60-luvulla syntyneet, muistoja!
En enää muista nimeä, mutta kaupoissa oli vanukkaita, joiden logossa oli tytön pää. Värit keltainen ja ruskea. Muistan, että sain t-paidan, kun vanukkaita tuli ostettua tarpeeksi. Mikähän oli nimi?
Jäätelöitä oli mm. pingviinejä, joitain ihme peikonpäitä (oransssi tukka ja punainen naama). Melissa maitohyytelö tuli kauppoihin, ja sitä vihattiin!
Karkkeina tykkäsin Chewtitseistä, niitä oli minttua, appelsiinia, mansikkaa..
Sarjakuvia oli paljon. Tintit ja Asteriksit olivat suosikkejani. Veikko, Tette ja Jykke oli parina sarjana. Muffet (silloin ei vielä Smurffeja) . Puk-kirjoja luin paljon, samoin Lotta-sarjaa. Ja hevoskirjoja. Laura-sarjaa, Mustaa Oria, australialaista villiori-sarjaa. Uljas musta.. TV:ssä rakastin Ratsutilan Nuoria.
Telkussa oli Mahdollisuuksia rajoilla ja Tiikeriprikaati. Cannon. Starsky ja Hutch vähän vanhempana. Alkuperäinen Star Trek ja Avaruusasema Alfa. Itse en saanut katsoa Hitchcock Esittää -sarjaa tai Yöjuttua!
Paljon muutakin tulee mieleen .. Postailen lisää, jos muillekin tulee nostalgiaa mieleen! Muistoja, kiitos!
Kommentit (2694)
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta nyt täytyy jatkaa, kun huomasin tutun tunnarin tuon Lightning Treen sivupalkissa.
Veijareita ja Pyhimyksiä! (The Persuaders) Roger Moore ja Tony Curtis! rakastin tätä sarjaa, vaikka sitä ei näköjään tehty kuin yksi kausi.
Tunnari:
On mulla puhelimessa instrumentaalisoittolistassa. :) Muita tv-sarjatunnareita siellä on mm. Ylikomisario Morse, Hill Street Blues ja Downton Abbey.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin 2000-luvulla syntyneenä on pakko mainita, että Musta ori ja Uljas Musta kuuluivat myös minun lapsuuteeni.
Suomenkielinen wikipedia ei näytä tuntevan sitä alkuperäistä "Musta ori" sarjaa, joka on alkuperäiseltä nimeltään Fury, kuvattu 1955-1960 ja mustavalkoinen.
Ja siis Suomen tv:ssa näytettiin uusintana joskus 70-luvulla, silloin itse sitä seurasin.
Joka iltapäivä oli kiire kotiin katsomaan juuri tuota Mustaa Oria. Muistan kyllä, että jo silloin harmitti, että kohtauksissa käytettiin aina samaa pätkää: hevonen juoksi jossain (kanjonissa) ja oli kiire päästä Joeyn(?) luokse.
Mutta rakkaus hevosiin alkoi kai jo tuolloin, myöhemmin sitten tuli Ratsutilan Nuoret, joka oli pitkään suuri suosikkini! Dora ja Steve! Sarjasta jäi mieleen varsinkin se tunnusmusiikki ' Lightning Tree' (jonka löysin YouTubesta nyt tässä 'vanhemmalla iällä').
Minulla on vieläkin tallessa Monica Dickensin kirja Hevoshoitola Varsanjalka, johon sarja Ratsutilan nuoret perustui. :) Sain sen joululahjaksi vuonna 1974, jolloin olin 9-vuotias.
Vaikka en mikään varsinainen heppahullu ollutkaan, silti ahmin suunnattomasti nimenomaan hevoskirjoja. Lempihevoskirjojani olivat Laura-kirjat ja Maj Rehbinderin Bess-kirjat. Laura-kirjat lainasin kirjastosta, mutta kaikki Bessit omistan itse. Sain osan niistä joulu- ja synttärilahjoina ja pari ostin itse kirjakaupasta. Ja myös ne ovat yhä tallessa. :)
Pääsi kunnalliselle hammaslääkärille helposti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
V- farkut.. V-kuvion saumat polvissa ja tietty levenevälahkeet.
Joo, ja sitten piti olla jalassa Hai-saappaat ja farkkujen lahje tungettiin takaa saappaaseen, mutta edestä piti lahkeen retkottaa ulkona.
Farkkujen takataskussa piti olla sellainen kirkkaanvärinen pitkävartinen muovikampa.
Kaikilla oli t-paidat tai collage-paidat, tytöillä oli muotia jossain vaiheessa napapaidat (ei mitään uutta auringon alla).
Nykyisin nuoriso kulkee nilkat paljaina, meidän nuoruudessa ei voinut kertakaikkiaan käyttää mitään pipoa tai hattua, se oli vaan junttia. Sitten värjöteltiin pää paljaana pakkasessa. Voi nuoruus ja tyhmyys! :)
Hai-saappaat olivat vähän aikaisemmin 70-luvulla, mutta yläasteella (78-81) piti ehdottomasti olla montsarit, eli Nokian pitkävartiset mustat kumisaappaat. Niitä pidettiin myös kuivalla ilmalla, ja ehdottomasti varret alaspäin käännettyinä, eli pitkistä varsista tuli ihan tavalliset, ja sitten tungettiin farkkujen lahkeet niiden kääntövarsien sisään. Siis kaikenlaisia muotivillityksiä. :D
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vieläkin tallessa Monica Dickensin kirja Hevoshoitola Varsanjalka, johon sarja Ratsutilan nuoret perustui. :) Sain sen joululahjaksi vuonna 1974, jolloin olin 9-vuotias.
Vaikka en mikään varsinainen heppahullu ollutkaan, silti ahmin suunnattomasti nimenomaan hevoskirjoja. Lempihevoskirjojani olivat Laura-kirjat ja Maj Rehbinderin Bess-kirjat. Laura-kirjat lainasin kirjastosta, mutta kaikki Bessit omistan itse. Sain osan niistä joulu- ja synttärilahjoina ja pari ostin itse kirjakaupasta. Ja myös ne ovat yhä tallessa. :)
Voi ihania kirjoja. Laura-kirjat lainasin kaikki kirjastosta, samoin noita Bess-kirjoja. Sitten oli Britta ja Hopea -sarja, jota lainasin myös. Ponipoppoo oli ainoa sarja, jonka kaikki kirjat omistin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistatteko Bonanza-sarjan tunnarin: Ti ti tititidii dii..ja kartan joka syttyy palamaan. Michael Landon -vainaa esitti Joe Cartwrightia. Myöhemmin Pieni talo preerialla-ällötyksessä Charles Ingallsia.
Perheen isäntä komensi poikia "pää kiinni", siinä kohtaa aina hymyili tämä Michael Landon.
Tämä sarja oli Perhe on pahin. Ihana sarja. Landon hymyilijä ei ollut vaan Carrol O' Connor. Haukun kohde Läskipää on ohjannut sittemmin paljon ohjelmia.
Bonanza, isännällä oli kolme poikaa joilla kaikilla oli eri äiti.
He seisoivat ringissä, silloin tämä komento.
Koulun pihalla (myös muualla) tehtiin kieppejä. Munamankeli oli yhden kieppityypin nimi.
Kiiltokuvia (kiiskoja) sumplattiin, yritettiin saada rumat vaihdettua nätimpiin. Kiteiset olivat parhaita. Sumpli oli vihko, josta taiteltikn sivut pitkittäin puoliksi ja joihinkin väleihin laitettiin kiiska. Kaveri sitten omalla kiiskallaan valitsi sivun ja jos siellä oli kiiska, se vaihdettiin kaveri kiiskaan. Jos ei, kaveri laittoi tyhjään "taskuun" omansa.
Vappu oli aikaraja, jonka jäleen sai käyttää polvisukkia hameen kanssa. Yleensä sukat olivat valkoiset tai vaaleanpunaiset ja pitsiset.
Pihalla leikittiin "kuka pelkää mustaa miestä", peiliä, tervapataa (paras versio oli, kun porukkaa oli paljon ja vähintään oli kaksi, jotka kiersivät yhtä aikaa pataa eri suuntiin), kirkonrottaa, munitusta, pelattiin kymppiä, lipunryöstöä.
Twistaus oli kova juttu (nilkat, polvet, reidet, vyötärö, kainalot ja kaula). Käsittämätön ponnistusvoima oli silloin ja hyppynaru (yksi kahteen, kolme yhteen jne.). Variaatioita hyppiä oli valtavasti.
Jallu maksoi tyyliin 3 markkaa ja tupakka mainoksissa sanottiin, että et ole miehekäs, jos et polta norttia.
mammanpoika kirjoitti:
Vähän kyllä epäilen että ei ole kovin montaa niin vanhaa täällä, ainakaan enää tähän aikaan.
Jaa miksi ei, Tähän Aikaan?
:D
t. 80-luvulla syntynyt
Vierailija kirjoitti:
Koulun pihalla (myös muualla) tehtiin kieppejä. Munamankeli oli yhden kieppityypin nimi.
Kiiltokuvia (kiiskoja) sumplattiin, yritettiin saada rumat vaihdettua nätimpiin. Kiteiset olivat parhaita. Sumpli oli vihko, josta taiteltikn sivut pitkittäin puoliksi ja joihinkin väleihin laitettiin kiiska. Kaveri sitten omalla kiiskallaan valitsi sivun ja jos siellä oli kiiska, se vaihdettiin kaveri kiiskaan. Jos ei, kaveri laittoi tyhjään "taskuun" omansa.
Vappu oli aikaraja, jonka jäleen sai käyttää polvisukkia hameen kanssa. Yleensä sukat olivat valkoiset tai vaaleanpunaiset ja pitsiset.
Pihalla leikittiin "kuka pelkää mustaa miestä", peiliä, tervapataa (paras versio oli, kun porukkaa oli paljon ja vähintään oli kaksi, jotka kiersivät yhtä aikaa pataa eri suuntiin), kirkonrottaa, munitusta, pelattiin kymppiä, lipunryöstöä.
Twistaus oli kova juttu (nilkat, polvet, reidet, vyötärö, kainalot ja kaula). Käsittämätön ponnistusvoima oli silloin ja hyppynaru (yksi kahteen, kolme yhteen jne.). Variaatioita hyppiä oli valtavasti.
Miten tehdään kieppejä?
Vierailija kirjoitti:
Flipper delfiinistä oli sarja ja Skippy kengurustakin.
ja Belle ja Sebastian
joku kriisi oli 60- luvulla, oliko Suezin kriisi, ja ydinsotaa pelättiin. koulussa harjoiteltiin väestösuojaan menemistä ja voi miten kammottavalta alaluokkalaisesta tuntui laskeutua kellariin, muistan ne kalseat seinät, sen kemiallisen käymäläsankon joka oli varattu sinne, ja se kumipuku kaasunaamareineen joka roikkui seinällä että joku pääsee tarkistamaan tilanteen. ei sinne suojaan varmaan olisi tosipaikan tullen kaikki mahtuneet, ja luulivatkohan oikeasti että siellä selvittäisiin. muutenkin me lapset pelättiin sotaa, tietysti vanhemmat olivat kertoneet omasta lapsuudestaan ja me ei ymmärretty että ei se pommihälytys tule rauhan aikana. kun vanhempamme rakensivat taloa, muistan kun isä ja muut miehet juttelivat. peltikattoa tekivät ja joku sanoi että tulee niin luja katto että kestää vaikka puukkoja sataisi. minä huolestuneena kysymään että kestääkö jos pommi putoaa, isä katsoi minua ja sanoi painokkaasti ´´kestää´´. ajattelin helpottuneena, että jos pommihälytys tulee kun olen koulussa en mene väestösuojaan vaan juoksen kotiin.
Viisikko luin ja ne veti aina inkiväärilimua...
Oli sopivasti jänniä😁
Lee, Levi´s, Beavers, MicMac, Lee Cooper, Wrangler, Falmers💞
Pukevan lähellä oli MicMac jossa käytiin aina kuolaamassa ihania vaatteita💞
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta nyt täytyy jatkaa, kun huomasin tutun tunnarin tuon Lightning Treen sivupalkissa.
Veijareita ja Pyhimyksiä! (The Persuaders) Roger Moore ja Tony Curtis! rakastin tätä sarjaa, vaikka sitä ei näköjään tehty kuin yksi kausi.
Tunnari:
Muistan myös tuon Veijareita ja Pyhimyksiä! Silloin aikanaan oli vain kaksi tv-kanavaa eikä kakkonen näkynyt meillä kunnolla. Kaikki katsoivat, jos katsoivat, samoja ohjelmia. Se oli sitä yhtenäiskulttuuria se. Mitäs tv- sarjoja muistankaan.. Kuuden miljoonan dollarin mies, Näkymätön mies, Canon, sheriffi McCloud, Tsaarin kuriiri, Smith&Jones ( Pete Duel and Ben Murphy!), Rin-tin-tin, Lassie, suomalainen kauhusarja "pidättekö ostereista" jne. Sarjakuvina luettiin mm. Tex Willer, Asterix, Korkeajännitys, Nakke Nakuttaja, Mustanaamio, Tarzan (Aku Ankan lisäksi). Joku tuossa alussa mainitsi Rymdin josta tehtiin jotain juomaa, olin kokonaan unohtanut senkin. Juustolaatuja oli tasan kaksi, Edam ja Emmental sekä Koskenlaskija sulatejuusto. Nämä lapsuusmuistot 70-luvulta, 60-luvusta en paljon muistakaan, olen -63 syntynyt mies. Ekan kouluvuotenani käytiin koulua myös lauantaina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Flipper delfiinistä oli sarja ja Skippy kengurustakin.
ja Belle ja Sebastian
Belle ja Sebastian -sarjassa tunnarina oli muistaakseni Lintu-niminen surullinen kappale. Mua aina itketti se. Sarja tuli iltapäivällä koulun jälkeen. Muistan, että meillä oli kotona kaakaovohveleita ja söin koko pussin katsoessani B ja S jaksoa. Olin herkkupeppu jo lapsena. Harvoin kyllä oli mitään keksejä kotona, ehkä Marie-keksejä jotka maistui hyvälle, kun sai kastaa äidin kahviin 😁
Vierailija kirjoitti:
Muistan myös tuon Veijareita ja Pyhimyksiä! Silloin aikanaan oli vain kaksi tv-kanavaa eikä kakkonen näkynyt meillä kunnolla. Kaikki katsoivat, jos katsoivat, samoja ohjelmia. Se oli sitä yhtenäiskulttuuria se. Mitäs tv- sarjoja muistankaan.. Kuuden miljoonan dollarin mies, Näkymätön mies, Canon, sheriffi McCloud, Tsaarin kuriiri, Smith&Jones ( Pete Duel and Ben Murphy!), Rin-tin-tin, Lassie, suomalainen kauhusarja "pidättekö ostereista" jne. Sarjakuvina luettiin mm. Tex Willer, Asterix, Korkeajännitys, Nakke Nakuttaja, Mustanaamio, Tarzan (Aku Ankan lisäksi). Joku tuossa alussa mainitsi Rymdin josta tehtiin jotain juomaa, olin kokonaan unohtanut senkin. Juustolaatuja oli tasan kaksi, Edam ja Emmental sekä Koskenlaskija sulatejuusto. Nämä lapsuusmuistot 70-luvulta, 60-luvusta en paljon muistakaan, olen -63 syntynyt mies. Ekan kouluvuotenani käytiin koulua myös lauantaina.
Columbo, McMillan ja Vaimo myös!
Vanhempani katsoivat Merilinjaa, ja muistan kerran olleeeni myös telkun ääressä, ja sarjassa oli joku kohtaus, jossa laivalla oleva mies syttyi tuleen (varmaan jonkun sytyttämänä tms.), ja hän juoksi roihuavana kannen poikki ja hyppäsi mereen. Se pyöri mielessä ja pelotti pitkään!
Maanalainen Armeija oli jännä sarja.
Tsaarin kuriiriista tuli mieleen Aku Ankan Taskukirjat, jotka alkoivat ilmestyä 70-luvun alussa. Yhdessä Mikki Hiiren kirjassa oli versio tuosta Tsaarin kuriirista. Mikin kirjoissa oli muutenkin paljon juttuja, jotka pelottivat minua (vm. -64), muun muassa Varjojen Kapina. Pelkäsin itsekin tosissaan, että jos varjot alkavatkin irrota ihmisistä ja sitten tulee kamala kapina, ja pitää kaataa kuumaa öljyä varjojen päälle. Samaten joku tarina, missä Hessu hypnotisoitiin, ja hänestä tuli huippukokki kokkauskilpailussa, se pelotti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansakoulun neljänneltä luokalta sai pyrkiä todistuksella oppikouluun. Oppikoulun liikuntasalissa järjestettiin silloin tällöin pirskeitä, joissa oli aina paljon väkeä.
Sanottiinko niitä pirskeitä Koululaisiksi? Näin muistelen. Ja aloituksessa mainitut Smurffit on Strumffeja.
Smurffit tai Strumffit olivat ihan aluksi Muffeja! Minulla oli ainakin kolme eka sarjakuva-albumia mm. Muffemaan Mahtimies
!
Mulla myös. Ensimmäinen oli Muffe ja taikamuna. Taikamuna toteutti toiveen, kun sitä kopautti puukauhalla.
Vierailija kirjoitti:
Viisikko luin ja ne veti aina inkiväärilimua...
Oli sopivasti jänniä😁
Minäkin luin koko Viisikko-kirjasarjan 60-luvun loppupuolella. Ne tarinat olivat todellakin jännittäviä.
Siis mä käytin lapsena sukkia jotka kiinnitettiin sukkanauhaliiviin. Kuin stayupit.
Aika kuvottavaa.