Kerään rohkeutta tunnustaa ihastukseni, kannattaako?
Olemme molemmat lääkäreitä pienellä poliklinikalla ja olemme tehneet jo useamman vuoden töitä yhdessä. Olemme jatkuvasti yhdessä ja kemiat sopivat täydellisesti yhteen. Olemme molemmat jo reilusti yli kolmenkymmenen ja kummallakin biologinen kello tikittää. Hän on ihana mies ja olen melko varma, että hän tuntee samoin minua kohti. Kuitenkin mietityttää, mitä jos näin ei olekaan? Onko sitten hyvä työ- ja kaveruussuhde pilalla tai pitääkö jopa vaihtaa työpaikkaa? Missä tilanteessa ja miten asia olisi luontevinta ottaa puheeksi?
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Ei missään tapauksessa mitään verbaalista avautumista. Muutama drinkki alle ja sitten lähikontaktia.
Voi että, tämän miehen sylissä olen itkenyt ja nauranut kaikki maailman asiat, mutta tästä asiasta en ole kyllä vielä avautunut :) Ehkä tosiaan pitäisi vain antaa kehon puhua.
Ap
Millaisissa väleissä mies ja nainen oikein voivat olla, jos tässä kohtaa LOMAMATKA (ulkomailleko?) on hyvä ajatus? Ainakin kotimaassa, ei missään tapauksessa ulkomaille! Ja lyhyt, max 1-2 yötä. Jos mua kysyis joku reissuun, niin olettaisin ilman muuta, että hän on mun kaveri. Eihän sitä nyt kukaan minuun ihastunut noin kauaa sisällään pidättelis, ajattelisin.
No ei oo mikään normaali mies sitten ainakaan, jos ei ole tuosta jo homma edennyt mihinkään.
Ei kannata. Paljon mukavampi sitten vanhana miettiä miten elämä olisi voinut mennä!
Sen kun pyydät vaan reissuun. Kyllä hän sanoo, jos ei halua lähteä.
Onko teillä koskaan ollut mitään fyysistä kosketusta? Pussailua, halailua tmv. vaikka pikkujouluissa?
Onko tämä mies koskaan millään lailla ilmaissut kiinnostustaan sinua kohtaan? Paitsi tietysti hengailee kanssasi, mutta onko sanonut mitään, mikä viittaisi romanttisiin tunteisiin?
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä mies koskaan millään lailla ilmaissut kiinnostustaan sinua kohtaan? Paitsi tietysti hengailee kanssasi, mutta onko sanonut mitään, mikä viittaisi romanttisiin tunteisiin?
En ole ap, mutta roikun lähes identtisessä tilanteessa. Tämä viimeisin kysymys on kieltämättä aika paha...ainakin omalla kohdallani. Ihastukseni on kyllä selvästi kiinnostunut minusta, hymyilee, katsoo silmiin ja haluaa myös oma-aloitteisesti tavata, mutta mitään viitteitä romanttisista tunteista tai kosketuksista en ole vielä havainnut. Kiduttava tilanne, kun itse olen kuitenkin korviani myöten ihastunut häneen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä mies koskaan millään lailla ilmaissut kiinnostustaan sinua kohtaan? Paitsi tietysti hengailee kanssasi, mutta onko sanonut mitään, mikä viittaisi romanttisiin tunteisiin?
En ole ap, mutta roikun lähes identtisessä tilanteessa. Tämä viimeisin kysymys on kieltämättä aika paha...ainakin omalla kohdallani. Ihastukseni on kyllä selvästi kiinnostunut minusta, hymyilee, katsoo silmiin ja haluaa myös oma-aloitteisesti tavata, mutta mitään viitteitä romanttisista tunteista tai kosketuksista en ole vielä havainnut. Kiduttava tilanne, kun itse olen kuitenkin korviani myöten ihastunut häneen.
Kauanko tätä on jatkunut?
Vierailija kirjoitti:
En ole ap, mutta roikun lähes identtisessä tilanteessa. Tämä viimeisin kysymys on kieltämättä aika paha...ainakin omalla kohdallani. Ihastukseni on kyllä selvästi kiinnostunut minusta, hymyilee, katsoo silmiin ja haluaa myös oma-aloitteisesti tavata, mutta mitään viitteitä romanttisista tunteista tai kosketuksista en ole vielä havainnut. Kiduttava tilanne, kun itse olen kuitenkin korviani myöten ihastunut häneen.
Kauanko tätä on jatkunut?
Kohta puoli vuotta.
Osta sellainen T-paita, jossa printti "Et ole gynekologi, mutta voit kyllä vilkaista."
Ja laita se huomenna päälle töihin vilkkumaan lääkärintakin alle.
Itse kyllä ottaisin asian vain puheeksi vapaa-ajalla. Vaikka lasillisen viiniä ja sitten kertoisin, että minulla on tunteita toista kohtaan.
Kauan tätä teidän "yhteiseloa" on jatkunut? Mietin vaan, että jos jo vuosia, niin kai jotain olisi jo tapahtunut, jos on tapahtuakseen.
Onneksi meillä tavan maatiaisilla ei ole noin vaikeaa.
Miks pitää aina olla niin ilkeä? Rakastunut ihminen pohtii ja tänne tulee mammat ilkkumaan. Älä ap välitä noista.
Kerroitko? Täälläkin popparit valmiina :)
Tietääkö teille muut töissä? Ootko muiden työkavereiden kanssa läheinen, et voisit kysyy heiltä mielipidettä tilanteeseen?
No niin, menemme perjantaina kahdestaan ulos ja nyt olen päättänyt kertoa ihastukseni silloin. Kyllä jännittää jo valmiiksi, kun en tiedä, miten olisi parasta lähestyä!
Olemme tunteneet reilut kaksi vuotta ja kyllä meillä jotkut työkaverit ovat tästä puhuneet. Mies nyt on sellainen koko työpaikan lemmikki, kun on ainoa mies talossa, mutta kerran yksi kokenut hoitaja pamautti minulle kahvitauolla, että "kuule, kyllä me ollaan tässä pohdittu, että te kaksi olisitte ihan täydellinen pari."
Ap
Hyi ei näin! Sellaiset puskista tulevat lähentelyt (miettikää jos ap onkin miehelle se turvallinen naiskaveri) ovat niin noloja, hirveitä ja hävettäviäkin!