60-luvulla syntyneet, muistoja!
En enää muista nimeä, mutta kaupoissa oli vanukkaita, joiden logossa oli tytön pää. Värit keltainen ja ruskea. Muistan, että sain t-paidan, kun vanukkaita tuli ostettua tarpeeksi. Mikähän oli nimi?
Jäätelöitä oli mm. pingviinejä, joitain ihme peikonpäitä (oransssi tukka ja punainen naama). Melissa maitohyytelö tuli kauppoihin, ja sitä vihattiin!
Karkkeina tykkäsin Chewtitseistä, niitä oli minttua, appelsiinia, mansikkaa..
Sarjakuvia oli paljon. Tintit ja Asteriksit olivat suosikkejani. Veikko, Tette ja Jykke oli parina sarjana. Muffet (silloin ei vielä Smurffeja) . Puk-kirjoja luin paljon, samoin Lotta-sarjaa. Ja hevoskirjoja. Laura-sarjaa, Mustaa Oria, australialaista villiori-sarjaa. Uljas musta.. TV:ssä rakastin Ratsutilan Nuoria.
Telkussa oli Mahdollisuuksia rajoilla ja Tiikeriprikaati. Cannon. Starsky ja Hutch vähän vanhempana. Alkuperäinen Star Trek ja Avaruusasema Alfa. Itse en saanut katsoa Hitchcock Esittää -sarjaa tai Yöjuttua!
Paljon muutakin tulee mieleen .. Postailen lisää, jos muillekin tulee nostalgiaa mieleen! Muistoja, kiitos!
Kommentit (2681)
Vierailija kirjoitti:
En usko, että kotona tarkoituksella synnytettiin. Isosiskoni syntyi kotiin, mutta kyseessä oli syöksysynnytys, vuonna 1948. Ja asuimme maatilalla, muut syntyi sairaalassa.
Ihan tarkoituksella meillä päin kotona synnytettiin, vaikka sairaala olisi ollut 100 km:n päässä. Paikkakunnalla oli hyvä kätilö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistaako kukaan Heps ipatti -nimistä tavarataloa? Ainakin Oulun Toppilaan se tuli joskus 70-luvulla. Ei pysynyt kovin kauan. Oliko se ketju ? Muistan vain, kuinka silloin se tuntui valtavan suurelta. Leluosasto oli aika mahtava!
Jyväsylässä oli myös Heps. Muistaisin, että myös ihan ensimmäiset liukuportaat, jotka olivat hihna, ei siis portaat. Muovikassit olivat kelta-mustia? Muistanko oikein?
a
Toppilan liike taisi olla vain yhdessä kerroksessa. Mutta keltamustat kassit tuntuvat tutuilta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isän setä oli maanviljelijä, aika syrjäisellä seudulla Pohjois-Suomessa. Heille tuli sisävessat vasta jokus 60-luvun lopulla. Puhelin joskus 70-luvulla. Aluksi, kun heille soitti puhelun, piti soittaa keskukseen ja pyytää yhdistämään *****perä 140.
Sehän on tullut aikaisin, jos on tullut jo 60-luvun lopulla sisävessa :)
Kyllä ne sisävessat muistojeni mukaan alkoi yleistymään vasta 70-luvun puolessa välissä, kun alettiin rakentamaan uusia taloja. Siis maalla ja pohjoisempana.
Luulisin, että se oli 60-luvun lopussa, koska en muista käyneeni siellä huussissa. Olin varmaan siis aika pieni (syntynyt -64) . Muistan parhaiten, että aitini kävi juuri ulkohuussissa, ja setä totesi että meillähän on nyt se sisävessa!
Isosisko osti kesätyöpalkallaan Dux merkkisen matkaradion . Pattereita kulutti yllättävän vähän. Uimarannalla oli radio mukana , ja pihalla aurinkoa ottaessa. Tom Jones ja Delilah oli silloin hitti. Radio kesti monta vuotta,tuskin nykyiset pystyvät samaan. Sisko meni sitten naimisiin ja vei radion mennessään.
Vierailija kirjoitti:
Oliko tv,ssä sarja nimeltä Lumikenttien kutsu. Muistanko oikein ,että olisi ollut italialainen, hämärä mielikuva kuinka aina tuuli vinkui, lunta tuiskusi ja oli kylmä.Sarjan kappale soi myös aikanaan radiossa.
Ah, tänkin olin unohtanut. Parrakkaita miehiä ja koko ajan kylmä. Luin muuten vissiin kaikki Jack Londonit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paperinuket. Tarvitseeko enempää sanoa.
Itsellänikin oli paperinukkeja, ja itse siskon kanssa leikkasimme Anttilan kuvastosta lisää vaate-esittelymallien kuvia paperinukkeleikkeihini. Myös huonekaluja oli siihen aikaan Anttilan kuvastossa, ja niitäkin leikkasimme paperinukkeleikkeihin. Rakensin huoneeni lattialle kokonaisen paperinukkeasunnon kuvastoista leikatuista huonekaluista.
Olin myös innokas paperinukkeharrastaja, ja parhaan ystäväni kotiin tuli myös Anttilan kuvasto, josta hän leikkasi kaikkia hienoja tavaroita, ja minä olin kateellinen, koska kotiini tulevissa lehdissä hyvin harvoin oli mitään käyttökelpoista, eikä äiti suostunut tilaamaan kuvastoa. Onneksi sain sentään tehdä vanhemmista naistenlehdistä löytyvistä kuviollisista kohdista vaatteita nukeilleni.
Paperinukeilla meilläkin leikittiin. Joululahjaksi sain eräänä jouluna 2 isoa nukkea. Ne oli ostettu Haaparannasta. Yleensäkin lelut meidän seudulla haettiin Ruotsin puolelta. Kirjoja saimme usein lahjaksi.
Limsapullojen korkeista tuli upeat kynnet. Niistä sai koristeita myös pyörän pinnoihin. Pääsiäismunissa oli kunnolliset sormukset. Ne pysyivät ehyinä ja muutama on tallella vieläkin.
Kylässä käytiin usein. Sunnuntaisin autoajelut olivat mukavia, kun koskaan ei tiennyt, minne isä meitä kuljettaa.
Kuunneltiin radio Luxemburgia.Aina se ei kuulunut hyvin ja oltiin korva kiinni radiossa ja yritettiin siskon kanssa kuulla uusimpia hittejä.R-kioskilta käytiin ostamassa uusin I'ts here and now.Niitä tuli muutamia kappaleita kaupunkiin( Oulu) ja ajeltiin ympäri kaupungin kioskeja pyörällä niitä etsimässä.Kinnitettiin sitten oman huoneen seinälle poppareiden kuvia.Juotiin peikko-limsaa ja niistä etiketeistä kerättiin peikon kuvia ja niillä sai ihania peikkolaseja palkkioksi.Vieläkin on meidän kesämökillä niitä laseja.Farkut piti olla tosi tiukat, ostaessa maattiin sovituskoppien lattialla ja vedettiin ne jalkaan.Hirveet rannut jäi mahaan kun piti niin tiukkoja farkkuja pitää.
Vierailija kirjoitti:
Retu-tossut, ruskeaa vakosamettia, puukengät, varvastossut koko kesän läpi. Rapunovea juostiin avaamaan, jos nähtiin, että joku aikuinen tulossa kassien kanssa > sai vaikka 50 penniä, jolla sai karkkia ja jädeä. Kolmionmuotoisessa pakkauksessa Trip-mehut, Viri-kaakao lasipullossa, Elannon juorupullat, ne pennin nallekarkit.
Barbiet raahattiin kesällä ulos, viltti talon reunustalle ja siihen kodit barbeille. Hyppynarut, twist-narut, supparit (superpallot).
Voi voi, kun tuli ikävä!
Vm. -67
Hilpeetä, en ole koskaan tullut ajatelleeksi, mistä "vistaaminen" sai nimensä .Nyt tiedän.
Lumikenttien kutsu oli suuri suosikkini monien muiden täällä mainittujen lisäksi. Kylmyys on aina vedonnut ja ahmin kaikki Jack Londonit ala-asteella.
Turussa oli kauppatorin laidalla Pataksen jäätelökioski josta isoäidin kanssa hain aina joko Urheilupuikon tai "sekalaisen". Se oli vohveliin laitettu sekoitus päärynää, mansikkaa ja muistaakseni appelsiinia. Centrumin tavaratalosta jonain tiettynä viikonpäivänä äitini haki aina lämpimän grillatun broilerin. Voi että se maistui hyvältä. Lehtisen leipomosta ostettiin syntymäpäiville Bananza-niminen täytekakku, missä oli banaania ja kaakaokuorrutus.
Huulipunakarkkien lisäksi oli samankaltaisesta jauhoisesta massasta isoja sormuksia, mitkä olivat kokonaan syötäviä. Eivät kyllä häävin makuisia. Suklaapopparipussi oli toiveiden täyttymys, oisko ollut suklaa-naks tai jotain.
Kiiltokuvien lisäksi kerättiin tarroja, joita lähes kaikki firmat painattivat mainostarkoituksessa ja tietenkin erilaisten purkkapakettin mukana tuli niitä. Muistan esim sellaiset tarrat, missä oli jotain outoja hahmoja ja mukahauskoja lausahduksia tyyliin squeeeze! Nyt en saa tarkemmin mieleeni mitä olivat.
Autossa oli kasettisoitin, ja kappale "Kuusamoon" soi siinä aika monta kertaa. Kasetteja taisi olla yksi tai kaksi.
Kesälomalla ajeltiin autolla pitkiä matkoja, syötiin taukopaikoilla pussikeittoa ja näkkileipää. Joskus yövyttiin omassa asuntovaunussa, toisinaan teltassa.
Kurt Russelin ja jonkun toisen ukon tähdittämää tv-sarjaan muistan katsoneeni kesäaikaan. Ja Pieni talo preerialla oli must.
Mulla oli veljen vanhat Retu-tossut ja inhosin niitä. Kamalathan ne olivatkin.
Tyttöjen romanttiset sarjakuvat "Hertta". Filmstar-kakkumascara. Lip Potion.
Terveisiä Kruunuhaan tyttökoulua
60-luvun puolessa välissä ja Kallion yhteiskoulua 70-luvun alussa käyneille.
Kouluissa oli kouluneuvostot ja kouluneuvostovaalit. Vaikkei asiasta mitään ymmärtänyt, enkä voinut äänestää, niin piti istua kuuntelemassa kinaa ristiinäänesryksestä. Myöhemmin yläluokilla piti käydä katsomassa Luottamus- elokuva, jossa Lenin- setä antaa itsenäisyyden Suomelle.
Englantia opiskeltiin myös yksinkertaiista lehdyköistä, joita saattoi tilata. Ja sit hankittiin kirjeenvaihtoystäviä ulkomailta. Minullakin oli Lontoosta, Ateenasta ja Frankfurtista:-).
Postipankkiin tuli toimitusmaksu eikä se mennyt millään järkeeni. Kun sanoi, ettei ollut rahaa mukana toimitusmaksuun, ei sitä tarvinut maksaakaan.
Muistokirjat oli ihania! Niitä, mihin liimailtiin kiiltokuvia ja värssyjä tyyliin "muista silloin minua kun kirppu puree sinua". Opettajiakin pyydettiin kirjoittamaan niihin ja sitten vertailtiin, mitä olivat kellekin kirjoittaneet ja ihasteltiin kiiltokuvia. Aina kun kirjakauppaan saapui uusi erä kiiltokuvia niin mentiin juoksujalkaa niitä katsomaan ja voi niiden onnea, jotka saattoivat arkin pari ostaakin. Oltiin niin pienestä iloisia silloin :).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla ala-asteella piti saada Beavers-farkut! Ja kireät! koulussa meidän luokan tytöt kuuntelivat Bay City Rollerssia ja pojat Hurriganesia.
Jep, ne piti olla ehdottomasti Beaversit. Muistanet sen lenkkikuvion takataskussa.. Liikkui huhuja, että jotkut olisivat margariinilla saaneet jalkaan, niin kireät olivat.
Mutta en itse, enkä koskaan tuntenut ketään, joka tällaista olisi ainakaan myöntänyt.Kireet ja makeet ne kuitenkin olivat.
Fanitin ryhmäpaineen alaisena sekä BCR:ää ja Hurriganesia ihan yhtä aikaa. Mulla oli sellaset ruutuhousutkin, siis farkkuihin sitä skottikangnasta ommeltuna.
Ei voi muuta kuin nauraa nyt!
Kaverit ainakin joutuivat kiskomaan Beaversinsä jalkaan märkinä, heti pesun jälkeen, muuten eivät mahtuneet. Itsellä äiti suuttui, jos yritin kaventaa farkkuja liikaa, eli omat ei olleet ihan noin tiukkoja.
Ja nyt muistan: takataskussa piti aina tököttää semmoinen kampa, jossa oli pitkä varsi!
Ihmeekseni näin tällaisia kampoja myynnissä Sokoksessa, niiden tuotenimi oli farkkukampa. Eli just niitä samoja, mitä 70-luvulla käytettiin.
Vierailija kirjoitti:
Muistokirjat oli ihania! Niitä, mihin liimailtiin kiiltokuvia ja värssyjä tyyliin "muista silloin minua kun kirppu puree sinua". Opettajiakin pyydettiin kirjoittamaan niihin ja sitten vertailtiin, mitä olivat kellekin kirjoittaneet ja ihasteltiin kiiltokuvia. Aina kun kirjakauppaan saapui uusi erä kiiltokuvia niin mentiin juoksujalkaa niitä katsomaan ja voi niiden onnea, jotka saattoivat arkin pari ostaakin. Oltiin niin pienestä iloisia silloin :).
Ystävä-kirjat olivat myös kivoja. Koulukaverit liimasivat kuviksi usein mustavalkoisia koevedoksia studiovalokuvista. Monet siis olivat käyneet kuvaamossa ennen kouluaikaa ja näitä oli minulla 1. ja 2- luokan ystäväkirjoissa.
Muistin tän ketjun kautta miten todellakin juostiin kotiin katsomaan telkkarista High Chaparallaa, Mennään bussilla, Cannon, Sheriffi McCloud...
Vierailija kirjoitti:
Muistaako kukaan Heps ipatti -nimistä tavarataloa? Ainakin Oulun Toppilaan se tuli joskus 70-luvulla. Ei pysynyt kovin kauan. Oliko se ketju ? Muistan vain, kuinka silloin se tuntui valtavan suurelta. Leluosasto oli aika mahtava!
Juu! Ne Hepsin muovikassit oli semmosia keltaisia ja musta teksti. Se leluosasto oli kyllä valtava, muistan että pikkuveljelle ostettiin sieltä semmoinen hieno apina joululahjaksi. Ja Oulun Tuirassa oli Tapuli, josta sai mahtavaa Forssan lenkkiä. Sitä sitten sisarusten ja vanhempien kanssa mutustettiin evääksi kun kaupunkireissun jälkeen ajettiin kotiin.
Sehän on tullut aikaisin, jos on tullut jo 60-luvun lopulla sisävessa :)
Kyllä ne sisävessat muistojeni mukaan alkoi yleistymään vasta 70-luvun puolessa välissä, kun alettiin rakentamaan uusia taloja. Siis maalla ja pohjoisempana.