Lue keskustelun säännöt.
Tunteeko kukaan muu olevansa näkymätön?
07.02.2016 |
En ole edes erityisen ujo ja hiljainen. Jostain syystä vaan tuntuu yhä enemmän ja enemmän, että olen näkymätön.
Esittämäni ajatukset ohitetaan, en saa minkäänlaista palautetta, keskusteluissa sanomiseni menevät aina keskustelun "läpi" ilman että kukaan tarttuu niihin. Jopa netissä olen ns. ketjuntappaja. Kaupoissa asiakaspalvelijat jättävät minut huomiotta. Jos tarvitsen jotain, minun täytyy pyytää monta kertaa.
Muutama ystävä minulla on, joita asiani kiinnostavat, mutta jotenkin tuntuu, että heitäkin kiinnostaa koko ajan vähemmän ja vähemmän. Viesteihini vastataan aina harvemmin ja harvemmin. Kukaan ei muista, mitä olen aiemmin sanonut.
Ahdistaa, kun en tiedä yhtään, mistä on kyse.
Kommentit (42)
Jos sinulta puuttuu ap kokonaan karisma? Etkä pidä tarpeeksi meteliä itsestäsi ja kertoessasi mielipiteitäsi? Jäät siten äänekkäämpien ja karismaattisempien persoonien varjoon? Itse olen tuollainen, ainakin suuremmassa ja vieraammassa seurassa, eikä kukaan noteeraa minua tai sanomisiani. Noissa tilantessa olen jo hyväksynyt sen ettei minua huomata, ja se on aivan sama minulle. Pienemmässä seurueessa ja tuttujen kesken tulen kyllä onnekseni kuulluksi.
Ehkä sun on vaan opeteltava olemaan "röyhkeämpi" tullaksesi nähdyksi ja kuulluksi? Nykyaikana on (valitettavasti) monesti osattava olla röyhkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvistä puolista: Eräs näkymätön myönsi, että hän joskus kuulee kaikenlaisia juttuja, kun ihmiset eivät tajua, että hän on siinä kuuntelemassa.
Minä lopetin harrastuksen, kun totesin, että muille oli aivan yksi lysti olinko siellä vai en. Ensin yritin löytää paikkani. Muutaman kompastuksen jälkeen tajusin, että minun mielipiteeni ei ketään kiinnostaneet. Moni muu kuitenkin sai antaa mielipiteitään. Ajattelin sitten hyväksyä asian ja aloin puhumaan näkemyksiäni niille, joilla oli porukassa sananvaltaa. He sitten esittivät niitä koko porukalle. Näin sain mielipiteeni ilmaistua "myyrän" kautta. Mutta kyllästyin kuitenkin tuohon nokkimisjärjestykseen ja näkymättömän rooliini. Olin helpottunut, kun lopetin harrastuksen.
Hmm... ainakin suosittelisin, että, jos joku koittaa varastaa ideasi, niin sanot, että se on alunperin sinun.
Vaikea näkemättä sinua tietää, mistä tuo voisi johtua. Onko sinulla ehkä jotenkin hiljainen ääni ja luovutat nopeasti, jos muut eivät kiinnostu jutuistasi? Ehkä pieni painostaminen ei olisi pahitteeksi.
Voiko selitys olla huono status, sosiaalinen asema yhteisössä? Ei kuunnella, koska ei tarvitse.
Eräs näkymätön
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos menet peilin eteen, etkö näe peilikuvaasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisin joskus olla näkymätön. Nuorehkona naisena on aina katseiden kohteena. Jos laittautuu nätiksi niin himoavien katseiden, jos ei laittaudu niin joku on ihmettelemässä että mikä tuolla on päässä vialla.
Voi olla opettavaistakin olla seurassa jossa on näkymätön. Tarkkailemalla toisia oppii paljon.
- No se voi olla että sinua on alistettu lapsuudenkodissa ja olet sieltä oppinut että sinun pitää joustaa ja auttaa muita. Tuo myötäilevän apulaisen rooli jää leijumaan ihmisen ympärille, ja itsekeskeiset ihmiset vaistoavat sen erittäin hyvin, laittaen sinut statistin rooliin.
- Jos olet ikäistäsi nuoremman näköinen, sekin aiheuttaa uskottavuusongelmia.
- Jos et ole parisuhteessa ja et voi tai et halua levennellä materiaalisella statuksella kuten uusilla autoilla ja taloilla niin sekin voi vaikuttaa.
- Jos et kauheasti kertoile itsestäsi ja omasta elämästäsi asioita, niin ihmiset eivät anna sosiaalista hyväksyntää. Se kun perustuu usein siihen että vaihdetaan henkilökohtaista informaatiota.
- Jos et ole tarpeeksi usein samaa mieltä joukon äänekkäimpien ja puheliaimpien kanssa joutavanpäiväisistä asioista, tai vähintään ihastele heidän mielipiteitään ja rohkeuttaan niin se tulkitaan passiivis-aggressiivisuudeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mulla sama!oon 19 v. ja ihan nätti!mun sanomisia ei melkein ikinä kuunnella ja yleensä niihin ei reagoida.ja jos joskus sanon että "noin se menee" tai ikäänkuin ohjailen muita niin monesti muut sanovat "no ei varmasti " "mitä sä höpötät?" :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
- No se voi olla että sinua on alistettu lapsuudenkodissa ja olet sieltä oppinut että sinun pitää joustaa ja auttaa muita. Tuo myötäilevän apulaisen rooli jää leijumaan ihmisen ympärille, ja itsekeskeiset ihmiset vaistoavat sen erittäin hyvin, laittaen sinut statistin rooliin.
- Jos olet ikäistäsi nuoremman näköinen, sekin aiheuttaa uskottavuusongelmia.
- Jos et ole parisuhteessa ja et voi tai et halua levennellä materiaalisella statuksella kuten uusilla autoilla ja taloilla niin sekin voi vaikuttaa.
- Jos et kauheasti kertoile itsestäsi ja omasta elämästäsi asioita, niin ihmiset eivät anna sosiaalista hyväksyntää. Se kun perustuu usein siihen että vaihdetaan henkilökohtaista informaatiota.
- Jos et ole tarpeeksi usein samaa mieltä joukon äänekkäimpien ja puheliaimpien kanssa joutavanpäiväisistä asioista, tai vähintään ihastele heidän mielipiteitään ja rohkeuttaan niin se tulkitaan passiivis-aggressiivisuudeksi.
Hyvä lista. Lisään vielä
- kehonkieli vetäytyvä ja epävarma
Onko sinulla mitään konkreettisia esimerkkejä tuosta "näkymättömyydestä" ? Tuntuu oudolta että se on muka jatkuvaa paikasta ja seurasta riippumatta. Oletko sitten ihan eri maailmoista porukoiden kanssa? Mietin, että jos joku alkaisi kertoilemaan minulle vaikkapa ekohippiyden loistokkuudesta niin en jaksaisi kiinnostua enkä edes esittää... En tosin kaveeraisikaan tällaisen (liian erilaisen) ihmisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
- No se voi olla että sinua on alistettu lapsuudenkodissa ja olet sieltä oppinut että sinun pitää joustaa ja auttaa muita. Tuo myötäilevän apulaisen rooli jää leijumaan ihmisen ympärille, ja itsekeskeiset ihmiset vaistoavat sen erittäin hyvin, laittaen sinut statistin rooliin.i.
Näin minä olen tätä asiaa joskus analysoinut, että siellä lapsuudessa nämä asiat jo opitaan. Ja koska inhoan röyhkeyttä, niin en halua itse sellaiseksi alkaa. Olen osittain ratkaissut ongelmaa niin, että välttelen sellaisten ihmisten seuraa, jotka eivät edes näe minua.
Sulla on ärsyttävä ääni. Ja jos joku noteeraisi sun mielipiteen niin se joutuisi todennäköisesti silloin kuuntelemaan sua pidempää.
Vierailija kirjoitti:
Sulla on ärsyttävä ääni. Ja jos joku noteeraisi sun mielipiteen niin se joutuisi todennäköisesti silloin kuuntelemaan sua pidempää.
Ai että. Huvittaa miten joku yrittää aina ilkeyttään loukata.
Minä en ole ap, mutta näkymätön ja ei - ääntäni ON kehuttu ja olen tehnyt myös puhelintyötä. Menestyksellisesti. Harmi vaan se ei omaa karismaa nostanut.
Minä taas en ole näkymätön ja minulla on poikkeuksellisen ärsyttävä ääni, joten en allekirjoita äänihypoteesia. Ainoa piirre äänessä, joka voisi aiheuttaa näkymättömyyttä mahdollisesti saattaisi olla hyvin hiljinen ääni?
Luin miehelleni näitä ääneen ja hän ehdotti uranvaihtoa tiedustelutehtäviin, esimerkiksi teollisuusvakoiluun. Sellaisissa hommissa näkymättömyydellään voi päästä loistamaan. :D
Harmikseni en ole näkymätön. Olisi hienoa olla siten, että kukaan ei kiinnittäisi mitään huomiota. Olen valitettavasti joutunut jopa marketissa asioidessani kärsimään siitä kun tullaan tyrkyttämään apua ostosten teossa. Meinasin lopettaa kyseisessä kaupassa käymiset siihen! Erikoisliikkeistä nyt puhumattakaan. Unohtamatta niitä surullisen kuuluisia naureskeluja ja tuimalla ilmeellä tuijottamisia joita saan osakseni pääasiassa naisilta. Harrastuksissa hyvin monesti joku yrittää tulla jotain juttelemaan, mutta koska sosiaaliset taidot ovat olemattomat ja halut tutustumiseen vielä pienemmät niin ahdistaa ihan suunnattomasti yrittää esittää kiinnostunutta ja länkyttää jotain turhanpäiväistä paskaa mitä ensimmäisenä mieleen juolahtaa. Voisi olla ihan kivaakin jutella heidän kanssaan välillä, mutta kun aivot ei pelaa riittävän nopeasti, että keksisi mitään järkevää sanottavaa niin minkäs teet?
Olisi ihan jees omistaa sellainen Harry Potterin näkymättömyysviitta.
Terveisin Naispelko22
On ja minusta se johtuu siitä, että karisma on 0. Kaverini eivät muista mitä olen puhunut, miehille olen ilmaa, ihmiset voivat törmäillä kaupoissa ja ääntäni ei tahdota kuulla. Yleensä kukaan ei muista ja työelämään siirtymistä en halua edes miettiä vielä.