Lue keskustelun säännöt.
Kerään rohkeutta tunnustaa ihastukseni, kannattaako?
06.02.2016 |
Olemme molemmat lääkäreitä pienellä poliklinikalla ja olemme tehneet jo useamman vuoden töitä yhdessä. Olemme jatkuvasti yhdessä ja kemiat sopivat täydellisesti yhteen. Olemme molemmat jo reilusti yli kolmenkymmenen ja kummallakin biologinen kello tikittää. Hän on ihana mies ja olen melko varma, että hän tuntee samoin minua kohti. Kuitenkin mietityttää, mitä jos näin ei olekaan? Onko sitten hyvä työ- ja kaveruussuhde pilalla tai pitääkö jopa vaihtaa työpaikkaa? Missä tilanteessa ja miten asia olisi luontevinta ottaa puheeksi?
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
No niin, menemme perjantaina kahdestaan ulos ja nyt olen päättänyt kertoa ihastukseni silloin. Kyllä jännittää jo valmiiksi, kun en tiedä, miten olisi parasta lähestyä!
Olemme tunteneet reilut kaksi vuotta ja kyllä meillä jotkut työkaverit ovat tästä puhuneet. Mies nyt on sellainen koko työpaikan lemmikki, kun on ainoa mies talossa, mutta kerran yksi kokenut hoitaja pamautti minulle kahvitauolla, että "kuule, kyllä me ollaan tässä pohdittu, että te kaksi olisitte ihan täydellinen pari."
Ap
Olette tunteneet reilut kaksi vuotta, vaikka olet ollut töissä isolla työnantajallasi pienellä poliklinikalla (Porvoossa?) jo neljä vuotta. Pomosi on ainoa mies työyhteisössänne, johon kuuluu lähihoitajia. (Pieni poliklinikka, jossa työskentelee useita lähihoitajia. Millainenkohan heidän toimenkuvansa on? Meillä on iso poliklinikka, jossa työskentelee kaksi perushoitajaa ja heidänkin tilalleen palkataan aikanaan sairaanhoitajia.) Mies sairasti työuupumuksen pari vuotta sitten ja sinä (tuoreena) työkaverinaan olit hänen tukenaan. Tuliko mies poliklinikallenne töihin juuri ennen sairastumistaan työuupumukseen, vai miksi ette tutustuneet jo neljä vuotta sitten, kun aloitit työssäsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niin, menemme perjantaina kahdestaan ulos ja nyt olen päättänyt kertoa ihastukseni silloin. Kyllä jännittää jo valmiiksi, kun en tiedä, miten olisi parasta lähestyä!
Olemme tunteneet reilut kaksi vuotta ja kyllä meillä jotkut työkaverit ovat tästä puhuneet. Mies nyt on sellainen koko työpaikan lemmikki, kun on ainoa mies talossa, mutta kerran yksi kokenut hoitaja pamautti minulle kahvitauolla, että "kuule, kyllä me ollaan tässä pohdittu, että te kaksi olisitte ihan täydellinen pari."
Ap
Olette tunteneet reilut kaksi vuotta, vaikka olet ollut töissä isolla työnantajallasi pienellä poliklinikalla (Porvoossa?) jo neljä vuotta. Pomosi on ainoa mies työyhteisössänne, johon kuuluu lähihoitajia. (Pieni poliklinikka, jossa työskentelee useita lähihoitajia. Millainenkohan heidän toimenkuvansa on? Meillä on iso poliklinikka, jossa työskentelee kaksi perushoitajaa ja heidänkin tilalleen palkataan aikanaan sairaanhoitajia.) Mies sairasti työuupumuksen pari vuotta sitten ja sinä (tuoreena) työkaverinaan olit hänen tukenaan. Tuliko mies poliklinikallenne töihin juuri ennen sairastumistaan työuupumukseen, vai miksi ette tutustuneet jo neljä vuotta sitten, kun aloitit työssäsi?
Ap, tiesitkö, että erikoistuva lääkäri kiertää eri erikoisaloilla, eikä työskentele jatkuvasti yhdellä ja samalla pienellä poliklinikalla?
No kyllä ne hoitsut tietää! :D