kusinenkin paikka, kun perintövero pitää kuitenkin maksaa eikä kiinteistöä voi (haluta) realisoida. ja jos haluttaisiinkin, on noiden tuollaisten myyntiaika todella pitkä hyvänäkin aikana, saati nyt. Ellei todellakin käy niin uskomaton tuuri, että joku haluaa juuri sen kyseisen paikan. Pyyntihinnat ja hinta-arviot ovat vain arvioita - todellinen hinta saattaa laskea paljonkin, varsinkin jos on hoppu myydä.
Omalla kohdallani ainakin tuo kyseinen paikka muodosti ylivoimaisesti isoimman osan isoisän perinnöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ennenkin kirjoittanut, että keksikää te nykyinen fiksumpi sukupolvi se pilleri, jolla pääsette meistä suurista ikäluokista eroon. Ei jaksaisi näitä ainaisia syytöksiä. Me mieheni kanssa olemme ainakin itse pienen omaisuutemme hankkineet. Ai niin, pari vuotta sitten, kun äitini kuoli, perin 5600 euroa.
Niin, teidän vanhempanne olivat köyhempiä kuin te. Teidän ikäluokanne taas on rikkaampi kuin teidän lapsenne. Se ei ole pelkästään teidän ikäluokkanne ylivertaisen fiksuuden ja ahkeruuden ansiota vaan talouden suhdanteet ovat teidän ikäluokkaane melkolailla paremmin omaisuuden kartuttamisessa auttaneet kuin näitä nykyisiä nuoria aikuisia. Nykynuorilla on taloudellisesti paljon epävarmempi tulevaisuus edessään, pätkätöineen ja sosiaaliturvan heikennyksineen. Nykynuorilla ei vaan ole samassa mitakaavassa samoja mahdollisuuksia kerätä omaisuutta ihan vaan työtä tekemällä kuten teillä oli.
Tämä on totta. En kuitenkaan ymmärrä, kuinka se oikeuttaa suurten ikäluokkien syyttelyyn. He eivät ole vastuussa maailmantalouden suhdanteista millään lailla. Kenkku juttu meidän muiden kannalta, että pitkä nousuhdanne on osunut heidän, mutta ei meidän kohdalle, joiden elämää määrittele toistuva globaali lama. En silti näe mitään syytä tällaiseen syyttelyyn ja suoranaiseen haukkumiseen, mitä heitä kohtaan harjoitetaan.
Saimme mekin aika paljon heidän ansiostaan. He äänestivät meille hallituksia, jotka toimillaan lisäsivät tasa-arvoa ja mm. mahdollistivat entistä useamman nuoren opiskelun, sellaisten, joille se ei aiemmin ollut mitenkään mahdollista. Tarkoitus on ollut hyvä, maailmantalous vain vesitti sen.
Ja tämän valossa on hyvää ja kaunista kehottaa suuria ikäluokkia pitämään tarkka huoli siitä ettei heiltä varmasti jää pennin latia jälkipolville, ihan vaan periaatteen vuoksi?
Ota nyt vaikka ne aivot käteen, jos järki juoksisi sitten paremmin. Tai lue ketju uudestaan.
Oisko sulla vastausta kysymykseen? Tuostahan tässä on kyse; professorin mielestä on hienoa olla jättämättä jälkipolville perintöä. Hänen mielestään se on oikein jees, koska hän itsekään ei ole saanut merkittävää perintöä omilta vanhemmiltaan. Sen sijaan sai nousukauden ja inflaation joka söi asuntolainan, nykynuoret taas jotain muuta, mutta se on ihan sivuseikka, on silti huippuhienoa jos vain suinkin pystyy elämään isonkin varallisuuden kanssa niin ettei jälkipolville jää mitään maallista vanhemmiltaan.
Jännä juttu, kuinka erilailla tulkitaan tuota kirjoitusta.
Minusta professorin sanoma oli, että älkää kituutelko sen takia, että voitte jättää jotain perinnöksi., vaan nauttikaa työnne hedelmistä.
Sinä - ja ilmeisesti moni muukin - tulkitsette sen siten, että olkaa ahneita älkääkä jättäkö perintöä.
Kuka on ahne?
Palstalaiset, jotka kärkkyvät mahtavia perintöjä, jotta voivat jatkaa shoppailua ja mukavaa, sekä helppoa chillailua.
Professori on voinut puhua ihan fiksustikin, mutta juttu on otsikoitu ikävästi, jos ajatellaan sen lukijaksi 1970- luvulla tai myöhemmin syntynyttä. Otsikon mukaan he eivät tarvitse yhtään mitään. Kuitenkin moni tämän ikäinen on jo tajunnut, että ongelmia on tulossa. Eläkettä ei enää kerry oikein mitenkään niin paljoa, että sillä yksin pystyisi elämään. Säästöjä ei kerry, koska asuntolainat ovat suuria. Eläkeikä on todella korkea, mutta ei ole mitään takeita, että työtä riittää eläkkeelle asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhhuh... onpa täällä paljon varakkaiden sukujen vesoja, kun kesämökitkin maksavat 800.000€ ja 1.200.000€.
Mun äiti sai mummon kesämökin 7 sisarensa kanssa perintänä ja alkuhinta mökille oli 70.000€ ja useamman vuoden on ollut myynnissä ja viime kesänä hintaa pudotettiin 50.000€, eikä silti käy kaupaksi, koska kukaan meistä, eikä serkuista halua mökkiä riesakseen.
Eikä meidän mökki ole ainoa, joka lahoaa pystyy.Enkä tule saamaan suuria perintöjä sisarieni kanssa, koska vanhempana omistavat 70-luvun rt-kolmion ja mummon kesämökki1/8 osuus lahoaa käsiin. Juu, olemme kehottaneet vanhempamme nauttimaan elämästä ja törsäämään rahat.
Kyllä rikkailla ja varakkaiden suvulla on ongelmat, kun rahankiilto on jo silmissä, vaikka vanhemmat elävät. Luulisi elämän olevan vaikeata, kun mikään ei riitä eikä ole tarpeeksi paljon.
Juuri noin, meidän perintömökin ( oma lapsuudenkotini ) hinnaksi arvioitiin perunkirjoituksessa 20 000. Tonttikin ympärillä ihan kohtalainen, mutta kun se sijaitsee hevon kuusessa peltoaukeaman keskellä, ei sitä kukaan osta. Tästä saisi joku kadehtija hyvän asunnon itselleen. Tämä "perintö" kun pannaan vielä kuuteen osaan, niin tunteepa sitä olevansa rikas suuriin ikäluokkiin kuuluva.
Juuri näin. Tämä keskustelu perustuu mutu-tuntumaan, eikä ole mitään suhteellisuuden tajua, sillä suurista ikäluokista löytyy n.10% varakkaita, jotka jättävät huomattavan perinnön, mutta vastaava omaisuusmassa löytyy kaikista ikäluokista.
Suurin osa suurista ikäluokista elää todella vähällä vähällä rahalla, sillä keskieläke naisilla on 1400€/kk ja miehillä reilu 1500€/kk miinus verot. Ja suuri määrä on myös niitä jotka elävät alle 700€ eläkkeellä. Suurimmalle osalle sos.tukien käyttö ovat tuntemattomia käsitteitä, vaan mieluimmin pihistetään kaikesta, jopa lääkkeistä.
Jos vertaan omien vanhempien ja itseni elintasoa ja varallisuutta, voi sanoa reilusti, että olen saanut moninkertaisesti kuin vanhempani saman ikäisenä ja varallisuuteni on varmasti suurempi kun olen heidän ikäisensä. Puhumattakaan lapsistani, vaikka kehitys ei menisi samaan tahtiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhhuh... onpa täällä paljon varakkaiden sukujen vesoja, kun kesämökitkin maksavat 800.000€ ja 1.200.000€.
Mun äiti sai mummon kesämökin 7 sisarensa kanssa perintänä ja alkuhinta mökille oli 70.000€ ja useamman vuoden on ollut myynnissä ja viime kesänä hintaa pudotettiin 50.000€, eikä silti käy kaupaksi, koska kukaan meistä, eikä serkuista halua mökkiä riesakseen.
Eikä meidän mökki ole ainoa, joka lahoaa pystyy.Enkä tule saamaan suuria perintöjä sisarieni kanssa, koska vanhempana omistavat 70-luvun rt-kolmion ja mummon kesämökki1/8 osuus lahoaa käsiin. Juu, olemme kehottaneet vanhempamme nauttimaan elämästä ja törsäämään rahat.
Kyllä rikkailla ja varakkaiden suvulla on ongelmat, kun rahankiilto on jo silmissä, vaikka vanhemmat elävät. Luulisi elämän olevan vaikeata, kun mikään ei riitä eikä ole tarpeeksi paljon.
Juuri noin, meidän perintömökin ( oma lapsuudenkotini ) hinnaksi arvioitiin perunkirjoituksessa 20 000. Tonttikin ympärillä ihan kohtalainen, mutta kun se sijaitsee hevon kuusessa peltoaukeaman keskellä, ei sitä kukaan osta. Tästä saisi joku kadehtija hyvän asunnon itselleen. Tämä "perintö" kun pannaan vielä kuuteen osaan, niin tunteepa sitä olevansa rikas suuriin ikäluokkiin kuuluva.
Ruikuti ruikuti. Te olette sellainen sukupolvi, joka olisi halunnut kaiken ilmaiseksi. Nuorilla on nykyään paljon vaikeampaa ja vaatimustaso on moninkertainen teidän nuoruuteenne nähden. Inflaatiolla olisitte saaneet puoli-ilmaiseksi asunnot nykypäivään verrattuna, mutta ruikuti ruikuti rui
Suurten ikäluokkien vanhemmat olivat harvemmin mitään rikkaita. Toki on niitäkin, joille on jäänyt perintömetsät, talot ja suuret pääomat, mutta ne ovat harvemmassa. Suurten ikäluokkien elämäntyyli on ollut aivan erilainen, toki moni pääsi nauttimaan myös elintason noususta. Nykyään tulonsiirtojenkin varassa elävien ihmisten elämäntapa on "pikkuporvarillinen" verrattuna vaikkapa 70-luvun elintasoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hehän paikkasivat sotien aiheuttamia väestömenetyksiä. Kaikki olisi mennyt ihan siedettävästi, jos suuret ikäluokat olisivat itsekin tehneet enemmän kuin sen vähän yli 1 lasta per pari. Tällöin olisi riittänyt suurten ikäluokkien eläkkeiden maksajia. Olet varmaan kuullut väestöpyramidista.
Miksi "sotien aiheuttamat väestönmenetykset" olisi pitänyt paikata? Miksi väestön suuri määrä olisi jokin itseisarvo, johon pitäisi pyrkiä hinnalla millä hyvänsä? Eihän siinä ole mitään järkeä. Kaikki olisi mennyt ihan siedettävästi, jos suurten ikäluokkien vanhemmat olisivat tehneet vähemmän lapsia. Tällöin ei olisi suurten ikäluokkien eläkeläisten laumaa, vaan eläkkeet riittäisivät kaikille ilman ongelmia. Olet varmaan kuullut liikakansoituksesta.
Eihän Suomi ollut millään mittapuulla liikakansoitettu. Suomi on aina ollut maailman harvaan asutuimpien maiden joukossa. Kyllä tänne olisi aivan hyvin mahtunut sen 2,5 lasta per pariskunta, mutta siinähän se vitsi on, että suuret ikäluokat tekivät alle puolet siitä ja kuopan ainekset olivat siinä.
Vierailija kirjoitti:
Suurten ikäluokkien vanhemmat olivat harvemmin mitään rikkaita. Toki on niitäkin, joille on jäänyt perintömetsät, talot ja suuret pääomat, mutta ne ovat harvemmassa. Suurten ikäluokkien elämäntyyli on ollut aivan erilainen, toki moni pääsi nauttimaan myös elintason noususta. Nykyään tulonsiirtojenkin varassa elävien ihmisten elämäntapa on "pikkuporvarillinen" verrattuna vaikkapa 70-luvun elintasoon.
Ei sillä ole merkitystä perivätkö suuret ikäluokat omilta vanhemmiltaan mitään. Fakta on, että suhdanteilta he perivät maksimaaliset voitot ja järjestivät asiat niin, että heidän jälkeensä se on mahdottomuus nuoremmille sukupolville. Ihan turha puhua mistään kovasta työstä kun tänä päivänä sillä ei vaan pärjää. Suurten ikäluokkien työelämä oli vielä reilua, sitä se ei enää ole ollut pitkään aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhhuh... onpa täällä paljon varakkaiden sukujen vesoja, kun kesämökitkin maksavat 800.000€ ja 1.200.000€.
Mun äiti sai mummon kesämökin 7 sisarensa kanssa perintänä ja alkuhinta mökille oli 70.000€ ja useamman vuoden on ollut myynnissä ja viime kesänä hintaa pudotettiin 50.000€, eikä silti käy kaupaksi, koska kukaan meistä, eikä serkuista halua mökkiä riesakseen.
Eikä meidän mökki ole ainoa, joka lahoaa pystyy.Enkä tule saamaan suuria perintöjä sisarieni kanssa, koska vanhempana omistavat 70-luvun rt-kolmion ja mummon kesämökki1/8 osuus lahoaa käsiin. Juu, olemme kehottaneet vanhempamme nauttimaan elämästä ja törsäämään rahat.
Kyllä rikkailla ja varakkaiden suvulla on ongelmat, kun rahankiilto on jo silmissä, vaikka vanhemmat elävät. Luulisi elämän olevan vaikeata, kun mikään ei riitä eikä ole tarpeeksi paljon.
Juuri noin, meidän perintömökin ( oma lapsuudenkotini ) hinnaksi arvioitiin perunkirjoituksessa 20 000. Tonttikin ympärillä ihan kohtalainen, mutta kun se sijaitsee hevon kuusessa peltoaukeaman keskellä, ei sitä kukaan osta. Tästä saisi joku kadehtija hyvän asunnon itselleen. Tämä "perintö" kun pannaan vielä kuuteen osaan, niin tunteepa sitä olevansa rikas suuriin ikäluokkiin kuuluva.
Juuri näin. Tämä keskustelu perustuu mutu-tuntumaan, eikä ole mitään suhteellisuuden tajua, sillä suurista ikäluokista löytyy n.10% varakkaita, jotka jättävät huomattavan perinnön, mutta vastaava omaisuusmassa löytyy kaikista ikäluokista.
Suurin osa suurista ikäluokista elää todella vähällä vähällä rahalla, sillä keskieläke naisilla on 1400€/kk ja miehillä reilu 1500€/kk miinus verot. Ja suuri määrä on myös niitä jotka elävät alle 700€ eläkkeellä. Suurimmalle osalle sos.tukien käyttö ovat tuntemattomia käsitteitä, vaan mieluimmin pihistetään kaikesta, jopa lääkkeistä.
Jos vertaan omien vanhempien ja itseni elintasoa ja varallisuutta, voi sanoa reilusti, että olen saanut moninkertaisesti kuin vanhempani saman ikäisenä ja varallisuuteni on varmasti suurempi kun olen heidän ikäisensä. Puhumattakaan lapsistani, vaikka kehitys ei menisi samaan tahtiin.
NII-I. Olen tehnyt töitä KUUKAUDEN tuolla 1500 rahalla. Paljonkohan sillä palkalla irtoaa eläkettä? Näillä palkoilla ja nyky asuntojen hinnoilla omaisuuttakaan ei pääse kartuttamaan kuten ennen.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittajat: Airi Pajunen on suunnittelija ja Kaija Ruotsalainen tilastopäällikkö Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2012.
Vuosina 1945–1949 Suomessa syntyi vuosittain yli 100 000 lasta. Tähän päivään mennessä nämä suuret ikäluokat ovat kuitenkin pienentyneet. Lapsikuolleisuus oli ikäluokkien syntymäaikaan nykyistä suurempaa, ja 1960-luvun lopulla moni muutti Ruotsiin. Viime aikoina myös ikäluokan kuolleisuus on alkanut lisääntyä. Suuret ikäluokat ovat työskennelleet edeltäjiään pitempään, vaikka nykyisin suuri osa on jo eläkkeellä.
Kalle Elo (2011) on tarkastellut Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä, millaista olisi väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia. Hän tekee oletuksen, että syntyvyys olisi sotien jälkeen pysynyt väestön uusiutumistasolla (kokonaishedelmällisyys 2,1) aina 1960-luvun lopulle saakka ja maahan- ja maastamuuttoa ei olisi tapahtunut vuoteen 2008 saakka.
Tämän laskelman mukaan syntyneet ikäluokat olisivat siis olleet vuodesta 1945 lähtien huomattavasti pienempiä toteutuneisiin verrattuna ja työikäinen väestö olisi alkanut vähentyä jo 1980-luvun puolivälissä. Vuosikymmen myöhemmin myös koko väestön määrä olisi kääntynyt laskuun ja vuonna 2008 väestön määrä olisi ollut 4,2 miljoonaa.
Todellisuudessa Suomen väestö on kasvanut noin 1,5 miljoonalla vuodesta 1945 lähtien ja oli vuoden 2010 lopussa 5,4 miljoonaa. Sotien jälkeisen korkean syntyvyyden lisäksi väestömäärää on kasvattanut kuolleisuuden nopea pieneneminen ja parin viime vuosikymmenen aikana myös muuttovoitto.
Laskelmassa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä olisi todellisuutta suurempi, sillä matala syntyvyys olisi ehtinyt vaikuttaa vain alle 65-vuotiaan väestön määrään. Vanhushuoltosuhde eli yli 64-vuotiaiden suhde työikäiseen väestöön olisi noussut toteutunutta korkeammalle jo 1960-luvulla (kuvio 8). Sen sijaan kokonaishuoltosuhde, joka ottaa huomioon myös alle 15-vuotiaiden määrän, olisi vaihtoehtoisessa laskelmassa ollut todellisuutta edullisempi aina 1980-luvun puoliväliin saakka johtuen huomattavasti pienemmästä syntyvyydestä.
Voidaankin ajatella, että suuret ikäluokat ovat siirtäneet Suomen väestörakenteen epäsuotuisaa kehitystä muutamalla vuosikymmenellä. Vaihtoehtoisen laskelman mukaan 65 vuotta täyttäneitä olisi ollut jo vuonna 2005 viidennes Suomen väestöstä, kun heitä todellisuudessa oli 16 prosenttia. Vanhushuoltosuhde olisi ollut todellisuutta epäedullisempi aina 1960-luvun puolivälistä vuoteen 2020 saakka.
http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03-12_001.html?s=0
Tässä ei sanottu, että eläkkeeksi tulevan summan laskentakaava oli aikaisemmin täysin toinen kuin nykyään. Ihmisiä päästettiin myös eläkkeelle paljon ennen kuuttakymmentä ikävuotta edelleenkin aivan eri tavalla lasketun eläkesumman perusteella.
Tässäkään ei kyseenalaisteta eläkejärjestelmän pyramidihuijauksen periaattetta. Todetaan vain, että se jos olisi näin ja näin, se olisi siirtynyt muutamalla vuosikymmenellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- 1960-ja 1970-luvuilla suuret ikäluokat ovat päässet töihin usein ilman mitään kunnollista koulutusta. Suoraan kansa- ja keskikoulusta töihin. On ollut turvattu, kokoaikainen, vakituinen työ ja eläkevirka, jos et itse ole pahasti möhlinyt.
- Suurimmalla osalla suurista ikäluokista on lapsuudenkodista perittynä talot, kesämökit ja maa-ja metsätilat. Ei siis itse ostettuna ja ansaittuna.
- Suurten ikäluokkien lapset ovat olleet päivähoidossa pahimmillaan jo noin 3 kuukauden ikäisestä alkaen. Vauvoja ei ole juurikaan imetetty. Poikkeuksena maaseutu, jossa äidit ovat olleet kotona ja imetysperinne on ollut vankempaa. Pienille vauvoille on juotettu appelsiinimehuja, maitovastikkeita ja syötetty banaania.
- Suurten ikäluokkien omat vanhemmat on laitettu vanhainkotiin. Vanhuksia ei ole enää hoidettu kotona kuten aiemmat sukupolvet ovat tehneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurten ikäluokkien vanhemmat olivat harvemmin mitään rikkaita. Toki on niitäkin, joille on jäänyt perintömetsät, talot ja suuret pääomat, mutta ne ovat harvemmassa. Suurten ikäluokkien elämäntyyli on ollut aivan erilainen, toki moni pääsi nauttimaan myös elintason noususta. Nykyään tulonsiirtojenkin varassa elävien ihmisten elämäntapa on "pikkuporvarillinen" verrattuna vaikkapa 70-luvun elintasoon.
Ei sillä ole merkitystä perivätkö suuret ikäluokat omilta vanhemmiltaan mitään. Fakta on, että suhdanteilta he perivät maksimaaliset voitot ja järjestivät asiat niin, että heidän jälkeensä se on mahdottomuus nuoremmille sukupolville. Ihan turha puhua mistään kovasta työstä kun tänä päivänä sillä ei vaan pärjää. Suurten ikäluokkien työelämä oli vielä reilua, sitä se ei enää ole ollut pitkään aikaan.
Ei kai kukaan kielläkään sitä, etteikö varallisuus olisi kasaantunut suurille ikäluokille. Ja totta on, että nykyään harva kovatuloinenkaan voi saavuttaa vaikkapa suuriin ikäluokkiin kuuluvien duunarivanhempiensa varallisuustasoa. Täytyisi päästä myös pois siitä ajattelusta, että mullekaikkijusthetijanyt ja muuttaa arvomaailmaa. Ihminen ei oikeasti tarvitse edes suurta taloa, autoa, kesämökkejä ja kaiken maailman kouhotuksia, joita nykyään riittää; pitää keskittyä nauttimaan aineettomista asioista. Se on vaikeaa, kun ihminen on niin ahne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On olemassa suuret ikäluokat ja sitten nämä aina lisää vaativat kateelliset ikäluokat.
Edellisen laman aikana Johannes Virolainen sanoi työttömille mankujille: Menkää töihin!"
Samaa mieltä olen!! Ryhtykää yrittäjiksi kaikki työttömät Maisterit. Ottakaa riskiä.
Haista nyt jo home.
Kerropa viisi yritysideaa, mitkä tekevät nyt uusilla yrittäjillä kauppansa? Kerro, millä alalla voi tienata riskillä?
Vai pitääkö keksiä joku miljoonan euron appsi iphoneen? Helpommin sanottu kuin tehty.Loisit eläkerahasi jo nyt? Ja seitsenkymppisenä saat jotain armopaloja jos sitäkään.
Tutki markkinoita, joilla on vähän kilpailua. Tai mene vaikka nuohoojan oppiin. Opettele arabiaa ja ala myymään tulkkauspalveluja.
Ehkäpä kuitenkin valitat ja loisit mieluummin. Mankuen suurien ikäluokkien liian hyvistä oloista.
Arabian tulkkauspalvelut menevät jo nyt suomea osaaville arabiaa äidinkielenään. Se on näitä "erikoisosaajille" "räätälöityjä" "työpaikkoja" oman yhteisönsä sisällä. Eli autetaan ymmärtämään miten täytetään Kelan hakemuksia.
Kuinka monta nuohoojaa Suomessa tarvitaan entisten lisäksi? Mitä luulet? 100 000?
Miksi minun pitäisi tutkia markkinoita, kun pyysin ohjeita sinulta? Kerro nyt ne paikat ja missä riski kannattaa.
Etkö yhtään tajua, kuinka helvetin monta suomalaista työtöntä on??? Ja kaikki perustamassa jotain vitun firmaa???
Ja ensi vuonna meillä on 60 000 kirjoitustaidotonta ihmistä, jotka ottavat omansa sossurahoista ja asunnoista ja perheenyhdistämisen jälkeen moninkertaisen määrän eli ei jää mitään muuta vaihtoehtoja kuin työkkärituen ja sossukulujen laskeminen.
Kerro sellaiselle ihmiselle leipäjonossa, jolla jää käteen 300 euroa kuussa, että perusta yritys risikillä ja odota kun tulee nyrkistä.Työllistymisratkaisut ovat vain esimerkkejä. Lisää voit tutkia Mollin sivuilta. Vinkkinä: Alat jotka kaipaavat työvoimaa.
Juu, ja voit tietenkin jatkaa loisimista. Sehän eläkekertymää kartuttaa.
-----------------------------------------------------------------------------------------
Veikkasit väärää hevosta ja olet työtön, sääli! Mutta koita keksiä lisää erilaisia tekosyitä olla tekemättä mitään. Tai, voithan pitää ylläsi työkuntoasi tekemällä vapaaehtoistöitä mm. menemällä syöttämään vanhuksia vuodeosastoille, se näyttää olevan sinulle tarpeen.
Voi, kuinka mahtipontisesti esität olevasi fiksumpi kuin muut. Kumma juttu kuitenkin, että tämä heikko työllisyystilanne on hallituksemme suurin (tp-hakijoiden lisäksi) päänsärky.
Sinua viisaammat ovat yrittäneet läytää ratkaisuja, mutta sinulla niitä tuntuu tulevan ihan solkenaan. Miksi esittelet kykyjäsi vain vauvapalstalla? Olen varma, että hallitus ottaisi neuvosi vastaan ilomielin - tai sitten siellä tiedetään enemmän ja paremmin.
Kyse oli Sinun työllistymisestäsi, johon tunnut etsivän apua.
Hallituksen pyrkimykset työllisyyden kohentamiseen ovat kesken. Niiden onnistumiseen on monia muuttujia, eikä vähiten ulkoiset tekijät/maailmantalous.
Jos maailma menee kuten nyt menee, hallituksen yhteiskuntasopimustavoite on hyvä alku, mutta sen työllistämisvaikutus näkyy vasta vuosien kuluttua.
Olen kokenut edellisen laman, joka kesti tosi kauan työllistymisnäkökulmasta katsottuna. Tuttavilta meni firmat ja omakotitalot Helsingissä. Itse selvisin kuivin jaloin sitkeydellä.
Tätä nykyistä ollaan tarvottu nyt alaspäin vuodesta 2008. En usko, että pohjakosketusta on vielä saavutettu.
Eikä mitään isoa veturia, kuten Nokia ole nyt näköpiirissä.
Mikä neuvoksi?
Teknologia terveydenhoitoalalla ( ja terveyspalvelut ), on yksi mahdollisuus. Meillähän on entisiä Nokian insinöörejä vapaana. Samoin biopolttoaineiden kehittäminen ja hyödyntäminen (sivutuotteet), vaikka öljy onkin nyt halpaa.
Peliala/elokuva-ala (=viihde) nyt ja tulevaisuudessa.
Jos työvoima- ja tuotantokustannuksia saadaan alas, perinteinen savupiipputeollisuus on tulevaisuudessakin tärkeä.
No joo, kokkarilta kuulostitkin jo aiemmin.
Suomen teollisuuden yksikkötyökustannukset suhteessa Saksaan teollisuuteen ovat kahdessa vuodessa enemmän kuin puolittuneet. Suurin osa muutoksesta johtuu teollisuuden työn tuottavuuden kasvusta. Mutta myös palkkojen kehitys on auttanut, Suomen teollisuuden palkkakustannukset ovat kasvaneet hitaammin kuin Saksan.
Suomen suhteelliset yksikkötyökustannukset ovat laskeneet yli kahden vuoden ajan. Taloudellista kasvua se ei ole tuonut eikä mitenkään parantanut viennin kilpailukykyä.
Koko tämä kilpailukykyloikka on täyttä bullshittiä, eikä se edes liity keskustelun aiheeseen mitenkään.
Mene pätemään muualle, kun et näköjään edes kykene erottamaan eri kirjoittajia toisistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhhuh... onpa täällä paljon varakkaiden sukujen vesoja, kun kesämökitkin maksavat 800.000€ ja 1.200.000€.
Mun äiti sai mummon kesämökin 7 sisarensa kanssa perintänä ja alkuhinta mökille oli 70.000€ ja useamman vuoden on ollut myynnissä ja viime kesänä hintaa pudotettiin 50.000€, eikä silti käy kaupaksi, koska kukaan meistä, eikä serkuista halua mökkiä riesakseen.
Eikä meidän mökki ole ainoa, joka lahoaa pystyy.Enkä tule saamaan suuria perintöjä sisarieni kanssa, koska vanhempana omistavat 70-luvun rt-kolmion ja mummon kesämökki1/8 osuus lahoaa käsiin. Juu, olemme kehottaneet vanhempamme nauttimaan elämästä ja törsäämään rahat.
Kyllä rikkailla ja varakkaiden suvulla on ongelmat, kun rahankiilto on jo silmissä, vaikka vanhemmat elävät. Luulisi elämän olevan vaikeata, kun mikään ei riitä eikä ole tarpeeksi paljon.
Juuri noin, meidän perintömökin ( oma lapsuudenkotini ) hinnaksi arvioitiin perunkirjoituksessa 20 000. Tonttikin ympärillä ihan kohtalainen, mutta kun se sijaitsee hevon kuusessa peltoaukeaman keskellä, ei sitä kukaan osta. Tästä saisi joku kadehtija hyvän asunnon itselleen. Tämä "perintö" kun pannaan vielä kuuteen osaan, niin tunteepa sitä olevansa rikas suuriin ikäluokkiin kuuluva.
Ruikuti ruikuti. Te olette sellainen sukupolvi, joka olisi halunnut kaiken ilmaiseksi. Nuorilla on nykyään paljon vaikeampaa ja vaatimustaso on moninkertainen teidän nuoruuteenne nähden. Inflaatiolla olisitte saaneet puoli-ilmaiseksi asunnot nykypäivään verrattuna, mutta ruikuti ruikuti rui
Olipas lapsellinen kommentti. Jos älysi on tuota tasoa, et todellakaaan voi odottaa kuuluvasi elämässään pärjääviin.
Vierailija kirjoitti:
Eihän Suomi ollut millään mittapuulla liikakansoitettu. Suomi on aina ollut maailman harvaan asutuimpien maiden joukossa. Kyllä tänne olisi aivan hyvin mahtunut sen 2,5 lasta per pariskunta, mutta siinähän se vitsi on, että suuret ikäluokat tekivät alle puolet siitä ja kuopan ainekset olivat siinä.
Suomi on ja on ollut jo yli sata vuotta liikakansoitettu. Jo pelkästään ekologiselta kannalta suomalaisia on liikaa. Ja jos rahat kerran eivät riitä, silloinkin väkeä on liikaa. 2,5 lasta per pariskunta ei mahdu Suomeen. Mitään lapsilisiä ei pitäisi maksaa. Yli 1,0 lasta hankkineitten pitäisi maksaa haittaveroa. Vitsi on siinä, että toisen maailmansodan jälkeen suomalaiset tekivät liikaa lapsia ja nyt vähä-älyiset av-mammat yrittävät syyttää suuria ikäluokkia näiden vanhempien virheistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On olemassa suuret ikäluokat ja sitten nämä aina lisää vaativat kateelliset ikäluokat.
Edellisen laman aikana Johannes Virolainen sanoi työttömille mankujille: Menkää töihin!"
Samaa mieltä olen!! Ryhtykää yrittäjiksi kaikki työttömät Maisterit. Ottakaa riskiä.
Haista nyt jo home.
Kerropa viisi yritysideaa, mitkä tekevät nyt uusilla yrittäjillä kauppansa? Kerro, millä alalla voi tienata riskillä?
Vai pitääkö keksiä joku miljoonan euron appsi iphoneen? Helpommin sanottu kuin tehty.Loisit eläkerahasi jo nyt? Ja seitsenkymppisenä saat jotain armopaloja jos sitäkään.
Tutki markkinoita, joilla on vähän kilpailua. Tai mene vaikka nuohoojan oppiin. Opettele arabiaa ja ala myymään tulkkauspalveluja.
Ehkäpä kuitenkin valitat ja loisit mieluummin. Mankuen suurien ikäluokkien liian hyvistä oloista.
Arabian tulkkauspalvelut menevät jo nyt suomea osaaville arabiaa äidinkielenään. Se on näitä "erikoisosaajille" "räätälöityjä" "työpaikkoja" oman yhteisönsä sisällä. Eli autetaan ymmärtämään miten täytetään Kelan hakemuksia.
Kuinka monta nuohoojaa Suomessa tarvitaan entisten lisäksi? Mitä luulet? 100 000?
Miksi minun pitäisi tutkia markkinoita, kun pyysin ohjeita sinulta? Kerro nyt ne paikat ja missä riski kannattaa.
Etkö yhtään tajua, kuinka helvetin monta suomalaista työtöntä on??? Ja kaikki perustamassa jotain vitun firmaa???
Ja ensi vuonna meillä on 60 000 kirjoitustaidotonta ihmistä, jotka ottavat omansa sossurahoista ja asunnoista ja perheenyhdistämisen jälkeen moninkertaisen määrän eli ei jää mitään muuta vaihtoehtoja kuin työkkärituen ja sossukulujen laskeminen.
Kerro sellaiselle ihmiselle leipäjonossa, jolla jää käteen 300 euroa kuussa, että perusta yritys risikillä ja odota kun tulee nyrkistä.Työllistymisratkaisut ovat vain esimerkkejä. Lisää voit tutkia Mollin sivuilta. Vinkkinä: Alat jotka kaipaavat työvoimaa.
Juu, ja voit tietenkin jatkaa loisimista. Sehän eläkekertymää kartuttaa.
-----------------------------------------------------------------------------------------
Veikkasit väärää hevosta ja olet työtön, sääli! Mutta koita keksiä lisää erilaisia tekosyitä olla tekemättä mitään. Tai, voithan pitää ylläsi työkuntoasi tekemällä vapaaehtoistöitä mm. menemällä syöttämään vanhuksia vuodeosastoille, se näyttää olevan sinulle tarpeen.
Voi, kuinka mahtipontisesti esität olevasi fiksumpi kuin muut. Kumma juttu kuitenkin, että tämä heikko työllisyystilanne on hallituksemme suurin (tp-hakijoiden lisäksi) päänsärky.
Sinua viisaammat ovat yrittäneet läytää ratkaisuja, mutta sinulla niitä tuntuu tulevan ihan solkenaan. Miksi esittelet kykyjäsi vain vauvapalstalla? Olen varma, että hallitus ottaisi neuvosi vastaan ilomielin - tai sitten siellä tiedetään enemmän ja paremmin.
Kyse oli Sinun työllistymisestäsi, johon tunnut etsivän apua.
Hallituksen pyrkimykset työllisyyden kohentamiseen ovat kesken. Niiden onnistumiseen on monia muuttujia, eikä vähiten ulkoiset tekijät/maailmantalous.
Jos maailma menee kuten nyt menee, hallituksen yhteiskuntasopimustavoite on hyvä alku, mutta sen työllistämisvaikutus näkyy vasta vuosien kuluttua.
Olen kokenut edellisen laman, joka kesti tosi kauan työllistymisnäkökulmasta katsottuna. Tuttavilta meni firmat ja omakotitalot Helsingissä. Itse selvisin kuivin jaloin sitkeydellä.
Tätä nykyistä ollaan tarvottu nyt alaspäin vuodesta 2008. En usko, että pohjakosketusta on vielä saavutettu.
Eikä mitään isoa veturia, kuten Nokia ole nyt näköpiirissä.
Mikä neuvoksi?
Teknologia terveydenhoitoalalla ( ja terveyspalvelut ), on yksi mahdollisuus. Meillähän on entisiä Nokian insinöörejä vapaana. Samoin biopolttoaineiden kehittäminen ja hyödyntäminen (sivutuotteet), vaikka öljy onkin nyt halpaa.
Peliala/elokuva-ala (=viihde) nyt ja tulevaisuudessa.
Jos työvoima- ja tuotantokustannuksia saadaan alas, perinteinen savupiipputeollisuus on tulevaisuudessakin tärkeä.
Ja mikäs taho oli syyllinen 90-luvun lamaan? Virheelliseen raha- ja valuuttakurssipolitiikkaan?
Mitkäs puolueet olivat sillon hallitusvastuussa? Virkistän muistiasi; Kokoomus ja Keskusta. Holkerin ja Ahon hallitukset., joista jälkimmäinen oli miehitetty ensisijaisesti kokoomuslaisilla ja kepulaisilla.
Lama aiheutettiin ihan itse, eikä sitä sitten edes osattu hoitaa. Kuten eivät osaa nytkään.
Ja kyllä, minäkin tunsin sen nahoissani. Asuntolainani korko nousi 18 %:iin ja minunkin ystäväni ja sukulaiseni päätyivät joko konkursiin tai työttömiksi. Työttömyys kosketti myös minun perhettäni.
Mikä ihme teikäläiset saa edelleen uskomaan Kokoomuksen ja Keskustan kykyyn nostaa tämä maa suosta?
Ettekö mitään oppineet siitä 90-luvun lamasta?
Sori tämä ohis, tunteet nousi vähän pintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhhuh... onpa täällä paljon varakkaiden sukujen vesoja, kun kesämökitkin maksavat 800.000€ ja 1.200.000€.
Mun äiti sai mummon kesämökin 7 sisarensa kanssa perintänä ja alkuhinta mökille oli 70.000€ ja useamman vuoden on ollut myynnissä ja viime kesänä hintaa pudotettiin 50.000€, eikä silti käy kaupaksi, koska kukaan meistä, eikä serkuista halua mökkiä riesakseen.
Eikä meidän mökki ole ainoa, joka lahoaa pystyy..
Itse olen yksi tuollainen, ei kyllä ole ihan noin arvokas "mökki", mutta useampi satatonnia kyllä. Tässä on se juttu, että 50-luvulla oli merenrantatonttejakin myynnissä lähellä pk-seutua ja vaikka ne tietenkin silloinkin maksoivat, niihin kuitenkin pääsi tavallinen kuolevainenkin käsiksi. Silloisen ajattelun mukaan ne sijaitsivat ihan hevon kuusessa vaikka Helsingistä käsin. Veikkaisin noiden paikkojen sijainniksi esim. Tammisaari/Hanko akselia tai Kotkan suunta. Tuolla pelkkä tontti saattaa nykyään maksaa 200.000 € ja enemmänkin kun se pappa maksoi siitä jonkun kymppitonnin. meillä ainakin isossa roolissa on iso tontti, jossa paljon hyvää rantaviivaa: hiekkarantaa ja myös syvyyttä esim. isolle veneelle. Etelä-Suomen merenrantatonttien hinnat ovat karanneet siksi, että niitä on niin vähän saatavilla. Kuivan maan mummonmökkien arvo ei sitten taas ole noussut oikeastaan yhtään. Veden rooli on arvossa ratkaiseva.
Lisäksi tuo minun papan ostama tontti tai oikeastaan tila ei tietenkään kerro koko totuutta. Tottakai noiden arvokkaiden vapaa-ajanasuntojen tontille on sittemmin rakennettu talviasuttava huvila tai useampikin. Meillä ainakin mökillä on kaksi ympärivuotisesti asuttavaa rakennusta ja yksi uudehko kesäaitta ja rantasauna. Omalla kohdallamme alkuperäinen ostaja eli pappani rakensi noista toisen, isomman 80-luvun lopulla ja isäni ja veljeni isänsä perinnöllä sitten toisen. Eli alkuperäisestä on tontin arvo kasvanut jättimäisesti + niihin on rakennettu, rantoja paranneltu jne. Ei noista kalliista takuulla kumpikaan ole ns. alkuperäisessä ostokunnossa.
Kolmanneksi nuo ovat usein perikunnan hallussa ja niitä ei olla myymässä. Voi olla kusinenkin paikka, kun perintövero pitää kuitenkin maksaa eikä kiinteistöä voi (haluta) realisoida. ja jos haluttaisiinkin, on noiden tuollaisten myyntiaika todella pitkä hyvänäkin aikana, saati nyt. Ellei todellakin käy niin uskomaton tuuri, että joku haluaa juuri sen kyseisen paikan. Pyyntihinnat ja hinta-arviot ovat vain arvioita - todellinen hinta saattaa laskea paljonkin, varsinkin jos on hoppu myydä.
Omalla kohdallani ainakin tuo kyseinen paikka muodosti ylivoimaisesti isoimman osan isoisän perinnöstä.
Joo, mutta on harhaa kuvitella, että kiinteistöt ja metsät siirtyisivät sukupolvelta toiselle, mitään tekemättä ja niiden arvot nousisivat kohisten.
Itse asun parisataa vuotta vanhassa talossa, joka on tullut mieheni suvun perintönä ja olemme molemmat tehneet lukemattomia työtunteja ja sijoittaneen rahaa rutkasti, jotta kiinteistön arvo säilyisi ja vielä jää paljon tekemistä seuraaville sukupolville.
Puhumattakaan metsistä, jossa on tehtävä risusavottoja vuosittain, jotta metsän arvo säilysi.
Ja noissakin yli milj. kesämökissä ei arvoa voi selittää ainoastaan tontin arvonnousulla, vaan jokainen sukupolvi on omalta osaltaan sijoittanut rahaa kiinteistön ylläpitoon ja kunnostukseen ja siksi mielestäni on harhaa kuvitella perintöjen vastikkeettomasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhhuh... onpa täällä paljon varakkaiden sukujen vesoja, kun kesämökitkin maksavat 800.000€ ja 1.200.000€.
Mun äiti sai mummon kesämökin 7 sisarensa kanssa perintänä ja alkuhinta mökille oli 70.000€ ja useamman vuoden on ollut myynnissä ja viime kesänä hintaa pudotettiin 50.000€, eikä silti käy kaupaksi, koska kukaan meistä, eikä serkuista halua mökkiä riesakseen.
Eikä meidän mökki ole ainoa, joka lahoaa pystyy.Enkä tule saamaan suuria perintöjä sisarieni kanssa, koska vanhempana omistavat 70-luvun rt-kolmion ja mummon kesämökki1/8 osuus lahoaa käsiin. Juu, olemme kehottaneet vanhempamme nauttimaan elämästä ja törsäämään rahat.
Kyllä rikkailla ja varakkaiden suvulla on ongelmat, kun rahankiilto on jo silmissä, vaikka vanhemmat elävät. Luulisi elämän olevan vaikeata, kun mikään ei riitä eikä ole tarpeeksi paljon.
Juuri noin, meidän perintömökin ( oma lapsuudenkotini ) hinnaksi arvioitiin perunkirjoituksessa 20 000. Tonttikin ympärillä ihan kohtalainen, mutta kun se sijaitsee hevon kuusessa peltoaukeaman keskellä, ei sitä kukaan osta. Tästä saisi joku kadehtija hyvän asunnon itselleen. Tämä "perintö" kun pannaan vielä kuuteen osaan, niin tunteepa sitä olevansa rikas suuriin ikäluokkiin kuuluva.
Ruikuti ruikuti. Te olette sellainen sukupolvi, joka olisi halunnut kaiken ilmaiseksi. Nuorilla on nykyään paljon vaikeampaa ja vaatimustaso on moninkertainen teidän nuoruuteenne nähden. Inflaatiolla olisitte saaneet puoli-ilmaiseksi asunnot nykypäivään verrattuna, mutta ruikuti ruikuti rui
Ruikuti vaan itselles. Itse olet ilmeisesti käynyt ainakin ilmaisen peruskoulun, eikö vain? Olet saanut edullisen päivähoidon, eikö? Itse olen käynyt neljä vuotta ilmaista kansakoulua, lounaaksi tarjottiin keittoruokaa, maito ja leipä tuotiin kotoa.
Maksulliseen oppikouluun menin 12 vuotiaana ja sen jälkeen vanhempani maksoivat lukukausimaksut, kirjat, ruuan ja koulukyydit. Tosin koulukyytiä ei ollut järjestetty joka kylälle, matka tehtiin kävellen, hiihtäen ja pyöräillen. Eli ei ollut ilmaista oppikoulussa opiskelu.
Kun vanhin lapseni syntyi 70-luvun alussa, äitiysloma oli kokonaista 3 kuukautta, 1 kk ennen synnytystä ja 2kk synnytyksen jälkeen. Päivähoito ei ollut saatavilla niille perheille, joilla oli kaksi huoltajaa. Jos halusit mennä töihin, lastenhoitajia kuulutettiin kaupan ilmoitustaululla.
Kirjoitat "nuorilla on nykyään paljon vaikeampaa ja vaatimustaso on moninkertainen teidän nuoruuteenne nähden". en ihan ymmärtänyt tuota.
Jokaisella sukupolvella on omat vaikeutensa, niitä on vaikea verrata. Nykynuori elää ainakin keskellä tavarapaljoutta, mitä ei vielä omassa nuoruudessani ollut. Nykynuori elää paljon vauraammassa ja avoimemmassa yhteiskunnassa, mitä itse elin.
Alue: Aihe vapaa
Kyse oli Sinun työllistymisestäsi, johon tunnut etsivän apua.
Hallituksen pyrkimykset työllisyyden kohentamiseen ovat kesken. Niiden onnistumiseen on monia muuttujia, eikä vähiten ulkoiset tekijät/maailmantalous.
Jos maailma menee kuten nyt menee, hallituksen yhteiskuntasopimustavoite on hyvä alku, mutta sen työllistämisvaikutus näkyy vasta vuosien kuluttua.
Olen kokenut edellisen laman, joka kesti tosi kauan työllistymisnäkökulmasta katsottuna. Tuttavilta meni firmat ja omakotitalot Helsingissä. Itse selvisin kuivin jaloin sitkeydellä.
Tätä nykyistä ollaan tarvottu nyt alaspäin vuodesta 2008. En usko, että pohjakosketusta on vielä saavutettu.
Eikä mitään isoa veturia, kuten Nokia ole nyt näköpiirissä.
Mikä neuvoksi?
Teknologia terveydenhoitoalalla ( ja terveyspalvelut ), on yksi mahdollisuus. Meillähän on entisiä Nokian insinöörejä vapaana. Samoin biopolttoaineiden kehittäminen ja hyödyntäminen (sivutuotteet), vaikka öljy onkin nyt halpaa.
Peliala/elokuva-ala (=viihde) nyt ja tulevaisuudessa.
Jos työvoima- ja tuotantokustannuksia saadaan alas, perinteinen savupiipputeollisuus on tulevaisuudessakin tärkeä.