60-luvulla syntyneet, muistoja!
En enää muista nimeä, mutta kaupoissa oli vanukkaita, joiden logossa oli tytön pää. Värit keltainen ja ruskea. Muistan, että sain t-paidan, kun vanukkaita tuli ostettua tarpeeksi. Mikähän oli nimi?
Jäätelöitä oli mm. pingviinejä, joitain ihme peikonpäitä (oransssi tukka ja punainen naama). Melissa maitohyytelö tuli kauppoihin, ja sitä vihattiin!
Karkkeina tykkäsin Chewtitseistä, niitä oli minttua, appelsiinia, mansikkaa..
Sarjakuvia oli paljon. Tintit ja Asteriksit olivat suosikkejani. Veikko, Tette ja Jykke oli parina sarjana. Muffet (silloin ei vielä Smurffeja) . Puk-kirjoja luin paljon, samoin Lotta-sarjaa. Ja hevoskirjoja. Laura-sarjaa, Mustaa Oria, australialaista villiori-sarjaa. Uljas musta.. TV:ssä rakastin Ratsutilan Nuoria.
Telkussa oli Mahdollisuuksia rajoilla ja Tiikeriprikaati. Cannon. Starsky ja Hutch vähän vanhempana. Alkuperäinen Star Trek ja Avaruusasema Alfa. Itse en saanut katsoa Hitchcock Esittää -sarjaa tai Yöjuttua!
Paljon muutakin tulee mieleen .. Postailen lisää, jos muillekin tulee nostalgiaa mieleen! Muistoja, kiitos!
Kommentit (2694)
Nuorille on vaikeaa käsittää aikaa 60 v takaisinpäin ja että elettiinhän sitä ennenkin. Se olisi aivan sama jos 60-luvulla me oltaisiin kuultu että jonnekin kansakoululle on kutsuttu 1900-luvulla syntyneet muistelemaan menneitä! Oltaisiin ajateltu että huh ovatpa vanhoja ja miten ovat vielä elossa.
Vierailija kirjoitti:
Aloitin kansakoulun eräässä ison kaupungin lähellä sijaitsevassa maalaiskunnassa syksyllä vuonna 1967. Koulurakennuksia oli kaksi, nimittäin alakoulu ja yläkoulu. Alakoulussa sijaitsi yhdistettynä kansakoulun ensimmäinen luokka ja toinen luokka samassa luokkahuoneessa. Yläkoulun puolella olivat sittemin kansakoulun 3. lk, 4. lk samassa luokkahuoneessa ja 5. lk ja 6. lk samassa luokkahuoneessa. Sitten oli vielä yksi vähän suurempi luokkahuone, jossa pidettiin voimistelutunteja, koska siellä oli ne katosta roikkuvat paksut kiipeilyköydet ja muistaakseni oli myös puolapuut seinällä. Puolapuut olivat ainakin yläkoulun 5. ja 6. luokkahuoneen takaseinällä. Yläkoulun puolella olevien yhdistelmäluokkahuoneiden välissä oli koko seinän mittainen vedettävä haitariverho, joka erotti luokkahuoneet toisistaan tuntien ajaksi, mutta koulun juhlien aikana tai muissa tilaisuuksissa väliseinäverho avattiin ja siten saatiin mahtumaan myös oppilaiden vanhempia ja muita läheisiä seuraamaan kevätjuhlaa ja joulujuhlaa. Keväällä toukokuussa pidettiin myös koko kylän äitienpäiväjuhlatilaisuus kansakoululla. Harmonikka ei ollut kuin alakoulun luokkahuoneessa, ja sitten yläkoulun toisessa luokkahuoneessa. Yläkoulun puolella oli myös siihena aikaan vain pojille tarkoitettu käsityö- veistosluokka. Tytöt pitivät käsityötuntinsa ihan omassa luokassaan. Kaikki koulurakennukset seinineen oli rakennettu puusta ja alakoulu oli eri värillä maalattu kuin yläkoulurakennus, joka oli vanhempikin vuosiltaan. Sisätiloihin oli ajan kuluessa jo silloin tehty uudistuksia mm. uusittu lattioita jne. Kansakoulurakennuksissa oli lisäksi opettajille asunnot rakennettu kuin myös koulun keittäjällekin ja talonmiehelle. Koulun vessat olivat minun kansakouluaikaani vielä ulkona koulun pihalla eli ulkohuussi tytöille ja pojille erikseen. Sisävessa oli kuitenkin yläkoulun puoleisessa opettajan huoneen yhteydessä. Käsien pesulavuaarit olivat koulujen käytävillä ja sitten oli vedenjuontipisteet. Itse kävin neljä kansakoululuokkaa, ja sitten pyrin oppikouluun lähikaupunkiin.
Hei, se on harmoni, se poljettava ja koskettimin ääntä tuottava laite. Niitä oli kouluissa. Harmonikka, haitari eli kurttu taasen sylissä soitettava kosketinsoitin, palkeita veteli kaksin käsin pelimannit ja muut taitoniekat.
Ketjukirjeitä kulki 70 luvulla jotka piti lähettää eteenpäin muutamille kavereille.Jatkajalle luvattiin rahaa.Niitä kulki vielä 80 luvullakin jossei myöhemminkin.
Kertotaulu kymmeneen asti piti opetella ulkoa kansakoulun kolmannella 1971. Pidettiin kertotaulukokeita, joihin oli osallistuttava, kunnes oli saanut kaikki oikein kolmessa kokeessa.
Tästä oli myöhemminkin hyötyä, toisin kuin joukko-opista.
Vaikka ekalle luokalle mentäessä osasikin lukea jo hyvin niin piti opetella kumminkin tavaamaan.
Kait tähän saa vastata ennen 60 lukua syntyneetkin, koska mun mielestä 60 luvulla syntyneet on vielä nuoria. Mun eka muksu syntyi 60 luvulla ja sekin on mun mielestä vielä nuori. Viiskytluvulla muistan kun Kekkosesta tuli ekaa kertaa presidentti. Kun olin alaluokilla niin presidentti Kennedy murhattiin. Kellään tavallisella ei ollut vielä telkkaria eikä väritelkkaria ollut olemassa, lankapuhelimia oli hyvin harvoilla. Kaupassa maksettiin markoilla. V1962 tuli rahauudistus ja 100 markkasesta tuli yksi markka eli 100 penniä. Kaupasta myytiin irtotavarana jauhot, sokerit, keksit ym. Sitten tuli filmitähti purukumit ja sitten tuli Beatlesit ja pojat halusi olla Beatlesin näkösiä. Ne alkoi kasvattaa pitkää tukkaa ja sitä pidetiin pahellisena. Joku halusi olla Ringon näköinen, toinen Georgen, Paulin tai Johnin näköinen, Ringoa ne kait eniten jäljitteli. Taitaa monilla sen ajan pojilla jääneen sama hiusmuoti pysyvästi näihin päiviin asti, ellei ole kaljuuntuneet. Sitten tuli minimuoti ja ensin lyheni tyttöjen helmat, ja kaupoista ei saanut polven alle olevia mekkoja niin kaikki naiset joutui pitämään niitä lyhyitä mekkoja. Ja siitä se syntinen elämä sitten alkoi. Pitkät housut tuli muotiin vasta myöhemmin.
Muistan kun vihdoin sain talveksi paksuhkot sukkahousut!
Ei tarvinnut enää pukea niitä kamalia liivejä, joissa oli kylmä sukanpidin 2 per jalka.
Laamapaidoista ei kyllä päässyt eroon. Olihan ne kyllä lämmittävät.
Toinen mitä inhosin oli kauluri. Miks sen piti olla semmonen akryylinen, oli hirveä sähköinen ja tukka nousi aina kuin jollain hirviöllä kun sen veti pois. Ja olishan niitä ollut napitettaviakin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä niin vanhat tekee tällä palstalla?
Sano muuta, miten mä roikun täällä VIELÄKIN, vaikka eksyin tänne jo vuosina 2005 ja 2007, jolloin lapseni syntyivät.?
Nim.merkki: 60-luvulla syntynyt.
Vierailija kirjoitti:
Kait tähän saa vastata ennen 60 lukua syntyneetkin, koska mun mielestä 60 luvulla syntyneet on vielä nuoria. Mun eka muksu syntyi 60 luvulla ja sekin on mun mielestä vielä nuori. Viiskytluvulla muistan kun Kekkosesta tuli ekaa kertaa presidentti. Kun olin alaluokilla niin presidentti Kennedy murhattiin. Kellään tavallisella ei ollut vielä telkkaria eikä väritelkkaria ollut olemassa, lankapuhelimia oli hyvin harvoilla. Kaupassa maksettiin markoilla. V1962 tuli rahauudistus ja 100 markkasesta tuli yksi markka eli 100 penniä. Kaupasta myytiin irtotavarana jauhot, sokerit, keksit ym. Sitten tuli filmitähti purukumit ja sitten tuli Beatlesit ja pojat halusi olla Beatlesin näkösiä. Ne alkoi kasvattaa pitkää tukkaa ja sitä pidetiin pahellisena. Joku halusi olla Ringon näköinen, toinen Georgen, Paulin tai Johnin näköinen, Ringoa ne kait eniten jäljitteli. Taitaa monilla sen ajan pojilla jääneen sama hiusmuoti pysyvästi näihin päiviin asti, ellei ole kaljuuntuneet. Sitten tuli minimuoti ja ensin lyheni tyttöjen helmat, ja kaupoista ei saanut polven alle olevia mekkoja niin kaikki naiset joutui pitämään niitä lyhyitä mekkoja. Ja siitä se syntinen elämä sitten alkoi. Pitkät housut tuli muotiin vasta myöhemmin.
Olit alaluokilla 1963, ja muistat ekaa kertaa Kekkosen valinnan presidentiksi 1956 ? Sinulla on todella harvinaisen hyvä muisti ollut jo niin pienenä. Menitkö naimisiin Kekkosen luvalla vai olitko ensikodissa, kun sait ensimmäisen lapsesi niin nuorena?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitin kansakoulun eräässä ison kaupungin lähellä sijaitsevassa maalaiskunnassa syksyllä vuonna 1967. Koulurakennuksia oli kaksi, nimittäin alakoulu ja yläkoulu. Alakoulussa sijaitsi yhdistettynä kansakoulun ensimmäinen luokka ja toinen luokka samassa luokkahuoneessa. Yläkoulun puolella olivat sittemin kansakoulun 3. lk, 4. lk samassa luokkahuoneessa ja 5. lk ja 6. lk samassa luokkahuoneessa. Sitten oli vielä yksi vähän suurempi luokkahuone, jossa pidettiin voimistelutunteja, koska siellä oli ne katosta roikkuvat paksut kiipeilyköydet ja muistaakseni oli myös puolapuut seinällä. Puolapuut olivat ainakin yläkoulun 5. ja 6. luokkahuoneen takaseinällä. Yläkoulun puolella olevien yhdistelmäluokkahuoneiden välissä oli koko seinän mittainen vedettävä haitariverho, joka erotti luokkahuoneet toisistaan tuntien ajaksi, mutta koulun juhlien aikana tai muissa tilaisuuksissa väliseinäverho avattiin ja siten saatiin mahtumaan myös oppilaiden vanhempia ja muita läheisiä seuraamaan kevätjuhlaa ja joulujuhlaa. Keväällä toukokuussa pidettiin myös koko kylän äitienpäiväjuhlatilaisuus kansakoululla. Harmoni ei ollut kuin alakoulun luokkahuoneessa, ja sitten yläkoulun toisessa luokkahuoneessa. Yläkoulun puolella oli myös siihena aikaan vain pojille tarkoitettu käsityö- veistosluokka. Tytöt pitivät käsityötuntinsa ihan omassa luokassaan. Kaikki koulurakennukset seinineen oli rakennettu puusta ja alakoulu oli eri värillä maalattu kuin yläkoulurakennus, joka oli vanhempikin vuosiltaan. Sisätiloihin oli ajan kuluessa jo silloin tehty uudistuksia mm. uusittu lattioita jne. Kansakoulurakennuksissa oli lisäksi opettajille asunnot rakennettu kuin myös koulun keittäjällekin ja talonmiehelle. Koulun vessat olivat minun kansakouluaikaani vielä ulkona koulun pihalla eli ulkohuussi tytöille ja pojille erikseen. Sisävessa oli kuitenkin yläkoulun puoleisessa opettajan huoneen yhteydessä. Käsien pesulavuaarit olivat koulujen käytävillä ja sitten oli vedenjuontipisteet. Itse kävin neljä kansakoululuokkaa, ja sitten pyrin oppikouluun lähikaupunkiin.
Hei, se on harmoni, se poljettava ja koskettimin ääntä tuottava laite. Niitä oli kouluissa. Harmonikka, haitari eli kurttu taasen sylissä soitettava kosketinsoitin, palkeita veteli kaksin käsin pelimannit ja muut taitoniekat.
Sori, toki piti kirjoittamani harmoni, enkä haitaria, hanuria tarkoittanutkaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitin kansakoulun eräässä ison kaupungin lähellä sijaitsevassa maalaiskunnassa syksyllä vuonna 1967. Koulurakennuksia oli kaksi, nimittäin alakoulu ja yläkoulu. Alakoulussa sijaitsi yhdistettynä kansakoulun ensimmäinen luokka ja toinen luokka samassa luokkahuoneessa. Yläkoulun puolella olivat sittemin kansakoulun 3. lk, 4. lk samassa luokkahuoneessa ja 5. lk ja 6. lk samassa luokkahuoneessa. Sitten oli vielä yksi vähän suurempi luokkahuone, jossa pidettiin voimistelutunteja, koska siellä oli ne katosta roikkuvat paksut kiipeilyköydet ja muistaakseni oli myös puolapuut seinällä. Puolapuut olivat ainakin yläkoulun 5. ja 6. luokkahuoneen takaseinällä. Yläkoulun puolella olevien yhdistelmäluokkahuoneiden välissä oli koko seinän mittainen vedettävä haitariverho, joka erotti luokkahuoneet toisistaan tuntien ajaksi, mutta koulun juhlien aikana tai muissa tilaisuuksissa väliseinäverho avattiin ja siten saatiin mahtumaan myös oppilaiden vanhempia ja muita läheisiä seuraamaan kevätjuhlaa ja joulujuhlaa. Keväällä toukokuussa pidettiin myös koko kylän äitienpäiväjuhlatilaisuus kansakoululla. Harmonikka ei ollut kuin alakoulun luokkahuoneessa, ja sitten yläkoulun toisessa luokkahuoneessa. Yläkoulun puolella oli myös siihena aikaan vain pojille tarkoitettu käsityö- veistosluokka. Tytöt pitivät käsityötuntinsa ihan omassa luokassaan. Kaikki koulurakennukset seinineen oli rakennettu puusta ja alakoulu oli eri värillä maalattu kuin yläkoulurakennus, joka oli vanhempikin vuosiltaan. Sisätiloihin oli ajan kuluessa jo silloin tehty uudistuksia mm. uusittu lattioita jne. Kansakoulurakennuksissa oli lisäksi opettajille asunnot rakennettu kuin myös koulun keittäjällekin ja talonmiehelle. Koulun vessat olivat minun kansakouluaikaani vielä ulkona koulun pihalla eli ulkohuussi tytöille ja pojille erikseen. Sisävessa oli kuitenkin yläkoulun puoleisessa opettajan huoneen yhteydessä. Käsien pesulavuaarit olivat koulujen käytävillä ja sitten oli vedenjuontipisteet. Itse kävin neljä kansakoululuokkaa, ja sitten pyrin oppikouluun lähikaupunkiin.
Se taisi olla harmooni, kun en ole koskaan nähnyt kansakoulussa harmonikkaa. Koululaiset soittivat sellaisella pimputtimella, jonka nimen minä olen unohtanut niin kuin sinä harmoonin. Ei ollut ksylofoni vaan oli metalliset laatat. Eikä ollut nokkahuiluja!
Muuten tuo kansakoulu olisi voinut olla missä kylässä tahansa. Pienemmissä kylissä oli vain yksi rakennus, isommissa kaksi ja usein vielä asuntola pitkämatkalaisille (> 10 km) oppilaille.
Alkuperäisenä kirjoittajana korjaan, että piti kirjouttaa ja tarkoitin harmoonia, enkä harmonikkaa, joka kylläkin olisi ollut iloisempi soitin kuin tuo poljettava harmooni. 🤣
Vierailija kirjoitti:
Kait tähän saa vastata ennen 60 lukua syntyneetkin, koska mun mielestä 60 luvulla syntyneet on vielä nuoria. Mun eka muksu syntyi 60 luvulla ja sekin on mun mielestä vielä nuori. Viiskytluvulla muistan kun Kekkosesta tuli ekaa kertaa presidentti. Kun olin alaluokilla niin presidentti Kennedy murhattiin. Kellään tavallisella ei ollut vielä telkkaria eikä väritelkkaria ollut olemassa, lankapuhelimia oli hyvin harvoilla. Kaupassa maksettiin markoilla. V1962 tuli rahauudistus ja 100 markkasesta tuli yksi markka eli 100 penniä. Kaupasta myytiin irtotavarana jauhot, sokerit, keksit ym. Sitten tuli filmitähti purukumit ja sitten tuli Beatlesit ja pojat halusi olla Beatlesin näkösiä. Ne alkoi kasvattaa pitkää tukkaa ja sitä pidetiin pahellisena. Joku halusi olla Ringon näköinen, toinen Georgen, Paulin tai Johnin näköinen, Ringoa ne kait eniten jäljitteli. Taitaa monilla sen ajan pojilla jääneen sama hiusmuoti pysyvästi näihin päiviin asti, ellei ole kaljuuntuneet. Sitten tuli minimuoti ja ensin lyheni tyttöjen helmat, ja kaupoista ei saanut polven alle olevia mekkoja niin kaikki naiset joutui pitämään niitä lyhyitä mekkoja. Ja siitä se syntinen elämä sitten alkoi. Pitkät housut tuli muotiin vasta myöhemmin.
Beatlesit tekivät minustakin markonaamion, LSD ja heroin tulivat kuvioihin heti kun kuulin I am Wahlroosin.
Vierailija kirjoitti:
Kertotaulu kymmeneen asti piti opetella ulkoa kansakoulun kolmannella 1971. Pidettiin kertotaulukokeita, joihin oli osallistuttava, kunnes oli saanut kaikki oikein kolmessa kokeessa.
Tästä oli myöhemminkin hyötyä, toisin kuin joukko-opista.
Joukko-oppia pidettiin uuden ajan hörhötyksenä vaikka nuo kuvat joukoista, alkioista, leikkauksista ja unioneista olivat 1800-luvun kamaa, Venn-diagrammeja joihin törmäät heti yliopiston matematiikan perusopintomäärässä.
Ei ole ollenkaan paha asia että lapsillekin opetetaan logiikan alkeet. Minusta nuo olivat kiehtovia ja taisivatpa olla ainoita matikankokeita josta koskaan kiskoin kiitettäviä (ennen yliopistoa).
Kävimme aina joskus sukulaisissa, ja siellä ainoata lukemista minulle olivat perheen pojan Tex Willer - sarjakuvakirjaset. Onneksi tykkäsin länkkäreista ja hevosista, eli noitten kanssa aika kului ihan kivasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertotaulu kymmeneen asti piti opetella ulkoa kansakoulun kolmannella 1971. Pidettiin kertotaulukokeita, joihin oli osallistuttava, kunnes oli saanut kaikki oikein kolmessa kokeessa.
Tästä oli myöhemminkin hyötyä, toisin kuin joukko-opista.Joukko-oppia pidettiin uuden ajan hörhötyksenä vaikka nuo kuvat joukoista, alkioista, leikkauksista ja unioneista olivat 1800-luvun kamaa, Venn-diagrammeja joihin törmäät heti yliopiston matematiikan perusopintomäärässä.
Ei ole ollenkaan paha asia että lapsillekin opetetaan logiikan alkeet. Minusta nuo olivat kiehtovia ja taisivatpa olla ainoita matikankokeita josta koskaan kiskoin kiitettäviä (ennen yliopistoa).
En olekaan ainoa, joka sai matikasta kympin vain silloin, kun oli joukko-oppia. Bonuksena vielä elämäni ensimmäiset omat "palkkarahat", kun opetin sitä parille koulukaverille, joille se oli vaikeampaa.
Kertotaulu oli pitänyt oppia ulkoa jo kansakoulussa. Silti pitää vieläkin puoli vuosisataa myöhemmin hetki miettiä, paljonko on 7x8.
Löysin Donki Kong pelini joulusiivousta tehdessä
Muistan kuin eilisen päivän kun sen joululahjaksi sain.
Pelasin sitä koko joulun.
yöllä sillä pelatessani painoin sitä tyynyä vasten ettei ääni kuulunut 🦧❤️
Vierailija kirjoitti:
Vaikka ekalle luokalle mentäessä osasikin lukea jo hyvin niin piti opetella kumminkin tavaamaan.
Joo, se oli kamalaa. Minä en nähnyt siinä mitään mieltä, koska oli paljon helpompaa lukea sanoja suoraan kuin tavata niitä tavuina. Kaikkein kamalinta oli ääneen tavaus vuorotellen. Pelkäsin aina oman vuoroni tulemista ja tavaamisessa mokaamista. En tainnut koskaan mokata, mutta se pelko oli niin hirveää, että mahaan sattui. Opin lukemaan kolmen vanhana.
Vierailija kirjoitti:
Opettajien auktoriteettia ei kyseenalaistettu. Monet heistä olivat todella huonoja pedagokisilta taidoiltaan.
Meillä poikien jumppamaikka oli ilmeisen kiinnostunut oppilaista seksuaalisesti, hänelle oli tärkeä aina vahtia että suihkussa pestään kaikki paikat kunnolla. Hän jopa otti kerran saippuaa ja laittoi käden erään pojan persvakoon ja pesi innokkaasti: "pakoputki puhtaaksi", hän sanoi.
En käsitä miksei tuostakaan seurannut hänelle mitään, nythän asia olisi ykkösuutinen välittömästi.
Kuka hullu tälle tarinalle antoi alapeukun? Se jumppamaikkako?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olympiakisat olivat isoja tapahtumia.
Nykyään ovat vielä isompia, mutta tuolloin saivat kansakunnan jakamattoman huomion.
Muistan vieläkin 1980 ja 1984 Olympialaiset pitopaikkoineen ja käänteineen. Moskovan keihäskisan, Vainion "talonmies selitys", boikotit jneEn muista kuin tuurilla 2000-luvun Olympialaista edes jotain.
Sama juttu. Voin vieläkin nähdä silmissäni Virenin kaatumisen. Koulussa tuotiin telkkari luokkaan ja siitä katsottiin tärkeimpiä kisoja. Tämän vuosituhansien olympialaisista tuskin muistan edes paikkoja ja harvoista suomalaisista voittajistakin vain niitä, jotka voivat tulla jossakin vastaan.
Katsoin suorana lähetyksenä Virenin juoksun, jossa hän kaatui. Silloin oli koulusta kesäloma ja olympialaiset ehti seuraamaan. Jännitin hirveästi ja rukoilin, että Viren voittaisi. Rukoukseeni vastattiin.
Samoissa olympialaisissa tapahtui hirvittävä terroriteko, jossa israelilaisia urheilijoita menehtyi.
Ehkä siihenkin aikaan koulut alkoivat eri kunnissa eri aikaan, kun minä muistelen olleeni koulussa jo sillä viikolla. Se juoksuhan oli illalla, arkipäivänä.
Muistatte kumpikin väärin. Lauantaikoulu oli loppunut edellisenä vuonna ja kesälomat loppui tuolloin siis jo elokuussa. Tarkalleen ottaen tuolloin mentiin kesäloman jälkeen kouluun 21.08.1972 ja siis kaikki meni samana päivänä.
10 000 metrin finaali taas juostiin sunnuntaina 03.09.1972, eli silloin kyllä kerkisi koululainenkin juoksua seuraamaan, mutta kesäloma oli kyllä päättynyt jo pari viikkoa aikaisemmin. Tosin olisi sen kerinnyt koululainen seuraamaan arkenakin, sillä kisa alkoi Suomen aikaa kello 18.15 (paikallista aikaa klo 17.15).
Itse muistan kyseisen juoksun kuin elisen päivän ja tosiaan ihan kotona sen katsoin.
21.8. 1972 minä olen sitten mennyt kouluun ihan ensimmäisen kerran. Muistin toki, että elokuussa se oli, mutta tarkka päivä on ollut kateissa. Kiitos tiedosta! 🙂
Ehkä teidän suvussa. Minulla eläävät vielä 1930-luvulla syntyneet vanhempanikin.