60-luvulla syntyneet, muistoja!
En enää muista nimeä, mutta kaupoissa oli vanukkaita, joiden logossa oli tytön pää. Värit keltainen ja ruskea. Muistan, että sain t-paidan, kun vanukkaita tuli ostettua tarpeeksi. Mikähän oli nimi?
Jäätelöitä oli mm. pingviinejä, joitain ihme peikonpäitä (oransssi tukka ja punainen naama). Melissa maitohyytelö tuli kauppoihin, ja sitä vihattiin!
Karkkeina tykkäsin Chewtitseistä, niitä oli minttua, appelsiinia, mansikkaa..
Sarjakuvia oli paljon. Tintit ja Asteriksit olivat suosikkejani. Veikko, Tette ja Jykke oli parina sarjana. Muffet (silloin ei vielä Smurffeja) . Puk-kirjoja luin paljon, samoin Lotta-sarjaa. Ja hevoskirjoja. Laura-sarjaa, Mustaa Oria, australialaista villiori-sarjaa. Uljas musta.. TV:ssä rakastin Ratsutilan Nuoria.
Telkussa oli Mahdollisuuksia rajoilla ja Tiikeriprikaati. Cannon. Starsky ja Hutch vähän vanhempana. Alkuperäinen Star Trek ja Avaruusasema Alfa. Itse en saanut katsoa Hitchcock Esittää -sarjaa tai Yöjuttua!
Paljon muutakin tulee mieleen .. Postailen lisää, jos muillekin tulee nostalgiaa mieleen! Muistoja, kiitos!
Kommentit (2694)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulun pihalla (myös muualla) tehtiin kieppejä. Munamankeli oli yhden kieppityypin nimi.
Kiiltokuvia (kiiskoja) sumplattiin, yritettiin saada rumat vaihdettua nätimpiin. Kiteiset olivat parhaita. Sumpli oli vihko, josta taiteltikn sivut pitkittäin puoliksi ja joihinkin väleihin laitettiin kiiska. Kaveri sitten omalla kiiskallaan valitsi sivun ja jos siellä oli kiiska, se vaihdettiin kaveri kiiskaan. Jos ei, kaveri laittoi tyhjään "taskuun" omansa.
Vappu oli aikaraja, jonka jäleen sai käyttää polvisukkia hameen kanssa. Yleensä sukat olivat valkoiset tai vaaleanpunaiset ja pitsiset.
Pihalla leikittiin "kuka pelkää mustaa miestä", peiliä, tervapataa (paras versio oli, kun porukkaa oli paljon ja vähintään oli kaksi, jotka kiersivät yhtä aikaa pataa eri suuntiin), kirkonrottaa, munitusta, pelattiin kymppiä, lipunryöstöä.
Twistaus oli kova juttu (nilkat, polvet, reidet, vyötärö, kainalot ja kaula). Käsittämätön ponnistusvoima oli silloin ja hyppynaru (yksi kahteen, kolme yhteen jne.). Variaatioita hyppiä oli valtavasti.
Miten tehdään kieppejä?
Koulujen pihoilla oli leanvetotankoja ja ne laskettiin n. vyötärön korkeudelle. Peruskieppi oli niin, että tanko oli vyötäröllä ja kädet vieressä vastaotteella. Sitten kiepautit itsesi tangon ympäri. Toinen suosittu kieppi oli, että istut tangolla, levität jalkasi, kädet työnnetään kyynerpäitä myöten jalkojen välistä (tanko jää polvien taakse ja kyynerpäiden sisäpuolelle). Sitten pyöritään tankoa ympäri kieputtaen. Taitavimmat saivat tehtyä 10 kieppiä samalla vauhdilla. Variaatioita oli aika monta.
Vierailija kirjoitti:
mammanpoika kirjoitti:
Vähän kyllä epäilen että ei ole kovin montaa niin vanhaa täällä, ainakaan enää tähän aikaan.
Jaa miksi ei, Tähän Aikaan?
:D
t. 80-luvulla syntynyt
Eka postaus oli aamuyöllä, eli mammanpoika olettaa, että me kaikki kääkkäikäiset (siis 60-luvulla syntyneet) menemme nukkumaan viimeistään iltäyhdeksältä.
Lisäksi olemme muutenkin jo niin vanhoja, huonomuistisia ja avuttomia, että emme osaa käyttää tietokonetta, internettiä, keskustelupalstoja tai mitään muutakaan.
Nyt pitää lopettaa, sormia kolottaa tämä kirjoituskoneella puhelimen luuriin kirjoittaminen.
Vierailija kirjoitti:
Pääsi kunnalliselle hammaslääkärille helposti.
Kunnalliselle hammaslääkärille pääsi vasta kouluiässä.
Vierailija kirjoitti:
Viisikko luin ja ne veti aina inkiväärilimua...
Oli sopivasti jänniä😁
Pulla👍
Avaruusasema Alfa ja Taisteluplaneetta Galactica. Olen itse syntynyt -66 ja nuo sarjat tulivat 70-luvulla, hirveän jännittäviä :D
Vierailija kirjoitti:
Siis mä käytin lapsena sukkia jotka kiinnitettiin sukkanauhaliiviin. Kuin stayupit.
Aika kuvottavaa.
Mikä siinä lapsena sinua kuvotti? Sukkahousuja ei oltu keksitty.
Vierailija kirjoitti:
ähän kyllä epäilen että ei ole kovin montaa niin vanhaa täällä, ainakaan enää tähän aikaan.
Meinaat, että ne vanhemmat on jo vanhainkodissa peitelty unille jo klo 17 henkilökuntaresurssien puutteessa. Yllätys, yllätys. Me vanhat täällä juuri ollaan tähänkin aikaan, ja vielä myöhemminkin.
N54
Vierailija kirjoitti:
Viisikko luin ja ne veti aina inkiväärilimua...
Oli sopivasti jänniä😁
Minusta he joivat inkivääriolutta?
Minä pidin enemmän Salaisuuksien - sarjasta, taitaa vielä kirjahyllystä löytyäkin Salaisuuksien linna. Pidin myös Etsiväkaksosista, Koko kaupungin Vinskistä, Loten ja Liisin salaisuudesta. Nämä olivat omia kirjoja ja siksi muistan nimet. Käytimme paljon kirjastoa ja mikä ihanampaa, kun heittäytyä sängylle lukemaan merkkaripussin (markalla sai 10 kpl) tai Roope Ankan kolikoiden kanssa ennenkuin vanhemmat tuli töistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viisikko luin ja ne veti aina inkiväärilimua...
Oli sopivasti jänniä😁Pulla👍
Pulla taisi olla Salaisuus-sarjoissa. Luin niitä ja pidin niistä! Niissä taisi olla joku Pullan setä poliisina tai vastaavaa. Pullalla oli paljon valepukuja.
Viisikkoja en ole koskaan lukenut. Kaverinit lukivat, ja niissä kuulemma syötiin, tai oltiin retkellä/piknikillä PALJON!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kattelin myös Bonanza-lännensarjaa pikkulikkana, ja se tuli mustavalkeasta telkkarista jo 60-luvun lopulla ja väreissä myöhemmin. Pikku-Joe, ja se lihava äijä Hoss kuin myös heidän vanha isänsä jäänyt mielen kuviini. Oliks niitten äiti kuollut vai oliko siinä lännen talossa naista lainkaan, kun en muista, että olis ollut????:D
Manolito, eikös sekin ollu Bonanzassa?
Kahdeksan surmanluotia järkytti kovasti.
Lauantain toivotut levyt, loppupuolella oli muutama rokimpi biisi joita odotin käsi mankan rec-nappulalla valmiina, biisit alkoi kesken ja loppu kesken. Heikki Harmalla oli joku musaohjelma myös. Ei ollu youtubea :)
MANOLITO ei ollut Bonanzassa. Manolito oli oma sarja, en muista mikä sen nimi oli, ellei Manolito.
Ja sitten oli VIRGINIALAINEN. ... tulikohan se Tesvisiosta tms kanavasta joka ei näkynyt koko maassa. Ihan virginialainen!
Eiks se ollut Karjatila High Chaparral, jossa oli Manolito?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon enemmän ommeltiin itse , vaikka valmisvaatteita sai jo ihan edullisestikin.Kudotiin neuleitakin enemmmän.
Mehu-Maija meillä oli yhteinen tätien ja mummon kanssa. Sillä syksyisin keiteltiin ja kiireesti seuraavalle.
Alppiaurinkolamppu oli silloin kai solariumin esiaste.Aina joku oli polttanut itsensä ja turvallisuus oli sitä ja tätä.Oli tarkat aikarajat kuinka kauan lamppu sai olla ja kuinka lähellä.
Hiukan päälle 100 markkaa oli lapsilisä, isä antoi rahat meille itselle, riitti farkkuihin, t-paitaan lisäksi jotain pientä.
Lapsilisä maksettiin vain 4 kertaa vuodessa. En enää muista, milloin se muuttui joka kuukausi maksettavaksi.
Äitiysavustuspakkauksessa oli emalinen pesuvati, jossa voitiin pestä harsovaippoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kattelin myös Bonanza-lännensarjaa pikkulikkana, ja se tuli mustavalkeasta telkkarista jo 60-luvun lopulla ja väreissä myöhemmin. Pikku-Joe, ja se lihava äijä Hoss kuin myös heidän vanha isänsä jäänyt mielen kuviini. Oliks niitten äiti kuollut vai oliko siinä lännen talossa naista lainkaan, kun en muista, että olis ollut????:D
Manolito, eikös sekin ollu Bonanzassa?
Kahdeksan surmanluotia järkytti kovasti.
Lauantain toivotut levyt, loppupuolella oli muutama rokimpi biisi joita odotin käsi mankan rec-nappulalla valmiina, biisit alkoi kesken ja loppu kesken. Heikki Harmalla oli joku musaohjelma myös. Ei ollu youtubea :)
MANOLITO ei ollut Bonanzassa. Manolito oli oma sarja, en muista mikä sen nimi oli, ellei Manolito.
Ja sitten oli VIRGINIALAINEN. ... tulikohan se Tesvisiosta tms kanavasta joka ei näkynyt koko maassa. Ihan virginialainen!Eiks se ollut Karjatila High Chaparral, jossa oli Manolito?
Manolito oli High Chaparralissa!
Neljä tuotantokautta näköjään. Isän kanssa tykättiin paljon länkkäreistä, ja näitähän riitti tuossa 60-luvun lopulla ja 70-luvun alkupuolella.
Vierailija kirjoitti:
Kansakoulun aloitettuani oli ensimmäisinä lukuvuosinani 60-luvun loppupuolella lauantaisinkin koulupäivä. Kylläkin koulupäivä oli lyhyt eli loppui jo puolilta päivin.
Ja olihan se juhlaa, kun koulunkäynti siirtyi viisipäiväiseen viikko-ohjelmaltaan.
Ja eikä siihen aikaan kevätlukukausi loppunut joskus kesäkuun puolella, vaan toukokuun lopussa.
Hiihtoloma oli kuitenkin sen viikon mittainen, ja syyslomaahan ei silloin vielä ollut siinä mittakaavassa kuin mitä nyt on ollut viimeiset vuosikymmenet.
Oli kuitenkin perunannostoloma ja kuukausiloma, eli yksi lauantai kuukaudessa vapaata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansakoulun neljänneltä luokalta sai pyrkiä todistuksella oppikouluun. Oppikoulun liikuntasalissa järjestettiin silloin tällöin pirskeitä, joissa oli aina paljon väkeä.
Mulla ainakin oli vielä lisäksi pääsykokeet oppikouluun pyrkiessäni;60-luvun lopulla ja pääsykokeen tulos ratkaisi pääsyn keskikouluun, eikä pelkästään kansakoulun todistuksen keskiarvo.
Pääsykokeissa testattiin äidinkielen taito ja matemaattinen osaaminen.
Miten kävisi nykyisille 4-luokkalaisille, jos joutuisivat samaan koneeseen kuin me aikoinamme?
Vierailija kirjoitti:
joku kriisi oli 60- luvulla, oliko Suezin kriisi, ja ydinsotaa pelättiin. koulussa harjoiteltiin väestösuojaan menemistä ja voi miten kammottavalta alaluokkalaisesta tuntui laskeutua kellariin, muistan ne kalseat seinät, sen kemiallisen käymäläsankon joka oli varattu sinne, ja se kumipuku kaasunaamareineen joka roikkui seinällä että joku pääsee tarkistamaan tilanteen. ei sinne suojaan varmaan olisi tosipaikan tullen kaikki mahtuneet, ja luulivatkohan oikeasti että siellä selvittäisiin. muutenkin me lapset pelättiin sotaa, tietysti vanhemmat olivat kertoneet omasta lapsuudestaan ja me ei ymmärretty että ei se pommihälytys tule rauhan aikana. kun vanhempamme rakensivat taloa, muistan kun isä ja muut miehet juttelivat. peltikattoa tekivät ja joku sanoi että tulee niin luja katto että kestää vaikka puukkoja sataisi. minä huolestuneena kysymään että kestääkö jos pommi putoaa, isä katsoi minua ja sanoi painokkaasti ´´kestää´´. ajattelin helpottuneena, että jos pommihälytys tulee kun olen koulussa en mene väestösuojaan vaan juoksen kotiin.
Suezin kriisi oli vuonna 1956. Tuskin kovinkaan monella tämän palstan käyttäjällä on siitä kriisistä omakohtaisia kokemuksia varsinkaan kouluajoilta. Tarkoitit varmaan Kuuban ohjuskriisiä joka ajoi maailman ydisodan partaalle. En myöskään usko, että siitä on kovin monella ainakaan tämän ketjun otsikossa haetulla henkilöllä omakohtaisia muistoja, saati kokemuksia, koska se tapahtui vuonna 1962 ja vanhinkin 60-luvulla syntynyt oli tuolloin vasta kaksi vuotias. Itse oli tuolloin alle kuukauden ikäinen, joten siitä voin olla ainakin varma, että mitään pommisuoja treenejä en ole koulussa tuolloin treenaillut.
Oma koulutaipaleeni toki alkoi 60-luvulla, mutta en kerinnyt käymään kyseisellä vuosikymmenellä koulua kuin nelisen kuukautta, kun vuosikymmen vaihtui ja alkoi kultainen 70-luku josta onkin sitten tuhansia upeita muistoja niin koulumaailmasta, kuin sen ulkopuoleltakin. No pääasiassa sen ulkopuolelta. Pirunviulut naapurin tytön ikkunan alla syksyisinä pimeinä iltoina, helteiset kesäpäivät uimarannalla, unohtumattomat diskoillat nuoristolalolla, ensisuudelmat ja tietenkin sokerina pohjalla poikuuden menetys aivan vuosikymmenen loppupuolella.
Kyllä kai se niin on, että etenkin meillä 60 luvun ensimmäisellä puoliskolla syntyneillä ne unohtumattomimmat ja kultaisimmat muistot osuvat 70-luvulle, eli kouluvuosille. Itse en ainakaan muista 60-luvusta juuri mitään, vaikka siis olen jo vuonna 1962 syntynyt, eli ehdin sitäkin vuosikymmentä aika monta vuotta elää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansakoulun neljänneltä luokalta sai pyrkiä todistuksella oppikouluun. Oppikoulun liikuntasalissa järjestettiin silloin tällöin pirskeitä, joissa oli aina paljon väkeä.
Mulla ainakin oli vielä lisäksi pääsykokeet oppikouluun pyrkiessäni;60-luvun lopulla ja pääsykokeen tulos ratkaisi pääsyn keskikouluun, eikä pelkästään kansakoulun todistuksen keskiarvo.
Pääsykokeissa testattiin äidinkielen taito ja matemaattinen osaaminen.
Miten kävisi nykyisille 4-luokkalaisille, jos joutuisivat samaan koneeseen kuin me aikoinamme?
Synnyin vuonna -64, eli olin eka vuotta, jolloin oli vain peruskoulu, ja ala-aste. Paras silloinen kaverini oli päässyt oppikouluun vuotta aikaisemmin. Ja kaveruus loppui, koska kai olin vain tavallinen pulliainen enkä mitään oppikoulumateriaalia.
Ala-asteelta muistan vain kaiken sen joukko-opin: unioni, leikkaus... paljonkohan siitä oli hyötyä? Mutta sentään yläaste ja lukio sujuivat kunnialla, ilman joukko-oppia!
OK, aloitin tämän ketjun aikoja sitten, ja unohdin tunnksen, ja varsinkin salasanan. Eli olen alkuperäinen AP (ja suurin osa väestä ei usko tätä enää). Mutta olen AP tai ei, kiitos paljon kaikille ketjuun kirjoittaneille, ja pidetään tätä yllä, jos tulee muistoja.
Asun itse ulkomailla, ja viime vuonna aika lailla viimeisin side Suomeen katkesi. On ollut ikävä, ja kaikki nämä ihanat lapsuudenmuistot pastalaisilta ovat helpottaneet. Olen itkenyt, nauranut ja muistellut lapsuuden ja nuoruuden aikoja.
Siis kiitos! Ja jaksetaan jatkaa ketjua, ollaan sitten haudan partaalla tai ei (joo, kiitos nuoret, jotka luulevat että elämä päättyy geriatriaan ja altzhaimeriin viisikymppisenä!)
(ostin Sheriffi McCloudin and Ratsutilan Nuoret box settinä Amazonista.. ja muutakin on saatavilla. Hemmetti, alan katsoa nostalgisia sarjojani.. standard TV -formaattina.. OK, katson, ja nautin, kutistettuina vaiko ei!)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli ihan normaalia, että vieraat tulivat ja pistivät tupakaksi, lupia kysymättä, vaikka kukaan ei meilläkään polttanut. Se kyllä ärsytti lapsenakin.
Se oli kyllä aika hassu tapa, kun nyt aattelee.
Joo... muistan kyllä, kun vieraalle tuotiin aina tuhkakuppi pöytää ja tulentekovehkeet. Vierasvarana oli myös tupakkaa, vaikka vanhempani eivät polttaneet.
Tämä oli vielä 80-luvulla melko yleistä. Silloin kuitenkin alkoi yleistyä tapa "voinko polttaa" toisten kotona ja ravintolapöydissä, kun joku söi.
Kohteliaasti tietysti aina sai luvan. 90-luvulla parveketupakointi (tai pihalle meno) alkoi olla yleisin tapa vieraissa ja 2000-luvulla alettiin jo kysellä, voiko parveekkeellanne polttaa
Tässä on tosiaan suuri kulttuurimuutos.
En tiedä missä piireissä tällaiset tavat ovat olleet, mutta me kävimme 70-luvulla jatkuvast kylässä, niin sukulaisilla, kuin perhetuillakin ja he vastavuoroisesti meillä, sehän oli siihenb aikaan tapana. En muista ainuttakaan kyläpaikkaa, missä olisi poltettu sisällä. Saatika että olisi tuotu tuhkakuppia vieraita varten. Toki en muista suvustamme kuin pari tupakoijaa, joten mitään nortti sukua ei todellakaan oltu. Emme kuitenkaan olleet mitään eliittiä, vaan aivan tavallinen duunariperhe. Samoin kun nyt oikein muistelen, niin en muista että ainoallakaan kaverillani sen kummemin naapurustossa, kuin koulukavereissakaan kenelläkään olisi poltettu kotona sisällä. Ja siis kaveripiirini oli ihan tavallisista duunariperheistä.
Asuin siis pienessä teollisuuskaupungissa omakotitaloalueella, jossa asui ainoastaan tehtaan duunareita, koska kyseinen firma oli myynyt halvalla tontit duunareilleen. Herrat asuivat pääasiassa kerrostaloissa firman vuokra-asunnoissa. Tämä oli firman patruunan ihan tietoista politiikkaa. Näin hän sai duunarit sitoutettua paikkakunnalle ja firmaan ja toisaalta pystyi herroja siirtelemään tarvittaessa eri paikkakunnilla olevista yksiköistä toiseen aina tarpeen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta nyt täytyy jatkaa, kun huomasin tutun tunnarin tuon Lightning Treen sivupalkissa.
Veijareita ja Pyhimyksiä! (The Persuaders) Roger Moore ja Tony Curtis! rakastin tätä sarjaa, vaikka sitä ei näköjään tehty kuin yksi kausi.
Tunnari:
Muistan myös tuon Veijareita ja Pyhimyksiä! Silloin aikanaan oli vain kaksi tv-kanavaa eikä kakkonen näkynyt meillä kunnolla. Kaikki katsoivat, jos katsoivat, samoja ohjelmia. Se oli sitä yhtenäiskulttuuria se. Mitäs tv- sarjoja muistankaan.. Kuuden miljoonan dollarin mies, Näkymätön mies, Canon, sheriffi McCloud, Tsaarin kuriiri, Smith&Jones ( Pete Duel and Ben Murphy!), Rin-tin-tin, Lassie, suomalainen kauhusarja "pidättekö ostereista" jne. Sarjakuvina luettiin mm. Tex Willer, Asterix, Korkeajännitys, Nakke Nakuttaja, Mustanaamio, Tarzan (Aku Ankan lisäksi). Joku tuossa alussa mainitsi Rymdin josta tehtiin jotain juomaa, olin kokonaan unohtanut senkin. Juustolaatuja oli tasan kaksi, Edam ja Emmental sekä Koskenlaskija sulatejuusto. Nämä lapsuusmuistot 70-luvulta, 60-luvusta en paljon muistakaan, olen -63 syntynyt mies. Ekan kouluvuotenani käytiin koulua myös lauantaina.
Ashtonin perhe oli myös kiva sarja, mustavalkoinen vielä. Kertoi sota-ajasta.
Boney M ja sen Daddy Cool! Myöhemmin sitten Rasputin ja Ma Baker. Nämä tulivat radioon yläasteikäisenä, eli joskus 70-luvun lopulla.
Markku Aron Jestas Sentään, Mitkä Rinnat -laulu oli vähän liikaa pienelle esiteinille. Hecrosin lauluista pidin, ja muistan Sammy Babitzinin daa-da daa-dan, ja oli kamalaa, kun hän kuoli auto-onnettomuudessa niin nuorena.